Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten ero voi tulla parisuhteen toiselle osapuolelle yllätyksenä?
20.08.2023 |
Jos asioista on oikeasti puhuttu kunnolla? Jos toiselle ero tulee yllätyksenä, niin silloin asioista ei ole aidosti kunnolla puhuttu. On vain korkeintaan toivottu, että toinen huomaisi toista vaivaavat epäkohdat ilman että niistä pitää saarnata.
Kommentit (462)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks se oo ihan yleinen perustapaus, kun vaimo vuosikausia valittaa suhteen epäkohdista ja sit lopulta haluaa eron kun mikään ei muutu. Miehelle ero tuli puskista.
Ihan samaa tapahtuu toisinpäin. Toki harvemmin, mutta lähipiirissä on parikin tapausta missä mies on ollut vuosia tyytymätön ja sitten kun ilmoittaa erohaluistaa, on vaimo ollut ihan ihmeissään. Kaikki miehet vain totesivat, että tämän oli ihan odotettavaa.
Minä olen tällainen vaimo, jolle tuli yllätyksenä. Mies kritisoi minussa vain sitä, että en purista tiskirättiä tarpeeksi kuivaksi tai en tykkää käydä hänen kanssaan lenkillä. Ja kritisoi, kun olen iltauninen, enkä jaksa valvoa.
Juu, minulle todellakin tuli yllätyksenä, että hän joku eroaa tuollaisista asioista.
ööö, jotenkin tämä kolahti, kun itseä alkaa hatuttaa ihan todella tuon miehen jo vuosia jatkunut vetämättömyys. Ei liikuntaa, ei yhteisiä harrastuksia, aina väsyttää, kotityöt hoidetaan sinne päin ja sohvalla vaan maataan naama harmaana kännykän kanssa. Olen puhunut asiasta varmaan satoja kertoja, mutta ainahan ne tietysti menee tuollaisten esimerkkien kautta. Nyt alkoi metsästyskausi niin ylösnousemuksen ihme tapahtui! Eli eihän tuosta voi muita johtopäätöksiä vetää kuin että yhteinen tekeminen ei maistu ja arki ei maistu, kun jotain omasta mielestä kivaa on tiedossa, löytyykin energiaa. jos nyt eroaisin, saattaisi miehelle jäädä tunne, että eroan koska hän ei halunnut kanssani salille tai jäänyt valvomaan la iltana Netflixin pariin.
Olen eri, mutta minun tulkintani tuosta on, että mies ei tahdo enää miellyttää sinua. Onko hän ilmaissut jotain, missä sinä et miellytä häntä, mistä hän on tyytymätön? Onko yhteisiä kiinnostuksenkohteita koskaan ollut?
Minä tuossa tilanteessa toimisin niin, että en riitelisi ja maanittelisi mukaan omiin menoihini, vaan kysyisin mistä kiikastaa, kun et enää halua minua miellyttää. Siellä takana on isompia asioita, voi olla masennustakin, tyytymättömyyttä seksiin yms. tai sitä että vain pitää sinua itsestäänselvyytenä, jota ei tarvitse miellyttää, koska et ole tarpeeksi hyvin pitänyt puoliasi aiemmin. Siihen ei auta vaatimukset tai mukaan maanittelu, vaan ne isommat kysymykset, että haluatko, että tämä etääntyminen jatkuu vai alatko kuunnella minuakin. Vaatimukset johtavat vain isompaan umpikujaan, koska toinen jahtaa ja toinen pakenee ja suhde huononee entisestään.
Terapia olisi ihan kelpo juttu teidän tilanteeseen minusta. Sitten kun on tullut molemmin puolin pettymyksiä liikaa, niin terapia ei välttämättä enää auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle ero tuli yllätyksenä, koska meidän liitossa mistään asioista ei koskaan puhuttu kunnolla. Se ei vaan kuulunut mieheni toimintatapoihin.
Sama mies saattaa toisessa suhteessa olla huono puhumaan ja toisessa oikeinkin hyvä. Sama koskee tietty naisia.
Tämä on tasan totta. Puhumista on niin monenlaista, on vaatimista, nalkutusta ja sitten on sellaista suoraa ja jämäkkää puhetta, missä on muutosvoimaa, mutta mitä ei välttämättä osata noin vain. Molempien pitää osata sitä, että sekä pitää huolta itsestään että antaa toiselle tilaa ilmaista itseään. Monilta puuttuu tuo malli, koska sehän tulee pitkälti lapsuudenperheeltä. Lukuisat kerrat olen täältäkin lukenut, miten vaalitaan vanhoja sterotypioita siitä miten muka mies ei puhu tai nainen nalkuttaa. Se on ikään kuin vanha normaali omassa mielessä, muu on utopiaa. Täällä on paljon ihmisiä, jotka selvästikään eivät ole elämässään ikinä nähneet normaalia, tasapainoista ja onnellista parisuhdetta (mikä ei tarkoita, että elämä olisi pelkkää päivänpaistetta). Mutta näitä asioita voi opetella esimerkiksi terapiassa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyksesi ongelma on oletuksesi siitä, että kunnolla puhuminen on mahdollista kaikissa parisuhteissa. Kunnolla puhuminen ei ole mahdollista kaikissa parisuhteissa, se ei ole itsestäänselvyys. Eikä tätä puutetta voi toinen yksipuolisesti korjata.
Näin on, tuttuni oli pari/eroterapiassa ottanut terapeutin kehotuksesta esiin näitä syitä erohalulleen. Terapeutti oli sitä mieltä, että eteenpäinsuuntautumisen vuoksi toisen osapuolen oikeus on saada tietää. Hän oli ensin kierrellyt ja kaarrellut, kuinka alkoi seurustella liian pian avioeron jälkeen, eikä osannut oikein rakentaa yhteistä elämää jne jne. Ei olisi halunnut kertoa oikeasti suurinta syytä miksi rakkaus oli kuollut, koska tiesi mitä siitä seuraa. Terapeutti oli kehottanut uudelleen kertomaan siihen nyt eroon päätymässä olevaan suhteeseen liittyvistä ongelmista. Hän oli kertonut, että painostaminen todella isoon päätökseen, jota hän ei halunnut tehdä ja oli mielipiteensä asiaan ilmaissut jo suhteen alussa, vei luottamuksen ja teki katkeraksi eikä tilanne ole enää korjattavissa. Toinen osapuoli käveli ulos huoneesta ja haukkui myöhemmin lyttyyn kun häntä syytellään asiasta joka HÄNELLE on niin tuskallinen.
Eli käsketään kertomaan syy, sanot ääneen sen minkä molemmat tietää, niin sekin meni väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks se oo ihan yleinen perustapaus, kun vaimo vuosikausia valittaa suhteen epäkohdista ja sit lopulta haluaa eron kun mikään ei muutu. Miehelle ero tuli puskista.
Ihan samaa tapahtuu toisinpäin. Toki harvemmin, mutta lähipiirissä on parikin tapausta missä mies on ollut vuosia tyytymätön ja sitten kun ilmoittaa erohaluistaa, on vaimo ollut ihan ihmeissään. Kaikki miehet vain totesivat, että tämän oli ihan odotettavaa.
Minä olen tällainen vaimo, jolle tuli yllätyksenä. Mies kritisoi minussa vain sitä, että en purista tiskirättiä tarpeeksi kuivaksi tai en tykkää käydä hänen kanssaan lenkillä. Ja kritisoi, kun olen iltauninen, enkä jaksa valvoa.
Juu, minulle todellakin tuli yllätyksenä, että hän joku eroaa tuollaisista asioista.
ööö, jotenkin tämä kolahti, kun itseä alkaa hatuttaa ihan todella tuon miehen jo vuosia jatkunut vetämättömyys. Ei liikuntaa, ei yhteisiä harrastuksia, aina väsyttää, kotityöt hoidetaan sinne päin ja sohvalla vaan maataan naama harmaana kännykän kanssa. Olen puhunut asiasta varmaan satoja kertoja, mutta ainahan ne tietysti menee tuollaisten esimerkkien kautta. Nyt alkoi metsästyskausi niin ylösnousemuksen ihme tapahtui! Eli eihän tuosta voi muita johtopäätöksiä vetää kuin että yhteinen tekeminen ei maistu ja arki ei maistu, kun jotain omasta mielestä kivaa on tiedossa, löytyykin energiaa. jos nyt eroaisin, saattaisi miehelle jäädä tunne, että eroan koska hän ei halunnut kanssani salille tai jäänyt valvomaan la iltana Netflixin pariin.
