Gallup: Montako joululahjaa lapselle? Hintahaitari? ev

Itse olemme ostaneet:

poika 6v:

-Turtles+auto

-Legon paloasema

-Legon pieni merirosvojuttu



tyttö 4½v:

-kassakone

-Legon sairaala



poika 1v9kk:

-Legon hain hyökkäys

-Rolle+Puuha Pete+ Anni



Yhteiseksi tulee kummitusjuna-peli ja lukukortit isommille.



Sukulaisilta esikoinen saa ainakin Turteleseja, keskimmäinen Baby Bornin ja kuopus Tomi Traktorin. Paketteja tulee reilut 10/lapsi.



Meillä leluja ostetaan synttäreiksi ja jouluksi, pitkin vuotta ei juurikaan osteta. Tykkään kerätä laadukkaita leluja. Legoja ja Brion junarataa on toivottu ja saatu lahjaksi paljon. Mieluummin laadukkaita leluja, kuin halpaa pikkusälää.

Pojalle 3v 3kk



Leikkityökalu 7e

Pyjama 13e

Legosetti eläinpuisto 79e

Kirja Rasmus Nalle 12e

Kirja Muumi 11e

Brion räjähtävä silta 14e

Brion holiday-setti 39e

Brion joulukuusi 23e

Vaatepaketti (2xPaita & sukat) 45e

Kummeilta & mummeilta tulee vielä viisi pakettia





Tytölle 1v 5kk

Fisher Price -setti 21,90e

Kaalimaan tenava 45e

Legosetti prinsessalinna 79e

Sukkahousupaketti 25e

Brion Nukenvaunut 89e

Vaatepaketti (huppari&paita) 35e

Kummeilta & mummeilta tulee vielä viisi pakettia



Ei siis aivan hirveästi lahjoja, mutta eiköhän nuo riitä.

Meillä nyt 3,5v poika ja joka joulu olen joutunut hillitsemään itseäni, ettei tulisi ostettua liikaa lahjoja. Tykkäisin ostaa sitä ja tätä, mutta eihän se ole järkevää. Kuten jo joku mainitsikin, että lapsi ei pysty kerralla keskittyyn kovin moneen lahjaan, yleensä lahjojen joukossa on se yksi ylitse muiden jonka parissa sitten viihdytään. Ainakin viime vuonna kävi näin, että kun poika oli kaivanut paketista havittelemansa nosturin, niin sen jälkeen unohtuikin, että on myös muita paketteja.

Mutta tässä meidän tän joulun lahjahankinnat ( ja tässäkin rupee oleen liikaa):

- legon merirosvolaiva ( se pienempi)

- legopalikkapaketti (sellainen iso)

- kirjoja

- palapelikirja

- 2 dvd:tä

- karaokelaitteisto ( poika on kova lauleleen ja tykkää esiintyä, luulen että tää onkin mieluisin lahja)



mummilta poika saa muovailuvahaa ja sellaisen rumpusetin.



Mitään turhaa krääsää en halua ostaa, eikä liian valmiita leluja, joista häviää mielenkiinto hyvin pian. Selvä on että lahjat kuuluu lapsen jouluun, eihän ne siitä muuten juuri perusta mutta kohtuus kaikessa. En halua ainakaan omaani hukuttaa hirveeseen lahjavuoreen.

Turha lahjavuori

18.12.2006 14:27

Joululahjavyöry voi toimia juuri päinvastoin kuin on tarkoitus ja viedä lapselta hyvän mielen.

Pienten lasten vanhemmat menettelevät psykologi Marie Rautavan mielestä hyvin viisaasti, jos he ovat jo varhain tarkkana siitä, kuinka paljon lapsi saa joululahjoja.



