Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS: Poikien tulokset romahtaneet Pisa -tutkimuksessa, mutta vain köyhillä
14.08.2023 |
Korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevien poikien tulokset ovat samat kuin tytöilläkin. Miksi köyhien poikien oppimistulokset ovat romahtaneet, mutta keskiluokan ei? Ja miksi lukioon menee 40% poikia ja 60% tyttöjä?
Kommentit (1109)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikaisemmin miehet pääsi eteenpäin ja johtaviin asemiin, vaikka ne ei oiskaan pärjänneet koulussa. Jos nainen halusi pärjätä, niin piti olla todella hyvä ja osata kaikki. Nyt ollaan sitten tilanteessa, että ei enää riitä se, että on seiskan poika, kun ne kympin tytöt rynnii ohi. Tätä ei vaan vielä ole opittu. Minä olen vielä sitä ikäluokkaa, että mulla on pomoina noita seiskan ukkoja ja sen huomaa kyllä: itsevarmuudella ja kyynärpäillä on menty eteenpäin, vaikka kapasiteettia ei päässä niin olekaan... nyt on muuttumassa tämäkin ja tiimeissä on entistä enemmän nuoria, fiksuja ja napakoita naisia.
Ai peruskoulun menestys kertoo millainen olet esihenkilönä?
Ennen tosiaan pystyi töissä oppimaan ammattitaidon, siitä kisälliksi ja mestariksi. Päälle johtamistaidon kurssit ja olet työnjohtaja. Siitä sitten joku onnekas saattoi päästä johonkin tuotantopäälliköksi koska se tiesi tarkkaan miten laitos toimii. Nyt tytöt luulee että vastavalmistunut nainen palkataan tuotantojohtajaksi koska sillä oli naistutkimuksesta "kymppi"?
Mitäs sitten kun kympin tyttöjä on viisi rivissä ja paikkoja on yksi? Ketä sitten syytätte kun kaikki ei saa paikkaa?
Hei herätys. Tuotantolaitokset siirrettiin Kiinaan. Se on traagista kaikille, mutta ehkä kuitenkin enemmän niille kutosen pojille kuin kympin tytöille, jotka harvoin tuotantolaitoksiin hakeutuvat.
No kenen paikat nuo kympin tytöt sitten vie? Missä olikaan johtajina niitä seiskan poikia?
Ja viimeksi kun tarkastin, Suomessa on runsaasti teollisuutta. Myönnän toki että on ongelmallista, että työpaikoista 28% on teollisuutta, ja 70% palvelualoja, kuten terveys- ja sosiaalialoja sekä kauppaa. Nuo on eivät tuota mitään.
Pitäisikö kympin tyttöjen hakeutua johonkin tuottavaan työhön, kun olette kaikki niin hyviä?
Vai ajattelitteko että suomi nousee tarjoamalla lisää palveluja joihin tarvittavat resurssit ostetaan ulkomailta?
Erikoinen käsitys, että terveyspalvelut ei tuota mitään. Missä olet itse vaikkapa syntynyt, saanut hammashoidon, rokotukset, missä on paikattu murtunut käsi, hoidettu vakavammat vammat ja sairaudet ja mikä taho huolehtii, että lääkitys on kohdallaan sitten kun ikää alkaa olla?
Mitä maksaa, jos menetät työkykysi koska et saa hoitoa jos sitä tarvitset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poikien paapominen, alkaa ala-asteella ja jatkuu amkissa/yliopistossa
Vierailija kirjoitti:
Poikien kasvatus on vaikempaa koska on kuten tuolla yllä mainittiin umpiluupäitä. Ei ne opi mallioppimalla, koska elämä pyörii oman navan ympärillä. Ovat osaavia manipuloitsijoita jo alle kouluikäisenä ja kaikki tähtää siihen että he saa kaiken ilman minkäänlaista vaivannäköä. Tarve olla muille mieliksi puuttuu kokonaan ja teini-iässä kehittävät uhri mentaliteetin. Käyttävät sumeilematta muita ihmisiä hyödykseen. Koska nykyaikana ei kasvateta väkivallalla ja pelolla, mikä olisi ehkä ainoa toimiva motivointikeino niin poikien kanssa jää ilman toiminta resursseja.