Olen eri, mutta minun tulkintani tuosta on, että mies ei tahdo enää miellyttää sinua. Onko hän ilmaissut jotain, missä sinä et miellytä häntä, mistä hän on tyytymätön? Onko yhteisiä kiinnostuksenkohteita koskaan ollut?
Minä tuossa tilanteessa toimisin niin, että en riitelisi ja maanittelisi mukaan omiin menoihini, vaan kysyisin mistä kiikastaa, kun et enää halua minua miellyttää. Siellä takana on isompia asioita, voi olla masennustakin, tyytymättömyyttä seksiin yms. tai sitä että vain pitää sinua itsestäänselvyytenä, jota ei tarvitse miellyttää, koska et ole tarpeeksi hyvin pitänyt puoliasi aiemmin. Siihen ei auta vaatimukset tai mukaan maanittelu, vaan ne isommat kysymykset, että haluatko, että tämä etääntyminen jatkuu vai alatko kuunnella minuakin. Vaatimukset johtavat vain isompaan umpikujaan, koska toinen jahtaa ja toinen pakenee ja suhde huononee entisestään.
Terapia olisi ihan kelpo juttu teidän tilanteeseen minusta. Sitten kun on tullut molemmin puolin pettymyksiä liikaa, niin terapia ei välttämättä enää auta.
... Lisäys vielä tähän, että miehen kannattaa mennä ihan ensiksi lääkäriin selvittämään onko vetämättömyydelle jokin fyysinen syy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle ero tuli yllätyksenä, koska meidän liitossa mistään asioista ei koskaan puhuttu kunnolla. Se ei vaan kuulunut mieheni toimintatapoihin.
Sama mies saattaa toisessa suhteessa olla huono puhumaan ja toisessa oikeinkin hyvä. Sama koskee tietty naisia.
Höpö höpö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyksesi ongelma on oletuksesi siitä, että kunnolla puhuminen on mahdollista kaikissa parisuhteissa. Kunnolla puhuminen ei ole mahdollista kaikissa parisuhteissa, se ei ole itsestäänselvyys. Eikä tätä puutetta voi toinen yksipuolisesti korjata.
Näin on, tuttuni oli pari/eroterapiassa ottanut terapeutin kehotuksesta esiin näitä syitä erohalulleen. Terapeutti oli sitä mieltä, että eteenpäinsuuntautumisen vuoksi toisen osapuolen oikeus on saada tietää. Hän oli ensin kierrellyt ja kaarrellut, kuinka alkoi seurustella liian pian avioeron jälkeen, eikä osannut oikein rakentaa yhteistä elämää jne jne. Ei olisi halunnut kertoa oikeasti suurinta syytä miksi rakkaus oli kuollut, koska tiesi mitä siitä seuraa. Terapeutti oli kehottanut uudelleen kertomaan siihen nyt eroon päätymässä olevaan suhteeseen liittyvistä ongelmista. Hän oli kertonut, että painostaminen todella isoon päätökseen, jota hän ei halunnut tehdä ja oli mielipiteensä asiaan ilmaissut jo suhteen alussa, vei luottamuksen ja teki katkeraksi eikä tilanne ole enää korjattavissa. Toinen osapuoli käveli ulos huoneesta ja haukkui myöhemmin lyttyyn kun häntä syytellään asiasta joka HÄNELLE on niin tuskallinen.
Eli käsketään kertomaan syy, sanot ääneen sen minkä molemmat tietää, niin sekin meni väärin.
Putosin nyt täysin kärryiltä tuossa kertomuksessa kuka hän ja osapuoli milloinkin oli kyseessä ja mitä terapeutti sanoi.
Miten ihmeessä tiedät jonkun kaveripariskunnan erosta ja terapiasta, kun et ollut paikalla eli kuulit vain toisen osapuolen näkemyksen?
Eli mikä oli pointtisi tässä, sekö, että niin tai näin väärin päin? En kysy pahalla, vaan oikeasti haluaisin tietää mikä on pettymyksesi syy tässä? Koetko, että puhuminen on vain yksi lisävaatimus, kun kuitenkin aina syytetään? Kokemus siitä, ettet koskaan tule kuulluksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyksesi ongelma on oletuksesi siitä, että kunnolla puhuminen on mahdollista kaikissa parisuhteissa. Kunnolla puhuminen ei ole mahdollista kaikissa parisuhteissa, se ei ole itsestäänselvyys. Eikä tätä puutetta voi toinen yksipuolisesti korjata.
Näin on, tuttuni oli pari/eroterapiassa ottanut terapeutin kehotuksesta esiin näitä syitä erohalulleen. Terapeutti oli sitä mieltä, että eteenpäinsuuntautumisen vuoksi toisen osapuolen oikeus on saada tietää. Hän oli ensin kierrellyt ja kaarrellut, kuinka alkoi seurustella liian pian avioeron jälkeen, eikä osannut oikein rakentaa yhteistä elämää jne jne. Ei olisi halunnut kertoa oikeasti suurinta syytä miksi rakkaus oli kuollut, koska tiesi mitä siitä seuraa. Terapeutti oli kehottanut uudelleen kertomaan siihen nyt eroon päätymässä olevaan suhteeseen liittyvistä ongelmista. Hän oli kertonut, että painostaminen todella isoon päätökseen, jota hän ei halunnut tehdä ja oli mielipiteensä asiaan ilmaissut jo suhteen alussa, vei luottamuksen ja teki katkeraksi eikä tilanne ole enää korjattavissa. Toinen osapuoli käveli ulos huoneesta ja haukkui myöhemmin lyttyyn kun häntä syytellään asiasta joka HÄNELLE on niin tuskallinen.
Eli käsketään kertomaan syy, sanot ääneen sen minkä molemmat tietää, niin sekin meni väärin.
Putosin nyt täysin kärryiltä tuossa kertomuksessa kuka hän ja osapuoli milloinkin oli kyseessä ja mitä terapeutti sanoi.
Miten ihmeessä tiedät jonkun kaveripariskunnan erosta ja terapiasta, kun et ollut paikalla eli kuulit vain toisen osapuolen näkemyksen?
Eli mikä oli pointtisi tässä, sekö, että niin tai näin väärin päin? En kysy pahalla, vaan oikeasti haluaisin tietää mikä on pettymyksesi syy tässä? Koetko, että puhuminen on vain yksi lisävaatimus, kun kuitenkin aina syytetään? Kokemus siitä, ettet koskaan tule kuulluksi?
...Vai syytitkö terapeuttia, joka painosti kertomaan syitä jolloin terapia keskeytyi uloskävelyyn (jos oikein ymmärsin?)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks se oo ihan yleinen perustapaus, kun vaimo vuosikausia valittaa suhteen epäkohdista ja sit lopulta haluaa eron kun mikään ei muutu. Miehelle ero tuli puskista.
Ihan samaa tapahtuu toisinpäin. Toki harvemmin, mutta lähipiirissä on parikin tapausta missä mies on ollut vuosia tyytymätön ja sitten kun ilmoittaa erohaluistaa, on vaimo ollut ihan ihmeissään. Kaikki miehet vain totesivat, että tämän oli ihan odotettavaa.
Minä olen tällainen vaimo, jolle tuli yllätyksenä. Mies kritisoi minussa vain sitä, että en purista tiskirättiä tarpeeksi kuivaksi tai en tykkää käydä hänen kanssaan lenkillä. Ja kritisoi, kun olen iltauninen, enkä jaksa valvoa.
Juu, minulle todellakin tuli yllätyksenä, että hän joku eroaa tuollaisista asioista.
Hän oli varmasti jo katsonut uuden rätinpuristajan, joka varmasti puristi rätin tarpeeksi kuivaksi? Kuinka nopeasti hän jäi kiinni toisesta naisesta?
Miehet nimittäin eivät lähde ihan ok suhteesta tyhjän päälle olemaan, mikäli suhteen suurin ongelma on rätinpuristus (näin kärjistettynä).
Pettävät miehet kehittävät vaimoon vikaa ihan mistä vain, jolla oikeuttavat itselleen pettämisen ja lopulta lähtemisen sen salarakkaan matkaan.