Vanhemmat luovat itse lahjakulttuuria ja lapselle odotuksia. Jos saa pienestä pitäen paljon kalliita lahjoja, valtavaan lahjavuoreen turtuu. Vuosi vuodelta kasvavalla lahjamäärällä hemmottelu voi olla karhunpalvelus.



eikö teidän lapset kasva leluista " ulos" vuoden mittaan, siksi meillä ostetaan leluja ns. tarpeen mukaan ja vähän myös vuoden ajan mukaan. Meillä myös poika ostaa itse pikkutavaroita ja namiakin joskus omista rahoistaan. Kerää säästöpossuun kolikoita ja sieltä sitten ottaa rahaa mukaan kaupungille. Nyt jo olen huomannut että joskus mielummin pitää rahan ja vie sen takas kotiin kuin että ostaa karkkia tai jonkun pikkuauton!! ei pöllömmin kolme ja puoli vuotiaalta miettiä rahankäyttöä ja omia tarpeitaan.

Poika 2v10kk



- lasten moottorisaha 17¿

- muumitalo 70¿

- yöpuku 8 ¿

- taskulamppu 8 ¿.



Olen vähän samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa siitä, että meillä ainakin pojan lelut alkaa olla paljon nuoremmille tarkoitettuja ja siksi ostetaan myös uusia leluja. Ihan samalla tavalla kuin vaatteitakin pitää ostaa sitä mukaa, kun lapset kasvavat. Ei ole kivaa leikkiä vauvojen leluilla. Isovanhemmilta ja kummeilta olemme toivoneet pääasiassa vaatteita yms. muuta tarpeellista. Meillä on siitä hyvä tilanne, että he kysyvät ja ostavat sitten sen yhden lahjan. Ja voin sanoa, että meidän lapsi ainakin arvostaa joulussa muutakin kuin lahjoja. Se on mitä siitä opettaa: poikamme esimerkiksi odottaa yhteistä joululomaa, joulukuusi on tärkeä, samoin joululaulut. Mutta kyllä mielestäni lahjatkin kuuluvat jokaisen lapsen jouluun. Olen itse saanut pienenä paljon lahjoja joka joulu mutta ei minusta materialistia ole tullut vaan olemme monena jouluna sopineet aikuisten kanssa, ettei keskenämme osteta. Miehen kanssa ostimme yhdessä toisillemma telkkarin eikä muuta.

mutta jokunen viesti taaksepäin kuitenkin joku mainitsi, että lapset kasvavat ulos vanhoista leluista.

Lontoomami:

eikö teidän lapset kasva leluista " ulos" vuoden mittaan, siksi meillä ostetaan leluja ns. tarpeen mukaan ja vähän myös vuoden ajan mukaan.

Ei. En tiedä mitä leluja teillä on, mutta meillä paljon legoja, puupalikoita, autoja, nukkeja ja kyllä ne samat lelut iän puoleen menevät pitkän aikaa.

Meillä pojat saavat paljon lahjoja, mukana on tosin vaatteita tms. Me ei kauheasti ostella vuoden mittaan leluja, vaatteita silloinkun tarvitaan. Minä olen itse saanut aina tosi paljon lahjoja, silti kaikista kivointa joulussa on aina ollut kiireetön tunnelma, kaikki rakkaat yhdessä ja parhaina muistoina aattoillat, kun vieraat oli lähteneet/oltiin tultu kotiin, otettiin vähän kinkkua ja alettiin pelaamaan äidin ja isän kanssa yhdessä. Ja pienestä pitäen olen itse tykännyt antaa muille lahjoja, joten en koe, että joulun merkitys olisi hukkunut minun kohdallani pakettivuoren alle.

Esimerkiksi Lontoomamin kirjoituksessa psykologi toteaa, että " Joululahjavyöry VOI toimia juuri päinvastoin kuin on tarkoitus ja viedä lapselta hyvän mielen" . Tuosta alleviivaisin tuon VOI -sanan. Mikä tekee lahjavyörystä sellaisen, että se vie hyvän mielen ja millä tavoin se voidaan estää?



Minusta on järjetöntä väittää, että paljot lahjat sinänsä olisivat ongelman syynä: Lahjojen paljoushan on aina sidoksissa kulttuuriin ja ympäristöön! Se mikä Suomessa on paljon, on ehkä jossain muualla vähän ja suomalaisittain pienikin lahjamäärä voisi olla kehitysmaan köyhälle lapselle ylenpalttisuutta.



