Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nyt on hankala kysymys perinnönjaosta?!
15.08.2023 |
Tuttavan kanssa oli juttua ja hän sai nyt pääni ihan "sekaisin". Olen naimisissa ja meillä on yhteiset lapset. Yli 10 vuotta sitten oli paha kriisi päällä ja haimme eroa, muutin eri osoitteeseen. Tehtiin osituskin heti vaikka liittomme ei lopulta päättynytkään. Jatkoimme sitten saman katon alla. Ja liittomme jatkuu edelleen. Avioehtoa meillä ei ole koskaan ollut.
Sitten itse asiaan. Mitä jos ja kun toinen meistä kuolee niin mitenkä perinnönjaon kanssa menee?! Pitääkö ositus tehdä ja mistä varoista ja omaisuudesta. En nyt ole enää yhtään varma että mitenkä tämä menisi siinä tilanteessa? Kiitos jos vastailet! Lapsille en halua missään nimessä ylimääräistä stressiä ja ongelmia meidän vanhempien takia. Pitääkö tehdä joku testamentti tai jotain?
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ositus tehdään kuolinhetkellä olevasta omaisuudesta, joten sen joutuu tekemään uudelleen. Aikaisempi ositus ei vaikuta asiaan, koska avioliitto on jatkunut koko ajan.
Nimenomaan aiempi ositus vaikuttaa samalla tavoin kuin olisi tehty poissulkeva avioehto, mutta totta kai toisen kuoltua tilanne todetaan ettei uutta ositusta tarvitse tehdä, lesken oikeutta asumiseen se ei poista.
Ei ositus ole avioehto. Se on sen asiakirjan nimessä. Jos muuta väität, niin laita tähän lainaus finlex.fi-sivulta.
Entä sitten, jos edellisen osituksen jälkeen on hankittu yhteistä omaisuutta, on aivan eriarvoiset autot, perinnöt ja muu jaettava omaisuus kuin mitä oli aikaisemmassa? Pakkohan siinä on uusi ositus tehdä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asianajaja kirjoitti:
Puoliso perii puolet ja lapset puolet kuolleen puolison omaisuudesta. Tehkää se avioehto ja testamentti niin säästytte isolta stressiltä ja oikeudenkäynneiltä.
Asianajajan pitäisi kyllä tietää, että jos parilla on lapsia, puoliso ei peri mitään, ellei testamentilla ole niin määrätty. Muuten puolisolla on avio-oikeus puoleen aviopuolisoiden yhteisestä omaisuudesta.
Korjaus lainaukseen: yhteenlasketusta omaisuudesta riippumatta siitä, kumpi sen omistaa. Yhteistä voi olla asunto, ja toisella puolisolla perintömetsä yksin omana omaisuutena. Kun kuoleman jälkeen tehdään ositus, yhteenlaskettu omaisuus voidaan jakaa niin, että koko asunto jää leskelle ja perintömetsä vainajan perillisille. Eikä se välttämättä tarvitse mennä tasan, jos molemmat osapuolet jaon hyväksyvät.
Vierailija kirjoitti:
Koska olette tehneet osituksen aikoinaan, teillä ei ole avio-oikeutta toistenne omaisuuteen, ellette avioehtosopimuksella toisin määrää (avioliittolaki 107 a ). Perintöön tuo ei vaikuta, se menee perintökaaren mukaan.
Ei kannata viitata lakipykäliin, jos ei tunne niiden sisältöä.
§107a liittyy menettelyyn tilanteessa, jossa avioero tai avioehto on tosiasiallisesti tehty. Tämä kerrotaan edeltävissä pykälissä, §98 alkaen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset perii vain kuolleen tilillä olevan rahan asunto jää elävän käyttöön jos hän ei sitä halua vielä myydä.
Ei tietenkään näin.