Jos ei parempaa syytä keksitä, niin sitten keksitään, että hei sä et purista rättii tarpeeksi kuivaksi.
Näinhän se oli. Ja totta, se nainen oli himosiivooja ja himolenkkeilijä. Iltaunisuudesta en tiedä.
Miten sulle selvisi, että mies oli suhteenne aikana jo hommannut himosiivojan itselleen?
Selvisikö se vasta, kun mies oli sut jättänyt?
Intuitio alkoi varoittamaan. Sen vuoksi ratsasin miehen puhelimen, ensimmäistä kertaa ikinä. Ja niin jäi kiinni.
Mitä sitten tapahtui? Kerroitko miehelle tapahtuneesta ja mies sitten jätti sut vai?
Miten sun intuitio varoitti?
Intuiitio on oikeus ratsata puolison puhelin? Tuleeko se intuiitio montakin kertaa viikossa ja samasta syystä sitten ratsailet puhelimia?
Kuten yllä kerroin, niin ratsasin miehen puhelimen ensimmäistä kertaa ikinä. Minulle se intuitio tuli yhden kerran 18 vuoden aikana.
Olen ikuisesti kiitollinen itselleni, että uskalsin tehdä sen.
Ei sulla ole mitään rajoja muutenkaan. Ei tainut olla eka kerta. Eikä ainakaan vika! Jatkossa mikään ei ole poissuljettua. Ratsaa myös muksujen puhelimet... Varmaan olet senkin jo tehnyt
Ratsaaminen ei ole mitään verrattuna salasuhteeseen.
Kyse onkin siitä, että tuo ihminen voi olla väärässäkin ratsatessaan puhelinta, vaikka tällä kertaa sattui olemaan oikeassa.
Ei paljon kiinnosta minäminäminä-ihmisiä. Aina keksitään selityksiä omalle toiminnalleen.
Kerropa minulle, mikä sinun mielestäsi on oikea tapa toimia?
a) mies kieltää kaiken. Yhä uudelleen ja uudelleen. Ensi kuussa myös, ensi vuonna myös. Sinulla on jatkuvasti paha olo, mutta mitä siitä. Elät pahan olosi kanssa.
b) mies kieltää kaiken. Et usko, vaan eroat ja rikot lasten kodin ilman varmaa tietoa.
c) jokin muu, mikä?
c) puuttua siihen epäkohtaan mikä tiedetään. Puoliso on äreä. Tekeminen ja mielenkiinto kohdistuu poispäin parisuhteesta, ei sitä kohti. Erotaan, jos toiselta puuttuu ilmiselvästi motivaatio kääntyä rakentamaan yhteistä suhdetta, sen sijaan, että hajoittaa sitä etääntymällä. Se on jo yksin ihan riittävä eron syy. Epäilen, että moni jättää nuo keskustelut käymättä, koska pelkää, että eromahdollisuuden esiin ottaminen saa toisen siihen tarttumaan oitis. Toivotaan hiljaa ja odotellaan josko tilanne paranisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle ero tuli yllätyksenä, koska meidän liitossa mistään asioista ei koskaan puhuttu kunnolla. Se ei vaan kuulunut mieheni toimintatapoihin.
Sama mies saattaa toisessa suhteessa olla huono puhumaan ja toisessa oikeinkin hyvä. Sama koskee tietty naisia.
Höpö höpö.
Ei todellakaan ole höpöhöpö, vaan jo ihan tieteellisestikin todistettu tosiasia. Olemme eri ihmisten seurassa erilaisia, myös elämäntilanne vaikuttaa. Se vasta olisikin outoa, jos olisimme kaikissa vuorovaikutustilanteissa samanlaisia, kuin robotteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyksesi ongelma on oletuksesi siitä, että kunnolla puhuminen on mahdollista kaikissa parisuhteissa. Kunnolla puhuminen ei ole mahdollista kaikissa parisuhteissa, se ei ole itsestäänselvyys. Eikä tätä puutetta voi toinen yksipuolisesti korjata.
Näin on, tuttuni oli pari/eroterapiassa ottanut terapeutin kehotuksesta esiin näitä syitä erohalulleen. Terapeutti oli sitä mieltä, että eteenpäinsuuntautumisen vuoksi toisen osapuolen oikeus on saada tietää. Hän oli ensin kierrellyt ja kaarrellut, kuinka alkoi seurustella liian pian avioeron jälkeen, eikä osannut oikein rakentaa yhteistä elämää jne jne. Ei olisi halunnut kertoa oikeasti suurinta syytä miksi rakkaus oli kuollut, koska tiesi mitä siitä seuraa. Terapeutti oli kehottanut uudelleen kertomaan siihen nyt eroon päätymässä olevaan suhteeseen liittyvistä ongelmista. Hän oli kertonut, että painostaminen todella isoon päätökseen, jota hän ei halunnut tehdä ja oli mielipiteensä asiaan ilmaissut jo suhteen alussa, vei luottamuksen ja teki katkeraksi eikä tilanne ole enää korjattavissa. Toinen osapuoli käveli ulos huoneesta ja haukkui myöhemmin lyttyyn kun häntä syytellään asiasta joka HÄNELLE on niin tuskallinen.
Eli käsketään kertomaan syy, sanot ääneen sen minkä molemmat tietää, niin sekin meni väärin.
Miten ihmeessä tulkitset tämän näin, että meni väärin, kun osapuoli kertoi todellinen erohalunsa syyn?
Ihan oikeinhan se meni.
Totta kai se toinen vetää totuudesta herneet nenään, mutta totuus on parempi kuin valhe. Aina.
Sittenpähän molemmat voivat työstää tahoillaan eroa, kun oikea syy on tiedossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks se oo ihan yleinen perustapaus, kun vaimo vuosikausia valittaa suhteen epäkohdista ja sit lopulta haluaa eron kun mikään ei muutu. Miehelle ero tuli puskista.
Ihan samaa tapahtuu toisinpäin. Toki harvemmin, mutta lähipiirissä on parikin tapausta missä mies on ollut vuosia tyytymätön ja sitten kun ilmoittaa erohaluistaa, on vaimo ollut ihan ihmeissään. Kaikki miehet vain totesivat, että tämän oli ihan odotettavaa.
Minä olen tällainen vaimo, jolle tuli yllätyksenä. Mies kritisoi minussa vain sitä, että en purista tiskirättiä tarpeeksi kuivaksi tai en tykkää käydä hänen kanssaan lenkillä. Ja kritisoi, kun olen iltauninen, enkä jaksa valvoa.
Juu, minulle todellakin tuli yllätyksenä, että hän joku eroaa tuollaisista asioista.
Hän oli varmasti jo katsonut uuden rätinpuristajan, joka varmasti puristi rätin tarpeeksi kuivaksi? Kuinka nopeasti hän jäi kiinni toisesta naisesta?
Miehet nimittäin eivät lähde ihan ok suhteesta tyhjän päälle olemaan, mikäli suhteen suurin ongelma on rätinpuristus (näin kärjistettynä).
Pettävät miehet kehittävät vaimoon vikaa ihan mistä vain, jolla oikeuttavat itselleen pettämisen ja lopulta lähtemisen sen salarakkaan matkaan.
Jos ei parempaa syytä keksitä, niin sitten keksitään, että hei sä et purista rättii tarpeeksi kuivaksi.
Näinhän se oli. Ja totta, se nainen oli himosiivooja ja himolenkkeilijä. Iltaunisuudesta en tiedä.
Miten sulle selvisi, että mies oli suhteenne aikana jo hommannut himosiivojan itselleen?
Selvisikö se vasta, kun mies oli sut jättänyt?
Intuitio alkoi varoittamaan. Sen vuoksi ratsasin miehen puhelimen, ensimmäistä kertaa ikinä. Ja niin jäi kiinni.
Mitä sitten tapahtui? Kerroitko miehelle tapahtuneesta ja mies sitten jätti sut vai?
Miten sun intuitio varoitti?
Intuiitio on oikeus ratsata puolison puhelin? Tuleeko se intuiitio montakin kertaa viikossa ja samasta syystä sitten ratsailet puhelimia?
Kuten yllä kerroin, niin ratsasin miehen puhelimen ensimmäistä kertaa ikinä. Minulle se intuitio tuli yhden kerran 18 vuoden aikana.
Olen ikuisesti kiitollinen itselleni, että uskalsin tehdä sen.
