Tutkimukset osoittavat: uskonnollisuus parantaa henkistä hyvinvointia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Usko(uskonnollisuus) parantaa henkistä hyvinvointia.

2. Uskonnot heikentävät henkistä hyvinvointia.

3. Pappis-sääty tuhoaa henkisen hyvinvoinnin.

Kaikkein kammottavinta yllämainittujen lisäksi on kuitenkin se, että pappis-sääty tuhoaa myös suoran yhteyden Jumalan ja ihmisen välillä tehdäkseen itsensä näin tarpeelliseksi.

Se on anteeksiantamatonta.

Kristinuskoon ei kuulu ajatus suorasta yhteydestä Jumalan kanssa, vaan yhteys tulee mahdolliseksi Kristuksen kautta.

Mihin siis pappis-säätyä tarvitaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Minä samaan aikaan kirjassani Tietoisuus ja yhteiskunta puhuin kolmenlaisista tarpeista: aineellisista, sosiaalisista ja henkisistä ja väitin, että yhteiskunnassa on tasapainohäiriö, kun lähes kaikki intressit keskittyvät aineellisten tarpeitten tyydyttämiseen. Sosiaalinen elämä ja sellainen yhteiskuntarakenne, joka antaa kansalaisille todelliset vaikutusmahdollisuudet on alikehittynyt, kuten myös kulttuurin henkinen puoli. Tämä tasapainohäiriö aiheuttaa tavallaan koko ympäristöongelman, koska intressi suuntautuu vain aineellisen luonnon hyväksikäyttöön.

Olin sitä mieltä, että ei kannata saarnata tätä materialismia vastaan, sillä vasta sitten kun ihmiset huomaavat, miten antoisaa voi olla ihmisten yhteiselämä ja miten saa tyydytystä myös taiteesta, tieteestä, filosofiasta, uskonnosta vasta kun nämä mahdollisuudet avautuvat, syntyy parempi tasapaino."

https://www.kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen-korkeakoulu/historiikki/

Taiteesta, tieteestä, filosofiasta, uskonnosta - mikä ei kuulu joukkoon? No, ehkä taidekaan ei kuulu. Mutta uskonnolla on hyvin vähän tekemistä tieteen ja filosofian kanssa. Tieteessä ja filosofiassa ajattelua ohjaa näyttö, argumentit ja logiikka ja tavoite on löytää väyliä päästä mahdollisimman lähelle todellisuuden ydintä kriittisen ajattelun ja systemaattisen metodologian kautta. Uskonnoissa ajattelua ohjaa ilmoitettujen miellettyjen totuuksien takominen mahdollisimman moneen päähän, ja uskominen ilman todisteita tai jopa todisteita vastaan on ihailtava hyve ja tavoittelemisen arvoinen asia.

Tutustu Raamatuntutkimuksen tieteenalaan. Voit yllättyä. Mitä mieltä muuten olet siitä, että arkeologit löytävät koko ajan uusia asioita, jotka vahvistavat Raamatun todenmukaisuuden?

Saisiko esimerkkejä näistä?

En ala väittelemään kanssasi. Olen tehnyt sitä jo monesti. Alapeukutuksesi myös osoittaa, että olet liikkeellä lähinnä ilkeilytarkoituksessa. Kannattaa päästää irti tuosta vihasta, joka syö sinua sisältä päin. Siunausta päivääsi!

Söpöä ja niin tyypillistä että kun pyydetään täsmennystä hourintoihin, vastaus on että "en ala väittelemään".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Minä samaan aikaan kirjassani Tietoisuus ja yhteiskunta puhuin kolmenlaisista tarpeista: aineellisista, sosiaalisista ja henkisistä ja väitin, että yhteiskunnassa on tasapainohäiriö, kun lähes kaikki intressit keskittyvät aineellisten tarpeitten tyydyttämiseen. Sosiaalinen elämä ja sellainen yhteiskuntarakenne, joka antaa kansalaisille todelliset vaikutusmahdollisuudet on alikehittynyt, kuten myös kulttuurin henkinen puoli. Tämä tasapainohäiriö aiheuttaa tavallaan koko ympäristöongelman, koska intressi suuntautuu vain aineellisen luonnon hyväksikäyttöön.