Lapset perivät puolet yhteisestä omaisuudesta. Tyypillisesti tämä tarkoittaa myös puolta asunnosta. Leskellä säilyy lesken asumisoikeus yhteisessä kodissa, vaikka lapset puolet siitä nyt omistavatkin. Jos tämä yhteinen koti myydään, leski ei saa oikeutta lasten osuuteen liittyvään myyntituloon, ainoastaan omaansa.
Lapset perivät vainajan varallisuuden. Osuus voi olla vähempikin kuin puolet, jos leski on varakkaampi. Leskihän voi esim. omistaa asunnon yksinään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset perii vain kuolleen tilillä olevan rahan asunto jää elävän käyttöön jos hän ei sitä halua vielä myydä.
Ei tietenkään näin.
Lapset perivät puolet yhteisestä omaisuudesta. Tyypillisesti tämä tarkoittaa myös puolta asunnosta. Leskellä säilyy lesken asumisoikeus yhteisessä kodissa, vaikka lapset puolet siitä nyt omistavatkin. Jos tämä yhteinen koti myydään, leski ei saa oikeutta lasten osuuteen liittyvään myyntituloon, ainoastaan omaansa.
Lapset perivät vainajan varallisuuden. Osuus voi olla vähempikin kuin puolet, jos leski on varakkaampi. Leskihän voi esim. omistaa asunnon yksinään.
Korjaus tähänkin: yhteenlasketusta, ei yhteisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ositus tehdään kuolinhetkellä olevasta omaisuudesta, joten sen joutuu tekemään uudelleen. Aikaisempi ositus ei vaikuta asiaan, koska avioliitto on jatkunut koko ajan.
Nimenomaan aiempi ositus vaikuttaa samalla tavoin kuin olisi tehty poissulkeva avioehto, mutta totta kai toisen kuoltua tilanne todetaan ettei uutta ositusta tarvitse tehdä, lesken oikeutta asumiseen se ei poista.
Ei ositus ole avioehto. Se on sen asiakirjan nimessä. Jos muuta väität, niin laita tähän lainaus finlex.fi-sivulta.
Entä sitten, jos edellisen osituksen jälkeen on hankittu yhteistä omaisuutta, on aivan eriarvoiset autot, perinnöt ja muu jaettava omaisuus kuin mitä oli aikaisemmassa? Pakkohan siinä on uusi ositus tehdä!
Osituksessa poistetaan avio-oikeus joka tulee voimaan avioliiton solmimisessa, mutta jos tehdään ositus kesken kaiken avioliiton jatkuessa niin sen vaikutus on sama kuin poissulkeva avioehto. Ei tässä ole mitään ihmeellistä muuta kuin että ei ole välttämättä kaikille avioliitossa oleville selviö, mutta tuskin päätyvät em. ratkaisuun koska yleensä erotaan ja ositetaan sitten.
Puoliso ei koskaan peri yhtään mitään, ellei hänelle testamentissa jotain testamenranra,
Lapset perivät aina vanhempansa.
Mutta niin avioeron kuin kuolemankin jälkeen, puolisoiden välillä tehdään. OSITUS.
Jossa varakkaampi puoliso luovuttuttaa, omasta omaisuudestaan TASINKOA, vähävaraisemmille puolisolle.
Mitään muuta perintöä aviopuoliso ei koskaan saa, ellei sitä ole hänelle erikseen testamentissa määrätty.
Puoliso saa vain osan, yleensä n. puolet yhteisestä avioomaosuudesta.
Pois sulkien ne määräykset joissa aviopuoliso on suljettu ulkopuolelle, tietyistä omistuksista.
Ja tietenkin jos avioehto, sekin määrää jakoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ositus tehdään kuolinhetkellä olevasta omaisuudesta, joten sen joutuu tekemään uudelleen. Aikaisempi ositus ei vaikuta asiaan, koska avioliitto on jatkunut koko ajan.
Nimenomaan aiempi ositus vaikuttaa samalla tavoin kuin olisi tehty poissulkeva avioehto, mutta totta kai toisen kuoltua tilanne todetaan ettei uutta ositusta tarvitse tehdä, lesken oikeutta asumiseen se ei poista.