Poika oppii mallista, mutta mallit on huonoja: mies ei lue, mies ei opiskele, mies ei hoida sairauksiaan saati kuntoaan vaan juo, polttaa ja persuilee.
Poikien saama miehen malli on se surkeimpien luuserien malli, joka rähisee nakkikioskijonossa ja röhnii sohvalla Kela-goldilla.
Jos isä lukee, poika lukee.
Kolme syytä.
1. Koululaitos suosii tyttöjä eli syrjii poikia selvästikin.
2. Alaluokka on alaluokkaa. Alaluokalla on aina ongelmia elämässään. Ongelmia mm rahan, koulun, elämänhallinnan, viinan, aineiden, viranomaisen kanssa...
3. Mammutus alkaa näkyä, eli keh.maista tulleet eivät sopeudu saatikka opi juuri mitään. Jengiytyvät ja gettoutuvat herkästi.
Tämäpäs olikin helppo vastata.
Hesarin juttu liikkui hyvin yleisen tason asiantuntija-jaarituksessa joka ei varmoja syitä löytänyt (paitsi motivaatio-ongelmat) ja kuvituskuvana oli pari hyvin tummaa oppilasta ja yksi vaaleampi.
En sitten tiedä mitä hesari koitti noilla kuvillaan kertoa ja miksi just noi kuvat just tuohon juttuun kun hesari ei kuvavalintojaan selitellyt.
Muuten motivaatio-ongelma ei kyllä pudotusta selitä mutta toisaalta on vähän turhankin tyypillinen asiantuntija-maneeri kun nuo ei halua etsiä syytä muualta. Esim. työttömyys on aika pitkälti ministeriön asiantuntijoiden mielestä työttömän asenteen ongelma ja siksi sitä hoidetaankin lähinnä "motivoimalla" työtöntä työllistymään. Eikä tuo toimi koska työpaikkoja ei ole mutta jokainen uusi työllisyydenparannuskeino keskittyy vain ja ainoastaan työttömän "motiivin" parantamiseen eikä esim. työpaikkojen lisäämiseen maassa.
Samoin pisaongelma johtuu muusta kuin motivaatiosta. Kuuntelin lapsena juttuja omien vanhempieni kouluajoista eikä sielläkään oppilaita hirveästi kiinnostanut koulussa istuminen. Silti siinäkin koulussa (60-lukua) oppi ne joilla oli kykyä oppia. Sama omalta kouluajalta eli väkeä kiinnosti joitakuita enemmän ja toisia vähemmän mutta silti jotain tuli kait opittuakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toksinen maskuliinisuus vallitsee esimerkiksi maaseudulla ja Lapsisa, missä pojilla menee heikoiten.
Nämä pojat eivät opiskele, koska se ei ole miehekästä. He eivät näe miesten lukevan tai opiskelevan koskaan. He eivät näe miehiä korkean koulutuksen vaativissa ammateissa. He eivät ylipäätään tiedä, millaisia ammatteja on olemassa.
Tuollaisessa ympäristössä opiskeleva ja koulussa pärjäävä poika on hikipinko ja naismainen.
Väitätkö siis että toksinen maskuliinisuus ei vallinnut vaikkapa 50 vuotta sitten?
Itse epäilen että feminismi vallitsee nykyään yhteiskunnan monessa osassa ja siitä näemme paljon oireita joka paikassa, aivan joka paikassa.
Erilainen koulutuskielteisyys ja "herraviha" ei ollut samalla tavalla osa toksista maskuliinisuutta silloin kuten se on nyt.
Tässä se tuli. Poikien demonisointi, opettajista on enää joka viides mies. Uudet naisopettajat ovat monet intersektionaalisen ajattelun kyllästämiä, joten tuskin toksiset pojat heitä kiinnostavat.