Olin sitä mieltä, että ei kannata saarnata tätä materialismia vastaan, sillä vasta sitten kun ihmiset huomaavat, miten antoisaa voi olla ihmisten yhteiselämä ja miten saa tyydytystä myös taiteesta, tieteestä, filosofiasta, uskonnosta vasta kun nämä mahdollisuudet avautuvat, syntyy parempi tasapaino."

https://www.kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen-korkeakoulu/historiikki/

Taiteesta, tieteestä, filosofiasta, uskonnosta - mikä ei kuulu joukkoon? No, ehkä taidekaan ei kuulu. Mutta uskonnolla on hyvin vähän tekemistä tieteen ja filosofian kanssa. Tieteessä ja filosofiassa ajattelua ohjaa näyttö, argumentit ja logiikka ja tavoite on löytää väyliä päästä mahdollisimman lähelle todellisuuden ydintä kriittisen ajattelun ja systemaattisen metodologian kautta. Uskonnoissa ajattelua ohjaa ilmoitettujen miellettyjen totuuksien takominen mahdollisimman moneen päähän, ja uskominen ilman todisteita tai jopa todisteita vastaan on ihailtava hyve ja tavoittelemisen arvoinen asia.

Tutustu Raamatuntutkimuksen tieteenalaan. Voit yllättyä. Mitä mieltä muuten olet siitä, että arkeologit löytävät koko ajan uusia asioita, jotka vahvistavat Raamatun todenmukaisuuden?

Saisiko esimerkkejä näistä?

En ala väittelemään kanssasi. Olen tehnyt sitä jo monesti. Alapeukutuksesi myös osoittaa, että olet liikkeellä lähinnä ilkeilytarkoituksessa. Kannattaa päästää irti tuosta vihasta, joka syö sinua sisältä päin. Siunausta päivääsi!

Söpöä ja niin tyypillistä että kun pyydetään täsmennystä hourintoihin, vastaus on että "en ala väittelemään".

Tyypillinen esimerkki uskonnollisesta ylimielisyydestä.

Kun ei osata vastata esitettyihin kysymyksiin järkevästi vedetään päälle marttyyrinviitta ja paetaan paikalta.

Ja tuo lopun "siunausta päivääsi" on silkkaa vittuilua vailla oikeaa tarkoitusta oikeasti toivoa päivääsi siunausta.

Niin, no yleisestikin jos ihminen on vähän tyhmä, asiat ei pääse ahdistamaan liikaa. Jos keksii turvakseen ja lohdukseen näkymättömän mielikuvituskaverin ja uskottelee että kuoleman jälkeen pääsee taivaalliseen huvipuistoon niin kyllähän se varmaan rauhoittaa.

Vierailija kirjoitti:

"Tutkimus" julkaistu lehdessä nimeltä Kirkko ja kaupunki.

Hohhoijaa.

Totta se on. Esimerkiksi tuolta löytyy lisää tietoa:

https://www.pewresearch.org/religion/2019/01/31/religions-relationship-…

2 syytä joiden oletetaan selittävän suurempaa onnellisuutta:

1. Sosiaalinen kanssakäyminen (jumalanpalvelukset, juhlat yms.)

2.. Helpompaa käsitellä stressiä kun kaikki on jonkun yliluonnollisen jumaluuden käsissä, ts. vain tapahtuu ja kuuluu tapahtua, jumala tahtoo niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tutkimus" julkaistu lehdessä nimeltä Kirkko ja kaupunki.

Hohhoijaa.