Edelleenkin väitän, ettei lapsi mene sinänsä suuresta lahjamäärästä pilalle, vaan ongelma liittyy ennemminkin siihen tapaan ja ympäristöön, missä lahjat saadaan. Vaikutusta on aivan varmasti huomattavasti enemmän muilla lahjojen saamiseen ja joulun juhlimiseen liittyvillä seikoilla kuin lahjamäärällä sinänsä.



Itse olen tällä hetkellä taipuvainen uskomaan, että lapsen turtuminen ja se, että lahjat " eivät enää tunnu miltään" liittyvät ennemminkin siihen, kuinka lahjoja mainostetaan ja hehkutetaan ja kuinka usein niitä saa. Luulisin jopa, että jatkuvat pienet lahjat joka ikisissä kissanristiäisissä voivat olla lapsen kehityksen kannalta vielä pahempi juttu kuin kunnon lahjapläjäys pari kertaa vuodessa: Lapsi ei joudu odottamaan lahjoja, vaan hän saa niitä koko ajan ja joka ikisessä tilanteessa!





Kyllä meidänkin suuren lahjapinon jouluna saavat lapset tietävät rahan arvon ja osaavat arvostaa lahjoja - mielestäni he miettivät niitä joskus jopa liikaa. 5-vuotiaamme on tutkinut lahjakirjoja innolla ja halunnut tietää erityisesti lelujen hintoja ja pohtinut kovasti, onko meillä varaa hankkia hänelle jotain tiettyä juttua. Hän on myös ehdotellut vaihtoehtoja tyyliin " jos tuo on liian kallis niin sitten tällainen" jne. Lapsemme eivät missään tapauksessa odota tai vaadi sellaista lahjapinoa kuin tulevat saamaan, mutta koska meillä on varaa heille hankkia useampia heidän toivomiaan lahjoja niin en ihan ymmärrä, miksi emme voisi heitä niillä ilahduttaa. Kaikkea toivomaansa he eivät kuitenkaan tule saamaan. Tähän mennessä lapsemme ovat aina osanneet iloita jokaisesta pienestäkin lahjasta, jonka ovat saaneet, jopa liikuttavuuteen saakka. Päiväkodista synttärilahjaksi saatu kortti tai kynä ja kumi ovat lapsille aarteita!

Saa meiltä kaksi lahjaa, (kirpparilta ostetun) ison kuorma-auton, joka on samalla säilytyskotelo mukana tuleville pikkuautoille ja muille ajopeleille, sekä huopaiset sisätossut (haluaa aina pitää isänsä tossuja ja nyt siis saa omat). Isovanhemmilta ja kummeilta tulee lisää paketteja, mm. leluja ja vaatetta.



Minusta tämän ikäinen ei vielä osaa arvostaa isoa lahjamäärää, vaan hämääntyy. Hän on ihan yhtä iloinen yhdestä mieluisesta kuin viidestä. Myöhemmin (ala-aste) pakettien määrä on tärkeää ja lahjoja vertaillaan kavereiden kesken yms. Murrosikäinen taas alkaa ymmärtää lahjojen arvoa paremmin ja pienempikin lahja riittää, jos on suhteellisen kallis ja haluttu.

nipo:

Lapsemme eivät missään tapauksessa odota tai vaadi sellaista lahjapinoa kuin tulevat saamaan, mutta koska meillä on varaa heille hankkia useampia heidän toivomiaan lahjoja niin en ihan ymmärrä, miksi emme voisi heitä niillä ilahduttaa.

Kuten esim. Nipo kirjoittaa, en minäkään ymmärrä miksi he eivät voisi ostaa lapsilleen lahjavuorta, jos haluavat. Jokaisella on nimittäin oikeus kasvattaa omat lapsensa kuten haluavat, kunhan nyt ei ketään muuta siinä matkalla murjota... Se, että sitä täällä monet ihmettelee, ei välttämättä tarkoita, että se tuomitaan - ja jos joku tuomitseekin, niin ehkä se on enemmän sitten sen tuomitsijan ongelma kuin kenenkään muun...?

