Lue keskustelun säännöt.
Mihin se perustuu, että köyhien lapsista tulee itsekin köyhiä?
26.08.2023 |
Jos lapsi elää yli 5 vuotta köyhyydessä, tulee hänestä köyhä 70 % todennäköisyydellä.
Harva ei-köyhä aikuinen saa vanhemmiltaa tukea. Perinnöt tulevat vasta 50+ -vuotiaina. Miksi sitten köyhien jälkeläiset pysyvät todennäkäisemmpim köyhinä ja muut eivät?
Kommentit (408)
Monessa maasssa ihmiset olisivat lähes valmiita myymään sielunsa ilmaisesta yliopistokoulutuksesta, meillä ihmiset antaa aivan triviaalien asioiden estää heitä sivistymästä. Asennemuutosta kaivattaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä tuli jokunen vuosi sitten suomalainen dokkari. Siinä osuvasti sanottiin, että elämä köyhässä perheessä luo tietynlaista näköalattomuutta. Kun ei olla itse koulutettuja ja kiinnostuneita itsensä kehittämisestä, välittyy sama ajattelutapa sitten lapsillekin. Lapsia ei välttämättä edes osata kannustaa lukemiseen, opiskeluun, parempien olojen tavoitteluun vaan elämä on sitä samanlaista yksiössä sotkun keskellä elämistä ja tukien varassa nyhjäämistä; karrikoidusti sanoen.
Minun kaverini koti oli ns. Sivistyskoti. Paljon lapsia, Vanhemmat opiskelivat, tekivät väitöskirjaa, elivät tiukasti. Leivän päällä ei ollut muuta kuin voita ja sossu antoi lapsikatraalle vaatteet kerran vuodessa. Oltiin yhdessä, keskusteltiin ja leivottiin, kyläiltiin.
Jokainen näistä viidestä lapsesta on korkeakouluettu, ja ei vain kerran, vaan kahdesti. Kaikki ovat työelämässä, eivätkä minun tietääkseni elä tuilla. Yksi heistä tavoittelee korkeampaa elintasoa, mutta muut neljä elävät lähellä köyhyysrajaa.
Eli ei koulutus selitä köyhyyden puutosta, vaan pakko olla kyse asenteesta.
Kyseisen perheen lapsilta jäi kulttuurikodista uupumaan yksi tärkein asia, eli taloudellisten taitojen oppiminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä tuli jokunen vuosi sitten suomalainen dokkari. Siinä osuvasti sanottiin, että elämä köyhässä perheessä luo tietynlaista näköalattomuutta. Kun ei olla itse koulutettuja ja kiinnostuneita itsensä kehittämisestä, välittyy sama ajattelutapa sitten lapsillekin. Lapsia ei välttämättä edes osata kannustaa lukemiseen, opiskeluun, parempien olojen tavoitteluun vaan elämä on sitä samanlaista yksiössä sotkun keskellä elämistä ja tukien varassa nyhjäämistä; karrikoidusti sanoen.
Minun kaverini koti oli ns. Sivistyskoti. Paljon lapsia, Vanhemmat opiskelivat, tekivät väitöskirjaa, elivät tiukasti. Leivän päällä ei ollut muuta kuin voita ja sossu antoi lapsikatraalle vaatteet kerran vuodessa. Oltiin yhdessä, keskusteltiin ja leivottiin, kyläiltiin.
Jokainen näistä viidestä lapsesta on korkeakouluettu, ja ei vain kerran, vaan kahdesti. Kaikki ovat työelämässä, eivätkä minun tietääkseni elä tuilla. Yksi heistä tavoittelee korkeampaa elintasoa, mutta muut neljä elävät lähellä köyhyysrajaa.
Eli ei koulutus selitä köyhyyden puutosta, vaan pakko olla kyse asenteesta.
Kyseisen perheen lapsilta jäi kulttuurikodista uupumaan yksi tärkein asia, eli taloudellisten taitojen oppiminen.
Kyllä he kaikki säästämään oppivat. Mutta he eivät oppineet sitä, miten rahaa tehdään. Sitähän ei tehdä humanistisella koulutuksella.
