Taas pakkouskontoa lapselle

Joidenkin hihhuleiden harhaisista luuloista huolimatta.



Ap, lapsesi pk:ssa on luultavasti melkein koko henkilökunta, elleivät sitten kaikki, jonkin lahkon edustajia.

Mielelläni kasvatan lasta osaksi yhteiskuntaa, joten en viitsisi tynnyrissäkään pitää. Kunhan tähän nyt totesin, että en itse jaksa vaahdota jostain jouluevankeliumista, kun aika paljon ikävempiäkin juttuja on.

Kyllä minun lapseni vain kuitenkin ymmärtävät, että satu ei ole totta eli höpöpuhetta on. Voisivatpa jopa väittää, että jos joku puhuu satua, hän valehtelee. Olisiko vaikeaa kertoa lapselle, että muut uskovat toisin, mutta te ette usko niin? Tuo ei leimaisi niin ärhäkkäästi kaikkia muita. Meidän kirkoissamme kerrotaan minun mielestäni asiat niin kuin ne ovat, niin minä uskon. Naapurissa on muslimiperhe ja he uskovat toisin. Lapsille on kerrottu, että uskomme eri tavoin ja se tuo mukanaan joitakin eroja myös tavoissa, mutta eri perheissä on erilaisia tapoja kuitenkin. Lapset ovat hyväksyneet uskomusten erot eivät niihin puutu sen kummemmin.



Iloista ja rauhallista joulunalusaikaa t. 44

Ei munkaan lapsi tiennyt ennen päiväkotia mikä on pyssy ja kuinka ihmisiä tapetaan, vaan nytpä tietää. Selalsta se on, kun ei pidä lastaan vaan kotona.



Ei munkaan lapselle kerrota mistä lelut tulee, ja että niitä ei ole kaikkia pakko saada, vaikak päiväkodissa muut lapset niin sanoo jne. Itse tässä joutuu vähän lasta ohjailemaan, sellasta se on.

Pitäkää se kersa niinä parina päivänä vuodessa kotona, jos niin ahdistaa!

Vierailija:

Entäs jos lapsenne vietäisiin päiväkodin kanssa vaikka moskeijaan ja siellä sitten harrastettaisiin näitä uskontunnustuksia ja rukouksia?

Päivittäin rukoltaisiin Allahia jne.

Siinä olis sitten elämyksiä lapsillenne...

Voisitte hieman kokeilla asettautua toisen asemaan!

ettei mulla koskaan ole tullut mieleenkää kieltää muilta näitä " kultturi rientoja" sen takia ettei ME haluta niihin osallistua. Vaikka kyllähän monesti harmittaa kapsen puolesta, että miksi niitä pitää olla.

eivät myöskään yksityiset. ja suunta on kokoajan aleneva.

Jokainen kasvattaa lapsensa kuten parhaaksi näkee.

Miksi miksi miksi...



Ap. kun olet vähemmistönä tässä asiassa, niin hyväksy asemasi ja sen tuottama ekstratyö. En itse tule ikinä hyväksymään kaltaistesi pikkusielujen vänkytystä ja sitä, että sinun kaltaiisten ihmisten takia pitäisi kaikki perinteet heittää romukoppaan.



Onko se sun lapsesi ihan tyhmä, vai etkö luota siihen, että hän osaa aikanaan tehdä itse omat päätöksensä? Mä ainaki luotan lapseeni,ja tällä hetkellä hän saa olla lapsi ja kuunnella niitä satuja ja höpinöitä mitä tässä yhteiskunnassa on kautta aikain kerrottu. Ei ne minuakaan pilanneet...Kuten olen jo aiemmin sanonut, mielestäni tässä yhtesikunnassa ja ihan päiväkotimaailmassa on aika paljon ikävämpiäkin asioita kuin nuo joulukirkot sun muut.

tai eivät. Lapsesi tekee joskus aikanaan omat päätöksensä uskonkysymyksissä.

Vierailija:

Päiväkodeissa ja kouluissa tämä uskontokasvatus kun on juuri tätä pakkosyöttöä. Siinä sivussa leimataan toisenlaiset maailmankuvat jotenkin huonommiksi. Suvaitsemattomuutta se on.

sävy alkaa olla palstalle tyypillinen, joten KIITOS SEURASTA JA KUULEMIIN:

Ei kuulemma onnistu sen kiertäminen sitten niin millään. Eli maksettava on.

yhteisövero (->kirkolle) on siitä huolimatta pakollinen. Eli tosiaan jokainen yritys maksaa kirkollisveron (nyk. nimike on yhteisövero), ihan sama olisiko omistajat ateisteja, muslimeja, mitä tahansa. Ei siis ole rajaa luterilaisen kirkon ahneudella..

