Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oletko jättänyt "seuraamasta sydäntä" ja ollut tyytyväinen jälkikäteen?
Järjen ääni
14.08.2023 |
Olen varattu ja ihastunut toiseen. Ihastuksen kohde on hurmaava ja olen haaveillutkin hänestä pitkään. Silti rakastan miestäni. Hän ymmärtää minua, vaikka välillä meillä on ollut vaikeaa.
Järjellä tiedän, että emme tulisi toimeen ihastukseni kanssa. Häneen luonteessaan on jotain, mikä häiritsee minua, vaikka olenkin samaan aikaan heikkona häneen. Ihastukseen liittyy seksuaalista vetovoimaa. Huomaan, että minuun sattuu ajatus, että hän olisi toisen kanssa. Silti haluan olla uskollinen miehelleni ja toivon, että pääsen yli ihastuksestani. En "seuraa sydäntäni" ja lähde ihastuksen matkaan, vaan lähden korjaamaan suhdetta mieheeni, jota rakastan.
Onko kohtalotovereita? Miten tästä pääsee yli?
Kommentit (54)
En seurannut sydäntäni ja viritellyt mitään erään entisen kanssa. Hän oli naimisissa ja perheellinen. Kovasti yritti ja paikka sydämessäni hänelle aina on. Mutta löysinkin jotain vieläkin parempaa ja ihan vapaasta miehestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en seurannut nuorempana sydäntäni vaan valitsin ennemin sen turvallisen tavallisen miehen. Olen saanut hyvän elämän hänen kanssaan ja rakastan perhettämme mutta en ole koskaan ollut mitenkään intohimoisen rakastunut mieheeni. Sitä aitoa intohimoa koin aivan toisen miehen kanssa mutta hänen kanssaan olimme muuten niin erilaisia eikä meidän toiveet tulevaisuuden suhteen olleet ollenkaan samoilla linjoilla. Minä halusin perheen, talon, hyvän työn, matkustelua ja sellaista mukavaa perusarkea. Tämä intohimon kohde on sellainen taiteilijaluonne muusikko joka ei haaveillut perhe-elämästä tai normaalista kahdeksasta neljään työstä. Vaikka olimme todella erilaisia niin allekirjoitan kyllä sen sanonnan, että vastakohdat vetävät toisiaan puoleensa. Välillämme oli sellaista kemiaa ja jokin sanoinkuvaamaton voima veti meitä kohti toisiamme. En usko, että tulen kenenkään muun kanssa kokemaan samanlaista vetovoimaa ja kemiaa. Valitsin kuitenkin sen toisen miehen joka on kyllä rakas ja meillä on "ihan hyvää" seksiä mutta eihän sitä voi tuohon toiseen edes verrata. Loppujen lopuksi tajusin, että en koskaan tule saamaan kaikkea mitä elämältä haluan. Oli valittava intohimo ja kemia tai turvallinen elämä ja perhe ja valitsin jälkimmäisen. En ole varsinaisesti katunut mutta kyllähän se toinen mies ajoittain käy mielessä.
_Ap_ kirjoitti:
Kiitos kannustavista sanoista!
Näin epäilen itsekin, toki, kun tunne on vielä voimakas, tuntuu vaikealta.
Lisäksi epäilen, että ihastuksellakin on ollut tunteita, ja pelkään, että hän raivostuu, kun tajuaa päätökseni. Miten tästä voi selvitä?
Mitä ihmettä, ei hänellä ole mitään oikeutta raivostua sinun päätöksestäsi. Varsinkaan kun mitään lupauksia tuskin olette toisillenne antaneet ja tietämys toisen tunteistakin on hataraa.
Mietit että jokin hänen luonteessaan häiritsee. Menettääkö hermonsa helpostikin?
Vierailija kirjoitti:
_Ap_ kirjoitti:
Kiitos kannustavista sanoista!
Näin epäilen itsekin, toki, kun tunne on vielä voimakas, tuntuu vaikealta.
Lisäksi epäilen, että ihastuksellakin on ollut tunteita, ja pelkään, että hän raivostuu, kun tajuaa päätökseni. Miten tästä voi selvitä?
Mitä ihmettä, ei hänellä ole mitään oikeutta raivostua sinun päätöksestäsi. Varsinkaan kun mitään lupauksia tuskin olette toisillenne antaneet ja tietämys toisen tunteistakin on hataraa.
Mietit että jokin hänen luonteessaan häiritsee. Menettääkö hermonsa helpostikin?
Red flag tuollainen. Taipumus väkivaltaan tai epävakauteen muutoin?
Jos teillä menisi miehesi kanssa superhyvin, niin miten vaitsisit? Tarkoitan, että kaipaatko sitä jännittävää alkuhuumaa ja kipinää eli tunnetta vai enemmän sitä ihmistä? Mitä jos teille sun miehesi kanssa tulisi se "uusi" ihastumisvaihe takaisin, riittäisikö se?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on vähänkään tuollaisia tunteita se tarkoittaa että olette miehesi kanssa toisilleen täysin väärät ihmiset. Älä kuluta elämääsi tapa- ja riippuvuussuhteessa vaan lähde rohkeasti uuteen sensuroimattomaan rakkaussuhteeseen. Se uusi suhde on aina elämänmittainen ja löydät matkallasi sen aarteen sateenkaaren takaa.