Tuossa tuli juuri hyvin esiin se moderni versio miehisestä "herravihasta". Koulu naisopettajineen nähdään ikäänkuin vastustajana ja uhkana. Tuskinpa ne pojatkaan koulusta välittävät joiden vanhemmilla (usein isillä) on sellainen asenne koulua ja opettajia kohtaan.
Ei. Vaan fakta on se, ettei naisopettajia kiinnosta pojat ja poikien kiinnostuksen aiheet, kuten tyttöjen. Pojat saavat naisopettajilta huonompia numeroita kuin tytöt, tätä on myös tutkittu. Tasainen sukupuolijakauma opettajissa tasoittaa koulun ilmapiiriä. Naiset ja miehet ovat erilaisia. Esim. Miehet ovat keskimääräisesti enemmän kiinnostonuneita tekniikasta ja laitteista, kun taas naiset ihmisistä, karkeasti yleistettynä.
Ei naisopettajaa kiinnosta mopot ja jääkiekko tai metallityöt.Koulussa kuitenkin opetetaan opetussuunnitelman mukaisia asioita, ei oppilaiden kiinnostusten kohteita.
Siksikö opettaja kysyy vain tytöiltä kuinka viikonloppu meni? Siksikö opettaja arvostelee tyttöjen heppa-kirjoitukset paremmaksi kuin poikien mopo-kirjoitukset?
Miehet ei piittaa lapsistaan. Seuraukset näkyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomi ole tasa-arvoinen maa. Miehet ovat lapsuudesta kuolemaan heikommassa asemassa ja sen lisäksi jatkuvan miesvihapuheen kyllästämiä.
Näköalattomuus. Se vaivaa lapsesta saakka, etenkin niitä köyhempiä.
Miesten tyypillinen selitys - aina vika muissa jos suksi ei luista
/isä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toksinen maskuliinisuus vallitsee esimerkiksi maaseudulla ja Lapsisa, missä pojilla menee heikoiten.
Nämä pojat eivät opiskele, koska se ei ole miehekästä. He eivät näe miesten lukevan tai opiskelevan koskaan. He eivät näe miehiä korkean koulutuksen vaativissa ammateissa. He eivät ylipäätään tiedä, millaisia ammatteja on olemassa.
Tuollaisessa ympäristössä opiskeleva ja koulussa pärjäävä poika on hikipinko ja naismainen.
Onko siellä sitten jotenkin viimeisen 10-15 vuoden sisällä käsitys maskuliinisuudesta jotenkin muuttunut, kun oppimistulokset pojilla olivat sielläkin paremmat aikaisemmin?
Kyllähän nimenomaan maalla ja pikkupaikkakunnilla on kasvanut se näköalattomuus jossa ei nähdä tulevaisuudessa mitään hyvää ja kaiken muuttuvan vain huonoon suuntaan. Syitä tähän haetaan sitten kaikenlaisesta ulkopuolisesta eikä nähdä että sitä omaa asemaan voisi itse aktiivisesti parantaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikien kasvatus on vaikempaa koska on kuten tuolla yllä mainittiin umpiluupäitä. Ei ne opi mallioppimalla, koska elämä pyörii oman navan ympärillä. Ovat osaavia manipuloitsijoita jo alle kouluikäisenä ja kaikki tähtää siihen että he saa kaiken ilman minkäänlaista vaivannäköä. Tarve olla muille mieliksi puuttuu kokonaan ja teini-iässä kehittävät uhri mentaliteetin. Käyttävät sumeilematta muita ihmisiä hyödykseen. Koska nykyaikana ei kasvateta väkivallalla ja pelolla, mikä olisi ehkä ainoa toimiva motivointikeino niin poikien kanssa jää ilman toiminta resursseja.
Poika oppii mallista, mutta mallit on huonoja: mies ei lue, mies ei opiskele, mies ei hoida sairauksiaan saati kuntoaan vaan juo, polttaa ja persuilee.