Sama
Vierailija kirjoitti:
Useimmat rikkaat ovat alunperin perineet varallisuutensa jo usean sukupolven ajalta, joten on paljon helpompi jatkaa esim perhe- yrityksen pyörittämistä tai muuten sijoittaa perittyä varallisuutta. Köyhien lapset eivät peri mitään vaan pitää aloittaa aivan pohjalta. Ne köyhien lapset joilla on lukupäätä ja halua voivat koulutuksen avulla pärjätä hyvin, tai jos on poikkeuksellisen hyvä bisnes taju ja lahjakkuus, niin sieltä pohjalta voi erittäin kovan työn tuloksena jopa päästä rikastumaan. Suurin osa joutuu tyytymään perus palkkatöihin jossa rikastumisen mahdollisuutta ei ole, vaan kaikki menee pakollisiin kuluihin.
Mitä ihmettä hän puhuu? Useammat rikkaat jo sukupolvien ajan kyllä on meillä ansaittu kaikki mitä omistetaan ihan itse jo 30 v.. ulkomaille lähdimme työn perässä ja nyt jo 20 v joka syksy Suomen kateellisten listalla, veroja maksettu ja paljon! Ja lapsille tehty selväksi, että he eivät ole tälle yhteiskunnalle mitään velkaa, heidän opiskelunsa Harvardissa olisi maksettu moneen kertaan näiden verorahojen myötä. He menestyvät opinnnoissaan! Ehkä heihin on taottu vain maalaisjärkeä.. ei tässä yhteiskunnasa pyöri ilmaiseksi mikään, ei terveydenhuolto tai opiskelu Oliks tää jollekin vielä epäselvää?
Ikävä kyllä, moni saa jopa pahimmilaan monen sukupolven jatkumona tietynlaisen pessimismin, katkeruuden ja negatiivisuuden perintönä vanhemmiltaan. Vanhempi, joka ei itsekään tiedä, miten maailmassa voisi ehkä menestyä, ei osaa/jaksa kannustaa lasta niinä hetkinä, kun on jokin idea tai ajatus, mielenkiinnon kohde. Tai ehkä koetaan, että lapsen kiinnostuminen jostakin "tulisi kuitenkin liian kalliksi". Niin tai näin, siihen mennessä, kun lapsesta kasvaa nuorison edustaja, olisi hyvä lähtökohta, jos hän pystyy nimeämään edes yhden itseä kiinnostavan harrastuksen (jokin muu kuin apaattinen puhelimen ruudun tuijottaminen). Tuskin kukaan tietoisesti omalta lapseltaan vetää mattoa jalkojen alta, mutta ruokkimalla negatiivisuutta ja "ei tästä mitään tule"-asennetta vanhempi tulee toimineeksi juuri niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, tutkinnoille ei elä, täytyy tehdä töitä.
"Potkulaki on käsittelyssä."
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1bc5a9d0-ce8d-4355-a05a-447ad9aaf…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Lisää leikkauksia asumislisään. Vanhemmiltaan vuokraamassaan tai vanhempansa omistamassa asunnossa asuva opiskelija voi saada tulevaisuudessa enintään 83 euroa asumislisää kuukaudessa, suunnittelee hallitus.".
Vierailija kirjoitti:
Se johtuu useimmiten matalasta älykkyydestä. Äly on pitkälti perinnöllistä, ja älykkyys on suurin menestystä ennakoiva piirre ihmisessä.
Toki myös mielenterveysongelmat tai hankalat luonteenpiirteet (jotka pitkälti geneettisiä) vaikuttavat. Samoin verkostojen puute.
Mun vanhempani (s. 1922 ja 1927) eivät olleet tyhmiä ja vie vähemmän mt ongelmaisia mutta olosuhteiden takia jäivät köyhiksi duunareiksi.
Minusta tuli valkokaulusduunari ja lopulta ylempi toimihenkilö ja tukevasti keskituloinen vaikka olin vain yo-merkonomi
Lapsemme ovat kaikki amk/yliopistokoulutettuja, hyvissä työpaikoissa ja tulotaso 30+v parempi kuin minulla urani huipulla!
Näin myös ystävien ja tuttavien perheissä. Aina pykälän eteenpäin sukupolvi sukupolvelta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihan pidä paikkansa. Tunnen tohtoriksi väitelleitä ja muitakin menestyneitä ihan köyhistä oloista lähteneitä. Köyhyys ei tarkoita sivistämättömyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Asuinalueen ja kavereiden vaikutus nyt ainakin. Ja ennen kaikkea perheen malli.
Ja kyllä keskituloiset vanhemmat auttavat monin tavoin lapsiaan jo ennen sitä perinnönjakoa.