Tai sitten et löydä? Mieti.
Tuo alun kuvaus kertoo ihmisestä joka pelkää loppuviimein itseään. Ei jatkoon tuollaiset. Varmaan pettänyt läpi elämänsä.
_Ap_ kirjoitti:
Kiitos kannustavista sanoista!
Näin epäilen itsekin, toki, kun tunne on vielä voimakas, tuntuu vaikealta.
Lisäksi epäilen, että ihastuksellakin on ollut tunteita, ja pelkään, että hän raivostuu, kun tajuaa päätökseni. Miten tästä voi selvitä?
Anna sitä haisevaa pil lua sillekin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En valitettavasti jättänyt ja katunut sen jälkeen eikä ole katumus parissakymmenessä vuodessa loppunut. Opin sen verran siitä reissusta kuitenkin, että opin olemaan kuuntelematta "sydäntäni", koska se ei maksa laskuja, ei mieti mielenterveyttäni, eikä näköjään välitä millään tavalla olenko edes elossa, joten se ä m m ä pitäköön päänsä kiinni. Sen jälkeen on mennyt vuosia tuhoja korjatessa ja elämä on nyt ihan ok, mitä nyt niistä raunioista on voinut rakentaa, ei paljon mitään mutta kuitenkin ok elämän. Mitä nyt on luopunut kaikista haaveistaan mitä elämässä on ollut mutta kuitenkin...
Älä kuuntele sydäntäsi ikinä, se on tyhmä. Ja loppujenlopuksi näin jälkeenpäin se tyyppikin, hyi helvetti mikä kylmäävä hyypiö oikeasti.
Kiitos, että jaoit kokemuksesi. Voimia sinulle!
Haluan uskoa, että intuitioni oli oikeassa ihastuksen luonteen suhteen. Ja sen, että mieheni kanssa voimme olla niin paljon enemmän!
Tylsää! Miksi "seurata sydäntä" tarkoittaa ihmisille aina panetusta, tai pinnallista ihastumista?
Miksi se ei tarkoita mitään tärkeämpää? Jotain haavetta, asiaa mitä haluaa tässä maailmassa tehdä ja saada aikaiseksi, muuttoa toiselle mantereelle jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
_Ap_ kirjoitti:
Kiitos kannustavista sanoista!
Näin epäilen itsekin, toki, kun tunne on vielä voimakas, tuntuu vaikealta.
Lisäksi epäilen, että ihastuksellakin on ollut tunteita, ja pelkään, että hän raivostuu, kun tajuaa päätökseni. Miten tästä voi selvitä?
Mitä ihmettä, ei hänellä ole mitään oikeutta raivostua sinun päätöksestäsi. Varsinkaan kun mitään lupauksia tuskin olette toisillenne antaneet ja tietämys toisen tunteistakin on hataraa.
Mietit että jokin hänen luonteessaan häiritsee. Menettääkö hermonsa helpostikin?
Olen kuullut, miten on menettänyt hermonsa. Lisäksi on luonteeltaan äänekäs tai eläväinen. Tämä sama asia on myös varmaan se jokin "jännä", joka vetoaa minuun. Renttuutta. Mutta kääntöpuolena pelkään, että on intohimoinen ja nopea joka suhteessa. Joutuuko pelkäämään, että tulee nyrkistä, jos asiat ei suju miten haluaa? Tai, että kostaa, jos tulee ero? Olen kuullut hänen haukkuvan toista ihmistä, ihan aiheesta toki, mutta kuitenkin. Pieniä asoita, joista tulee se olo, että ei halua, että hän suuttuu.
Nyt, kun tähän auki kirjoittaa nämä asiat, niin rupean jo kyseenalaistamaan onko ihastukseni sekoittunut jotenkin pelkoon. Sillä ihastuksen seurassa on jotenkin jännää olla, mutta niin on pelottavankin. Huh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on vähänkään tuollaisia tunteita se tarkoittaa että olette miehesi kanssa toisilleen täysin väärät ihmiset. Älä kuluta elämääsi tapa- ja riippuvuussuhteessa vaan lähde rohkeasti uuteen sensuroimattomaan rakkaussuhteeseen. Se uusi suhde on aina elämänmittainen ja löydät matkallasi sen aarteen sateenkaaren takaa.
Tai sitten et löydä? Mieti.
Se on vähän niin tai näin, mutta, ehkä, jos, kun. Kaikki on mahdollista tai sitten ei. 50/50. Voi natsata, voi olla että ei. Kristallipalloa ei ole kellään ja tässä tullaan siihen, että onko se uusi riskin arvoinen, paljon vaikuttaa myös vanhan suhteen tila.