Ei ositus ole avioehto. Se on sen asiakirjan nimessä. Jos muuta väität, niin laita tähän lainaus finlex.fi-sivulta.
Entä sitten, jos edellisen osituksen jälkeen on hankittu yhteistä omaisuutta, on aivan eriarvoiset autot, perinnöt ja muu jaettava omaisuus kuin mitä oli aikaisemmassa? Pakkohan siinä on uusi ositus tehdä!
Osituksessa poistetaan avio-oikeus joka tulee voimaan avioliiton solmimisessa, mutta jos tehdään ositus kesken kaiken avioliiton jatkuessa niin sen vaikutus on sama kuin poissulkeva avioehto. Ei tässä ole mitään ihmeellistä muuta kuin että ei ole välttämättä kaikille avioliitossa oleville selviö, mutta tuskin päätyvät em. ratkaisuun koska yleensä erotaan ja ositetaan sitten.
On näemmä suoraan sanottuna avioliittolaissakin 107 a § (16.4.1987/411)
Kun ositus on toimitettu, ei kummallakaan puolisolla ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, ellei osituksen jälkeen avioehtosopimuksella toisin määrätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ositus tehdään kuolinhetkellä olevasta omaisuudesta, joten sen joutuu tekemään uudelleen. Aikaisempi ositus ei vaikuta asiaan, koska avioliitto on jatkunut koko ajan.
Nimenomaan aiempi ositus vaikuttaa samalla tavoin kuin olisi tehty poissulkeva avioehto, mutta totta kai toisen kuoltua tilanne todetaan ettei uutta ositusta tarvitse tehdä, lesken oikeutta asumiseen se ei poista.
Ei ositus ole avioehto. Se on sen asiakirjan nimessä. Jos muuta väität, niin laita tähän lainaus finlex.fi-sivulta.
Entä sitten, jos edellisen osituksen jälkeen on hankittu yhteistä omaisuutta, on aivan eriarvoiset autot, perinnöt ja muu jaettava omaisuus kuin mitä oli aikaisemmassa? Pakkohan siinä on uusi ositus tehdä!
Osituksessa poistetaan avio-oikeus joka tulee voimaan avioliiton solmimisessa, mutta jos tehdään ositus kesken kaiken avioliiton jatkuessa niin sen vaikutus on sama kuin poissulkeva avioehto. Ei tässä ole mitään ihmeellistä muuta kuin että ei ole välttämättä kaikille avioliitossa oleville selviö, mutta tuskin päätyvät em. ratkaisuun koska yleensä erotaan ja ositetaan sitten.
Nyt tähän se lakipykälä, jos aiot jankata edelleen!
Huomaa myös se, että varallisuustilanne voi muuttua paljonkin avioliiton jatkuessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ositus tehdään kuolinhetkellä olevasta omaisuudesta, joten sen joutuu tekemään uudelleen. Aikaisempi ositus ei vaikuta asiaan, koska avioliitto on jatkunut koko ajan.
Nimenomaan aiempi ositus vaikuttaa samalla tavoin kuin olisi tehty poissulkeva avioehto, mutta totta kai toisen kuoltua tilanne todetaan ettei uutta ositusta tarvitse tehdä, lesken oikeutta asumiseen se ei poista.
Ei ositus ole avioehto. Se on sen asiakirjan nimessä. Jos muuta väität, niin laita tähän lainaus finlex.fi-sivulta.
Entä sitten, jos edellisen osituksen jälkeen on hankittu yhteistä omaisuutta, on aivan eriarvoiset autot, perinnöt ja muu jaettava omaisuus kuin mitä oli aikaisemmassa? Pakkohan siinä on uusi ositus tehdä!