Totta se on. Esimerkiksi tuolta löytyy lisää tietoa:

https://www.pewresearch.org/religion/2019/01/31/religions-relationship-…

2 syytä joiden oletetaan selittävän suurempaa onnellisuutta:

1. Sosiaalinen kanssakäyminen (jumalanpalvelukset, juhlat yms.)

2.. Helpompaa käsitellä stressiä kun kaikki on jonkun yliluonnollisen jumaluuden käsissä, ts. vain tapahtuu ja kuuluu tapahtua, jumala tahtoo niin.

Tämä on fatalismia synkimillään ja juuri fatalismi on uskontojen ohella suurin inhimillisen kehityksen estäjä ja jarru.

Yhteiskunta, jossa vallitsee syvä passiivinen mieliala fatalistisessa hengessä eli kehity vaan vajoaa täydelliseen henkiseen lamaan ja rappioon mikä tuhoaa koko yhteiskunnan saastaiseksi persläveksi.

Tällaisesta yhteiskunnastako uskovaiset haaveilevat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tutkimus" julkaistu lehdessä nimeltä Kirkko ja kaupunki.

Hohhoijaa.

Totta se on. Esimerkiksi tuolta löytyy lisää tietoa:

https://www.pewresearch.org/religion/2019/01/31/religions-relationship-…

2 syytä joiden oletetaan selittävän suurempaa onnellisuutta:

1. Sosiaalinen kanssakäyminen (jumalanpalvelukset, juhlat yms.)

2.. Helpompaa käsitellä stressiä kun kaikki on jonkun yliluonnollisen jumaluuden käsissä, ts. vain tapahtuu ja kuuluu tapahtua, jumala tahtoo niin.

Tämä on fatalismia synkimillään ja juuri fatalismi on uskontojen ohella suurin inhimillisen kehityksen estäjä ja jarru.

Yhteiskunta, jossa vallitsee syvä passiivinen mieliala fatalistisessa hengessä eli kehity vaan vajoaa täydelliseen henkiseen lamaan ja rappioon mikä tuhoaa koko yhteiskunnan saastaiseksi persläveksi.

Tällaisesta yhteiskunnastako uskovaiset haaveilevat?

Totta, sama yhteisöllisyys ja jumalusko aiheuttavat myös hirvittävän määrän inhimillistä tuskaa maailmassa. Mutta ilmeisesti yksilötasolla jonkinlaisesta jumaluskosta ja samanhenkisestä seurasta on hyötyä pääkopalle.

Jeesus on parasta huumetta.

Tuokin on tutkittu ajat sitten. Uskonnollisuuden ainoa terveyshyöty välittyy yhteisöllisyyden kautta, sitä ilman se katoaa. Siellä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ollaan yhteisöllisiä muutenkin, vauraita myös.

Usko korkeampnn on mielenkiintoinen asia. Normaalisti se tarkoittaa yksinkertaisesti suhteellisuuden- ja todellisuudentajua, sitä että ihminen ymmärtää olevansa osa jotain suurempaa. Amerikkalaiset ovat vääntäneet siitä jutun että sen suuremman täytyy olla juuri kristittyjen jumala. Näinhän ei tarvitse olla ( ks.AA).

Voin uskovia tuntevana lisäksi sanoa ettei tarvitse olla kovinkaan kova uskovainen kun alkaa irtautua todellisuudesta ja suhde suurempaan muuttuu harhaksi.

Mikähän tämän uskonnon ja hyvinvoinnin välinen yhteys on. Pitäisikö minun alkaa pakottaa itseni uskomaan satuolentoihin vain koska olisin huolissani hyvinvoinnistani. En nimittäin voi tehdä niin. Omatuntoni ei salli sitä.

Onkohan tässä kyse siitä että jotkut persoonallisuustyypit ovat taipuvaisempia uskomaan. Ja ne jotka eivät ole, ovat luonnostaan kriittisempiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tutkimus" julkaistu lehdessä nimeltä Kirkko ja kaupunki.

Hohhoijaa.

