LASTEN synttärikutsuun vastaaminen, eikö teillä ole mitään käytöstapoja??

Vierailija wrote:

No meillä jäi kerran vastaamatta, kun kutsu oli laitettu tyyliin kuukautta etukäteen. Silloin emme tienneet vielä työvuoroja, emmekä edessä olevan reissun tarkkoja aikatauluja, koska emme itse olleet reissun järjestäjiä. En avannut viestiä heti, koska avatut viestit unohtuu helpommin ja avaamattakin näki päivämäärän. Ajattelin, että vastaan vasta kun tiedän. Valitettavasti meillä on välillä monet aikataulut joustamattomia. Aina kun muistin kutsun, ei ollut puhelin käden ulottuvilla, ja silloin kun oli, hoidin lähinnä työhön liittyviä viestittelyjä. Jäi siis vastaamatta. Tuntui ikävältä ja pahoittelimme kyllä asiaa. Kirjoitin tämän kuitenkin, että joskus vaan elämä on sen verran hektistä, että vastaaminen saattaa unohtua, vaikka yleensä käytöstavat olisi olemassa.

Mitä selittelyä… 🙈

Kipin kapin vastaamaan kutsuun, kerro montako teiltä tulee

En tule kun ei ole työttömänä rahaa lahjoihin. 

Kiitos kutsusta, Piltti-Tuutikki ei valitettavasti pääse mukaan. Onnea synttärisankarille.

Tuollaisen viestin kun laittaa, tulee vastaviesti, että miksi ei pääse, mikä on syynä. Siihen en enää vastaa.

Milloin lasten synttäreistä tuli tämmöinen ihme spektaakkeli. Eikö vähempi riitä. Kakku pöytään ja tulee ketä tulee. Ei se sen ihmeellisempää ole. 

Oliko kutsussa päivämäärä, mitä ennen pitää osallistumisesta ilmoittaa? 

Vierailija kirjoitti:

No kyllä itse vastasin viikkoa ennen, että lapsemme osallistuu kutsuille ja kortti saatu kaks viikkoa ennen kutsua. Olin kai tökerö sitten.

Muistitko itse tiedustella lapsien mahdolliset allergiat ja muut sairaudet jotka pitää ottaa huomioon?

Itse laitoin loppuun: Ps.Allergikot älkööt vaivautuko tai ottakaa omat eväät.

Vierailija kirjoitti:

Kutsut?

Minkälainen ihminen käyttää sanaa kutsut?

Täällä lapset kutsuu itse kavereita synttäreille. Aina ovat päässeet paikalle ilman sen kummempia kyselyitä ja vastauspyyntöjä.

No täällä maalla ollaankin rennompia synttäreiden suhteen.

Samaa ihmettelen. Jo on suureelliseksi mennyt lasten synttärit, lähteneet näköjään ihan lapasesta joillain, pitää olla jenkkimeininkiä vissiin. 💩

Onko ne jotkut linnan juhlat vai. Tuleeko sinne lasten vanhemmatkin pönöttämään? Kuinka hitosti sinne pitää väkeä kutsua. Mitä se synttärisankari oikein täyttää? 😂 

Vierailija kirjoitti:

Ja teillä olisi siinä viestissä päivämäärä, johon mennessä haluatte vastauksen? Ja siihen mennessä vain yksi vastasi? Jos mulle tulee nyt kutsu vaikka sanotaan kolmen viikon päähän, ei oikeasti osaa sanoa pääsemmekö ja jos pääsemme, millä kokoonpanolla. Esim olin varannut illalispöydän ravintolaan meidän perheelle ja kahden lapsen puolisoille noin kuukausi sitten, tarkoitus oli juhlia mun ja miehen (siis lasten isän) hääpäivää. Hääpäivän aamuna, jonka iltaa siis toi illallisvaraus oli tehty, selvisi että kukaan meistä ei sittenkään pääse tuonne. Kaikilla oli sen kuukauden aikana tullut joku este. Eli haluatko ap tänään viestin, että "jee, kiitos kutsusta, meitä tulee 7 henkeä" ja sitten päivää ennen: sori, ei päästäkkään. Vai silloin viimeisenä rsvp päivänä: "pahoittelut, emme pääse mukaan, mutta hauskoja juhlia teille". Kumpi?

Eikö teillä ole minkäänlaista kykyä sitoutumiseen? Jos ette pysty sitoutua juhlakutsuihin, ette käy juhlissa. Piste.

Itsekin laitoin kutsut lasten synttäreille jo nyt, vaikka ne on yli kuukauden päästä, että ihmiset voivat hyvissä ajoin välttää mahdolliset päällekkäisyydet jos haluavat osallistua. Vastauspäiväksi laitoin kuitenkin viikko ennen juhlia, enkä odota vastauksia ennen sitä. Se on minulle riittävä aika vaurautua tarjottavien suhteen ja ymmärrän hyvin, ettei kaikki vielä kuukautta etukääteen välttämättä tiedä, pääsevätkö osallistumaan. Etenkin kun kyseessä on lasten synttärit, niin on paljon juttuja, jotka saattavat mennä sen edelle.

Jotain on kohteliasta vastata, mutta ei sitä nyt sillä istumalta tarvitse tehdä. Sekin on kohteliasta pistää järkevä vastausaika, jotta kutsut voivat aikataulunsa varmistaa.

Vierailija kirjoitti:

Milloin lasten synttäreistä tuli tämmöinen ihme spektaakkeli. Eikö vähempi riitä. Kakku pöytään ja tulee ketä tulee. Ei se sen ihmeellisempää ole. 

