Nyt on hankala kysymys perinnönjaosta?!
Tuttavan kanssa oli juttua ja hän sai nyt pääni ihan "sekaisin". Olen naimisissa ja meillä on yhteiset lapset. Yli 10 vuotta sitten oli paha kriisi päällä ja haimme eroa, muutin eri osoitteeseen. Tehtiin osituskin heti vaikka liittomme ei lopulta päättynytkään. Jatkoimme sitten saman katon alla. Ja liittomme jatkuu edelleen. Avioehtoa meillä ei ole koskaan ollut.
Sitten itse asiaan. Mitä jos ja kun toinen meistä kuolee niin mitenkä perinnönjaon kanssa menee?! Pitääkö ositus tehdä ja mistä varoista ja omaisuudesta. En nyt ole enää yhtään varma että mitenkä tämä menisi siinä tilanteessa? Kiitos jos vastailet! Lapsille en halua missään nimessä ylimääräistä stressiä ja ongelmia meidän vanhempien takia. Pitääkö tehdä joku testamentti tai jotain?
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Ositus tehdään kuolinhetkellä olevasta omaisuudesta, joten sen joutuu tekemään uudelleen. Aikaisempi ositus ei vaikuta asiaan, koska avioliitto on jatkunut koko ajan.
Nimenomaan aiempi ositus vaikuttaa samalla tavoin kuin olisi tehty poissulkeva avioehto, mutta totta kai toisen kuoltua tilanne todetaan ettei uutta ositusta tarvitse tehdä, lesken oikeutta asumiseen se ei poista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ositus tehdään kaikesta kuolleen omaisuudesta, rahoista, asunnosta, leikkimökistä, mönkijästä tai vaikka ruuveista jotka kuollut omisti.
Hälleguud, kyllä se tehdään molempien omaisuudesta.
Jos toisen kuoleman jälkeen tehdään ositus, leski pitää omansa eli usein sen 50 % yhteenlasketusta omaisuudesta.
Lapset siinä vaiheessa jakavat isänsä puolikkaan.
Kun leski kuolee vasta sitten lapset saavat sen puolikkaaLapset saavat sen toisen puolikkaan vain jos leski on heidän äitinsä, mutta näin varmaan oli tässä oletuskin. Jos leski ei ole äiti menee perintö hänen suvulleen.
Alapeukuttaminen ei muuta sitä faktaa että lesken perintö ei kuulu puolison lapsille.
Yläpeukuttaminen ei muuta sitä faktaa, että "lesken perintö" on vaarallisen monimerkityksinen ilmaus. Lesken avio-oikeus on korrekti ja yksiselitteinen termi. Sitten on olemassa avioehdon, testamentin, tasinkoprivilegin tuomia vaikutuksia tähän joidenkin "lesken perinnöksi" kutsumaan asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Asianajaja kirjoitti:
Puoliso perii puolet ja lapset puolet kuolleen puolison omaisuudesta. Tehkää se avioehto ja testamentti niin säästytte isolta stressiltä ja oikeudenkäynneiltä.
Ei se puoliso eli leski mitään peri. Se saa pitää oman puolikkaansa yhteenlasketusta omaisuudestanne. Lapset perii sen kuolleen puolikkaan kokonaisuudessaan.
Leski voi vaatia tasinkoa vai mikä se oli nimeltään ja jäädä asumaan jakamattomaan asuntoon.
Aikanaan tehty ositus on edelleen pätevä.
Vierailija kirjoitti:
Ositus tehdään kuolinhetkellä olevasta omaisuudesta, joten sen joutuu tekemään uudelleen. Aikaisempi ositus ei vaikuta asiaan, koska avioliitto on jatkunut koko ajan.
Ei kai tuo aiempi ositus mitätön ole? Tottakai se vaikuttaa siihen mitä uuden osituksen kohteena on.
Vierailija kirjoitti:
Hei, tämmönen juttu! Se tuttava siis väitti että koska olemme tehneet aikoinaan sen osituksen niin sen jälkeen emme enää saa toisiltamme mitään kun kuolema korjaa pois. Että meidän olisi kuulemma pitänyt tehdä joku paperi yhteen palaamisen jälkeen jossa mainitaan että avioliitto jatkuu tms. Muuten oikeutta toisen omaisuuteen ei enää ole millään muotoa?! En kyllä tajunnut mitä oikein selitti? Ja tämän vuoksi kun sitä paperia/sopimusta ei ole tehty niin perintöasioissa tulee olemaan hirveä soppa selvittää mikä kuuluu kenellekin? ap
Lyhyesti: Tuttava ei ymmärtänyt asiasta mitään. Ei ole näin.