Ei sulla ole mitään rajoja muutenkaan. Ei tainut olla eka kerta. Eikä ainakaan vika! Jatkossa mikään ei ole poissuljettua. Ratsaa myös muksujen puhelimet... Varmaan olet senkin jo tehnyt
Ratsaaminen ei ole mitään verrattuna salasuhteeseen.
Kyse onkin siitä, että tuo ihminen voi olla väärässäkin ratsatessaan puhelinta, vaikka tällä kertaa sattui olemaan oikeassa.
Ei paljon kiinnosta minäminäminä-ihmisiä. Aina keksitään selityksiä omalle toiminnalleen.
Kerropa minulle, mikä sinun mielestäsi on oikea tapa toimia?
a) mies kieltää kaiken. Yhä uudelleen ja uudelleen. Ensi kuussa myös, ensi vuonna myös. Sinulla on jatkuvasti paha olo, mutta mitä siitä. Elät pahan olosi kanssa.
b) mies kieltää kaiken. Et usko, vaan eroat ja rikot lasten kodin ilman varmaa tietoa.
c) jokin muu, mikä?
c) puuttua siihen epäkohtaan mikä tiedetään. Puoliso on äreä. Tekeminen ja mielenkiinto kohdistuu poispäin parisuhteesta, ei sitä kohti. Erotaan, jos toiselta puuttuu ilmiselvästi motivaatio kääntyä rakentamaan yhteistä suhdetta, sen sijaan, että hajoittaa sitä etääntymällä. Se on jo yksin ihan riittävä eron syy. Epäilen, että moni jättää nuo keskustelut käymättä, koska pelkää, että eromahdollisuuden esiin ottaminen saa toisen siihen tarttumaan oitis. Toivotaan hiljaa ja odotellaan josko tilanne paranisi.
Juuri näin. Olen aivan samaa mieltä. Ei ketään voi pakottaa puhumaan, mutta johtopäätöksen tekeminen ei ole se, että jäädään asiaa ihmettelemään. Kuten jo aiemmin kirjoitin, niin huonoon suhteeseen jääminen ei useinkaan ole mitään ylevää lojaaliutta lapsia tai jotakin muuta asiaa kohtaan, vaan yksinkertaisesti pelkoa tulevasta. Luonnollinen pelko toki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle ero tuli yllätyksenä, koska meidän liitossa mistään asioista ei koskaan puhuttu kunnolla. Se ei vaan kuulunut mieheni toimintatapoihin.
Sama mies saattaa toisessa suhteessa olla huono puhumaan ja toisessa oikeinkin hyvä. Sama koskee tietty naisia.
Höpö höpö.
Ei todellakaan ole höpöhöpö, vaan jo ihan tieteellisestikin todistettu tosiasia. Olemme eri ihmisten seurassa erilaisia, myös elämäntilanne vaikuttaa. Se vasta olisikin outoa, jos olisimme kaikissa vuorovaikutustilanteissa samanlaisia, kuin robotteja.
On tieteellisesti todistettu kyllä, että olemme erilaisia eri ihmisten seurassa, mutta vain silloin, kun roolimme on erilainen.
Eli olemme erilaisia lapsillemme, erilaisia työkavereillemme, erilaisia kun palvelemme asiakkaita työssämme, erilaisia omille vanhemmillemme, erilaisia sydänystäville, erilaisia satunnaisissa kohtaamisissa.
Mutta!!!! Olemme suht samanlaisia sitten sille KUMPPANILLE. Eli jos olen luonteeltani hiljainen enkä paljoa puhu nimenomaan seurustelusuhteissa, niin en minä siitä muutu Runebergiksi toisen miehen kanssa.
Siis käytöksemme ja olemuksemme muuttuu sen roolin verran vain, vaikka olisi 10 eri kumppania, niin käytöksemme heidän kanssaan ajautuu samantyyyppiseksi anyway.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks se oo ihan yleinen perustapaus, kun vaimo vuosikausia valittaa suhteen epäkohdista ja sit lopulta haluaa eron kun mikään ei muutu. Miehelle ero tuli puskista.
Ihan samaa tapahtuu toisinpäin. Toki harvemmin, mutta lähipiirissä on parikin tapausta missä mies on ollut vuosia tyytymätön ja sitten kun ilmoittaa erohaluistaa, on vaimo ollut ihan ihmeissään. Kaikki miehet vain totesivat, että tämän oli ihan odotettavaa.
Minä olen tällainen vaimo, jolle tuli yllätyksenä. Mies kritisoi minussa vain sitä, että en purista tiskirättiä tarpeeksi kuivaksi tai en tykkää käydä hänen kanssaan lenkillä. Ja kritisoi, kun olen iltauninen, enkä jaksa valvoa.
Juu, minulle todellakin tuli yllätyksenä, että hän joku eroaa tuollaisista asioista.
Hän oli varmasti jo katsonut uuden rätinpuristajan, joka varmasti puristi rätin tarpeeksi kuivaksi? Kuinka nopeasti hän jäi kiinni toisesta naisesta?
Miehet nimittäin eivät lähde ihan ok suhteesta tyhjän päälle olemaan, mikäli suhteen suurin ongelma on rätinpuristus (näin kärjistettynä).
Pettävät miehet kehittävät vaimoon vikaa ihan mistä vain, jolla oikeuttavat itselleen pettämisen ja lopulta lähtemisen sen salarakkaan matkaan.
Jos ei parempaa syytä keksitä, niin sitten keksitään, että hei sä et purista rättii tarpeeksi kuivaksi.
Näinhän se oli. Ja totta, se nainen oli himosiivooja ja himolenkkeilijä. Iltaunisuudesta en tiedä.
Miten sulle selvisi, että mies oli suhteenne aikana jo hommannut himosiivojan itselleen?
Selvisikö se vasta, kun mies oli sut jättänyt?
Intuitio alkoi varoittamaan. Sen vuoksi ratsasin miehen puhelimen, ensimmäistä kertaa ikinä. Ja niin jäi kiinni.
Mitä sitten tapahtui? Kerroitko miehelle tapahtuneesta ja mies sitten jätti sut vai?
Miten sun intuitio varoitti?
Intuiitio on oikeus ratsata puolison puhelin? Tuleeko se intuiitio montakin kertaa viikossa ja samasta syystä sitten ratsailet puhelimia?
Kuten yllä kerroin, niin ratsasin miehen puhelimen ensimmäistä kertaa ikinä. Minulle se intuitio tuli yhden kerran 18 vuoden aikana.
Olen ikuisesti kiitollinen itselleni, että uskalsin tehdä sen.
Ei sulla ole mitään rajoja muutenkaan. Ei tainut olla eka kerta. Eikä ainakaan vika! Jatkossa mikään ei ole poissuljettua. Ratsaa myös muksujen puhelimet... Varmaan olet senkin jo tehnyt
Ratsaaminen ei ole mitään verrattuna salasuhteeseen.
Kyse onkin siitä, että tuo ihminen voi olla väärässäkin ratsatessaan puhelinta, vaikka tällä kertaa sattui olemaan oikeassa.
Ei paljon kiinnosta minäminäminä-ihmisiä. Aina keksitään selityksiä omalle toiminnalleen.
Se että kerran ratsaa puhelimen 18 v aikana , ei ole merkki minäminäminä- ihmisestä.
Varsinkin kun oli oikeassa.Ohis
Ok
Sulla on oma mielipide ja minulla on omani. Halveksin tuollaisia ihmisiä. Sitä ei tuo voinut tietää, onko oikeassa vai ei. Itse en henk koht edes usko, et oli eka kerta ja itsehän myöns et tulee toimimaan noin jatkossakin.Mut joo, jokainen voi itse päättää millaisen ihmisen kanssa haluaa suhteessa olla. Mulle tuo on ehdottomasti ei.
Olen jälleen paikalla. Olen tuo puhelimen ratsaaja, jolle tuli ero 18 vuoden jälkeen.
Kerroin heti alussa nykyiselle aviomiehelleni, miten ero tuli ja mitä minä tein. Mies antoi saman tien, vaikka olimme tunteneet hyvin vähän aikaa, puhelime, padin ja fb;n koodit minulle sanoen, ettei hänellä ole mitään salattavaa. Ja hän vielä jakoi sijaintitietonsakin kanssani. Ihmeellinen luottamuksen osoitus. Petetyksitullut osaa arvostaa elettä, vaikka kummallakaan ei ole tarvetta stalkata toista.