Totta se on. Esimerkiksi tuolta löytyy lisää tietoa:

https://www.pewresearch.org/religion/2019/01/31/religions-relationship-…

2 syytä joiden oletetaan selittävän suurempaa onnellisuutta:

1. Sosiaalinen kanssakäyminen (jumalanpalvelukset, juhlat yms.)

2.. Helpompaa käsitellä stressiä kun kaikki on jonkun yliluonnollisen jumaluuden käsissä, ts. vain tapahtuu ja kuuluu tapahtua, jumala tahtoo niin.

Tämä on fatalismia synkimillään ja juuri fatalismi on uskontojen ohella suurin inhimillisen kehityksen estäjä ja jarru.

Yhteiskunta, jossa vallitsee syvä passiivinen mieliala fatalistisessa hengessä eli kehity vaan vajoaa täydelliseen henkiseen lamaan ja rappioon mikä tuhoaa koko yhteiskunnan saastaiseksi persläveksi.

Tällaisesta yhteiskunnastako uskovaiset haaveilevat?

Totta, sama yhteisöllisyys ja jumalusko aiheuttavat myös hirvittävän määrän inhimillistä tuskaa maailmassa. Mutta ilmeisesti yksilötasolla jonkinlaisesta jumaluskosta ja samanhenkisestä seurasta on hyötyä pääkopalle.

Oma hyvinvointini on parantunut sen mukaan mikä kauempana pysyn uskonnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tutkimus" julkaistu lehdessä nimeltä Kirkko ja kaupunki.

Hohhoijaa.

Totta se on. Esimerkiksi tuolta löytyy lisää tietoa:

https://www.pewresearch.org/religion/2019/01/31/religions-relationship-…

2 syytä joiden oletetaan selittävän suurempaa onnellisuutta:

1. Sosiaalinen kanssakäyminen (jumalanpalvelukset, juhlat yms.)

2.. Helpompaa käsitellä stressiä kun kaikki on jonkun yliluonnollisen jumaluuden käsissä, ts. vain tapahtuu ja kuuluu tapahtua, jumala tahtoo niin.

Tämä on fatalismia synkimillään ja juuri fatalismi on uskontojen ohella suurin inhimillisen kehityksen estäjä ja jarru.

Yhteiskunta, jossa vallitsee syvä passiivinen mieliala fatalistisessa hengessä eli kehity vaan vajoaa täydelliseen henkiseen lamaan ja rappioon mikä tuhoaa koko yhteiskunnan saastaiseksi persläveksi.

Tällaisesta yhteiskunnastako uskovaiset haaveilevat?

Totta, sama yhteisöllisyys ja jumalusko aiheuttavat myös hirvittävän määrän inhimillistä tuskaa maailmassa. Mutta ilmeisesti yksilötasolla jonkinlaisesta jumaluskosta ja samanhenkisestä seurasta on hyötyä pääkopalle.

Oma hyvinvointini on parantunut sen mukaan mikä kauempana pysyn uskonnosta.

Sama täällä, mutta tilasto on tilasto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Minä samaan aikaan kirjassani Tietoisuus ja yhteiskunta puhuin kolmenlaisista tarpeista: aineellisista, sosiaalisista ja henkisistä ja väitin, että yhteiskunnassa on tasapainohäiriö, kun lähes kaikki intressit keskittyvät aineellisten tarpeitten tyydyttämiseen. Sosiaalinen elämä ja sellainen yhteiskuntarakenne, joka antaa kansalaisille todelliset vaikutusmahdollisuudet on alikehittynyt, kuten myös kulttuurin henkinen puoli. Tämä tasapainohäiriö aiheuttaa tavallaan koko ympäristöongelman, koska intressi suuntautuu vain aineellisen luonnon hyväksikäyttöön.