Olkaapa varovaisia sellaisten perintöjen kanssa, jossa tulee perintönä jotakin varallisuutta jolle on verottajan silmissäkin arvo, mutta jota omaisuutta ette voi muuttaa rahaksi tai realisoida mitenkään.
Monet joutuu ongelmiin perintöjen kanssa siksi, että tulee mojova perintövero maksettavaksi, mutta jos ei ole varoissaan, eikä voi sitä perintövarallisuutta muuttaa rahaksi, niin sitten tulikin vaikea tilanne.
Perinnön jättäjienkin kannattaisi pohtia asioita myös perillisten kannalta, varmasti hyvin asiansa hoitavat vanhemmat asiat siten hoitaakin. Ei perintövarallisuutta kannata tahallisesti hassata järjettömään verojenkeruuseen, perinnönhän pitää hyödyttää ensisijaisesti perillisiä.
Perintövero sinällään ei ole kohtuuton, mutta järjestelyistä riippuen voi muutoin kaikenlaisia kohtuuttomia tilanteita tulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ositus tehdään kuolinhetkellä olevasta omaisuudesta, joten sen joutuu tekemään uudelleen. Aikaisempi ositus ei vaikuta asiaan, koska avioliitto on jatkunut koko ajan.
Nimenomaan aiempi ositus vaikuttaa samalla tavoin kuin olisi tehty poissulkeva avioehto, mutta totta kai toisen kuoltua tilanne todetaan ettei uutta ositusta tarvitse tehdä, lesken oikeutta asumiseen se ei poista.
Aiemmalla osituksella ei ole avioehdon roolia, ellei se nimenomaan ole osa avioehto-nimistä sopimusta. Koska avioliitto jatkui, aiemmin tehdyllä osituksella ei ole mitään painoarvoa eikä sitä tarvita mihinkään puolison kuoltua.
Lapset perii vain kuolleen tilillä olevan rahan asunto jää elävän käyttöön jos hän ei sitä halua vielä myydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ositus tehdään kuolinhetkellä olevasta omaisuudesta, joten sen joutuu tekemään uudelleen. Aikaisempi ositus ei vaikuta asiaan, koska avioliitto on jatkunut koko ajan.
Ei kai tuo aiempi ositus mitätön ole? Tottakai se vaikuttaa siihen mitä uuden osituksen kohteena on.
Aiempi ositus heijastaa tilannetta sen tekohetkellä. Joten vaikka omaisuus olisi 100% muuttumaton, osituksen päivämäärä tekee siitä mitättömän. Uusi ositus tehdään osana puolison kuoltua tehtävää perunkirjoitusta kuolinpäivän tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ositus tehdään kuolinhetkellä olevasta omaisuudesta, joten sen joutuu tekemään uudelleen. Aikaisempi ositus ei vaikuta asiaan, koska avioliitto on jatkunut koko ajan.
Nimenomaan aiempi ositus vaikuttaa samalla tavoin kuin olisi tehty poissulkeva avioehto, mutta totta kai toisen kuoltua tilanne todetaan ettei uutta ositusta tarvitse tehdä, lesken oikeutta asumiseen se ei poista.
Aiemmalla osituksella ei ole avioehdon roolia, ellei se nimenomaan ole osa avioehto-nimistä sopimusta. Koska avioliitto jatkui, aiemmin tehdyllä osituksella ei ole mitään painoarvoa eikä sitä tarvita mihinkään puolison kuoltua.
Googlaa nyt ensin. Pitää tehdä avio-oikeuden palauttava avioehto, aiempaa ositusta ei voida purkaa eikä muullakeinoin avio-oikeus palaudu, tai sitten erota ja mennä uudestaan avioon.
Vierailija kirjoitti:
Lapset perii vain kuolleen tilillä olevan rahan asunto jää elävän käyttöön jos hän ei sitä halua vielä myydä.
Ei tietenkään näin.
