Lue keskustelun säännöt.
En jaksa enää tehdä töitä 100% enkä elää kuten muut. Haluan vain kauas kaikesta.
17.08.2023 |
Mitä järkeä on mennä töihin, olla uupunut, levätä ja mennä takaisin. En tarvitse materiaa paljoakaan.
Riittää, että saan levätä, olla ulkona rauhassa (ilman melua, liikennettä ja ihmismassoja).
Olisi kaikki välttämätön elämiseen. Kävisin puusaunassa, hoitaisin pihaa, kuuntelisin radiota.
En jaksa tätä kaupungin kalliissa vuokrayksiössä asumista, jatkuvaa työntekoa ja sitä etten tunne olevani elossa vaan todella väsynyt ja ahdistunut suoritettavasta elämästä. Velkaa on 30 t mutta olen miettinyt jos jotenkin saisin ne maksetuksi hiljalleen.
Tiedä oikein mitä tekisin. Ikää on vain 28v. Tämä elämä on turhaa ja puun makuista. Ei ole muuta kuin työ ja voimia ei riitä muuhun.
Ei onneksi parisuhdetta tai lapsia.
Mitä ihmettä tekisin?
Kommentit (116)
Hae ja muuta opiskelemaan jonnekin kauemmaksi. Saat samalla aikaa itsellesi miettiä tulevaa kaikessa rauhassa. Opiskelumahdollisuuksia on vaikka kuinka Hangosta Inariin ja jos vielä haet sellaiseen oppilaitokseen, jossa on mahdollisuus asua vaikka asuntolassa, aina parempi. Asunnon voit vuokrata jollekin luotettavalle tai myydä. Kunhan nyt tartut toimeen, ensimmäiseksi ne koulutus- ja opiskelusivut auki. Joihinkin voi, päästä, vaikka opinnot ovat jo alkaneet esim. elokuun alkupuolella. Kannattaa olla aktiivinen ja kysellä paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä työtä teet tällä hetkellä, kun olet noin uupunut?
Itse lopetin työt 33-vuotiaana 13 vuotta sitten. Realisoin ja piilotin omaisuuteni ennen irtosanoutumista. Olen elänyt tuilla siitä lähtien ja vuosittain joudun käyttämään noin 10 000€ piilossa olevaa rahaani. Vähän huolettaa,kun rahaa on jemmassa enää 140 000€, mutta onneksi saan jossakin vaiheessa perintöä.
Inhottaa istua bussissa työmatkat ja aina joku änkeää viereen. Inhoan myös töissä ihmisiä. Yäk yäk yäk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse lopetin työt 33-vuotiaana 13 vuotta sitten. Realisoin ja piilotin omaisuuteni ennen irtosanoutumista. Olen elänyt tuilla siitä lähtien ja vuosittain joudun käyttämään noin 10 000€ piilossa olevaa rahaani. Vähän huolettaa,kun rahaa on jemmassa enää 140 000€, mutta onneksi saan jossakin vaiheessa perintöä.
Miten piilotit, voisin tehdä saman
Jos saa palkkaa sen verran että elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kilpailu ja ahneus tappaa kaiken.
Tulee vielä aika kun markkinamies on inhotuin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma, jonka kanssa painiskelee satoja tuhansia ihmisiä.
Se vaatimaton elämäkin ikävä kyllä vaatii jonkinlaisia tuloja, koska kaikki on niin kallista. Pelkillä perunoilla ja puolukoilla ei oikein elä.
Tee mitä haluat kunhan et päädy yhteiskunnan elätiksi, ei korvauksia tai tukia millään tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole todellakaan ainoa joka niin ajattelee. Mä olen jo menetetty tapaus mutta toivottavasti nuoret taistelee joustavamman ja inhimillisemmän työelämän puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Et ole todellakaan ainoa joka niin ajattelee. Mä olen jo menetetty tapaus mutta toivottavasti nuoret taistelee joustavamman ja inhimillisemmän työelämän puolesta.