Osituksessa poistetaan avio-oikeus joka tulee voimaan avioliiton solmimisessa, mutta jos tehdään ositus kesken kaiken avioliiton jatkuessa niin sen vaikutus on sama kuin poissulkeva avioehto. Ei tässä ole mitään ihmeellistä muuta kuin että ei ole välttämättä kaikille avioliitossa oleville selviö, mutta tuskin päätyvät em. ratkaisuun koska yleensä erotaan ja ositetaan sitten.
Nyt tähän se lakipykälä, jos aiot jankata edelleen!
Huomaa myös se, että varallisuustilanne voi muuttua paljonkin avioliiton jatkuessa.
Se on tuossa yllä AL 107 a § (16.4.1987/411)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ositus tehdään kuolinhetkellä olevasta omaisuudesta, joten sen joutuu tekemään uudelleen. Aikaisempi ositus ei vaikuta asiaan, koska avioliitto on jatkunut koko ajan.
Nimenomaan aiempi ositus vaikuttaa samalla tavoin kuin olisi tehty poissulkeva avioehto, mutta totta kai toisen kuoltua tilanne todetaan ettei uutta ositusta tarvitse tehdä, lesken oikeutta asumiseen se ei poista.
Ei ositus ole avioehto. Se on sen asiakirjan nimessä. Jos muuta väität, niin laita tähän lainaus finlex.fi-sivulta.
Entä sitten, jos edellisen osituksen jälkeen on hankittu yhteistä omaisuutta, on aivan eriarvoiset autot, perinnöt ja muu jaettava omaisuus kuin mitä oli aikaisemmassa? Pakkohan siinä on uusi ositus tehdä!
Osituksessa poistetaan avio-oikeus joka tulee voimaan avioliiton solmimisessa, mutta jos tehdään ositus kesken kaiken avioliiton jatkuessa niin sen vaikutus on sama kuin poissulkeva avioehto. Ei tässä ole mitään ihmeellistä muuta kuin että ei ole välttämättä kaikille avioliitossa oleville selviö, mutta tuskin päätyvät em. ratkaisuun koska yleensä erotaan ja ositetaan sitten.
Nyt tähän se lakipykälä, jos aiot jankata edelleen!
Huomaa myös se, että varallisuustilanne voi muuttua paljonkin avioliiton jatkuessa.
Se on tuossa yllä AL 107 a § (16.4.1987/411)
Noin se vaan on että ositus avioliiton aikana vastaa täysin poissulkevaa avioehtoa, ja itseasiassa varsin laillinen keino pakottaa puoliso tällaiseen, mutta vaatii sentään että avioero on vireillä jotta siltä osin pitäisi olla hereillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ositus tehdään kuolinhetkellä olevasta omaisuudesta, joten sen joutuu tekemään uudelleen. Aikaisempi ositus ei vaikuta asiaan, koska avioliitto on jatkunut koko ajan.
Nimenomaan aiempi ositus vaikuttaa samalla tavoin kuin olisi tehty poissulkeva avioehto, mutta totta kai toisen kuoltua tilanne todetaan ettei uutta ositusta tarvitse tehdä, lesken oikeutta asumiseen se ei poista.
Ei ositus ole avioehto. Se on sen asiakirjan nimessä. Jos muuta väität, niin laita tähän lainaus finlex.fi-sivulta.
Entä sitten, jos edellisen osituksen jälkeen on hankittu yhteistä omaisuutta, on aivan eriarvoiset autot, perinnöt ja muu jaettava omaisuus kuin mitä oli aikaisemmassa? Pakkohan siinä on uusi ositus tehdä!
Osituksessa poistetaan avio-oikeus joka tulee voimaan avioliiton solmimisessa, mutta jos tehdään ositus kesken kaiken avioliiton jatkuessa niin sen vaikutus on sama kuin poissulkeva avioehto. Ei tässä ole mitään ihmeellistä muuta kuin että ei ole välttämättä kaikille avioliitossa oleville selviö, mutta tuskin päätyvät em. ratkaisuun koska yleensä erotaan ja ositetaan sitten.