Vierailija:

Lapseni ei ennen päiväkodin pakkouskontoa tiennyt mikä on enkeli, taivas, jumala tai jeesus. Nyt kun hänelle niitä tuputetaan niin tottakai niistä täytyy nyt sitten jollain lailla puhua. allahista jostain syystä ei tarvitse. Tai Shivasta tai Buddhasta.

ap

Eikö ole järkevintä ensin tutustuttaa lapsi siihen, mikä on omaa kulttuuriamme lähempänä? Jos yhtään muistat kouluajoiltasi, allahit yms. tulevat kyllä myös tutuiksi ja ainakin jopa minun kouluaikoina ammoisina aikoina niitä esiteltiin hyvin neutraalisti. Ei kaikkea voi yhtäkkiä lykätä lapsen niskaan.

Vierailija:

Entäs jos lapsenne vietäisiin päiväkodin kanssa vaikka moskeijaan ja siellä sitten harrastettaisiin näitä uskontunnustuksia ja rukouksia?

Päivittäin rukoltaisiin Allahia jne.

Siinä olis sitten elämyksiä lapsillenne...

Voisitte hieman kokeilla asettautua toisen asemaan!

Ulkosuomalaisena olen täysin järkyttynyt näiden palstalaisten vastauksista ja tästä pakkouskonnon syötöstä. Nostan hattua, että jaksat taistella. Vaikka välillä koti-ikävä suomeen vaivaa, näitä vastauksia lukiessani olen erittäin tyytyväinen, että olen tuhansien kilometrian päässä näistä maalaisidiooteista. Koita kestää ja jatka edelleen sitä omien aivosolujen käyttämistä, olet Suomessa sukupuuttoon kuolevaa lajia.

Vierailija:

en vain tiedä miten oikein on se että kunnallisessa päivähoidossa, maassa jossa ei ole valtionkirkkoa, käytännössä jos haluan että lapseni on uskonnoton, minun täytyy pitää vapaata niinä päivinä kun uskontoa harjoitetaan. Ei se kuulkaa kaikissa työpaikoissa onnistu.

ap

Ne taas ovat vapaapäiviä. Minusta on siksikin tärkeää, että päiväkodeissa ja kouluissa huomioidaan näiden juhlien läheisyys erilaisin menoin. Kyllä perinteiden on hyvä kulkea sukupolvelta toiselle. Ihminen on hyvin säälittävä, jos hänellä ei ole mitään perinteitä.

Valtionkirkosta voidaan puhua, kun jokin tai jotkin uskontokunnat nostetaan lainsäädännössä ohi muiden uskonnollisten järjestöjen ja ne rinnastetaan valtioon, kuntiin tai muihin julkisen vallan toimijiin.



Suomessa valtionkirkkoja on kaksi: evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta. Näiden asema näkyy esimerkiksi siten, että valtionkirkkojen säännöt ovat lakeja ja asetuksia, jotka Eduskunta tai valtioneuvosto vahvistaa.



Lähde:

http: //www. uskonnonvapaus. fi/hakusanat/valtionkirkko. html

Selkokielellä ap:n dilemma! Ap ei halua lasta joulukirkkoon, mutta muut ryhmänsä jäsenet menevät. Päiväkodin henkilökunta on jutellut ap:lle ja kysynyt, miten hänen lapsensa kanssa toimitaan. Ap:ta ahdistaa, kun hänen lapsensa erottuu joukosta, jollei kirkkoon mene ja toivoisi uskonnollisen kasvatuksen tapahtuvan muulla kuin lasten hoitoajalla.



Tosi asia on kuitenkin, että tällä hetkellä uskonnollinen kasvatus on osa varhaiskasvatussuunnitelmaa ja sen mukaisesti lapsien varhaiskasvatus suunnitellaan vuosittain. Vanhemmalla on lapsestaan peruskasvatusvastuu ja päiväkodin henkilökunta tulee tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa. Tässä kohdin tulee vain uskaltaa keskustella avoimesti niistä seikoista, jotka määrittävät perheen lasten kasvatusta ja yleisiä arvoja. Tämä siitäkin huolimatta, että leimautuisi vaikeaksi ihmiseksi.



Ei ole myöskään helppo olla vakaumuksellinen kristitty nykymaailmassa. Meidät leimataan toistuvasti hihhuleiksi, eikä meissä ole yleisen käsityksen mukaan normaaleja ihmisiä nimeksikään. Me ilmeisesti tuputamme kaikille jatkuvasti omaa uskoamme ja paheksumme syvästi muita. Lisäksi me yleistämme rajusti aina muita, eivätkä muut raukat yleistä koskaan ketään.