Ihan sairasta. Olen itsekin ollut liitossa, jossa mies petti, mutta en nyt jumalauta ole siirtänyt ongelmia uusiin suhteisiin. Hyi stana.
Kerropa, miten siirsin ongelmat uuteen suhteeseen? En pyytänyt miestä tekemään mitään.
Terve olisi kieltäytynyt tuosta. Vastuun ottaminen!
Minulla ei ole tarvetta kieltää mieheltäni eikä itseltäni mitään. Mies saa avata salasanat minulle, jos haluaa. Hän saa olla kertomatt salasanojaan, jos haluaa.
Mulla its as tää sama. Pakko ei ole kumppaniehdokkaan tehdä mitään mikä hänestä pämukavalta tuntuu, ja sama koskee minua. Jos hänestä tuntuu että hänen täytyy piilotella minulta vähän sitä sun tätä asiaa, niin sitten hän tekee niin. Kun minusta tuntuu tuon piilottelun takia sitten että en pysty häneen luottamaan, niin sitten eroan suhteesta. Molemmilla on oma vastuu omasta elämästään, ja tekevät sen puitteissa miten itse parhaaksi kokevat.
Niinpä niin: "ei tietenkään ole pakko näyttää puhelintaan/antaa pääsyä/suostua sijaintitietojen jakamiseen, mutta jos ei suostu niin en voi luottaa eli eroan".
Digitaalinen väkivalta hienosti kuvattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle ero tuli yllätyksenä, koska meidän liitossa mistään asioista ei koskaan puhuttu kunnolla. Se ei vaan kuulunut mieheni toimintatapoihin.
Sama mies saattaa toisessa suhteessa olla huono puhumaan ja toisessa oikeinkin hyvä. Sama koskee tietty naisia.
Höpö höpö.
Ei todellakaan ole höpöhöpö, vaan jo ihan tieteellisestikin todistettu tosiasia. Olemme eri ihmisten seurassa erilaisia, myös elämäntilanne vaikuttaa. Se vasta olisikin outoa, jos olisimme kaikissa vuorovaikutustilanteissa samanlaisia, kuin robotteja.
On tieteellisesti todistettu kyllä, että olemme erilaisia eri ihmisten seurassa, mutta vain silloin, kun roolimme on erilainen.
Eli olemme erilaisia lapsillemme, erilaisia työkavereillemme, erilaisia kun palvelemme asiakkaita työssämme, erilaisia omille vanhemmillemme, erilaisia sydänystäville, erilaisia satunnaisissa kohtaamisissa.
Mutta!!!! Olemme suht samanlaisia sitten sille KUMPPANILLE. Eli jos olen luonteeltani hiljainen enkä paljoa puhu nimenomaan seurustelusuhteissa, niin en minä siitä muutu Runebergiksi toisen miehen kanssa.
Siis käytöksemme ja olemuksemme muuttuu sen roolin verran vain, vaikka olisi 10 eri kumppania, niin käytöksemme heidän kanssaan ajautuu samantyyyppiseksi anyway.
Ei se pidä paikkansa, vaan toistuminen selittyy kiintymyssuhdemallilla. Jos syystä tai toisesta poikkeamme omasta mallista (yleensä haetaan se samantyyppinen uudelleen pariksi, ellei omaa eroa ole käyty läpi) niin oma käytöksemme muuttuu, koska toinen ei vastaakaan siten kun oletamme. Myös terapiassa tapahtuu oikeita ja pysyviä muutoksia. "Minä nyt vain olen tällainen hiljainen" on suojamekanismi monella tavalla, mutta pohjautuu kyllä persoonallisuudenpiirteisiin alun perin. Ihminen ei kuitenkaan ole persoonallisuudenpiirteidensä vanki, vaan voi kehittyä hyödyntämään kaikkia persoonallisuutensa osa-alueita. Toki kaikki eivät syystä tai toisesta koskaan päädy sille matkalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks se oo ihan yleinen perustapaus, kun vaimo vuosikausia valittaa suhteen epäkohdista ja sit lopulta haluaa eron kun mikään ei muutu. Miehelle ero tuli puskista.
Ihan samaa tapahtuu toisinpäin. Toki harvemmin, mutta lähipiirissä on parikin tapausta missä mies on ollut vuosia tyytymätön ja sitten kun ilmoittaa erohaluistaa, on vaimo ollut ihan ihmeissään. Kaikki miehet vain totesivat, että tämän oli ihan odotettavaa.
Minä olen tällainen vaimo, jolle tuli yllätyksenä. Mies kritisoi minussa vain sitä, että en purista tiskirättiä tarpeeksi kuivaksi tai en tykkää käydä hänen kanssaan lenkillä. Ja kritisoi, kun olen iltauninen, enkä jaksa valvoa.
Juu, minulle todellakin tuli yllätyksenä, että hän joku eroaa tuollaisista asioista.
Hän oli varmasti jo katsonut uuden rätinpuristajan, joka varmasti puristi rätin tarpeeksi kuivaksi? Kuinka nopeasti hän jäi kiinni toisesta naisesta?
Miehet nimittäin eivät lähde ihan ok suhteesta tyhjän päälle olemaan, mikäli suhteen suurin ongelma on rätinpuristus (näin kärjistettynä).
Pettävät miehet kehittävät vaimoon vikaa ihan mistä vain, jolla oikeuttavat itselleen pettämisen ja lopulta lähtemisen sen salarakkaan matkaan.
Jos ei parempaa syytä keksitä, niin sitten keksitään, että hei sä et purista rättii tarpeeksi kuivaksi.
Näinhän se oli. Ja totta, se nainen oli himosiivooja ja himolenkkeilijä. Iltaunisuudesta en tiedä.
Miten sulle selvisi, että mies oli suhteenne aikana jo hommannut himosiivojan itselleen?
Selvisikö se vasta, kun mies oli sut jättänyt?
Intuitio alkoi varoittamaan. Sen vuoksi ratsasin miehen puhelimen, ensimmäistä kertaa ikinä. Ja niin jäi kiinni.
Mitä sitten tapahtui? Kerroitko miehelle tapahtuneesta ja mies sitten jätti sut vai?
Miten sun intuitio varoitti?
Intuiitio on oikeus ratsata puolison puhelin? Tuleeko se intuiitio montakin kertaa viikossa ja samasta syystä sitten ratsailet puhelimia?
Kuten yllä kerroin, niin ratsasin miehen puhelimen ensimmäistä kertaa ikinä. Minulle se intuitio tuli yhden kerran 18 vuoden aikana.
Olen ikuisesti kiitollinen itselleni, että uskalsin tehdä sen.
Ei sulla ole mitään rajoja muutenkaan. Ei tainut olla eka kerta. Eikä ainakaan vika! Jatkossa mikään ei ole poissuljettua. Ratsaa myös muksujen puhelimet... Varmaan olet senkin jo tehnyt
Juu, ihan varmasti ratsaan jatkossakin, jos intuitio herättää. Mikään ei ole elämässä kauheampaa kuin roikkua löysässä hirressä. Toinen kieltää kaiken, mutta itsellä on paha olo. Varma tapa menettää mielenterveytensä.
Eipä vain ole herättänyt, ei edes lasten kohdalla.
Toivottavasti kukaan ei ala suhteeseen kanssasi. Ei kukaan ansaitse tuollaista.
Ja lapsille ei voi kuin toivottaa voimia täysin rajattoman ihmisen jälkeisinä. Toivottavasti oppivat terveisiin tapoihin olla ihmissuhteissa, vaikka äiti on rajaton ja isä pettäjä.
Mitäköhän salattavaa sinulla on, kun noin voimakkaasti reagoit?
Ei ole yhtään mitään salattavaa. Mutta näköjään jonkun intuitio on taas vauhdissa...
Ei kaikki ihmiset tee mitä haluaa ja riko toisten rajoja. On olemassa ihmisiä, joilla on jotain rajoja ja periaatteita. Ja me edellytämme sitä myös muilta itseemme kohdistuen.
Minullakin on raja ja periaate: luottamustani ei petetä, ja jos niin tehdään, niin katson oikeudekseni tutkia tilanteen tilanteen vaatimalla tavalla. Minulta ei tarvitse tulla vaatimaan luotettavuutta ja rajoja, jos toinen ei niitä myöskään noudata.
