Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS: Poikien tulokset romahtaneet Pisa -tutkimuksessa, mutta vain köyhillä
14.08.2023 |
Korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevien poikien tulokset ovat samat kuin tytöilläkin. Miksi köyhien poikien oppimistulokset ovat romahtaneet, mutta keskiluokan ei? Ja miksi lukioon menee 40% poikia ja 60% tyttöjä?
Kommentit (1109)
Tähän lisättynä vasemmistolaisen ideologian inkluusio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikaisemmin miehet pääsi eteenpäin ja johtaviin asemiin, vaikka ne ei oiskaan pärjänneet koulussa. Jos nainen halusi pärjätä, niin piti olla todella hyvä ja osata kaikki. Nyt ollaan sitten tilanteessa, että ei enää riitä se, että on seiskan poika, kun ne kympin tytöt rynnii ohi. Tätä ei vaan vielä ole opittu. Minä olen vielä sitä ikäluokkaa, että mulla on pomoina noita seiskan ukkoja ja sen huomaa kyllä: itsevarmuudella ja kyynärpäillä on menty eteenpäin, vaikka kapasiteettia ei päässä niin olekaan... nyt on muuttumassa tämäkin ja tiimeissä on entistä enemmän nuoria, fiksuja ja napakoita naisia.
Ai peruskoulun menestys kertoo millainen olet esihenkilönä?
Ennen tosiaan pystyi töissä oppimaan ammattitaidon, siitä kisälliksi ja mestariksi. Päälle johtamistaidon kurssit ja olet työnjohtaja. Siitä sitten joku onnekas saattoi päästä johonkin tuotantopäälliköksi koska se tiesi tarkkaan miten laitos toimii. Nyt tytöt luulee että vastavalmistunut nainen palkataan tuotantojohtajaksi koska sillä oli naistutkimuksesta "kymppi"?
Mitäs sitten kun kympin tyttöjä on viisi rivissä ja paikkoja on yksi? Ketä sitten syytätte kun kaikki ei saa paikkaa?
Hei herätys. Tuotantolaitokset siirrettiin Kiinaan. Se on traagista kaikille, mutta ehkä kuitenkin enemmän niille kutosen pojille kuin kympin tytöille, jotka harvoin tuotantolaitoksiin hakeutuvat.
No kenen paikat nuo kympin tytöt sitten vie? Missä olikaan johtajina niitä seiskan poikia?
Ja viimeksi kun tarkastin, Suomessa on runsaasti teollisuutta. Myönnän toki että on ongelmallista, että työpaikoista 28% on teollisuutta, ja 70% palvelualoja, kuten terveys- ja sosiaalialoja sekä kauppaa. Nuo on eivät tuota mitään.
Pitäisikö kympin tyttöjen hakeutua johonkin tuottavaan työhön, kun olette kaikki niin hyviä?
Vai ajattelitteko että suomi nousee tarjoamalla lisää palveluja joihin tarvittavat resurssit ostetaan ulkomailta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikaisemmin miehet pääsi eteenpäin ja johtaviin asemiin, vaikka ne ei oiskaan pärjänneet koulussa. Jos nainen halusi pärjätä, niin piti olla todella hyvä ja osata kaikki. Nyt ollaan sitten tilanteessa, että ei enää riitä se, että on seiskan poika, kun ne kympin tytöt rynnii ohi. Tätä ei vaan vielä ole opittu. Minä olen vielä sitä ikäluokkaa, että mulla on pomoina noita seiskan ukkoja ja sen huomaa kyllä: itsevarmuudella ja kyynärpäillä on menty eteenpäin, vaikka kapasiteettia ei päässä niin olekaan... nyt on muuttumassa tämäkin ja tiimeissä on entistä enemmän nuoria, fiksuja ja napakoita naisia.
Ai peruskoulun menestys kertoo millainen olet esihenkilönä?
Ennen tosiaan pystyi töissä oppimaan ammattitaidon, siitä kisälliksi ja mestariksi. Päälle johtamistaidon kurssit ja olet työnjohtaja. Siitä sitten joku onnekas saattoi päästä johonkin tuotantopäälliköksi koska se tiesi tarkkaan miten laitos toimii. Nyt tytöt luulee että vastavalmistunut nainen palkataan tuotantojohtajaksi koska sillä oli naistutkimuksesta "kymppi"?