Minä sain käydä vaihto-oppilaana ja asua kotona 20-vuotiaaksi, mikä mahdollisti huippuarvosanat yo-kirjoituksissa. Toista olisi ollut, jos olisi pitänyt 18-vuotiaana muuttaa kunnan vuokra-asuntoon ja käydä töissä lukion ja huushollinpidon yhteydessä. Vanhempani olivat ihan duunareita, mutta arvostivat koulutusta.
Kuinka moni nuori haluaa asua kotona 20-vuotiaaksi? Eivät omani ainakaan koska kotona oli kodin säännöt; esimerkiksi yöllä ei tehty ruokaa tai käyty suihkussa kun tultiin baarista. Osa muutti jo ennnen kirjoituksia kaverin kanssa kimppakämppään ja se viimeisinkin kesällä kirjoitusten jälkeen kun sai töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se nyt mikään sääntö ole, jos köyhän fiksun nuoren annetaan käydä koulua ja hänelle opetetaan esim terveelliset ostos- ja ruokailutavat ja kannustetaan koulussa, niin hyvin menee.
Köyhyyteen on tietysti monia eri syitä, yksi tärkeä syy on heikot elämänhallintataidot. Periytyvät vanhemmilta. Liittyyhän siihen usein sekin että tyydytään minimiin, ei ole kunnianhimoa asettaa tavoitteita ja ponnistella niiden eteen.
Mieheni ja minä ollaan kumpikin vaatimattomista työläisperheistä lähtöisin mutta kouluttautuminen on ainakin meillä parantanut elintasoa tuntuvasti. Siis pitää miettiä työ josta saa kunnon palkkaa eikä mitään taiteilija - eläinterapeuttihömpötyksiä.
Harrastaa voi sitten töiden ohella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Köyhät ei kovin voi menestyä, kun kuinka silloin työllistyisi esim. sosiaalisektorin alat. Hyvinvointivaltio tarkoittaa itseasiassa, että se hyvinvointi luodaan pahoinvoinnista.
No oisko niinkin yksinkertainen asia että köyhä harvemmin saa isoa perintöä jonka turvin ponnistaa elämässä?
Rikkaissa suvuissa asiat suunnitellaan kymmeniä vuosia eteenpäin. Onnea tai viisautta nämä toimenpiteet tosin eivät millään tavoin takaa.
Saatu esimerkki ja asenneilmapiiri määrittävät aika paljon.
Vierailija kirjoitti:
"Lisää leikkauksia asumislisään. Vanhemmiltaan vuokraamassaan tai vanhempansa omistamassa asunnossa asuva opiskelija voi saada tulevaisuudessa enintään 83 euroa asumislisää kuukaudessa, suunnittelee hallitus.".
Oho, alkaa hallituksen ammukset osua jo kokoomuslaistenkin veneeseen.
Me ollaan oltu köyhiä kuin kirkonrotat lähes koko lasten lapsuuden ajan. Lapset ovat pärjänneet hyvin opinnoissaan, vaikka haasteitakin on ollut ja on. Itse olen työkyvyttömyyseläkkeellä, enkä pysty auttamaan lapsiani taloudellisesti ollenkaan, omillaan ovat. Se ahdistaa ja koen epäonnistuneeni. Haluaisin niin kovasti auttaa heitä, ettei heidän tarvitsisi uupumuksen partaalla opiskella ja tehdä työt samalla, mutta en pysty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lisää leikkauksia asumislisään. Vanhemmiltaan vuokraamassaan tai vanhempansa omistamassa asunnossa asuva opiskelija voi saada tulevaisuudessa enintään 83 euroa asumislisää kuukaudessa, suunnittelee hallitus.".
Oho, alkaa hallituksen ammukset osua jo kokoomuslaistenkin veneeseen.
Tämähän oli jo aikaisemmin hallituksen agendalla, mutta yhtäkkiä poistui valtioneuvoston sivuilta. Piti kai antaa kavereille aikaa hankkiutua eroon sijoitusasunnoista tai hommata uudet vuokralaiset.
Tämä.
Meillä on ollut taloudellisesti todella tiukkaa viimeiset pari - kolme vuotta. Lapsilla ei ole tästä mitään käsitystä, sillä meidän perhe on minimalismia arvostava ja kierrätystä tehdään luonnon ja ilmastonmuutoksen vuoksi. :) Toki kummatkin olivat tärkeitä arvoja ennen nykyistä taloudellista tiukkuutta, joten puheet (vaikkei aina teot) ovat olleet samoja lapsille jo vuosia...