Olin sitä mieltä, että ei kannata saarnata tätä materialismia vastaan, sillä vasta sitten kun ihmiset huomaavat, miten antoisaa voi olla ihmisten yhteiselämä ja miten saa tyydytystä myös taiteesta, tieteestä, filosofiasta, uskonnosta vasta kun nämä mahdollisuudet avautuvat, syntyy parempi tasapaino."

https://www.kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen-korkeakoulu/historiikki/

Taiteesta, tieteestä, filosofiasta, uskonnosta - mikä ei kuulu joukkoon? No, ehkä taidekaan ei kuulu. Mutta uskonnolla on hyvin vähän tekemistä tieteen ja filosofian kanssa. Tieteessä ja filosofiassa ajattelua ohjaa näyttö, argumentit ja logiikka ja tavoite on löytää väyliä päästä mahdollisimman lähelle todellisuuden ydintä kriittisen ajattelun ja systemaattisen metodologian kautta. Uskonnoissa ajattelua ohjaa ilmoitettujen miellettyjen totuuksien takominen mahdollisimman moneen päähän, ja uskominen ilman todisteita tai jopa todisteita vastaan on ihailtava hyve ja tavoittelemisen arvoinen asia.

Tutustu Raamatuntutkimuksen tieteenalaan. Voit yllättyä. Mitä mieltä muuten olet siitä, että arkeologit löytävät koko ajan uusia asioita, jotka vahvistavat Raamatun todenmukaisuuden?

Raamatuntutkimuksen tulokset ei useinkaan tue uskonnollisia väitteitä vaikka niitä tähän käytetäänkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Minä samaan aikaan kirjassani Tietoisuus ja yhteiskunta puhuin kolmenlaisista tarpeista: aineellisista, sosiaalisista ja henkisistä ja väitin, että yhteiskunnassa on tasapainohäiriö, kun lähes kaikki intressit keskittyvät aineellisten tarpeitten tyydyttämiseen. Sosiaalinen elämä ja sellainen yhteiskuntarakenne, joka antaa kansalaisille todelliset vaikutusmahdollisuudet on alikehittynyt, kuten myös kulttuurin henkinen puoli. Tämä tasapainohäiriö aiheuttaa tavallaan koko ympäristöongelman, koska intressi suuntautuu vain aineellisen luonnon hyväksikäyttöön.

Olin sitä mieltä, että ei kannata saarnata tätä materialismia vastaan, sillä vasta sitten kun ihmiset huomaavat, miten antoisaa voi olla ihmisten yhteiselämä ja miten saa tyydytystä myös taiteesta, tieteestä, filosofiasta, uskonnosta vasta kun nämä mahdollisuudet avautuvat, syntyy parempi tasapaino."

https://www.kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen-korkeakoulu/historiikki/

Taiteesta, tieteestä, filosofiasta, uskonnosta - mikä ei kuulu joukkoon? No, ehkä taidekaan ei kuulu. Mutta uskonnolla on hyvin vähän tekemistä tieteen ja filosofian kanssa. Tieteessä ja filosofiassa ajattelua ohjaa näyttö, argumentit ja logiikka ja tavoite on löytää väyliä päästä mahdollisimman lähelle todellisuuden ydintä kriittisen ajattelun ja systemaattisen metodologian kautta. Uskonnoissa ajattelua ohjaa ilmoitettujen miellettyjen totuuksien takominen mahdollisimman moneen päähän, ja uskominen ilman todisteita tai jopa todisteita vastaan on ihailtava hyve ja tavoittelemisen arvoinen asia.

Tutustu Raamatuntutkimuksen tieteenalaan. Voit yllättyä. Mitä mieltä muuten olet siitä, että arkeologit löytävät koko ajan uusia asioita, jotka vahvistavat Raamatun todenmukaisuuden?

Saisiko esimerkkejä näistä?

En ala väittelemään kanssasi. Olen tehnyt sitä jo monesti. Alapeukutuksesi myös osoittaa, että olet liikkeellä lähinnä ilkeilytarkoituksessa. Kannattaa päästää irti tuosta vihasta, joka syö sinua sisältä päin. Siunausta päivääsi!