On näemmä suoraan sanottuna avioliittolaissakin 107 a § (16.4.1987/411)
Kun ositus on toimitettu, ei kummallakaan puolisolla ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, ellei osituksen jälkeen avioehtosopimuksella toisin määrätä.
Kiitos tästä:
"107 a §
Kun ositus on toimitettu, ei kummallakaan puolisolla ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, ellei osituksen jälkeen avioehtosopimuksella toisin määrätä."
Onko olemassa tästä aiheesta mitään korkeamman oikeuden päätöksiä siinä tapauksessa, että avioliitto jatkuisi? Ap:n kohdalla yksinkertaisinta olisi tehdä joko testamentti tai avioehto, jolla puretaan se edellinen ositus.
Mutta onhan ositus joka tapauksessa tehtävä siinä tapauksessa uudestaan, että varallisuus on muuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Koska olette tehneet osituksen aikoinaan, teillä ei ole avio-oikeutta toistenne omaisuuteen, ellette avioehtosopimuksella toisin määrää (avioliittolaki 107 a ). Perintöön tuo ei vaikuta, se menee perintökaaren mukaan.
tämä, tulee jo voimaan siitä ekasta erohakemuksesta vaikka 2.vaiheen papereita ei koskaan käräjille jätettäisikään. Eli teillä puolisoilla ei ole mitään osaa eikä arpaa toisten omaisuuteen. Lapsiin tämä ei vaikuta. Lesken asumisoikeuden osalta en osa sanoa enkä viitsi kaivaa. Soita johonkin lakipuhelimeen/kysy oman liiton lakimieheltä neuvoa/maksa konsultaatiokäynti lakimiehen/juristin luona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ositus tehdään kuolinhetkellä olevasta omaisuudesta, joten sen joutuu tekemään uudelleen. Aikaisempi ositus ei vaikuta asiaan, koska avioliitto on jatkunut koko ajan.
Nimenomaan aiempi ositus vaikuttaa samalla tavoin kuin olisi tehty poissulkeva avioehto, mutta totta kai toisen kuoltua tilanne todetaan ettei uutta ositusta tarvitse tehdä, lesken oikeutta asumiseen se ei poista.
Ei ositus ole avioehto. Se on sen asiakirjan nimessä. Jos muuta väität, niin laita tähän lainaus finlex.fi-sivulta.
Entä sitten, jos edellisen osituksen jälkeen on hankittu yhteistä omaisuutta, on aivan eriarvoiset autot, perinnöt ja muu jaettava omaisuus kuin mitä oli aikaisemmassa? Pakkohan siinä on uusi ositus tehdä!
Osituksessa poistetaan avio-oikeus joka tulee voimaan avioliiton solmimisessa, mutta jos tehdään ositus kesken kaiken avioliiton jatkuessa niin sen vaikutus on sama kuin poissulkeva avioehto. Ei tässä ole mitään ihmeellistä muuta kuin että ei ole välttämättä kaikille avioliitossa oleville selviö, mutta tuskin päätyvät em. ratkaisuun koska yleensä erotaan ja ositetaan sitten.
On näemmä suoraan sanottuna avioliittolaissakin 107 a § (16.4.1987/411)
Kun ositus on toimitettu, ei kummallakaan puolisolla ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, ellei osituksen jälkeen avioehtosopimuksella toisin määrätä.
Kiitos tästä:
"107 a §
Kun ositus on toimitettu, ei kummallakaan puolisolla ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, ellei osituksen jälkeen avioehtosopimuksella toisin määrätä."
Onko olemassa tästä aiheesta mitään korkeamman oikeuden päätöksiä siinä tapauksessa, että avioliitto jatkuisi? Ap:n kohdalla yksinkertaisinta olisi tehdä joko testamentti tai avioehto, jolla puretaan se edellinen ositus.