Mitäs sitten kun kympin tyttöjä on viisi rivissä ja paikkoja on yksi? Ketä sitten syytätte kun kaikki ei saa paikkaa?
Missähän on kaikki naistutkimuksen maisterit kun palstaulinan perusteella heitä on pilvin pimein hakemassa työpaikkoja. Ikinä ei ole oikeasti tullut vastaan ainuttakaan naistutkimuksen maisteria, vaikka aika monta työhakemusta on tullut kahlattua läpi.
Naistutkimus on jo vuosia sitten valkopesty sukupuolen tutkimukseksi.
Minä lähtisin myös tarkastelemaan sitä kautta asiaa, että tämä nykyinen kasvatus kulttuuri yleisesti ottaen on hyvin lapsikeskeistä. Vanhemmat osallistuvat pienestä pitäen lasten leikkeihin ja niin ikään ovat kuin yksi lapsen kavereista siinä missä muutkin kaverit. Aikuisten auktoriteetti on yleistäen kärsinyt ja näin ollen kasvatustyö on vaikeutunut. Pojat yleisesti ottaen vähän "ilkikurisempina" osaavat käyttää tilannetta hyväkseen.
80-luvulla vanhemmat jäivät vielä helposti vähän vieraiksi ja kunnioitus säilyi paremmin aikuisia kohtaan.
Nykyään myös väsyneen vanhemman on helppo unohtaa se lapsi sinne ruudun ja pelien taakse, joka lisää ongelmia.
Uskon, että monella on koulutustasosta riippumatta käsillä aika iso kasvatusprojekti.
Ennen kiellettiin ankarasti ja nykyään keskitytään ohjaamaan huonoa käytöstä muualle.
En pidä huonona sitä, että luokkayhteiskunta jotenkin säilyy kunhan tuloerot eivät kasva liikaa. Työnantajat tarvitsevat myös duunareita ja he ovat ihan kelpo veronmaksajia. Jos kaikki korkeakouluttaisi itsensä niin kyllä olisi moni kortistossa tai lopulta päätyisi duunariksi töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme alempaa luokkaa ja poikani aloitti juuri ekaluokan. Saa nähdä mitä tulee. Poika on älykäs, mutta tosiaan tämä kasvattaminen käy kyllä todellakin työstä. Rajat on oltava rakkauden lisäksi.
Tämä maailmakin on täynnä hurjia asioita joihin liian nuoret pääsevät käsiksi vaikka kuinka yrittäisi suojella materiaalilta joka ei sovi pienen lapsen maailmaan. Kaikki ohjelmat ovat myös hurjan nopeatempoista sähläystä johon pojat hurahtavat.
Toivon, että poikani ei alisuoriutuisi koulussa vaan pystyisi näyttämään kykynsä. Nyt on taitoa varmaan kolmanteen luokkaan asti.
Kannattaa ryhtyä kirjaston vakiasiakkaaksi. Tutkitusti lukuharrastus vapaa-ajalla on vahvasti yhteydessä koulumenestykseen. Tämä myös erottaa lapsia eri yhteiskuntaluokissa.
Koulutettjen perheissä lapsille luetaan kirjoja ja lapset oppivat lukemaan kirjoja vapaa-ajalla useammin. Ekaluokkalaiselle kannattaa edelleen lukea ääneen joka päivä, vaikka hän osaisi itse lukea.
Tutkimusten mukaan kirjahylly kotona kirjoineen on yhteydessä opiskelumenestykseen. Kotiin kannattaa ostaa fyysisiä kirjoja ja näyttää lapsille lukemisen mallia.
Kirjoja saa halvalla tai ilmaiseksi kierrätyskeskuksista, joten ei ole kustannuskysymys.
Ei niitä kirjoja ole mikään pakko ostaa. Kirjasto on keksitty. Lapsiperheessä kirjasto on helposti käytössä usein joka viikko.
Sehän se jänskää on, että kotona olevien kirjojen määrä korreloi lukutaidon kanssa paremmin kuin kirjastokäynnit.