Ensinnäkin erehdyt henkilöstä. En ole alapeukuttanut viestiäsi enkä ylipäätään juuri alapeukuttele täällä viestejä. Varsinkin jos joku väittää todisteita olevan, en koskaan alapeukuta, vaan reaktio on aina pyytää esittämään todisteet. Ja itse yritän pitäytyä pilkkaamisesta, toisin kuin jotkut muut ateistit. Sanon kyllä suoraan, mutta en hauku tolloiisi, hulluiksi, tyhmiksi jne.

Ja asiaan: en sitten tiedä miten teillä päin, mutta meillä päin jos väittää omaavansa todisteita mutta ei esitä niitä pyydettäessä, niin katsotaan, että myöntää ettei omaakaan todisteita. Olen pakotettu tekemään tämän johtopäätöksen myös nyt. Siunauksen sijaan jätän tämän tähän:

1. Piet. 3:15-16 vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämessänne ja olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu.

Mutta vastatkaa sävyisästi ja kunnioittavasti ja säilyttäkää omatuntonne puhtaana silloin ne, jotka parjaavat teidän hyvää vaellustanne kristittynä, joutuvat häpeään juuri siinä, mistä teitä panettelevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tutkimus" julkaistu lehdessä nimeltä Kirkko ja kaupunki.

Hohhoijaa.

Totta se on. Esimerkiksi tuolta löytyy lisää tietoa:

https://www.pewresearch.org/religion/2019/01/31/religions-relationship-…

2 syytä joiden oletetaan selittävän suurempaa onnellisuutta:

1. Sosiaalinen kanssakäyminen (jumalanpalvelukset, juhlat yms.)

2.. Helpompaa käsitellä stressiä kun kaikki on jonkun yliluonnollisen jumaluuden käsissä, ts. vain tapahtuu ja kuuluu tapahtua, jumala tahtoo niin.

Noiden kahden osatekijän lisäksi pitää ottaa huomioon se kaikkiin onnellisuustutkimuksiin liittyvä ongelma, että eri ihmisyhteisöt eroavat merkittävästi siinä, missä määrin niiden piirissä on sosiaalisesti hyväksyttyä ilmaista masentuneisuutta tai tyytymättömyyttä. Voi olla niinkin, että monissa uskonnollisissa yhteisöissä vallitsee toksinen pakkopositiivisuus ja pahasta olosta ei ole tapana puhua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tutkimus" julkaistu lehdessä nimeltä Kirkko ja kaupunki.

Hohhoijaa.

Totta se on. Esimerkiksi tuolta löytyy lisää tietoa:

https://www.pewresearch.org/religion/2019/01/31/religions-relationship-…

2 syytä joiden oletetaan selittävän suurempaa onnellisuutta:

1. Sosiaalinen kanssakäyminen (jumalanpalvelukset, juhlat yms.)

2.. Helpompaa käsitellä stressiä kun kaikki on jonkun yliluonnollisen jumaluuden käsissä, ts. vain tapahtuu ja kuuluu tapahtua, jumala tahtoo niin.

Tämä on fatalismia synkimillään ja juuri fatalismi on uskontojen ohella suurin inhimillisen kehityksen estäjä ja jarru.

Yhteiskunta, jossa vallitsee syvä passiivinen mieliala fatalistisessa hengessä eli kehity vaan vajoaa täydelliseen henkiseen lamaan ja rappioon mikä tuhoaa koko yhteiskunnan saastaiseksi persläveksi.

Tällaisesta yhteiskunnastako uskovaiset haaveilevat?

Puhumattakaan että miten ahdistava ajatus tuo on, että kaikki olisi ennalta määrätty tai jonkun isomman käsissä, eikä yksilöllä itsellään olisi mitään mahdollisuutta muuttaa elämäänsä mihinkään suuntaan.

Miten tuo voi jonkun mielestä olla positiivista ja lohdullista? Hyh sentään.