Meilläkin olisi kyllä varaa ostaa sentään jotakin ja ehkä jopa hiukan enemmänkin, mutta meillä taas ei ole halua. [Tosin tämän ketjun intouttamana aion mennä ostamaan sentään esikoiselle yhden lahjan (kirjoitin tuossa aiemmin, että emme ole ostaneet lapsille mitään, koska saavat muutenkin laskujeni mukaan 7 pakettia/poika, joista pari vaatetta ja loput leluja). Menen ostamaan sen yhden lahjan, koska tajusin, että tätä yhtä juttua hän on halunnut koko syksyn ja jos jotakin, niin juuri tämä hänen kai nyt jouluna pitää saada... Kyseessä on alle 10 euron lelu.]

Mutta olisko tässä erilaisissa tavoissa kyse lapsuuden kotoa opituista jutuista? Mun tai mieheni vanhemmilla ei ole meidän lapsuudessa ollut varaa lahjavuoriin, me emme ole sellaisia saaneet ja siksipä muistamme jouluista lähinnä muita asioita kuten yhdessä pelaaminen, lumiset kävelyt jne. Ja siksi koitamme, että meidänkin lapset pärjäis hiukan pienemmällä lahjavuorella. Joku muu taas ehkä on saanut jo omassa lapsuudessaan paljon lahjoja ja kokee, että ei ole silti " pilalle hemmoteltu" ja siksi haluaa ostaa omille lapsilleenkin suuren lahjavuoren.

Ääh, olipas sekava kirjoitus, mutta pointtina se, että on erilaisia taustoja ja erilaisia tapoja ja mikään ei välttämättä ole oikea tai väärä vaan ehkä sopiva juuri kullekin perheelle...? Me muut voidaan hämmästellä toisten tapoja, mutta emme siis välttämättä niitä tuomitse...?

Ja asiasta toiseen, en hurskastele, mutta siinä " Anna lapselle raitis joulu" -mainoksessa on asiaa... Ja monelle lapselle se isin ja äitin antama aika ja yhdessäolo saattaa ihan oikeasti olla samanarvoinen lahja kuin ne paketitkin... Hyvät joulut kaikille! =)

Viime vuonna päätin taas kutistaa lahjakasaa kun katselin sitä häslinkiä-> lahja rievotaan auki -wow-sivuun-seuraava paketti



4v5kk poika



Smoby supermarket-kassa 49,90¿

Pieniä eikkisotilaita 2,50¿

Tarrakokoelma 4,90¿

" robottilaiva" 8,90¿



Miehen vanhemmilta 4 pakettia ja 50¿ käteistä.

Lisäksi muut sukulaiset ja kummit...



Yhteensä 13-16 lahjaa eli PUOLET LIIKAA





Tyttö 1,5v



Nukkevauva 19,90¿

Satenvarjorattaat nukelle 8,90¿



Muilta sukulaisilta ja kumeilta ehkä 7+ lahjaa

Lisäksi sama 50¿ rahaa



Sanoin kaikille, etteivät osta mitään, koska ostamani nukke ja rattaat olisivat riittäneet enemmän kuin hyvin..mutta kun kaikki haluavat muistaa...huokaus

Jos joku nyt kokee antavansa/lapsensa saavan liikaa lahjoja, niin ainahan voi siitä vähentää. Vanhemmat ovat itse vastuussa lapsistaan. Voi sopia, että sukulaisten lahjat, jos he eivät itse ole paikalla, tuodaan vasta kun nähdää, näin saadaan paketteja jaettua usemmalle päivälle tai sitten vaan jätetään joulupäiväksi avattavaksi osa.