Totta mutta tuo urkkijahan ei tiennyt mitään. Oli vain intuitio. Entä jos hän on seuraavalla kerralla väärässä? Siinä tapauksessa hän olisi ainoa petturi. Väärintekijä.
Tuskin kiinnotaisi. Tuskin häpeäisi. Koska minun perse ja minun intuitio.
Minäkään en yhtään ymmärrä sinua. Maailmassa on suurempiakin vääryyksiä kuin toisen puhelimen katsominen. Sinä riehut kuin se olisi murhaan verrattavissa oleva rikos.
ajatellaanpa näin. on intuitio -> avaat puolison kännykän -> siellä on viestiketju työpaikan Minnan kanssa. Viimeinen esikatselussa näkyvä viesti alkaa "voi sua. Jutellaan huomenna..." -> alat lukemaan ketjua ja selviää, että puolisosi on VT työntekijöiden luottamushenkilö. Minna on sairastunut vaikeaan masennukseen alaikäisen lapsensa päihdeongelman vuoksi ja joutunut olemaan toistuvasti sairauslomalla. Kukaan työpaikalla ei tiedä, paitsi esimies. Minna on joutunut poissaolojensa vuoksi kollegoidensa hampaisiin. Esimies esittää ratkaisuna kiusaamiseen vapaaehtoista irtisanoutumista tai alentamista pienemmällä palkalla harjoittelijaksi.
nyt ymmärrätkö miksi toisen ihmisen viestisalaisuuden rikkominen on väärin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks se oo ihan yleinen perustapaus, kun vaimo vuosikausia valittaa suhteen epäkohdista ja sit lopulta haluaa eron kun mikään ei muutu. Miehelle ero tuli puskista.
Ihan samaa tapahtuu toisinpäin. Toki harvemmin, mutta lähipiirissä on parikin tapausta missä mies on ollut vuosia tyytymätön ja sitten kun ilmoittaa erohaluistaa, on vaimo ollut ihan ihmeissään. Kaikki miehet vain totesivat, että tämän oli ihan odotettavaa.
Minä olen tällainen vaimo, jolle tuli yllätyksenä. Mies kritisoi minussa vain sitä, että en purista tiskirättiä tarpeeksi kuivaksi tai en tykkää käydä hänen kanssaan lenkillä. Ja kritisoi, kun olen iltauninen, enkä jaksa valvoa.
Juu, minulle todellakin tuli yllätyksenä, että hän joku eroaa tuollaisista asioista.
Hän oli varmasti jo katsonut uuden rätinpuristajan, joka varmasti puristi rätin tarpeeksi kuivaksi? Kuinka nopeasti hän jäi kiinni toisesta naisesta?
Miehet nimittäin eivät lähde ihan ok suhteesta tyhjän päälle olemaan, mikäli suhteen suurin ongelma on rätinpuristus (näin kärjistettynä).
Pettävät miehet kehittävät vaimoon vikaa ihan mistä vain, jolla oikeuttavat itselleen pettämisen ja lopulta lähtemisen sen salarakkaan matkaan.
Jos ei parempaa syytä keksitä, niin sitten keksitään, että hei sä et purista rättii tarpeeksi kuivaksi.
Näinhän se oli. Ja totta, se nainen oli himosiivooja ja himolenkkeilijä. Iltaunisuudesta en tiedä.
Miten sulle selvisi, että mies oli suhteenne aikana jo hommannut himosiivojan itselleen?
Selvisikö se vasta, kun mies oli sut jättänyt?
Intuitio alkoi varoittamaan. Sen vuoksi ratsasin miehen puhelimen, ensimmäistä kertaa ikinä. Ja niin jäi kiinni.
Mitä sitten tapahtui? Kerroitko miehelle tapahtuneesta ja mies sitten jätti sut vai?
Miten sun intuitio varoitti?
Intuiitio on oikeus ratsata puolison puhelin? Tuleeko se intuiitio montakin kertaa viikossa ja samasta syystä sitten ratsailet puhelimia?
Kuten yllä kerroin, niin ratsasin miehen puhelimen ensimmäistä kertaa ikinä. Minulle se intuitio tuli yhden kerran 18 vuoden aikana.
Olen ikuisesti kiitollinen itselleni, että uskalsin tehdä sen.
Ei sulla ole mitään rajoja muutenkaan. Ei tainut olla eka kerta. Eikä ainakaan vika! Jatkossa mikään ei ole poissuljettua. Ratsaa myös muksujen puhelimet... Varmaan olet senkin jo tehnyt
Juu, ihan varmasti ratsaan jatkossakin, jos intuitio herättää. Mikään ei ole elämässä kauheampaa kuin roikkua löysässä hirressä. Toinen kieltää kaiken, mutta itsellä on paha olo. Varma tapa menettää mielenterveytensä.
Eipä vain ole herättänyt, ei edes lasten kohdalla.
Toivottavasti kukaan ei ala suhteeseen kanssasi. Ei kukaan ansaitse tuollaista.
Ja lapsille ei voi kuin toivottaa voimia täysin rajattoman ihmisen jälkeisinä. Toivottavasti oppivat terveisiin tapoihin olla ihmissuhteissa, vaikka äiti on rajaton ja isä pettäjä.
Mitäköhän salattavaa sinulla on, kun noin voimakkaasti reagoit?
Ei ole yhtään mitään salattavaa. Mutta näköjään jonkun intuitio on taas vauhdissa...
Ei kaikki ihmiset tee mitä haluaa ja riko toisten rajoja. On olemassa ihmisiä, joilla on jotain rajoja ja periaatteita. Ja me edellytämme sitä myös muilta itseemme kohdistuen.
Minullakin on raja ja periaate: luottamustani ei petetä, ja jos niin tehdään, niin katson oikeudekseni tutkia tilanteen tilanteen vaatimalla tavalla. Minulta ei tarvitse tulla vaatimaan luotettavuutta ja rajoja, jos toinen ei niitä myöskään noudata.
Totta mutta tuo urkkijahan ei tiennyt mitään. Oli vain intuitio. Entä jos hän on seuraavalla kerralla väärässä? Siinä tapauksessa hän olisi ainoa petturi. Väärintekijä.
Tuskin kiinnotaisi. Tuskin häpeäisi. Koska minun perse ja minun intuitio.
Minäkään en yhtään ymmärrä sinua. Maailmassa on suurempiakin vääryyksiä kuin toisen puhelimen katsominen. Sinä riehut kuin se olisi murhaan verrattavissa oleva rikos.
ajatellaanpa näin. on intuitio -> avaat puolison kännykän -> siellä on viestiketju työpaikan Minnan kanssa. Viimeinen esikatselussa näkyvä viesti alkaa "voi sua. Jutellaan huomenna..." -> alat lukemaan ketjua ja selviää, että puolisosi on VT työntekijöiden luottamushenkilö. Minna on sairastunut vaikeaan masennukseen alaikäisen lapsensa päihdeongelman vuoksi ja joutunut olemaan toistuvasti sairauslomalla. Kukaan työpaikalla ei tiedä, paitsi esimies. Minna on joutunut poissaolojensa vuoksi kollegoidensa hampaisiin. Esimies esittää ratkaisuna kiusaamiseen vapaaehtoista irtisanoutumista tai alentamista pienemmällä palkalla harjoittelijaksi.
nyt ymmärrätkö miksi toisen ihmisen viestisalaisuuden rikkominen on väärin?
Tuossa tapauksessa kännykän selaaminen voisi jopa johtaa puolison irtisanomiseen työstä. Ainakin omissa työpaikoissani niin työpuhelin kuin työsuhdepuhelin on ollut pakko pitää suojattuna ja jos työnantajlle olisi käynyt ilmi, että suojaus olisi laiminlyöty, niin siitä olisi seurannut vähintäänkin kirjallinen varoitus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks se oo ihan yleinen perustapaus, kun vaimo vuosikausia valittaa suhteen epäkohdista ja sit lopulta haluaa eron kun mikään ei muutu. Miehelle ero tuli puskista.
Ihan samaa tapahtuu toisinpäin. Toki harvemmin, mutta lähipiirissä on parikin tapausta missä mies on ollut vuosia tyytymätön ja sitten kun ilmoittaa erohaluistaa, on vaimo ollut ihan ihmeissään. Kaikki miehet vain totesivat, että tämän oli ihan odotettavaa.