Lapset perivät puolet yhteisestä omaisuudesta. Tyypillisesti tämä tarkoittaa myös puolta asunnosta. Leskellä säilyy lesken asumisoikeus yhteisessä kodissa, vaikka lapset puolet siitä nyt omistavatkin. Jos tämä yhteinen koti myydään, leski ei saa oikeutta lasten osuuteen liittyvään myyntituloon, ainoastaan omaansa.
Vierailija kirjoitti:
Asianajaja kirjoitti:
Puoliso perii puolet ja lapset puolet kuolleen puolison omaisuudesta. Tehkää se avioehto ja testamentti niin säästytte isolta stressiltä ja oikeudenkäynneiltä.
PUOLISO EI PERI SUOMESSA ILMAN TESTAMENTTIA. Sorry, turhauttaa nuo harhaluulot.
Älä huuda, vaikutan vaan tyhmältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ositus tehdään kuolinhetkellä olevasta omaisuudesta, joten sen joutuu tekemään uudelleen. Aikaisempi ositus ei vaikuta asiaan, koska avioliitto on jatkunut koko ajan.
Nimenomaan aiempi ositus vaikuttaa samalla tavoin kuin olisi tehty poissulkeva avioehto, mutta totta kai toisen kuoltua tilanne todetaan ettei uutta ositusta tarvitse tehdä, lesken oikeutta asumiseen se ei poista.
Aiemmalla osituksella ei ole avioehdon roolia, ellei se nimenomaan ole osa avioehto-nimistä sopimusta. Koska avioliitto jatkui, aiemmin tehdyllä osituksella ei ole mitään painoarvoa eikä sitä tarvita mihinkään puolison kuoltua.
Googlaa nyt ensin. Pitää tehdä avio-oikeuden palauttava avioehto, aiempaa ositusta ei voida purkaa eikä muullakeinoin avio-oikeus palaudu, tai sitten erota ja mennä uudestaan avioon.
Avio-oikeuden palauttava avioehto tarkoittaa sitä, että avioehtosopimuksella aiemmin poistettu avio-oikeus on siis mahdollista palauttaa tekemällä uusi avioehtosopimus.
Aloittaja: "Avioehtoa meillä ei koskaan ollut".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ositus tehdään kuolinhetkellä olevasta omaisuudesta, joten sen joutuu tekemään uudelleen. Aikaisempi ositus ei vaikuta asiaan, koska avioliitto on jatkunut koko ajan.
Nimenomaan aiempi ositus vaikuttaa samalla tavoin kuin olisi tehty poissulkeva avioehto, mutta totta kai toisen kuoltua tilanne todetaan ettei uutta ositusta tarvitse tehdä, lesken oikeutta asumiseen se ei poista.
Aiemmalla osituksella ei ole avioehdon roolia, ellei se nimenomaan ole osa avioehto-nimistä sopimusta. Koska avioliitto jatkui, aiemmin tehdyllä osituksella ei ole mitään painoarvoa eikä sitä tarvita mihinkään puolison kuoltua.
Googlaa nyt ensin. Pitää tehdä avio-oikeuden palauttava avioehto, aiempaa ositusta ei voida purkaa eikä muullakeinoin avio-oikeus palaudu, tai sitten erota ja mennä uudestaan avioon.
Avio-oikeuden palauttava avioehto tarkoittaa sitä, että avioehtosopimuksella aiemmin poistettu avio-oikeus on siis mahdollista palauttaa tekemällä uusi avioehtosopimus.
Aloittaja: "Avioehtoa meillä ei koskaan ollut".
Mitä oikein jauhat.
https://www.nokialaw.fi/lakitietoa/lakitietoa-yksityisille/perhe-ja-per…
Asianajaja kirjoitti:
Puoliso perii puolet ja lapset puolet kuolleen puolison omaisuudesta. Tehkää se avioehto ja testamentti niin säästytte isolta stressiltä ja oikeudenkäynneiltä.
Mistä ihmeestä tulee tämä käsitys, että puoliso perii? Kertoisiko nimimerkki asianajaja tämän meillekin! Luultavasti jo huonolla menestyksellä oikeustieteellisen pääsykokeeseen lukenut tietää, että ilman testamenttia ei puoliso peri, jos on vainajalla on lapsia.
Koska olette edelleen avioliitossa ettekä koskaan lopullisesti eronneet, menee perinnönjako kuin avioliitossa: YHTEENLASKETUSTA omaisuudesta puolet leskelle, puolet perillisille.