Poikien saama miehen malli on se surkeimpien luuserien malli, joka rähisee nakkikioskijonossa ja röhnii sohvalla Kela-goldilla.
Jos isä lukee, poika lukee.
Miksi naiset valitsevat jälkikasvulleen tuollaiset isät?
Vierailija kirjoitti:
Tytöt hyväksyvät keskimäärin suopeammin aikuisten auktoriteettiaseman - vanhempien, opettajien jne. Poikien kulttuurissa tätä taas pidetään nimenomaan erityisen nolona. Teetkö aina mitä äitisi käskee? Uskotko kaiken mitä opettaja sanoo? Aikuisten auktoriteettiin uskominen nähdään heikkoutena, merkkinä tyhmyydestä. Viime vuosien muutokset kasvatusmetodeissa ja -asenteissa ovat sivutuotteena antaneet lisää tilaa ja vapauksia tälle ilmiölle.
Itse olen eri mieltä. Uskon, että juuri pojat ovat kärsineet tästä itseohjautuvuuden ja vapauden periaatteesta nykyisessä opetussuunnitelmassa. Muistan, kuinka omalla pikkuveljellä, joka oli kauhea häslääjä, oli hyvässä mielessä tiukka, vaativa ja järjestelmällinen opettaja, joka vain käski harjoitella sitä harakanvarpaalta näyttävää kirjainta yhä uudelleen jne. Veli oppi tuon opettajan oppilaana ollessaan ihan huimasti, näkyi käytöksessä ja elämänhallinnassa ja juuri oppimistuloksissa. Ja teki hänen mielelleen myös hyvää: ei ollut ahdistunut tiukasta opettajasta, vaan olo oli selkeämpi ja itsetunto parempi, kun oli selkeät säännöt ja vaatimukset, jotka näkyivät tulosten paranemisessa ja olemuksen rauhoittumisessa.
Veljelläni sitten vaihtuivat opettajat ja on nyt aikuinen, mutta jotenkin se koulun alkuvuosien hyvä opettaja antoi hänelle tosi hyvän pohjan elämälle, oppi järjestelmällisyyttä ja kurinalaisuutta työskentelyyn ja sai vahvat perustaidot juuri vaikka lukemisesta ja laskemisesta, eikä myöhemmin enää ollut sellaisia ongelmia kuin ennen tuota opettajaa. Nykyään tekeekin jo yliopisto-opintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toksinen maskuliinisuus vallitsee esimerkiksi maaseudulla ja Lapsisa, missä pojilla menee heikoiten.
Nämä pojat eivät opiskele, koska se ei ole miehekästä. He eivät näe miesten lukevan tai opiskelevan koskaan. He eivät näe miehiä korkean koulutuksen vaativissa ammateissa. He eivät ylipäätään tiedä, millaisia ammatteja on olemassa.
Tuollaisessa ympäristössä opiskeleva ja koulussa pärjäävä poika on hikipinko ja naismainen.
Väitätkö siis että toksinen maskuliinisuus ei vallinnut vaikkapa 50 vuotta sitten?
Itse epäilen että feminismi vallitsee nykyään yhteiskunnan monessa osassa ja siitä näemme paljon oireita joka paikassa, aivan joka paikassa.
Erilainen koulutuskielteisyys ja "herraviha" ei ollut samalla tavalla osa toksista maskuliinisuutta silloin kuten se on nyt.
Tässä se tuli. Poikien demonisointi, opettajista on enää joka viides mies. Uudet naisopettajat ovat monet intersektionaalisen ajattelun kyllästämiä, joten tuskin toksiset pojat heitä kiinnostavat.
Tuossa tuli juuri hyvin esiin se moderni versio miehisestä "herravihasta". Koulu naisopettajineen nähdään ikäänkuin vastustajana ja uhkana. Tuskinpa ne pojatkaan koulusta välittävät joiden vanhemmilla (usein isillä) on sellainen asenne koulua ja opettajia kohtaan.