Mutta onhan ositus joka tapauksessa tehtävä siinä tapauksessa uudestaan, että varallisuus on muuttunut.
Voin koettaa etsiä mutta tuossa ei ole juridisesti mitään epäselvää koska on noin yksiselitteisesti kirjoitettu, mutta tosiaan uutta ositusta ei sitten enää tehdä, pelkästään omaisuuden erottelu, mikä lasketaan tietysti siitä aiemmin tehdystä osituksesta alkavaksi ja sitä aiempi menee sen silloisen osituspäätöksen mukaan.
Repikää se vuosien takainen osituspaperi, niin se ei enää sotke kuvioita.
Vierailija kirjoitti:
Repikää se vuosien takainen osituspaperi, niin se ei enää sotke kuvioita.
Ei suositeltavaa, riippuen tilanteesta voi sotkea vaan entisestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Repikää se vuosien takainen osituspaperi, niin se ei enää sotke kuvioita.
Ei suositeltavaa, riippuen tilanteesta voi sotkea vaan entisestään.
Siinä ei ole suurta ongelmaa jos molemmat yhtämieltä, senkun vaan tekee uuden avioehdon jolla kaikki palautuu, mutta tuollaiset kehkeytyy pahimmassa tapauksessa kataluudesta, silloin kun ositusta halunnut puoliso uskottelee kaiken jatkuvan avio-oikeuden alaisena kuten ei mitään ositusvaikutusta olisikaan. Jää siinä silti joitakin lakimääräisiä puolisoa turvaavia oikeuksia voimaan, kuten ettei voi myydä kotia alta ja lesken oikeus asumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Jos ette koskaan eronneet, ei sillä jo tehdyllä osituksella ole mitään merkitystä. Periminen menee normaalin perintökaaren mukaan.
No nyt on kyllä niin monta kertaa toistettu tätä väärää tietoa, että pakko juristina kommentoida: mikäli avioero on kerran tullut vireille ja ositus toimitettu, avio-oikeus EI palaudu automaattisesti. Eli vaikka avioliitto toimitetusta osituksesta huolimatta jatkuu, puolisoiden omaisuudet on jo eriytetty, eikä avio-oikeutta toisen omaisuuteen enää ole. Avio-oikeuden voi palauttaa uudelleen avioehdolla eli sellainen pitäisi tehdä, jos ositus on kertaalleen toimitettu ja avio-oikeus halutaan palauttaa. Avioehdossa voidaan siis myös sopia, että puolisoilla on jälleen täysi avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen, taikka rajattuun osaan siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska olette tehneet osituksen aikoinaan, teillä ei ole avio-oikeutta toistenne omaisuuteen, ellette avioehtosopimuksella toisin määrää (avioliittolaki 107 a ). Perintöön tuo ei vaikuta, se menee perintökaaren mukaan.
Ei kannata viitata lakipykäliin, jos ei tunne niiden sisältöä.
§107a liittyy menettelyyn tilanteessa, jossa avioero tai avioehto on tosiasiallisesti tehty. Tämä kerrotaan edeltävissä pykälissä, §98 alkaen.
Ositus voidaan toimittaa kun avioero on tullut virelle, ei edellytä itse avioeroa. 107 a § soveltuu tämän jälkeen, eikä avio-oikeutta enää ole, ellei toisin sovita, vaikka avioliitto jatkuisi.
Alue: Aihe vapaa
Kumpikin puoliso omistaa avioliiton aikana oman omaisuutensa. Te siis tuon aiemmin osituksen perusteella jakamanne omaisuuden.
Te olette kuitenkin edelleen avioliitossa ilman avioehtoa? Siinä tapauksessa avio-oikeus tulee sovellettavaksi UUDESSA erossa, sekä kuolemassa. Vai ajattelitko, että jos nyt eroaisitte, niin omaisuuden jako menisi vanhan osituksen mukaan, vaikka teillä olisi nyt aivan eri asunnot, autot ja muuta omaisuutta?