Minä olen tällainen vaimo, jolle tuli yllätyksenä. Mies kritisoi minussa vain sitä, että en purista tiskirättiä tarpeeksi kuivaksi tai en tykkää käydä hänen kanssaan lenkillä. Ja kritisoi, kun olen iltauninen, enkä jaksa valvoa.
Juu, minulle todellakin tuli yllätyksenä, että hän joku eroaa tuollaisista asioista.
Hän oli varmasti jo katsonut uuden rätinpuristajan, joka varmasti puristi rätin tarpeeksi kuivaksi? Kuinka nopeasti hän jäi kiinni toisesta naisesta?
Miehet nimittäin eivät lähde ihan ok suhteesta tyhjän päälle olemaan, mikäli suhteen suurin ongelma on rätinpuristus (näin kärjistettynä).
Pettävät miehet kehittävät vaimoon vikaa ihan mistä vain, jolla oikeuttavat itselleen pettämisen ja lopulta lähtemisen sen salarakkaan matkaan.
Jos ei parempaa syytä keksitä, niin sitten keksitään, että hei sä et purista rättii tarpeeksi kuivaksi.
Näinhän se oli. Ja totta, se nainen oli himosiivooja ja himolenkkeilijä. Iltaunisuudesta en tiedä.
Miten sulle selvisi, että mies oli suhteenne aikana jo hommannut himosiivojan itselleen?
Selvisikö se vasta, kun mies oli sut jättänyt?
Intuitio alkoi varoittamaan. Sen vuoksi ratsasin miehen puhelimen, ensimmäistä kertaa ikinä. Ja niin jäi kiinni.
Mitä sitten tapahtui? Kerroitko miehelle tapahtuneesta ja mies sitten jätti sut vai?
Miten sun intuitio varoitti?
Intuiitio on oikeus ratsata puolison puhelin? Tuleeko se intuiitio montakin kertaa viikossa ja samasta syystä sitten ratsailet puhelimia?
Kuten yllä kerroin, niin ratsasin miehen puhelimen ensimmäistä kertaa ikinä. Minulle se intuitio tuli yhden kerran 18 vuoden aikana.
Olen ikuisesti kiitollinen itselleni, että uskalsin tehdä sen.
Ei sulla ole mitään rajoja muutenkaan. Ei tainut olla eka kerta. Eikä ainakaan vika! Jatkossa mikään ei ole poissuljettua. Ratsaa myös muksujen puhelimet... Varmaan olet senkin jo tehnyt
Ratsaaminen ei ole mitään verrattuna salasuhteeseen.
Kyse onkin siitä, että tuo ihminen voi olla väärässäkin ratsatessaan puhelinta, vaikka tällä kertaa sattui olemaan oikeassa.
Ei paljon kiinnosta minäminäminä-ihmisiä. Aina keksitään selityksiä omalle toiminnalleen.
Se että kerran ratsaa puhelimen 18 v aikana , ei ole merkki minäminäminä- ihmisestä.
Varsinkin kun oli oikeassa.Ohis
Ok
Sulla on oma mielipide ja minulla on omani. Halveksin tuollaisia ihmisiä. Sitä ei tuo voinut tietää, onko oikeassa vai ei. Itse en henk koht edes usko, et oli eka kerta ja itsehän myöns et tulee toimimaan noin jatkossakin.Mut joo, jokainen voi itse päättää millaisen ihmisen kanssa haluaa suhteessa olla. Mulle tuo on ehdottomasti ei.
Minun täytyy sanoa että jos minä pettäisin ja pitäisin sivusuhdetta pidempään enkä kertoisi siitä puolisolleni vaan jatkaisin vaan, ei se että puhelimeni olisi ratsattu tätä asiaa selvitellessä olisi iso juttu. Iso juttu siinä olisi oma petokseni toista kohtaan.
Mutta joo, jokainen voi itse päättää millaisen kanssa suhteessa haluaa olla
Minulle pettäminen on ehdottomasti ei .
Mutta kun siellä viesteissä on jokaisessa sekin toinen osapuoli, joka ei ole sinua pettänyt, kuten ei välttämättä kumppanisikaan. Mikä antaa sinulle oikeuden epäilyksestä selailla niiden muiden ihmisten viestejä?
miltä itsestäsi tuntuisi jos paras ystäväsi kertoisi, että hänen miehensä on selaillut hänen whatsapp tiliään, eikä kukaan tietäisi varmaksi mitä kaikkea hän on sieltä lukenut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks se oo ihan yleinen perustapaus, kun vaimo vuosikausia valittaa suhteen epäkohdista ja sit lopulta haluaa eron kun mikään ei muutu. Miehelle ero tuli puskista.
Ihan samaa tapahtuu toisinpäin. Toki harvemmin, mutta lähipiirissä on parikin tapausta missä mies on ollut vuosia tyytymätön ja sitten kun ilmoittaa erohaluistaa, on vaimo ollut ihan ihmeissään. Kaikki miehet vain totesivat, että tämän oli ihan odotettavaa.
Minä olen tällainen vaimo, jolle tuli yllätyksenä. Mies kritisoi minussa vain sitä, että en purista tiskirättiä tarpeeksi kuivaksi tai en tykkää käydä hänen kanssaan lenkillä. Ja kritisoi, kun olen iltauninen, enkä jaksa valvoa.
Juu, minulle todellakin tuli yllätyksenä, että hän joku eroaa tuollaisista asioista.
Hän oli varmasti jo katsonut uuden rätinpuristajan, joka varmasti puristi rätin tarpeeksi kuivaksi? Kuinka nopeasti hän jäi kiinni toisesta naisesta?
Miehet nimittäin eivät lähde ihan ok suhteesta tyhjän päälle olemaan, mikäli suhteen suurin ongelma on rätinpuristus (näin kärjistettynä).
Pettävät miehet kehittävät vaimoon vikaa ihan mistä vain, jolla oikeuttavat itselleen pettämisen ja lopulta lähtemisen sen salarakkaan matkaan.
Jos ei parempaa syytä keksitä, niin sitten keksitään, että hei sä et purista rättii tarpeeksi kuivaksi.
Näinhän se oli. Ja totta, se nainen oli himosiivooja ja himolenkkeilijä. Iltaunisuudesta en tiedä.
Miten sulle selvisi, että mies oli suhteenne aikana jo hommannut himosiivojan itselleen?
Selvisikö se vasta, kun mies oli sut jättänyt?
Intuitio alkoi varoittamaan. Sen vuoksi ratsasin miehen puhelimen, ensimmäistä kertaa ikinä. Ja niin jäi kiinni.
Mitä sitten tapahtui? Kerroitko miehelle tapahtuneesta ja mies sitten jätti sut vai?
Miten sun intuitio varoitti?
Intuiitio on oikeus ratsata puolison puhelin? Tuleeko se intuiitio montakin kertaa viikossa ja samasta syystä sitten ratsailet puhelimia?
Kuten yllä kerroin, niin ratsasin miehen puhelimen ensimmäistä kertaa ikinä. Minulle se intuitio tuli yhden kerran 18 vuoden aikana.
Olen ikuisesti kiitollinen itselleni, että uskalsin tehdä sen.
Ei sulla ole mitään rajoja muutenkaan. Ei tainut olla eka kerta. Eikä ainakaan vika! Jatkossa mikään ei ole poissuljettua. Ratsaa myös muksujen puhelimet... Varmaan olet senkin jo tehnyt
Juu, ihan varmasti ratsaan jatkossakin, jos intuitio herättää. Mikään ei ole elämässä kauheampaa kuin roikkua löysässä hirressä. Toinen kieltää kaiken, mutta itsellä on paha olo. Varma tapa menettää mielenterveytensä.
Eipä vain ole herättänyt, ei edes lasten kohdalla.
Toivottavasti kukaan ei ala suhteeseen kanssasi. Ei kukaan ansaitse tuollaista.
Ja lapsille ei voi kuin toivottaa voimia täysin rajattoman ihmisen jälkeisinä. Toivottavasti oppivat terveisiin tapoihin olla ihmissuhteissa, vaikka äiti on rajaton ja isä pettäjä.
Mitäköhän salattavaa sinulla on, kun noin voimakkaasti reagoit?
Ei ole yhtään mitään salattavaa. Mutta näköjään jonkun intuitio on taas vauhdissa...