Ei. Vaan fakta on se, ettei naisopettajia kiinnosta pojat ja poikien kiinnostuksen aiheet, kuten tyttöjen. Pojat saavat naisopettajilta huonompia numeroita kuin tytöt, tätä on myös tutkittu. Tasainen sukupuolijakauma opettajissa tasoittaa koulun ilmapiiriä. Naiset ja miehet ovat erilaisia. Esim. Miehet ovat keskimääräisesti enemmän kiinnostonuneita tekniikasta ja laitteista, kun taas naiset ihmisistä, karkeasti yleistettynä.
Ei naisopettajaa kiinnosta mopot ja jääkiekko tai metallityöt.Koulussa kuitenkin opetetaan opetussuunnitelman mukaisia asioita, ei oppilaiden kiinnostusten kohteita.
Siksikö opettaja kysyy vain tytöiltä kuinka viikonloppu meni? Siksikö opettaja arvostelee tyttöjen heppa-kirjoitukset paremmaksi kuin poikien mopo-kirjoitukset?
Siksikö sinä kirjoitat yhdyssanat päin persettä, että olet mies?
Kasvattakaa ne pojat niin kuin kasvattaisitte tyttäret. Kasvattakaa ihmisiä jotka joutuvat ottamaan vastuuta. Jotka joutuvat tekemään kotitöitä. Joilta odotetaan menestystä.
"Pojat on poikia" on suurin syy siihen ettei pojistanne tule menestyjiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomi ole tasa-arvoinen maa. Miehet ovat lapsuudesta kuolemaan heikommassa asemassa ja sen lisäksi jatkuvan miesvihapuheen kyllästämiä.
Näköalattomuus. Se vaivaa lapsesta saakka, etenkin niitä köyhempiä.
Miesten tyypillinen selitys - aina vika muissa jos suksi ei luista
/isä
Kyllä. Juuri tuo on se muutos entiseen. Ennen ei koko ajan ulkoistettu syytä muille vaan kannettiin vastuu omista tekemisistä ja niiden seurauksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme alempaa luokkaa ja poikani aloitti juuri ekaluokan. Saa nähdä mitä tulee. Poika on älykäs, mutta tosiaan tämä kasvattaminen käy kyllä todellakin työstä. Rajat on oltava rakkauden lisäksi.
Tämä maailmakin on täynnä hurjia asioita joihin liian nuoret pääsevät käsiksi vaikka kuinka yrittäisi suojella materiaalilta joka ei sovi pienen lapsen maailmaan. Kaikki ohjelmat ovat myös hurjan nopeatempoista sähläystä johon pojat hurahtavat.
Toivon, että poikani ei alisuoriutuisi koulussa vaan pystyisi näyttämään kykynsä. Nyt on taitoa varmaan kolmanteen luokkaan asti.
Kannattaa ryhtyä kirjaston vakiasiakkaaksi. Tutkitusti lukuharrastus vapaa-ajalla on vahvasti yhteydessä koulumenestykseen. Tämä myös erottaa lapsia eri yhteiskuntaluokissa.
Koulutettjen perheissä lapsille luetaan kirjoja ja lapset oppivat lukemaan kirjoja vapaa-ajalla useammin. Ekaluokkalaiselle kannattaa edelleen lukea ääneen joka päivä, vaikka hän osaisi itse lukea.
Tutkimusten mukaan kirjahylly kotona kirjoineen on yhteydessä opiskelumenestykseen. Kotiin kannattaa ostaa fyysisiä kirjoja ja näyttää lapsille lukemisen mallia.
Kirjoja saa halvalla tai ilmaiseksi kierrätyskeskuksista, joten ei ole kustannuskysymys.
Ei niitä kirjoja ole mikään pakko ostaa. Kirjasto on keksitty. Lapsiperheessä kirjasto on helposti käytössä usein joka viikko.
Sehän se jänskää on, että kotona olevien kirjojen määrä korreloi lukutaidon kanssa paremmin kuin kirjastokäynnit.
