En halunnut isäksi, koska tiesin olevani huono isä. Vaimo kuitenkin pakotti, ja nyt raivoaa kun olen huono isä
Sanoin monta kertaa, että minusta ei ole isäksi. Olen traumataustainen hermoilija, enkä mikään tasainen taneli. Elämä toimii minulla kun kaikki on tasaista ja ei ole esim liiallista meteliä tai jatkuvaa kaaosta. Parisuhde sinänsä toimi hyvin ja olimme onnellisia.
Vaimo kuitenkin tuli jollakin ilveellä raskaaksi. Sanoin, että minusta ei ole tähän. Vaimo sanoi, että on. Että lapsi muuttaa minua. En halunnut, mutta lapsi kuitenkin tuli. Rakastan tietysti lastani, mutta olen koko ajan uupunut, kireä, väsynyt. Pelkään, että olen samanlainen paska kuin oma isäni oli. En sentään huuda lapselle, mutta en vaan jaksa. Kaikki tuntuu työläälle, raskaalle. Masentavalle. Koko ajan tuntuu että olen suorituskykyni ylärajoilla. En ole lapselle paha, mutta valitettavasti lapseni vaistoaa asian ja turvautuu äitiinsä. Ja se tekee tästä vielä kurjemman asian.
Ja nyt vaimoni sitten raivoaa sitä että olen huono isä. Enkö minä sitä hänelle sanonut? Kuunnelkaa hyvät naiset jos joku sanoo että hänestä ei ole johonkin. Jos hän sen itse tietää etukäteen.
Kommentit (426)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekat 3-4 vuotta on sekoilua, sitten helpottaa. Yritä käyttäytyä järkevästi siihen asti. Omia ajatuksiaan ja tunteitaan ei aina voi muuttaa, mutta toimintaa voi.
Pakkohan se on yrittää, tiedän. Ja yritänkin. Mutta ei tämä helppoa ole. En kuitenkaan ole luovuttamassa. Suuri ongelma kuitenkin on jonkinlainen katkeruus, jota olen alkanut tuntea vaimoani kohtaan. Eikö hän kuunnellut minua ollenkaan?
No samapa tuo nyt on. Inhottaa kirjoitaa tällaista edes, ihan kuin kiroaisi oman lapsensa.
ap
Ymmärrän, että kuluttavassa tilanteessa tekee mieli löytää syyllinen. Älä kuitenkaan syytä vaimoasi. Olisit voinut teettää vasektomian, jos olisit halunnut ottaa riskin että vaimosi lähtee. Valitsit itse mahdollisuude (vaikka ehkä tiedottomasti), että lapsi saattaa syntyä.
Vaikuttaa, että halusit pitää vaimosi ja parisuhteessa oikein kovasti! Yritä löytää häntä kohtaan se vanha rakkaus, ja myötätunto uudessa tilanteessa.
Keskustelkaa. Myös pariterapia saattaisi olla nyt hyväksi, ennenkuin tilanne menee pahempaan solmuun. Tsemppiä.
Kyllä vai osaakin on vikaa. Ei normaalilla moraalilla varustettu ihminen painosta toista , se on henkistä väkivaltaa.
Oletan että lapsi on vielä vauva.
Väitän että lähes kaikki esikoisen vanhemmat käyvät jonkinlaisen kriisiin tuossa vaiheessa. Harva ihminen oikeasti haluaa hyssyttää yökaudet hervottomana parkuvaa vauvaa oman jaksamisen kustannuksella jne. Osalle tilanteen hyväksyminen helpompaa kuin toisille.
Kaikenlainen katkeruus puolisoa kohtaan on tuossa tilanteessa myös tavallista. Siis myös tilanteessa jossa kumpikin kovasti halunnut lasta voidaan päätyä kyttäämään toisen menoja ja laskemaan omia uhrauksia..
Et välttämättä ole mitenkään erityisen huono isäksi, olet keskellä elämäsi yhtä isommista muutoksista ja kriisissä siksi.
Erityisen tärkeää on nyt, että päässäsi naksahtaa ja tajuat: sinun elämässäsi ei ole enää koskaan tämän jälkeen kysymys sinusta. Sinä olet lapsellesi/lapsillesi koko maailman velkaa. Se kuulostaa kamalan suurelta ja paljon vaaditulta, mutta niinhän se on, jos sitä ajattelee.
Miehet on niin heikkoja, voidaan painostaa sellaiseen mitä eivät halua.