Ei kaikki ihmiset tee mitä haluaa ja riko toisten rajoja. On olemassa ihmisiä, joilla on jotain rajoja ja periaatteita. Ja me edellytämme sitä myös muilta itseemme kohdistuen.
Minullakin on raja ja periaate: luottamustani ei petetä, ja jos niin tehdään, niin katson oikeudekseni tutkia tilanteen tilanteen vaatimalla tavalla. Minulta ei tarvitse tulla vaatimaan luotettavuutta ja rajoja, jos toinen ei niitä myöskään noudata.
Totta mutta tuo urkkijahan ei tiennyt mitään. Oli vain intuitio. Entä jos hän on seuraavalla kerralla väärässä? Siinä tapauksessa hän olisi ainoa petturi. Väärintekijä.
Tuskin kiinnotaisi. Tuskin häpeäisi. Koska minun perse ja minun intuitio.
Minäkään en yhtään ymmärrä sinua. Maailmassa on suurempiakin vääryyksiä kuin toisen puhelimen katsominen. Sinä riehut kuin se olisi murhaan verrattavissa oleva rikos.
ajatellaanpa näin. on intuitio -> avaat puolison kännykän -> siellä on viestiketju työpaikan Minnan kanssa. Viimeinen esikatselussa näkyvä viesti alkaa "voi sua. Jutellaan huomenna..." -> alat lukemaan ketjua ja selviää, että puolisosi on VT työntekijöiden luottamushenkilö. Minna on sairastunut vaikeaan masennukseen alaikäisen lapsensa päihdeongelman vuoksi ja joutunut olemaan toistuvasti sairauslomalla. Kukaan työpaikalla ei tiedä, paitsi esimies. Minna on joutunut poissaolojensa vuoksi kollegoidensa hampaisiin. Esimies esittää ratkaisuna kiusaamiseen vapaaehtoista irtisanoutumista tai alentamista pienemmällä palkalla harjoittelijaksi.
nyt ymmärrätkö miksi toisen ihmisen viestisalaisuuden rikkominen on väärin?
Tuossa tapauksessa kännykän selaaminen voisi jopa johtaa puolison irtisanomiseen työstä. Ainakin omissa työpaikoissani niin työpuhelin kuin työsuhdepuhelin on ollut pakko pitää suojattuna ja jos työnantajlle olisi käynyt ilmi, että suojaus olisi laiminlyöty, niin siitä olisi seurannut vähintäänkin kirjallinen varoitus.
Olen eri, en ole lukenut aiheen kaikkia viestejä, mutta toisen puhelimen katsomista on kovin monenlaista. On erotettava kyttääminen (mustasukkaisuus) työasioista (jos olet vaikkapa esimies, niin alainen saattaa avautua), mutta kaikissa tapauksissa kannattaa pitää mielessä, että viestit voi nähdä joku muu kuin se jolle ne on tarkoitettu. Koska puhelinkulttuureja on erilaisia (esimerkiksi oma mies pyytää joskus katsomaan mikä viesti tuli) ja viestin voi nähdä myös vahingossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks se oo ihan yleinen perustapaus, kun vaimo vuosikausia valittaa suhteen epäkohdista ja sit lopulta haluaa eron kun mikään ei muutu. Miehelle ero tuli puskista.
Ihan samaa tapahtuu toisinpäin. Toki harvemmin, mutta lähipiirissä on parikin tapausta missä mies on ollut vuosia tyytymätön ja sitten kun ilmoittaa erohaluistaa, on vaimo ollut ihan ihmeissään. Kaikki miehet vain totesivat, että tämän oli ihan odotettavaa.
Minä olen tällainen vaimo, jolle tuli yllätyksenä. Mies kritisoi minussa vain sitä, että en purista tiskirättiä tarpeeksi kuivaksi tai en tykkää käydä hänen kanssaan lenkillä. Ja kritisoi, kun olen iltauninen, enkä jaksa valvoa.
Juu, minulle todellakin tuli yllätyksenä, että hän joku eroaa tuollaisista asioista.
Hän oli varmasti jo katsonut uuden rätinpuristajan, joka varmasti puristi rätin tarpeeksi kuivaksi? Kuinka nopeasti hän jäi kiinni toisesta naisesta?
Miehet nimittäin eivät lähde ihan ok suhteesta tyhjän päälle olemaan, mikäli suhteen suurin ongelma on rätinpuristus (näin kärjistettynä).
Pettävät miehet kehittävät vaimoon vikaa ihan mistä vain, jolla oikeuttavat itselleen pettämisen ja lopulta lähtemisen sen salarakkaan matkaan.
Jos ei parempaa syytä keksitä, niin sitten keksitään, että hei sä et purista rättii tarpeeksi kuivaksi.
Näinhän se oli. Ja totta, se nainen oli himosiivooja ja himolenkkeilijä. Iltaunisuudesta en tiedä.
Miten sulle selvisi, että mies oli suhteenne aikana jo hommannut himosiivojan itselleen?
Selvisikö se vasta, kun mies oli sut jättänyt?
Intuitio alkoi varoittamaan. Sen vuoksi ratsasin miehen puhelimen, ensimmäistä kertaa ikinä. Ja niin jäi kiinni.
Mitä sitten tapahtui? Kerroitko miehelle tapahtuneesta ja mies sitten jätti sut vai?
Miten sun intuitio varoitti?
Intuiitio on oikeus ratsata puolison puhelin? Tuleeko se intuiitio montakin kertaa viikossa ja samasta syystä sitten ratsailet puhelimia?
Kuten yllä kerroin, niin ratsasin miehen puhelimen ensimmäistä kertaa ikinä. Minulle se intuitio tuli yhden kerran 18 vuoden aikana.
Olen ikuisesti kiitollinen itselleni, että uskalsin tehdä sen.
Ei sulla ole mitään rajoja muutenkaan. Ei tainut olla eka kerta. Eikä ainakaan vika! Jatkossa mikään ei ole poissuljettua. Ratsaa myös muksujen puhelimet... Varmaan olet senkin jo tehnyt
Ratsaaminen ei ole mitään verrattuna salasuhteeseen.
Kyse onkin siitä, että tuo ihminen voi olla väärässäkin ratsatessaan puhelinta, vaikka tällä kertaa sattui olemaan oikeassa.
Ei paljon kiinnosta minäminäminä-ihmisiä. Aina keksitään selityksiä omalle toiminnalleen.
Se että kerran ratsaa puhelimen 18 v aikana , ei ole merkki minäminäminä- ihmisestä.
Varsinkin kun oli oikeassa.Ohis
Ok
Sulla on oma mielipide ja minulla on omani. Halveksin tuollaisia ihmisiä. Sitä ei tuo voinut tietää, onko oikeassa vai ei. Itse en henk koht edes usko, et oli eka kerta ja itsehän myöns et tulee toimimaan noin jatkossakin.Mut joo, jokainen voi itse päättää millaisen ihmisen kanssa haluaa suhteessa olla. Mulle tuo on ehdottomasti ei.
Minun täytyy sanoa että jos minä pettäisin ja pitäisin sivusuhdetta pidempään enkä kertoisi siitä puolisolleni vaan jatkaisin vaan, ei se että puhelimeni olisi ratsattu tätä asiaa selvitellessä olisi iso juttu. Iso juttu siinä olisi oma petokseni toista kohtaan.
Mutta joo, jokainen voi itse päättää millaisen kanssa suhteessa haluaa olla
Minulle pettäminen on ehdottomasti ei .Mutta kun siellä viesteissä on jokaisessa sekin toinen osapuoli, joka ei ole sinua pettänyt, kuten ei välttämättä kumppanisikaan. Mikä antaa sinulle oikeuden epäilyksestä selailla niiden muiden ihmisten viestejä?
miltä itsestäsi tuntuisi jos paras ystäväsi kertoisi, että hänen miehensä on selaillut hänen whatsapp tiliään, eikä kukaan tietäisi varmaksi mitä kaikkea hän on sieltä lukenut?
Olen eri edelleen, mutta juuri kirjoitin viestin siitä, että kannattaa harkita mitä viesteihin kirjoittelee. Parempi on puhua aroista asioista.
Alue: Aihe vapaa
Sama mies saattaa toisessa suhteessa olla huono puhumaan ja toisessa oikeinkin hyvä. Sama koskee tietty naisia.