Meillä viime vuonna isompi oli 2,5v ja jaksoi avata peräti 3 pakettia. Loput sitten jätettiin joulupäiväaamun riemuksi kun ekojen pakettien leluilla oli leikitty. Pienepi ei availlutkaan mitään, hänelle ne muutamat lelut annettiin sitten vähitellen.



Joululahjat tuntuvatkin yllättäen olevan kovin vaikeasti sulateltava juttu joillekin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että osalla ei ihan oikeasti ole varaa ostaa paljon tai sitten kalliita lahjoja. Ja osalla lahjavuoresta vastaavat sukulaiset ja kummit (kuten meillä), eivät vanhemmat. Myöskin kulttuurierot joulunvietossa ovat kovin erilaisia. Meillä esim. miehen suvussa on tapana ostella järjettömän paljon lahjoja ja antaa niitä AIKUISILLEKIN useita (tyyliin 3-5kpl/aikuinen...). Osassa perheitä taas toinen tyyli. Ja se mihin itse on kasvanut, on tietenkin se oikea :)

nipo: Ajatteletteko vain, että lapsille ei sitten pitäisi ostaa leluja suuria määriä ylipäänsä vai oletteko sitä mieltä että niiden lelujen pitäisi tulla jollain toisella tavalla? Ovatko lelut itsessään mielestänne paha juttu, onko lelujen laadulla merkitystä asian kannalta vai onko paha juttu se, että niitä leluja ylipäänsä on paljon? Onko sillä merkitystä miksi vanhemmat niitä leluja ostavat?

Minä ajattelen, että lapsille ei pitäisi ostaa leluja suuria määriä. Koen asian jotenkin niin, että lapselle ei ole hyväksi saada hurjaa määrää uusia leluja yhtenä päivänä, koska lapsi hämmentyy eikä osaa enää arvostaa kaikkea saamaansa. Ja lapsi keskittyy kuitenkin vain osaan leluista, helposti vain yhteen suosikkiinsa.

Lelujen laadulla on meille merkitystä. Oma äitini haluaa lahjoa tytärtämme tänä vuonna erityisen paljon, koska ensimmäistä kertaa elämässään hänellä on siihen mahdollisuus. Pyysinkin häntä keskittämään ostoksensa Legoihin, Brioon, Fisher Priceen. Merkkeihin, joita pidän turvallisina ja kestävinä. Hieman minua jännittää, kuinka paljon paketteja tulee. Toivottavasti ei ihan kauheasti.

Eniten mua ehkä ihmetyttää, miksi nimenomaan vanhemmat ostavat niin hirveästi lahjoja, jos kerran muualtakin on paketteja kovasti tulossa. Jotenkin suon lahjomisen isovanhemmille ja muille, mutten vanhempana halua olla se ylenpalttinen lahjoja, kun kuitenkin ostetaan kaikki elämiseen tarvittavat jutut muuten. Toki itse ostaisimme enemmän lahjoja tyttärellemme, jos isovanhempia ei olisi. Lahjat ovat kuitenkin iso osa lasten joulua.

Ja kieltämättä tämän ketjun myötä itsellenikin tuli sellainen olo, että ehkä olisin voinut sitten kuitenkin sallia itseni ostaa jonkun lelun tytölle, mutta jääköön ensi jouluun <:)

Varmasti mekin muutaman paketin enemmän laitamme tulevaisuudessa lapsillemme, kun he (tai tämä yksikin ensin =)) kasvavat ja ymmärtävät, mikä lahja oli keltäkin. Jotenkin mulle on myös tärkeää se, että lapsi tietää, ketkä häntä muistavat ja millä paketilla. Lahjan arvo ei ole tärkeä, vaan se ajatus. Omasta lapsuudestani muistan omien kummieni lahjojen olleen aina tosi kivoja, mutta yhtäkään tavaraa en enää muista, mitä heiltä olen saanut. Parhaiten mieleeni on jäänyt elämäni ensimmäinen McDonalds-reissu 80-luvun alkupuolella, kun Tampereelle sellainen avattiin. Kummit veivät minut sinne. Omille lapsilleni ja kummilapsilleni haluan antaa samanlaisia lahjoja..aikaa ja yhdessäolemista. (Mutta en tietenkään väitä, että täällä lahjaröykkiöitten antajat eivät aikaansa lapsille antaisi.)