Mites se vanhakansa sanoikaan? Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
Melkoisen tyhmä täytyy olla, jos nainen voi pakottaa miehen seksiin, vastoin miehen tahtoa.
Miksi et kieltäytynyt seksistä? Vai ihanko oikeasti vaimosi raiskasi sinut.
Onko tää jonkun modem tekemä ketju kun sitä editoidaan tällaisella innolla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se lapsi vaimon päätöksestä tullut. Miksi et käyttänyt ehkäisyä? Käynyt vasektomiassa? Niin makaa kuin petaa. Itse olet tuon tilanteen itsellesi aiheuttanut, nyt kannat seuraukset kuin mies.
Siis sinusta on ok painostaa toinen lasten hankintaan?
Aikuinen mies tekee itse päätöksensä vaikka toinen haluaisi mitä. Ei saa olla lapatossu ja vierittää omista teoistaan syitä toisen niskaan.
Minuakin painostavat äiti, anoppi, serkku, veljen vaimo ja pari työkaveria mutta ei tule mieleenkään silti hankkiutua raskaaksi, koska en sitä halua.
Se on hyvä, että pysyy vastustamaan painostusta mutta vastuu henkisestäkin väkivallasta on aina sillä tekijällä.
Aloitus on trolli.
Naisen kirjoittama.
Vierailija kirjoitti:
Mites se vanhakansa sanoikaan? Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
Melkoisen tyhmä täytyy olla, jos nainen voi pakottaa miehen seksiin, vastoin miehen tahtoa.
Miksi et kieltäytynyt seksistä? Vai ihanko oikeasti vaimosi raiskasi sinut.
Älä jaksa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se lapsi vaimon päätöksestä tullut. Miksi et käyttänyt ehkäisyä? Käynyt vasektomiassa? Niin makaa kuin petaa. Itse olet tuon tilanteen itsellesi aiheuttanut, nyt kannat seuraukset kuin mies.
Siis sinusta on ok painostaa toinen lasten hankintaan?
Aikuinen mies tekee itse päätöksensä vaikka toinen haluaisi mitä. Ei saa olla lapatossu ja vierittää omista teoistaan syitä toisen niskaan.
Minuakin painostavat äiti, anoppi, serkku, veljen vaimo ja pari työkaveria mutta ei tule mieleenkään silti hankkiutua raskaaksi, koska en sitä halua.
Se on hyvä, että pysyy vastustamaan painostusta mutta vastuu henkisestäkin väkivallasta on aina sillä tekijällä.
Ei ole, vaan sillä joka jää suhteeseen ja tekee omalla aktiivisella toiminnallaan lapsen vaikka ei sellaista halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ruoki trollia.
Aloittaja poisti kaikki itselleen epämieluisat kommentit, eli ihan selvä palstau li. Tätä ketjua tosiaan ei kannata enää jatkaa.
Miten tämä kommenttien poistattaminen siis toimii? Tosi outoa, viime aikoina monta asiallista kommenttiani poistunut palstalta.
Vierailija kirjoitti:
"jollakin ilveellä tuli raskaaksi" no ihan oma moka, mikäs kastoit?!
Eikö parisuhteeseen kuulu seksi? Ja luottamus kumppaniin (jos esim on sovittu yhdessä, että ehkäisynä on vaimon käyttämät pillerit).
Kyllähän pillereiden pois jättö on naiselta yhtä törkeää kuin se, että mies tekisi reikiä kortsuun.
Hei ap, lue oma tekstisi uudestaan: sinulla on pelko että toistat isäsi virheet. Pelko on siitä erikoinen tunne että se tuntuu totuudelta, vaikka se se ei ole sitä.
Sinun pitäisi päästä purkamaan isäsuhdettasi ja omaa isyyttäsi vaikka lyhytterapiaan. Kannattaa etsiä lyhytterapeutti, joka on erikoistunut perhesuhteisiin ja joka joko on itse mies tai jolla on ollut paljon miehiä yksilöasiakkaana.
Kun se pohjasolmu aukeaa, muutkin solmut saattavat alkaa aueta.
On tosi hienoa, että tiedostat traumaattisen taustasi ja yrität katkaista ylisukupolvisen kierteen. Se vaatii todella paljon, joten olet tehnyt jo paljon enemmän kuin moni muu isä (tai äiti). Lämpimästi suosittelen terapiaa ja, jos tykkäät lukea, esim. kirja 'Kunpa vanhempasi olisivat lukeneet tämän kirjan' on todella hyvä. Se auttaa nimenomaan työstämään niitä omia tunnereaktioita, joita lapsen toiminta tai itku herättävät sinussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"jollakin ilveellä tuli raskaaksi" no ihan oma moka, mikäs kastoit?!