Itselläni on jatkuva pikkuinen syyllisyys siitä, etten lue lapsille niin paljon kuin pitäisi tai etteivät heitä lastenkirjat kiinnosta. Onneksi on sentään se kirjahylly. Sieltä he valikoivat itsekseen koulun jälkeen Aku Ankkaa sekä lukevat salaa toisen maailmansodan julmuuksista kertovia kirjoja.
Saisiko lähteen tälle väitteelle? Kun olennaista on se lukeminen eikä se, onko hyllyssä juuri omia kirjoja.
Juttu pitää paikkaansa.
Syyn arvuuteltiin olevan se, että kirjahyllyn omaavilla vanhemmilla on tulotasosta ja koulutuksesta riippumattomia yhteneviä ominaisuuksia, jotka auttavat lapsia menestymään.
Minä puolestani ajattelisin, että kirjastokäynti jää helposti väliin ruuhkavuosina, jos siitä ei tee pinttynyttä tapaa, jonka kytkee rutiineihin.
Kyselytutkimuksissa sitten vastataan, että juu, kyllä me käydään joka viikko kirjastossa, vaikka todellisuus on ennemmin kerran kuussa. Ainakin meidän perheessä uimahallissa käynti joustaa helposti muiden asioiden tieltä.
Kotona oleva kirjahylly taas on aina olemassa, ja etenkin koululaiset pitkinä iltapäivinä saattavat hakeutua sen ääreen ihan tylsyyttään. Meillä ainakin.
Varmasti juuri näin. Moni käy kirjastossa 7-vuotiaan lapsen kanssa, mutta käykö enää 13- tai 14-vuotiaan kanssa? Siinä iässä olisi erittäin tärkeää jatkaa lukuharrastusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheitä, joissa nainen on ainoa huoltaja on paljon, päiväkodin henkilökunta on naisia ja peruskouluissa tilanne on kutakuinkin sama. Pienet pojat viettävän suurimman osan valveilla olo ajastaan naisten kanssa ja heiltä puuttuu se miehen malli ja auktoriteetti jota kunnioittaa. Siltikään kukaan ei ole vaatimassa päiväkoteihin ja kouluihin mieskiintiöitä.
Mieskiintiö taitavat olla utopiaa aikana, joka joka aamu revitään väkisin kokoon sellainen määrä työntekijöitä, ettei oppilaiden turvallisuus vaarannu.
Miksi se onnistui ennen?
Kyllähän ennen raksatöihin ja mansikanpoimintaankin löytyi tekijöitä.
Joku lehti uutisoi kuinka Ukrainasta tuli aikanaan meille mansikanpoimijoita. Nyt heitä on täällä, mutta heidän ei kannata lähteä töihin koska heidän saamansa etuudet tippuvat. En minäkään lähtisi pellolle, jos ilman sitäkin pärjää jopa paremmin.
Millä logiikalla Suomessa asuvan pitäisi tehdä töitä, joita tekemällä suomalaisetkaan ei tule toimeen? Miksi suomalaiset ei tee maataloustöitä?
Miksi esität väitteitä jotka eivät pidä paikkaansa?
Suomessa on 43 540 maatalous- ja puutarhayritystä vuonna 2022. Tilojen määrä väheni 1 149 kappaletta vuoteen 2021 verrattuna.
Tiloilla oli keskimäärin käytössä olevaa maatalousmaata 52 hehtaaria.
Noin 85 prosenttia tiloista oli perheviljelmiä ja yhdeksän prosenttia maatalousyhtymiä, perikuntia oli kaksi ja osakeyhtiöitä oli kolme prosenttia.
Kasvinviljely oli tuotantosuuntana 71 prosentilla tiloista ja kotieläintalous 21 prosentilla tiloista. Loput tilat ovat sekatiloja, joilla ei ole yhtä selkeää päätuotantosuuntaa.
https://www.luke.fi/fi/tilastot/maatalous-ja-puutarhayritysten-rakenne/…
Tirsk! Luettelet maatilojen määrää, et maataloustyöntekijöiden määrää saati kansallisuutta.