Mulle tulee somen ns. lyhyissä keloissa jonkin verran uskonnollista sisältöä ja eipä kyllä välity sellaista vaikutelmaa että ainakaan konservatiiviuskovaisen elämä olisi missään uskontokunnassa kovin leppoisaa. Just tuossa katsoin jonkun pätkän jossa uusherännyt fundamentalisti itkeskeli lohduttomasti sitä että hänen ei-uskovainen isänsä joutui kuollessaan ikuiseen kadotukseen. Ihan vaan siitä syystä ettei edustanut oikeaa uskoa. Ja tämä oli selvästi valtava ahdistuksen aihe, mutta näin on kuulemma asia. Sinne meni isi lieskojen nieltäväksi. Myös mm. ortodoksijuutalaisten loputon sääntöjen ja kieltojen lista vaikuttaa lähinnä siltä että ihminen pyrkii tekemään elämänsä mahdollisimman vaikeaksi todistaakseen kirkasotsaisuuttaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Autuaita ovat yksinkertaiset. Ja helposti jallitettavat.

Miten perustelet väitteesi?

Sepä se, aika monet korkeasti koulutetut ovat uskossa, lääkärit esimerkiksi. Joskus luin lääkäristä joka sanoi aina hämmästelevänsä ihmiskehon nerokasta toimintaa, että ei voi olla kuin valtavan suuren älyn suunnittelemaa.

Siinä on kyllä mennyt kallis korkeakoulutus pitkälti hukkaan.

En ymmärrä tätä kommenttia. Kyllä lääkärikin saa uskoa mitä haluaa. Se ei tee hänestä ammatillisesti epäpätevää.

Kyllähän se kertoo vääjäämättä siitä että ihmisellä ei tutkinnosta huolimatta ole tieteellistä maailmankuvaa, ja vaikka hän voi selviytyä oman erikoisalansa rutiinitehtävistä, taikausko voi pahimmillaan heijastua myös työhön. Yhden asiakastyötä tekevän psykologin tiedän jolla hihhulointi lipsahti toisinaan mukaan työhön.

Siinä on ihan tarpeeksi tieteellistä maailmankuvaa, kun on hankkinut itselleen yliopistokoulutuksen ja käyttää sitä työssään. Ihmisellä voi olla vaikka minkälaisia henkilökohtaisia ajatuksia, eikä suurin osa heijasta niitä lainkaan työhönsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tutkimus" julkaistu lehdessä nimeltä Kirkko ja kaupunki.

Hohhoijaa.

Totta se on. Esimerkiksi tuolta löytyy lisää tietoa:

https://www.pewresearch.org/religion/2019/01/31/religions-relationship-…

2 syytä joiden oletetaan selittävän suurempaa onnellisuutta:

1. Sosiaalinen kanssakäyminen (jumalanpalvelukset, juhlat yms.)

2.. Helpompaa käsitellä stressiä kun kaikki on jonkun yliluonnollisen jumaluuden käsissä, ts. vain tapahtuu ja kuuluu tapahtua, jumala tahtoo niin.

Tämä on fatalismia synkimillään ja juuri fatalismi on uskontojen ohella suurin inhimillisen kehityksen estäjä ja jarru.

Yhteiskunta, jossa vallitsee syvä passiivinen mieliala fatalistisessa hengessä eli kehity vaan vajoaa täydelliseen henkiseen lamaan ja rappioon mikä tuhoaa koko yhteiskunnan saastaiseksi persläveksi.

Tällaisesta yhteiskunnastako uskovaiset haaveilevat?

Puhumattakaan että miten ahdistava ajatus tuo on, että kaikki olisi ennalta määrätty tai jonkun isomman käsissä, eikä yksilöllä itsellään olisi mitään mahdollisuutta muuttaa elämäänsä mihinkään suuntaan.

Miten tuo voi jonkun mielestä olla positiivista ja lohdullista? Hyh sentään.

Useimmat uskovaiset ovat sitä mieltä, että totta kai ihmisellä itsellään on mahdollisuus muuttaa elämäänsä, eikä uskovaisuus itsessään tarkoita, että uskoo ennaltamääräämiseen. Ei siihen läheskään kaikki usko.