Eikö parisuhteeseen kuulu seksi? Ja luottamus kumppaniin (jos esim on sovittu yhdessä, että ehkäisynä on vaimon käyttämät pillerit).
Kyllähän pillereiden pois jättö on naiselta yhtä törkeää kuin se, että mies tekisi reikiä kortsuun.
Minut tehtiin näin. Onneksi isäni sopeutui ajatukseen myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se lapsi vaimon päätöksestä tullut. Miksi et käyttänyt ehkäisyä? Käynyt vasektomiassa? Niin makaa kuin petaa. Itse olet tuon tilanteen itsellesi aiheuttanut, nyt kannat seuraukset kuin mies.
Siis sinusta on ok painostaa toinen lasten hankintaan?
Aikuinen mies tekee itse päätöksensä vaikka toinen haluaisi mitä. Ei saa olla lapatossu ja vierittää omista teoistaan syitä toisen niskaan.
Minuakin painostavat äiti, anoppi, serkku, veljen vaimo ja pari työkaveria mutta ei tule mieleenkään silti hankkiutua raskaaksi, koska en sitä halua.
Se on hyvä, että pysyy vastustamaan painostusta mutta vastuu henkisestäkin väkivallasta on aina sillä tekijällä.
Ei ole, vaan sillä joka jää suhteeseen ja tekee omalla aktiivisella toiminnallaan lapsen vaikka ei sellaista halua.
Ok, olemme eri mieltä tässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"jollakin ilveellä tuli raskaaksi" no ihan oma moka, mikäs kastoit?!
Eikö parisuhteeseen kuulu seksi? Ja luottamus kumppaniin (jos esim on sovittu yhdessä, että ehkäisynä on vaimon käyttämät pillerit).
Kyllähän pillereiden pois jättö on naiselta yhtä törkeää kuin se, että mies tekisi reikiä kortsuun.
Mutta onko tässä nainen jättänyt pillerit pois? Olen 99% varma, että ap:n vaimo on sanonut aapeelle että haluaa lapsen. Ap on sitten ajatellut että ok tehdään lapsi, vaikka ilmankin pärjäisi. Nyt hän uhriutuu ja vinkuu kun lapsiarki onkin rankkaa, mutta koska hän ei lasta aktiivisesti halunnut, on hänellä oiva tekosyy luistaa vastuusta ja valittaa.
P.S. Jos mies oikeasti ei halua lapsia, hän ei luota pelkkiin naisen syömiin pillereihin. Ne eivät yksin ole edes riittävän tehokas ehkäisykeino, vaikka niitä söisi oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ruoki trollia.
Aloittaja poisti kaikki itselleen epämieluisat kommentit, eli ihan selvä palstau li. Tätä ketjua tosiaan ei kannata enää jatkaa.
Miten tämä kommenttien poistattaminen siis toimii? Tosi outoa, viime aikoina monta asiallista kommenttiani poistunut palstalta.
Ilmoitat viestin asiattomaksi. Yp sit päättää poistosta.
Vierailija kirjoitti:
Oletan että lapsi on vielä vauva.
Väitän että lähes kaikki esikoisen vanhemmat käyvät jonkinlaisen kriisiin tuossa vaiheessa. Harva ihminen oikeasti haluaa hyssyttää yökaudet hervottomana parkuvaa vauvaa oman jaksamisen kustannuksella jne. Osalle tilanteen hyväksyminen helpompaa kuin toisille.
Kaikenlainen katkeruus puolisoa kohtaan on tuossa tilanteessa myös tavallista. Siis myös tilanteessa jossa kumpikin kovasti halunnut lasta voidaan päätyä kyttäämään toisen menoja ja laskemaan omia uhrauksia..
Et välttämättä ole mitenkään erityisen huono isäksi, olet keskellä elämäsi yhtä isommista muutoksista ja kriisissä siksi.
Samaa mieltä! Monilla naisillakin kestää kasvaa äitiyden koko taakan kantamiseen. Myös naisen rakkaus vauvaan voi kehittyä hitaasti. Siitä ei vain puhuta vaan sitä salaillaan.
Meidän esikoisella oli raju koliikki ja ensimmäiset puoli vuotta olin pelkästään järkyttynyt siitä mitä elämä oli.. ei vauvakuplasta tietoakaan
EHKÄISY