Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vanhustyön karmea todellisuus
14.08.2023 |
Totuus on, että lääketieteen keinot ovat rajalliset, samoin ihmisen elinikä. Kuitenkin vanhustyössä tehdään koko ajan turhia tutkimuksia ja turhia toimenpiteitä. Suurin osa ensihoidon tehtävistä on tehostetun palveluasumisen asukkaiden luona tehtäviä käyntejä.
Vanhustenhoitoon uppoaa vuosittain valtavat määrät rahaa. Iäkkäille ja kroonisesti sairaille syötetään suuria määriä lääkkeitä, jotka on tarkoitettu mm. sydän- ja verenpainetaudin hoitoon. Näin saatetaan toimia silloinkin, vaikka kyseinen potilas olisi 100-vuotias, halvaantunut ja dementoitunut.
Moni ei halua syödä, mutta silti ruokaa täytyy tietysti tarjota. Ruokajätteen määrä on hirvittävä.
Moni muistisairas on käytöshäiriöinen ja väkivaltainen. Moni hoitaja lähtee uupuneena alalta pois, kun ei jaksa sitä väkivaltaa, alati lisääntyvää työmäärää tai turhia toimenpiteita. Lisäksi alaa vaivaa järkyttävän huono ilmapiiri: kiusaaminen ja henkinen väkivalta työntekijöiden kesken on yleistä.
Sanon sen, mitä ei saisi sanoa: vanhustyöhön ja erityisesti muistisairaiden hoitoon tuhlataan aivan liikaa resursseja. Epäilen, että koko terveydenhuoltojärjestelmä tulee kaatumaan tähän.
Kommentit (527)
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Itse toivoisin, jos sairastun muistisairauteen, että saisin jonkinsortin lopetuspiikin tms.
Sydänkohtaus vois olla paikallaan! Hoidan muistisairasta isääni. Päivääkään en vaihtaisi pois. Olen ammatiltani vanhustyönosaamisalan lähihoitaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Dementoitunut äitini pääsi senioritaloon, aluksi allekirjoitettiin paperi jossa sovittiin että tehostettua hoitamista pyritään välttämään. Tämä ehdotus vaihtoehdoista tuli senioritalosta päin. Hoito on ollut mielestäni asiallista ja käyn katsomassa säännöllisesti, kaikki näyttää olevan kunnossa myös silloin kun saavun sinne ilmoittamatta.
Kotona tilanne oli paljon huonompi, kun pärjääminen oli hoitokäyntien varassa.
Vierailija kirjoitti:
Itse sh. Olen tyttärelleni kertonut, että jos saan alzheimerin, niin jos ei ole keksitty parantavaa lääkitystä, ei lääkitystä saa antaa. Nykyiset ainoastaan hidastavat taudin etenemistä. En näe tästä hyötyä, kun lopputulema kuitenkin sama. Kaikki rauhoittavat saa antaa käytöshäiriöihin ja sitomisluvat ja sängynlaidat ylös. Vaikka kiipeilisinkin. Kipulääkettä herkästi. Ruokaa ei väkisin. Ei kuntouttavaa hoito-otetta. Jos haluan maata sängyssä koko päivän, se suotakoon.
Eritteissäkö?! Rukoile, että sinulla olisi edes yksi, joka harjoittaa maatessasi kuntouttavaa työotetta! Muutoin sinua revitään vaatteista ja muutoinkin, vastustuksistasi huolimatta. Olen itse kuntouttavaa työotetta harjoittava, harva kolleega on. Teen mielelläni töitä yksin, jos mahdollista.
Parempi lopettaa itse päivänsä jo ajoissa, ennen kuin on siinä tilassa, että makaa muumiona suu auki toisten käänneltävänä.
Vierailija kirjoitti:
Parempi lopettaa itse päivänsä jo ajoissa, ennen kuin on siinä tilassa, että makaa muumiona suu auki toisten käänneltävänä.
Mikäli muistisairas ymmärtäisi, uskon, että heitä ei olisi. Muistisairaus on niin salakavala, että siihen sairastuva peittelee sitä niin pitkään kuin mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä sitten pitäisi tehdä?
Hoidon linjaukset kuntoon: dnr, ei sairaalasiirtoja eikä invasiivisia toimenpiteitä. Suomeksi: kun aika koittaa, annetaan ihmisen hiipua rauhassa. Ei mitään keinotekoista hengissä pitämistä letkuruokinnalla. Hyvä kivunhoito, rauhallinen ympäristä ja läsnäolo riittää siinä vaiheessa kun oma elimistö ei enää pysty hyödyntämään ravintoa eikä ylläpitämään elintoimintoja. Luulen että lähes jokainen toivoisi tätä omalle kohdalleenkin, jos saisi valita.
Meidän omainen näännytettiin sänkyyn. Ei käännelty tarpeeksi vuodepotilaana. Niin tuli makuuhaava. Siihenhän kuoli. Vaikka sairaus laitettiin kuolinsyyksi.
Alue: Aihe vapaa
Kannattsisiko muuttaa omaa asennetta. Ensihoitajat ootta niin ylimielisiä, tunteettomia, kylmiä paskoja, että potilaat pelkäävät teitä. Olen 3 kymmenen vuoden kokemuksella eräänkin kerran joutunut pysäyttämään ensihoitajan toiminnan, jotta muistisairas tuntee olonsa turvalliseksi! Saa alapeukuttaa!!!