Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Saat kutsun yläasteluokkasi luokkakokoukseen. Lähdetkö?
16.08.2023 |
Jos et lähde niin miksi?
Ystäväni kanssa olemme järjestämässä luokkakokousta ensi vuoden kesälle. Aikaa 9 luokan päättymisestä reilut 15v.
Kommentit (73)
Voisin tavata sen luokan jossa olin 7. Ja 8. Luokkien ajan. Ysiluokan kävin eri koulussa, enkä ystävystynyt kenenkään kanssa, niin se ei pahemmin kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan kellekään muulle koskaan käynyt niin että kukaan ei muistanut kun osallistui luokkakokoukseen? Meidän luokkakokouksessa oli semmoinen välikohtaus vaikka yhteisen opintaipaleen päättymisestä oli kulunut vasta alle 10 vuotta.
Haluaisin ehdottomasti mennä mutta en usko että menisin kuitenkaan. Meillä oli ihana luokka yläasteella ja luokkakokous varmasti olisi kiva hyvähenkinen tilaisuus, moni kaveriporukkakin niiltä ajoilta edelleen ennallaan. Olisi kiva nähdä kaikkia. MUTTA
Mielenterveyteni oireli jo yläasteaikoina. Masennus, sekamuotoinen syömishäiriö ja muuta. Minulla oli traumaattinen nuoruus jo silloin mutta lukioaikana kotitilanne meni entistä rankemmaksi ja aika moni elämän rakentamisen edellytys romahti alta. Olen nyt 27 ja en ole päässyt elämässä eteenpäin. Köyhä, sairas, mielenterveys hajalla. Jotain terapiaa yritän järjestellä mutta se on tilanteessani aika hankalaa. Eli en yhtään tiedä mitä luokkakokouksessa muka itsestäni kertoisin, miten käyttäytyisin. Tuskin kukaan olisi tuomitseva tai ilkeä mutta tilanne olisi itselle ja ehkä muillekin vähän awkaward, elämäni ja lähtökohtani eivät ole oikein mitään small talk materiaalia. Kaikilla muilla on tutkinnot, omistusasunnot, ehkä lapsetkin ja maailmanympärysmatkat ja muuta tehtynä jo. Minun elämäni on ollut selviytymistaistelu, välillä tempaissut jotain hanttihommia ja sitten taas kotiin syrjäytymään.
Eli tuskin menisin. Keksisin tekosyyn ja muistelisin vaan itsekseni kaikkia kivoja tyyppejä kenen kanssa oli etuoikeus kasvaa, he olivat yläasteen läpi kannatteleva voima ja edelleen muistelen lämmöllä!
Vierailija kirjoitti:
Onkohan kellekään muulle koskaan käynyt niin että kukaan ei muistanut kun osallistui luokkakokoukseen? Meidän luokkakokouksessa oli semmoinen välikohtaus vaikka yhteisen opintaipaleen päättymisestä oli kulunut vasta alle 10 vuotta.
Kuulostaa oudolta, itse kyllä ennen kokousta vilkaisisin luokkakuvan läpi ja palauttaisin kaikki mieleen. Kaikki tyypit on kyllä mielessä, yläasteesta 12vuotta.
Mutta ehkä näin voi käydäkin jos ei olla oltu kovin läheisiä tai luokan kokoonpano vaihtui yläasteen aikana välillä?
Minulla ei ole mitään muistikuvaa keitä ja minkä näköisiä ihmisiä oli yläasteella luokallani. Ainoa jonka muistan on kaksoisveljeni. Ei mitään muistikuvaa keiden kanssa nyt olen sattunut kolme vuotta samoissa luokissa pyörimään. Noh yhden tiedän. Opettaa matematiikkaa tällä samalla paikkakunnalla jossa nyt olen mutta en ole häntä nähnyt livenä ysiluokan jälkeen ja se oli vuonna 1999.
En osallistuisi koska ei kiinnosta minkään vertaa. Matka ei ole este. Enemmän olisi kiva nähdä vanhoja opettajia. Olisi kiva nähdä kuinka ovat kuivettuneet
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Näen niitä, joita kiinnostaakin nähdä. Ja yksi heistä sattuu olemaan puolisoni.
Yläasteesta aikaa nyt 36v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miettisin aika pitkään, lähtisinkö vai en enkä osaa näin äkkiä vastata. Minulla ei ollut siinä koululuokassa ketään oikeaa kaveria, mutta sittemmin taidan olla yksi menestyneimmistä oppilaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En edes tiennyt että kukaan enää edes harkitsee tuollaisia missään. Miten ne entiset luokkakaverit on muka edes tarkoitus löytää?