Itselläni on jatkuva pikkuinen syyllisyys siitä, etten lue lapsille niin paljon kuin pitäisi tai etteivät heitä lastenkirjat kiinnosta. Onneksi on sentään se kirjahylly. Sieltä he valikoivat itsekseen koulun jälkeen Aku Ankkaa sekä lukevat salaa toisen maailmansodan julmuuksista kertovia kirjoja.
Saisiko lähteen tälle väitteelle? Kun olennaista on se lukeminen eikä se, onko hyllyssä juuri omia kirjoja.
Juttu pitää paikkaansa.
Syyn arvuuteltiin olevan se, että kirjahyllyn omaavilla vanhemmilla on tulotasosta ja koulutuksesta riippumattomia yhteneviä ominaisuuksia, jotka auttavat lapsia menestymään.
Minä puolestani ajattelisin, että kirjastokäynti jää helposti väliin ruuhkavuosina, jos siitä ei tee pinttynyttä tapaa, jonka kytkee rutiineihin.
Kyselytutkimuksissa sitten vastataan, että juu, kyllä me käydään joka viikko kirjastossa, vaikka todellisuus on ennemmin kerran kuussa. Ainakin meidän perheessä uimahallissa käynti joustaa helposti muiden asioiden tieltä.
Kotona oleva kirjahylly taas on aina olemassa, ja etenkin koululaiset pitkinä iltapäivinä saattavat hakeutua sen ääreen ihan tylsyyttään. Meillä ainakin.
Varmasti juuri näin. Moni käy kirjastossa 7-vuotiaan lapsen kanssa, mutta käykö enää 13- tai 14-vuotiaan kanssa? Siinä iässä olisi erittäin tärkeää jatkaa lukuharrastusta.
Niinpä. Tuossa kirjatutkimuksessakin oli tutkittu 16-vuotiaiden kotoa löytyviä kirjahyllyjä, ei pikkulasten kirjastokäyntejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toksinen maskuliinisuus vallitsee esimerkiksi maaseudulla ja Lapsisa, missä pojilla menee heikoiten.
Nämä pojat eivät opiskele, koska se ei ole miehekästä. He eivät näe miesten lukevan tai opiskelevan koskaan. He eivät näe miehiä korkean koulutuksen vaativissa ammateissa. He eivät ylipäätään tiedä, millaisia ammatteja on olemassa.
Tuollaisessa ympäristössä opiskeleva ja koulussa pärjäävä poika on hikipinko ja naismainen.
Väitätkö siis että toksinen maskuliinisuus ei vallinnut vaikkapa 50 vuotta sitten?
Itse epäilen että feminismi vallitsee nykyään yhteiskunnan monessa osassa ja siitä näemme paljon oireita joka paikassa, aivan joka paikassa.
Erilainen koulutuskielteisyys ja "herraviha" ei ollut samalla tavalla osa toksista maskuliinisuutta silloin kuten se on nyt.
Tässä se tuli. Poikien demonisointi, opettajista on enää joka viides mies. Uudet naisopettajat ovat monet intersektionaalisen ajattelun kyllästämiä, joten tuskin toksiset pojat heitä kiinnostavat.
Tuossa tuli juuri hyvin esiin se moderni versio miehisestä "herravihasta". Koulu naisopettajineen nähdään ikäänkuin vastustajana ja uhkana. Tuskinpa ne pojatkaan koulusta välittävät joiden vanhemmilla (usein isillä) on sellainen asenne koulua ja opettajia kohtaan.
Ei. Vaan fakta on se, ettei naisopettajia kiinnosta pojat ja poikien kiinnostuksen aiheet, kuten tyttöjen. Pojat saavat naisopettajilta huonompia numeroita kuin tytöt, tätä on myös tutkittu. Tasainen sukupuolijakauma opettajissa tasoittaa koulun ilmapiiriä. Naiset ja miehet ovat erilaisia. Esim. Miehet ovat keskimääräisesti enemmän kiinnostonuneita tekniikasta ja laitteista, kun taas naiset ihmisistä, karkeasti yleistettynä.