Tietenkään en halua enkä voi tuomita ketään. Mulle on aivan sama, minkä verran kukakin lahjoja lapsilleen ostaa. Tää on vaan asia, josta halusin kuulla mielipiteitä. On jännä, miten perheissä on niin hirveän erilaisia toimintatapoja ja ajatuksia.

Juu ja ehdottomasti yhdyn Paletin kirjoitukseen tuossa, että antakaa lapsille raitis joulu!!

Lämpöistä joulutunnelmaa jokaiseen kotiin! <:)

Meillä on aina annettu ihan älyttömästi lahjoja, äitini on aina ostanut minulle ja nyt ostaa meidän lapsille... Toisaalta olen yleetöntä lahjontaa vastaan, mutta ei ole sydäntä toista kieltääkään ostamasta. Isovanhempia lapsillani on 7 joten jokainen lapsiamme muistaa ja kummeja yhteensä 7, joten lahjoja ei liiemmin tarvitse itse onneksi ostaa (ei kyllä olis varaakaan).



Lapset saavat:



Tyttö 2v. 9kk



-sukset ja luistimet

-legoja ison maatilan ja nukkekodin

-leikki imurin

-lääkärilaukun

-muumiastioita (2 kulhoa+mukin)

-kirjoja 2, palapelikirja 1, magneetti kirja

-auton

-nojatuolin

-nuken

-paljon vaatteita. pikkuhousuja, 2yökkäriä, reiman toppapuvun ja asusteet, farkut, collegepuvun, 2-3 marimekon paitaa yms.



Tyttö 1v 9kk



-Fisher Prisen maatilan ja tallin

-baby bornin

-nukelle vaatteita, sängyn, rattaat, turvaistuimen...

-muumiastioita (2kulhoa)

-nojatuolin

-2 nukkea

-2 palapeliä

-3kirjaa

-samat vaatteet kuin sisko

-kassakoneen



Yhteisiksi lahjoikse saavat Stikan, Trampoliinin ja levitettävän sohvan ja tauluja leikkihuoneeseen.

Aika monet kirjoittajat tuntuvat täällä olevan sitä mieltä, että paljon lahjoja kerralla ei ole hyvä asia, vaan lahjat pitäisi ikäänkuin ripotella pitkin vuotta annettavaksi. Lukumääräisesti oletan lahjoja tällöin tulevan ehkä saman verran kuin meillä " lahjavuorten" antajilla, mutta siis eri tavalla.



Voisittekos te puolestaan perustella omaa tapaanne? Tähänastisissa mielipiteissä tapaa ripotella lahjat pitkin vuotta tunnutaan pitävän jotenkin itsestäänselvästi parempana, mutta edelleenkin epäilen sitä enkä näinollen ole valmis omaa ajattelutapaani vielä muuttamaan ilman parempia perusteluja.



Eikö lahjojen saaminen pitkin vuotta opeta lasta vielä enemmän siihen, että lahjoja saa koko ajan ja joka paikasta? Mitään ei tarvitse odottaa, vaan lahjoja ja leluja saa " aina" kun sattuu haluamaan. Ja lapsi oppii, että joka juhlaan ja tilaisuuteen liittyy lahjojen saaminen. Minkälainen sellaisesta lapsesta tulee, joka on tottunut saamaan lahjoja koko ajan ja jokaisessa mahdollisessa tilanteessa?



Olen siis edelleenkin henkilökohtaisesti sitä mieltä että isompi lahjapläjäys pari kertaa vuodessa (jouluna ja synttäreillä) on parempi kuin useita lahjoja pitkin vuotta ja joka tilanteessa.