TASINKO on se, jolla tasataan lesken ja vainajan puolikkaat yhtä suuriksi, siis jos ei ole avioehtoa eikä testamenttia. Jos leski on varakkaampi, hänen ei tarvitse antaa tasinkoa vainajan perillisille. Jos on köyhempi, hän saa tasinkoa, mutta sitä ei ole pakko ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ositus tehdään kuolinhetkellä olevasta omaisuudesta, joten sen joutuu tekemään uudelleen. Aikaisempi ositus ei vaikuta asiaan, koska avioliitto on jatkunut koko ajan.
Nimenomaan aiempi ositus vaikuttaa samalla tavoin kuin olisi tehty poissulkeva avioehto, mutta totta kai toisen kuoltua tilanne todetaan ettei uutta ositusta tarvitse tehdä, lesken oikeutta asumiseen se ei poista.
Aiemmalla osituksella ei ole avioehdon roolia, ellei se nimenomaan ole osa avioehto-nimistä sopimusta. Koska avioliitto jatkui, aiemmin tehdyllä osituksella ei ole mitään painoarvoa eikä sitä tarvita mihinkään puolison kuoltua.
Googlaa nyt ensin. Pitää tehdä avio-oikeuden palauttava avioehto, aiempaa ositusta ei voida purkaa eikä muullakeinoin avio-oikeus palaudu, tai sitten erota ja mennä uudestaan avioon.
Avio-oikeuden palauttava avioehto tarkoittaa sitä, että avioehtosopimuksella aiemmin poistettu avio-oikeus on siis mahdollista palauttaa tekemällä uusi avioehtosopimus.
Aloittaja: "Avioehtoa meillä ei koskaan ollut".
Mitä oikein jauhat.
https://www.nokialaw.fi/lakitietoa/lakitietoa-yksityisille/perhe-ja-per…
Ihan fiksulla tavalla Nokialla muotoilevat tuon saman asian. Ehkä sekoitat osituksen ja avioehdon, kyse on eri asioista, mikä myös tuon laittamasi linkin takana kerrotaan.
Vierailija kirjoitti:
Lapset perii vain kuolleen tilillä olevan rahan asunto jää elävän käyttöön jos hän ei sitä halua vielä myydä.
Lapset perivät tasan puolet yhteenlasketusta omaisuudesta. Paitsi jos leski on varakkaampi, silloin perivät vain vainajan osuuden.
Jos asunto on vainajan ainoa omaisuus, lapset perivät siitä vähintään puolet. Se "vähintään" siksi, että ehkä enemmänkin, jos leskellä on omaa omaisuutta. Silti leskellä on elinikäinen asumisoikeus yhteisessä kodissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ositus tehdään kuolinhetkellä olevasta omaisuudesta, joten sen joutuu tekemään uudelleen. Aikaisempi ositus ei vaikuta asiaan, koska avioliitto on jatkunut koko ajan.
Nimenomaan aiempi ositus vaikuttaa samalla tavoin kuin olisi tehty poissulkeva avioehto, mutta totta kai toisen kuoltua tilanne todetaan ettei uutta ositusta tarvitse tehdä, lesken oikeutta asumiseen se ei poista.
Aiemmalla osituksella ei ole avioehdon roolia, ellei se nimenomaan ole osa avioehto-nimistä sopimusta. Koska avioliitto jatkui, aiemmin tehdyllä osituksella ei ole mitään painoarvoa eikä sitä tarvita mihinkään puolison kuoltua.
Googlaa nyt ensin. Pitää tehdä avio-oikeuden palauttava avioehto, aiempaa ositusta ei voida purkaa eikä muullakeinoin avio-oikeus palaudu, tai sitten erota ja mennä uudestaan avioon.
Avio-oikeuden palauttava avioehto tarkoittaa sitä, että avioehtosopimuksella aiemmin poistettu avio-oikeus on siis mahdollista palauttaa tekemällä uusi avioehtosopimus.
Aloittaja: "Avioehtoa meillä ei koskaan ollut".
Mitä oikein jauhat.
https://www.nokialaw.fi/lakitietoa/lakitietoa-yksityisille/perhe-ja-per…
Mitä itse jauhat. Luepas nyt tuon linkin takan oleva teksti ihan ajatuksella. Ositus ei ole sama kuin avioehto.
Eikö asianajaja tiedä, että leski ei peri, paitsi erityistestamentinsaajana. Tässähän testamenttia ei lainkaan ole tehty.