Ei naisopettajaa kiinnosta mopot ja jääkiekko tai metallityöt.Koulussa kuitenkin opetetaan opetussuunnitelman mukaisia asioita, ei oppilaiden kiinnostusten kohteita.
Siksikö opettaja kysyy vain tytöiltä kuinka viikonloppu meni? Siksikö opettaja arvostelee tyttöjen heppa-kirjoitukset paremmaksi kuin poikien mopo-kirjoitukset?
Siksikö sinä kirjoitat yhdyssanat päin persettä, että olet mies?
Pahoittelut. Kysyy kuinka viikon loppu meni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei piittaa lapsistaan. Seuraukset näkyvät.
Tiesitkö että n. 70% lapsista on käenpoikasia?
En koska sellainen ei ole totta.
Syy on rakenteellinen miesviha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toksinen maskuliinisuus vallitsee esimerkiksi maaseudulla ja Lapsisa, missä pojilla menee heikoiten.
Nämä pojat eivät opiskele, koska se ei ole miehekästä. He eivät näe miesten lukevan tai opiskelevan koskaan. He eivät näe miehiä korkean koulutuksen vaativissa ammateissa. He eivät ylipäätään tiedä, millaisia ammatteja on olemassa.
Tuollaisessa ympäristössä opiskeleva ja koulussa pärjäävä poika on hikipinko ja naismainen.
Väitätkö siis että toksinen maskuliinisuus ei vallinnut vaikkapa 50 vuotta sitten?
Itse epäilen että feminismi vallitsee nykyään yhteiskunnan monessa osassa ja siitä näemme paljon oireita joka paikassa, aivan joka paikassa.
Erilainen koulutuskielteisyys ja "herraviha" ei ollut samalla tavalla osa toksista maskuliinisuutta silloin kuten se on nyt.
Tässä se tuli. Poikien demonisointi, opettajista on enää joka viides mies. Uudet naisopettajat ovat monet intersektionaalisen ajattelun kyllästämiä, joten tuskin toksiset pojat heitä kiinnostavat.
Tuossa tuli juuri hyvin esiin se moderni versio miehisestä "herravihasta". Koulu naisopettajineen nähdään ikäänkuin vastustajana ja uhkana. Tuskinpa ne pojatkaan koulusta välittävät joiden vanhemmilla (usein isillä) on sellainen asenne koulua ja opettajia kohtaan.
Ei. Vaan fakta on se, ettei naisopettajia kiinnosta pojat ja poikien kiinnostuksen aiheet, kuten tyttöjen. Pojat saavat naisopettajilta huonompia numeroita kuin tytöt, tätä on myös tutkittu. Tasainen sukupuolijakauma opettajissa tasoittaa koulun ilmapiiriä. Naiset ja miehet ovat erilaisia. Esim. Miehet ovat keskimääräisesti enemmän kiinnostonuneita tekniikasta ja laitteista, kun taas naiset ihmisistä, karkeasti yleistettynä.
Ei naisopettajaa kiinnosta mopot ja jääkiekko tai metallityöt.Koulussa kuitenkin opetetaan opetussuunnitelman mukaisia asioita, ei oppilaiden kiinnostusten kohteita.
Siksikö opettaja kysyy vain tytöiltä kuinka viikonloppu meni? Siksikö opettaja arvostelee tyttöjen heppa-kirjoitukset paremmaksi kuin poikien mopo-kirjoitukset?
Anteeksi mutta missä maailmassa elät?
Jos poika kirjoittaa yhtä hyvin kuin luokan paras tyttö, saa hän taatusti stipendin luokan parhaana kirjoittajana.
Alue: Aihe vapaa
Vientiteollisuus ei toimi missään tyhjiössä vaan sen tuotanto ja työntekijät tarvitsevat monenlaisia palveluita. Pelkän vientiteollisuuden pitäminen tuottavana on melkoinen väärinymmärrys kansantaloudesta.