Omasta lapsuudestani voin kertoa, että olen itse alkoholistivanhempien lapsi. Omia lapsuuteni jouluja on varjostanut siis vanhempien alkoholinkäyttö ja sitä ei lasteni tarvitse kokea. Ainoat onnelliset kaksi joulua lapsuudessani ovat olleet ne joulut, jotka vietettiin sukulaisporukalla mummolassa.



Lahjoihin omasta lapsuudestani liittyy sellainen muisto, että paketteja oli aina lukumääräisesti paljon, mutta koskaan en saanut mitään, mitä olin toivonut. Erityisesti äidilläni oli tapana ostaa kaikkea pientä rihkamaa vaikka kuinka paljon, mutta ne olivat jo silloin lapsen mielestä täysin turhia ja tarpeettomia tavaroita. Olisin lapsena paljon mieluummin ottanut vain yhden lahjan jos se olisi ollut sellainen kuin toivoin sen sijaan että sain aina kymmeniä paketteja, jotka tuottivat pettymyksen toisensa jälkeen. Näin jälkeenpäin ajateltuna äitini osti lahjoja itseään varten - hän sai hyvän omantunnon siitä, että antoi lapsilleen paljon lahjoja, mutta koskaan hänellä ei ole ollut aikaa ja halua kuunnella, mitä lapset oikeasti olisivat halunneet (raittiit vanhemmat ja edes yhden mieluisen lahjan).



Ehkäpä tästä syystä yritän itse antaa lapsilleni " täydellistäkin täydellisemmän" joulun: taatusti raittiit vanhemmat, paljon yhteistä aikaa ja joulun tunnelmaa monin eri tavoin sekä lahjoja, joita he ovat toivoneet ja joista tiedän heidän pitävän.

Meillä kaksi tyttöä, lahjojen määrää tai hintaa en ole laskenut. Lahjojen sisältö on leluista vaatteisiin, pyyhkeisiin, ruokailuvälineisiin; kaikkeen, mille on tarvetta ja hankitu ennen joulua ja pistetty pakettiin. Leluja ei oikein osteta muulloin kuin synttäreiksi tai jos ollaan laivalla tms. " erikoisemmassa" paikassa. Tai lahjoja yleensäkään. Vaatteita saa sen mukaa, mikä on tarve; samoin myös siis muita tarve-esineitä (pyyhe, lautanen tms.)

Sukulaisilta tulee myös paketteja ja itse tykkään aivan mahdottomasti paketoida kaikkea kivaa jouluksi. Meillä jouluna paljon paketteja. Eipä niitä sitten muulloin oikein olekaan..... ja minusta on ihana, kun kuusenalus on täynnä paketteja.

Meillä kuitenkin nautitaan jouluna yhdessäolosta, syödään hyvin, saunotaan, lauletaan ja leikitään. Leikitään yhdessä lapsen leluilla hänen kanssaan. Minusta on kerran vuodessa mukavaa, että lapset saa lahjoja. Synttäreillä meillä ostetaan yksi lelu vanhemmilta lahjaksi, muut tuovat sitten mitä tuovat. Muutoin saa joskus kaupasta jotain leluja, mutta hyvin harvoin (en edes muista koska viimeksi). Palapelejä on saanut enemmän, kun niistä niin kovasti tykkää ja heti oppii ne rakentamaan.





Minä vastustan sitä, että lahjoja ostetaan vain ostamisen ja antamisen ilosta kaapit tursolleen. Siis kaikkia sellaisia lahjoja ja " roinia" , joilla ei sitten edes leikitä. Minusta on järkevää ostaa lapselle sellaista, millä hän oikeasti tykkää leikkiä. Kyllähän nuo lahjat muuttuvat ja määrät vähenevät kuitenkin ajan kanssa kun ei enää leiki leluilla. Sitten tulee niitä toisella tapaa hyödyllisiä lahjoja, kuten kirjoja, ehkä kännykkä jne.





Minusta tuntuu kurjalta, että toisia moititaan siitä, että ostavat lapsilleen lahjoja. Ei se ole keltään muulta pois!! Jokainen saa tehdä ihan just miten haluaa ja niin kuin itsestä parhaalta tuntuu. Joku antaa yhden lahja, joku kolmekymmentä, entä sitten. Kunhan on itse tyytyväinen perheineen ja saa viettää haluamansa joulun, eikö se ole se pääasia.