Mitäs spektaakkelia on siinä, että ilmoitetaan päivä etukäteen jotta se osataan varata kalenteriin? Vai ajattelitko että lastensynttärit on niin turhanpäiväinen asia, että ei haittaa jos yksikään kaveri ei pääse paikalle kun kakku pöydällä odoteltiin että "tulee ketä tulee" ja päivä ilmoitettu kun kaikilla on jo muuta menoa

Vierailija kirjoitti:

Mutta jos/kun lapsesi on "kettumainen", ja muu porukka haluaa pohtia tykönään keskenään ennen vastauksen antamista.  Ehkäpä ne ajattelevat että on teille ihan oikein kun ei vastata / saavuta.

Etkö voisi opettaa lastasi käyttäytymään REILUSTI kavereitaan eli synttärisankaria kohtaan? Käyttäydy siten kuin toivoisit itseäsi kohtaan muiden käyttäytyvän. Mutta keltäs lapset oppivat käyttäytymismallit ja asenteet muilta kuin vanhemmiltaan. 

Emma K. kirjoitti:

Yksi halusi jälleen avautua. Mitä tähän pitäisi nyt suhtautua ja kommentoida? 🤷

Jos et tiedä / tajua niin kannattaa olla kokonaan kommentoimatta.

Homma hoituu niin että kutsuun pistetään RSVP päivä ja jos siihen mennessä ei ole kuulunut mitään kuittausta, kysytään perään. Jos ei vieläkään vastata niin sitten oletus on että ei olla tulossa. 

Onhan se aika ikävä tilanne, jos kutsuun ei vastata, eikä kutsuja yhtään tiedä, pitääkö varata tarjoilut kolmelle vai kolmellekymmenelle vieraalle. Mutta onneksi on myös sellaisia tilanteita ja tapahtumia, joihin voi tulla ja liittyä joukkoon ilman sen kummempia muodollisuuksia. Hyvästä esimerkistä käy tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.

Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.

Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.

Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.

Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.

Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.

Mummo ratkaisi tämänkin ongelman. Ihana mummo 👵🏻 💕

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kutsuaei pidä laittaa liian aikaisin. Aikaisintaan kaksi viikkoa etukäteen. Selkeä RSVP-päivä ja pyyntö saada tietää mahdollisista allergioista. Kyllä yleensö ihmiset vastaavat.

Joskus joku unohtaa, jolloiin laitan viestin, että pääsetteköhän. Mutta yleensä kaikki muut laittavat.

On epäkohteliasta todellakin olla vastaamatta, on suuri ero siinä onko tulossa kuinkakin monta vierasta juhliin. Ainakaan minulla ei ole varaa eikä jaksamista turhaan ostella ja valmistella herkkuja ja lahjapusseja ja ohjelmanumeroita.

Mutta jos saan kutsun jonnekin kuukauden päähän, en pysty kyllä heti vastaamaan. Itselläni sairaus, jossa olen leikkausjonossa, samoin äidillä muistisairaus, jonka vastuuta jaan veljeni kanssa. Työtilanteeni elävät free-lancerina. En pysty mitenkään ennustamaan tilannetta kuukauden päähän.

Kai sitä nyt pari kolme viikkoa aikaisemmin tietää jos on menossa puhetta pitämään johonkin seminaariin? Ei kai tuommoinen voi yllätyksenä tulla, ainakaan montaa kertaa elämässä?

It's a pretty sad situation if an invitation is not answered, and the inviter has no idea whether to reserve the catering for three or thirty guests. But fortunately, there are also situations and events where you can come and join in without any formalities. A good example is an incident that my late grandmother often told me about a couple of years ago.

There was a new family living near my grandmother's childhood home, which included a couple, the husband's children, the wife's children, and one common child. The mother (stepmother) of this family often cooked soup in a large pot.

Grandma said that in addition to the family's children, the neighbors' kids were also allowed to come and eat the soup. The soup was quite acceptable, especially considering the post-war conditions at the time.

There were a lot of stray cats around the house, and once the woman slipped up that she caught them with traps and cooked her soups from them. Grandma said that the soup itself didn't get any worse, but she did start to avoid that place a bit when she knew where the meat in those soups came from.

The union had started with infidelity (granny used a uglier word for it, though), but the couple didn't drink a drop of alcohol. And grandma didn't either, and where could she have gotten it when she was just a child?

So anything can happen and whoever reaches for a spruce tree will end up in a juniper, as grandma always taught.

Vierailija kirjoitti:

En tule kun ei ole työttömänä rahaa lahjoihin. 

Kirppikseltä voi löytyä kivoja lahjoja edullisesti. 

Vierailija kirjoitti:

It's a pretty sad situation if an invitation is not answered, and the inviter has no idea whether to reserve the catering for three or thirty guests. But fortunately, there are also situations and events where you can come and join in without any formalities. A good example is an incident that my late grandmother often told me about a couple of years ago.

There was a new family living near my grandmother's childhood home, which included a couple, the husband's children, the wife's children, and one common child. The mother (stepmother) of this family often cooked soup in a large pot.

Grandma said that in addition to the family's children, the neighbors' kids were also allowed to come and eat the soup. The soup was quite acceptable, especially considering the post-war conditions at the time.

There were a lot of stray cats around the house, and once the woman slipped up that she caught them with traps and cooked her soups from them. Grandma said that the

Komppaan  tätä. Mummon tapa toimia oli samalla kertaa määrätietoinen, viisas ja hienostunut.