Näin on. Ja lisäksi se, että kuinka paljon sitä omaa miestään on ruuhkavuosina aikaa harrastaa. Jos aikaa on ja kaikki leppoisaa niinkuin varhaiseläkeläisillä, niin kaipa sitä virittyy romanttisemmaksi sen omankin kanssa. Muuten tulee arjessa kommunikoitua vain toimintamoodissa. Ja jossain vaiheessa vilkuilla ympärilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tylsää! Miksi "seurata sydäntä" tarkoittaa ihmisille aina panetusta, tai pinnallista ihastumista?
Miksi se ei tarkoita mitään tärkeämpää? Jotain haavetta, asiaa mitä haluaa tässä maailmassa tehdä ja saada aikaiseksi, muuttoa toiselle mantereelle jne.
Aika usein näillä seuraa sydäntäsi-ihmisillä on jo lapsuudesta kumpuavia asioita jotka ovat jättäneet käsittelemättä aikuisuuteen tulleessaan. Sitten käykin huonosti usein. Koska ne vaikeat asiat ovat itsessä käsittelemättä eikä ne ratkea vaihtamalla kumppania.
Vierailija kirjoitti:
Jos teillä menisi miehesi kanssa superhyvin, niin miten vaitsisit? Tarkoitan, että kaipaatko sitä jännittävää alkuhuumaa ja kipinää eli tunnetta vai enemmän sitä ihmistä? Mitä jos teille sun miehesi kanssa tulisi se "uusi" ihastumisvaihe takaisin, riittäisikö se?
Oi, jospa tulisikin! Riittäisi! En kunnolla tunne tätä ihastusta, välillä pelkään, että hänen kertomansa on liian hyvää ollakseen totta. Tuntuu, kuin maalailisi unelmia. Mutta oman mieheni hyväksyy minut kaikkine puutteineni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"If you love two people at the same time, choose the second. Because if you really loved the first one, you wouldn't have fallen for the second."
"Jos rakastat kahta ihmistä samaan aikaan, valitse jälkimmäinen. Koska jos todella rakastat ensimmäistä, et olisi rakastunut toiseen."
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan ei seuraa jalkaansa? Miksi sydäntä jos joku hankala tilanne. Entä järki. :)
Miehet seuraavat keskimmäistä jalkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuossa iässä pitäisi jo tajuta olla seuraamatta jokaista typerää impulssia? Ehdottomasti unohdat teini-ihastuksen ja keskityt avioliittoosi.
Tää olis hyvä opettaa miehille jotka lähestyy 50 vuotta.
Toisaalta, jos nuorempi nainen ei olisi napannut miestäni, en olisi ikinä saanut niin hyvää seksiä mitä nyt olen kokenut. Ihmetelkööt se nuorempi nainen nyt aikansa, etteikö tää seksi tästä parane. Ja ihmetelkööt eikö voitettu saalis ollut sen kummempi. Hah! Voin sanoa käsi sydämellä sulle nuorempi nainen, joka mieheni vei, että seksi ex mieheni kanssa paranee vain vaihtamalla partneria.
En huoli takaisin. Koeta nyt pärjätä kun hänet niin minulta halusit.
Vierailija kirjoitti:
"If you love two people at the same time, choose the second. Because if you really loved the first one, you wouldn't have fallen for the second."
"Jos rakastat kahta ihmistä samaan aikaan, valitse jälkimmäinen. Koska jos todella rakastat ensimmäistä, et olisi rakastunut toiseen."
Rakastaminen ja rakastuminen ovat kaksi täysin eri asiaa. Asiasta on niiin paljon tutkimuksia jotka osoittavat tuon todeksi.
No olisi pitänyt luottaa sydämen ääneen lähinnä silloin kun olen jäänyt huonoon suhteeseen.
Mutta siis jos suhteessa ei ole mitään vikaa ja rakastat, en lähtis uutta kokeilemaan. Jos petyt tähän uuteen ja se meneekin pieleen huomaat pian kaipaavadi juuri tätä nykyistä miestäsi.
Olen ihastunut pitkässä suhteessa kaksi kertaa ja miettinyt asiaa niin, että olen ihastunut sen toisen miehen johonkin piirteeseen, luonteeseen ja olemukseen jota ei ole omassa miehessäni. Jos olisi molemmilta parhaat palat niin mulla ois täydellinen mies. Kaikkea ei voi saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tylsää! Miksi "seurata sydäntä" tarkoittaa ihmisille aina panetusta, tai pinnallista ihastumista?
Miksi se ei tarkoita mitään tärkeämpää? Jotain haavetta, asiaa mitä haluaa tässä maailmassa tehdä ja saada aikaiseksi, muuttoa toiselle mantereelle jne.
Aika usein näillä seuraa sydäntäsi-ihmisillä on jo lapsuudesta kumpuavia asioita jotka ovat jättäneet käsittelemättä aikuisuuteen tulleessaan. Sitten käykin huonosti usein. Koska ne vaikeat asiat ovat itsessä käsittelemättä eikä ne ratkea vaihtamalla kumppania.
No eihän se ole sydämen seuraamista, vaan traumojen ja lapsuuden epävakaiden kasvuolosuhteiden toistoa. Ne haavat kumpuaa alitajunnasta, mutta sydämen seuraamista se ei ole.
Alue: Aihe vapaa
Niin. Hyvä parisuhde vaatii työtä.