Meillä tyttö 3v ja poika 1,5v.



Molemmat saavat meiltä vanhemmilta saavat jokajouluiset vakiolahjat eli uuden yöpuvun ja kirjan.



Lisäksi tyttö saa nukkekodin varusteineen, itkevän nuken, muumitietokoneen sekä luistimet.



Poika puolestaan saa laatikollisen puujunarataa sekä toisen laatikon duploja (paloauto, helikopteri ym.)



Meillä lapsille yritetään hankkia aina muutama kunnon lahja jota ovat toivoneet tai joiden tiedetään olevan kovasti leikittyjä. Turhaa krääsää pyritään välttämään. Leluja meillä ei yleensä lapset juuri muualta saa, kuin meiltä vanhemmilta. yleensä tädeiltä ja isovanhemmilta tulee ns.hyötylahjoja kuten vaatteita, lakanoita tms.. Nyt tosin tiedän tänä vuonna pojan saavan duploja myös kummitädiltään ja isovanhemmilta tod.näköisesti pulkan.



Meillä ei juuri vuoden mittaan leluja ostella, joten pyritään miettimään joululahjat tarkkaan. jotta olisivat oikeasti sellaisia joilla kanssa leikitään. Meillä lapset ei jää esimerkiksi kaupassa leluhyllyn eteen vonkumaan jotain leluja kun ovat tottuneet että ei niitä normaalisti pitkin vuotta osteta. Tottakai ihailevat kaupoissa leluja ja tyttökin monesti sanoo jotain haluavansa, mutta nätisti jättää lelut kauppaan.



Mielestäni on turhaa paheksua toisten joululahja määriä, kukin tavallaan ja hyvä niin. Osalla joka ostaa lapsilleen vain 1 tai 2 lahjaa saattaa kuitenkin olla paljon sukua jolloin lahjoja tulee kuitenkin aika paljon, kun taas toisilla vanhempien hankkimat lahjat voivat olla melkein ainoita.



Lahjamäärä ei kuitenkaan ole pelkästään se mikä ratkaisee mitä lapsi joulussa odottaa. Kyllä itsekin muistan että pienenä pukin tuloa ja lahjojen avaamista odotti aivan malttamattomana vaikka itse en pienenä paljon lelulahjoja saanutkaan...kuitenkin se yhdessä olo mitä perheen kesken koko joulun aika vietetään lienee lapselle se tärkein, oli lahjoja sitten se 6 tai 46 :)

Mielelläni lapsilleni sen ilon tuotan että paketeista löytyy niitä kovasti toivottuja ja mieluisia lahjoja, vaikka pelkät lahjat eivät lapsen joulusta onnellista teekään..yhdessä sitten koko perheen voimin lahjoilla leikitään ja yhteisestä ajasta nautitaan :)

lahjoja kertyy enemmän kuin olisi ajatus, mutta onneksi ne ovat suurimmaksi osaksi minun mielen mukaisia ;-)



Me toivomme, että vaikka lapset saavat kahdesti vuoteen kohtuullisen paljon lahjoja, he oppisivat ymmärtämään lahjan arvon, rahan arvon sekä miettimään kuluttamista eettiseltä kannalta. Annamme vanhoja leluja tutuille aika surutta ja kierrätämme.



Lapset saavat:



Poika 5 v:

- Volvo XC90

- yöpuvun

- Skip-bo -pelikortit

- karkkia

- CD-levyn

- Einstein-tutkimuspaketteja



Tyttö 4 v:

- piirtoponi

- pulkka

- collegeasu

- nuken kestovaippa

- pullovärit

- Schleichin eläimiä

- karkkia

- kirja



Yhteisesti saavat Geomag-palikoita, Brion puurautatiehen sillan ja CD-mankan rikkoutuneen tilalle.