On tämä kyllä. Ei taida tämän päivän nuoriso tietää elämästä tai työnteosta mitään, päät ei kestä mitään painetta tai vastoinkäymisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lol alapeukku inhimilliselle työelämälle. No kuolkaa sitten uupumukseen ja paskaan :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala elää kuten haluat kunhan teet sen omalla kustannuksellasi. Muutoin, tee työtä ja maksa kiltisti veroja jotta vielä sinuakin laiskemmat (muista suojavärikerroin) voivat laiskotella.
Jos on työtön työnhakija on oikeutettu työttömyyskorvauksiin. Samoin opiskelijat opintotukeen yms.
Mielestäni Ap:n pitäisi jäädä sairaslomalle ja lähteä opiskelemaan.
Opiskelu se vasta stressaavaa onkin. On kirjallisia töitä, työharjoittelua ja oikeastaan on huonommassa asemassa kuin työssäkäyvänä. Opiskelijana harjoittelussa on kuin koira, teet kaiken mitä käsketään, välillä sätitään ja koko ajan pitää olla varpaillaan. Työntekijänä voi sentään sanoa, että teeppäs omat työsi äläkä teetätä muilla. Lisäksi voi stopata epäasiallisen käytöksen. Työpäivän jälkeen voi kotona vaikka tuijottaa televisiota koko illan, opiskelijana ei, koska kirjalliset työt kolkuttaa takaraivoa. Lisäksi jos haluaa jotain elintasoa pitää, on vapaapäivät tehtävä jotain työtä, olla kassalla töissä tai siivota, jotta saa satasen tai pari ylimääräistä, koska kaikki on niin jumalattoman kallista nykyään.
Mikä ihme käsitys on että opintotukea saa loputtomasti? Jos on opiskellut amk/ yliopistossa, on todennäköisesti hyvin vähän tai ei ollenkaan opintotukea jäljellä.
Mä olen välissä, jossa terveys ei anna enää tehdä kokopäivätyötä ensimmäisellä alallani ja toinen ala ei työllistä. Päädyin tekemään keikkaa sillä ensimmäisellä (jaksamisen mukaan) ja suurin yllätys oli se, miten vapauttavaa on se, että teen töitä elämisen mukaan enkä elä töiden mukaan. Tämä oli oikeasti mullistavaa elämänlaadun kannalta. Toivottavasti ap löydät sinulle sopivan ratkaisun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisit että muut rahoittavat ikuisen retriittisi?
Siellä taas empatiakyvytön täydellinen ihminen öyhöttää. Eikö sulla ole mitään muuta tekemistä?
edelleenkään ei heru empatiaa tuilla makaajia kohtaan ei sitten yhtään.ja hyvä kun tukia leikataan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole todellakaan ainoa joka niin ajattelee. Mä olen jo menetetty tapaus mutta toivottavasti nuoret taistelee joustavamman ja inhimillisemmän työelämän puolesta.
On tämä kyllä. Ei taida tämän päivän nuoriso tietää elämästä tai työnteosta mitään, päät ei kestä mitään painetta tai vastoinkäymisiä.
Esim. omassa työpaikassani olen jutellut vanhempien työntekijöiden kanssa työtahdista. Ennen ei ollut mitään tavoitteita, ihmisiä oli huomattavasti enemmän palkattuna tekemään samaa työtä joka on nyt yhden ihmisen vastuulla ja nykyään on tarkka tuntitavoite joka on 2-3x vanhaan työtahtiin verrattuna. Työssä käytettävät apuvälineet/ohjelmistot ei ole tässä ajassa mitenkään merkittävästi muuttuneet, vaan vedetään ihan ihmisten jaksamisesta irti.
Niin kerro toki, mitä näin nuorena en ymmärrä työnteosta ja paineesta mitään?
Täällä myös sama tilanne. En jaksa enää työelämää, koko ajan pitäisi olla tehokkaampi, työviestejä tulee viikonloppuisi ja koko ajan pitäisi olla puhelin kädessä, en jaksa.
Masennus on pahentunut ja itken usein. Koko elämä on nykyään yhtä suorittamista.
Haluaisin muuttaa maalle, hankkia koiran ja elellä siellä rauhassa. Voisin tehdä peltotöitä, marjastaa yms.