Täh? Kysytkö oikeasti tätä vuonna 2023? Millähän luvulla olet syntynyt.
Luulen että tänpäivän 45-100 -vuotias voisi kysyä tollaista. Valveutunut alle 45-vuotias tietää. Ymmärrän, että 90-luvun alussa on voitu olla vielä hukassa laajan yhteydenpidon/verkostoitumisen/kontaktoinnin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mennyt . Mutta yo 10 vuotis luokkakokoukseen menin. Ihan mielenkiintoista. Mutta taas 20v kokoukseen en.
En menisi kun en pärjännyt yhtään koulussa ja lähinnä häiritsin muita. 9 luokalla minulla oli käytössä vielä 5-6 luokan mukautetut matematiikan kirjat ja en edelleenkään osaa kunnolla laskea. Päästivät koulusta läpi varmaan sen takia etteivät jaksaneet minua ja yhtään ylimääräistä vuotta kanssani?
Kuulemma kaikki muut luokkalaiseni on jo pitkään töissä ja perheellisiä, niin häpeäsin itseni maanrakoon kun minusta ei ole edes töihin ollut ja en ole seurustellut sekunntiakaan kenenkään kanssa perheen perustamisesta puhumattakaan. M36
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa-a, en tiedä... Jos luokkakokouksen tarkoitus on tiedottaa mitä (upeaa) kaikista tuli, olis mun turha sinne mennä, tulis vaan harmitus. Jos tarkoitus olis muuten vaan viihtyä yhdessä, vois harkita. Että riippuu vähän kuka sitä järkkää ja millä aikein.
Ei ollut kavereita koulussakaan, miksi siis menisin ulkopuolisena katsomaan muitten keskinäistä ilonpitoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Olin koulukiusattu. Toivon sille sakille lähinnä mahdollisimman kurjaa loppuelämää.
Samixii. Paitsi en toivo kurjaa loppuelämää, tylsää arkea vaan sellaisessa ympäristössä, jossa paineita ei voi purkaa kiusaamalla.
Mulla oli aika klassinen suomalaisen miehen luokkakokous. Tappelin kännissä vihamieheni kanssa ja päädyin sänkyyn sen naimisissa olevan suosikin kanssa.
En eds ole jännä mies, vaan villapaitahumanisti. Näin nyt vain kävi,
Porukka on noin 3-kymppistä? Ehkä menisin. Jos oltais 5-kymppisiä, en menis. Ärsyttää ne itseänsä ja hyvin säilynyttä kroppaansa esittelevät naiset.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole mitään muistikuvaa keitä ja minkä näköisiä ihmisiä oli yläasteella luokallani. Ainoa jonka muistan on kaksoisveljeni. Ei mitään muistikuvaa keiden kanssa nyt olen sattunut kolme vuotta samoissa luokissa pyörimään. Noh yhden tiedän. Opettaa matematiikkaa tällä samalla paikkakunnalla jossa nyt olen mutta en ole häntä nähnyt livenä ysiluokan jälkeen ja se oli vuonna 1999.
En osallistuisi koska ei kiinnosta minkään vertaa. Matka ei ole este. Enemmän olisi kiva nähdä vanhoja opettajia. Olisi kiva nähdä kuinka ovat kuivettuneet
Aika erikoista, jos ei muista ketään. Itselleni ainakin kouluvuodet ovat iskostaneet paljon kavereita ja muita tyyppejä mieleeni. Joka päivä samojen kanssa tekemisissä, jaetut hölmöilyt, huvit, kärsimykset jne. Nuo kasvun vuodet koko peruskoulun ajan määrittävät paljon elämääni. Silloinhan sitä muovautuu omaksi itseksi, joka tietysti jatkuu pitkälle aikuisuuteen asti.
Vierailija kirjoitti:
Porukka on noin 3-kymppistä? Ehkä menisin. Jos oltais 5-kymppisiä, en menis. Ärsyttää ne itseänsä ja hyvin säilynyttä kroppaansa esittelevät naiset.
Just parhaita. Heidän takiaan menisin luokkakokoukseen, koska olen mies.
En menisi. Asun nykyään Lapissa mökissä keskellä metsää. Täältä on yli 700km kotipaikkakunnalleni jossa koulut kävin.
Alue: Aihe vapaa
En menisi, sen verran ikäviä muistoja koko yläasteesta, olin vihattu tyyppi, eikä ole mitään menestystarinoita kerrottavana myöhemmästäkään elämästäni.