Uutinen: maatiloilla työskentelee palkattuja kausityöntekijöitä. Se on eri asia kuin olla itse maatalousyrittäjä. Maatalousyrittäjä on se, joka työntekijät palkkaa.
Miksi suomalaiset ei mene tiloille työntekijöiksi poimimaan mansikoita ja tekemään muita raskaita töitä joita varten haalitaan työvoimaa muista maista?
Laita tilastot tuolle väitteellesi niin keskustellaan sen pohjalta.
Tämä on esimerkki rakenteellisesta miesvihasta, mutta yhä edelleen vain miehistä itsestään yritetään löytää jokin syy, jokin vika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikaisemmin miehet pääsi eteenpäin ja johtaviin asemiin, vaikka ne ei oiskaan pärjänneet koulussa. Jos nainen halusi pärjätä, niin piti olla todella hyvä ja osata kaikki. Nyt ollaan sitten tilanteessa, että ei enää riitä se, että on seiskan poika, kun ne kympin tytöt rynnii ohi. Tätä ei vaan vielä ole opittu. Minä olen vielä sitä ikäluokkaa, että mulla on pomoina noita seiskan ukkoja ja sen huomaa kyllä: itsevarmuudella ja kyynärpäillä on menty eteenpäin, vaikka kapasiteettia ei päässä niin olekaan... nyt on muuttumassa tämäkin ja tiimeissä on entistä enemmän nuoria, fiksuja ja napakoita naisia.
Ai peruskoulun menestys kertoo millainen olet esihenkilönä?
Ennen tosiaan pystyi töissä oppimaan ammattitaidon, siitä kisälliksi ja mestariksi. Päälle johtamistaidon kurssit ja olet työnjohtaja. Siitä sitten joku onnekas saattoi päästä johonkin tuotantopäälliköksi koska se tiesi tarkkaan miten laitos toimii. Nyt tytöt luulee että vastavalmistunut nainen palkataan tuotantojohtajaksi koska sillä oli naistutkimuksesta "kymppi"?
Mitäs sitten kun kympin tyttöjä on viisi rivissä ja paikkoja on yksi? Ketä sitten syytätte kun kaikki ei saa paikkaa?
Missähän on kaikki naistutkimuksen maisterit kun palstaulinan perusteella heitä on pilvin pimein hakemassa työpaikkoja. Ikinä ei ole oikeasti tullut vastaan ainuttakaan naistutkimuksen maisteria, vaikka aika monta työhakemusta on tullut kahlattua läpi.
Naistutkimus on jo vuosia sitten valkopesty sukupuolen tutkimukseksi.
Muistaakseni se oli kova paikka helsingin yliopistolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä voin kertoa totuuden. Poikien kasvatus vaatii aivan rutosti töitä.
Siinä missä useimmat tytöt jo varsin pienenä ottavat mallia kavereista, ovat pojat aivan umpiluupäitä ja vaativat arjessa aivan hirvittävän määrän ohjausta.
Nimim; Lähetin miehen kanssa juuri 3 kpl poikia kouluun. Ovat huippuoppilaita, hauskoja, rentoja ja maailman parasta seuraa, mutta totista työtä nuo aamut silti.
Kohta tulee joku kysymään, miksi paapot poikiasi. Varmaan ne alemmat sosioekonomiset luokat jättävätkin paapomatta.
Tytöt ovat hirvittävän tarvitsevia ja takertuvia. Näin jää vähemmän aikaa vastata poikien tarpeisiin.
ja höpö höpö. Se lähtee perheen vanhemmista, älä siirrä vastuuta muille jos ei suksi luista
/kahden tytön isä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikaisemmin miehet pääsi eteenpäin ja johtaviin asemiin, vaikka ne ei oiskaan pärjänneet koulussa. Jos nainen halusi pärjätä, niin piti olla todella hyvä ja osata kaikki. Nyt ollaan sitten tilanteessa, että ei enää riitä se, että on seiskan poika, kun ne kympin tytöt rynnii ohi. Tätä ei vaan vielä ole opittu. Minä olen vielä sitä ikäluokkaa, että mulla on pomoina noita seiskan ukkoja ja sen huomaa kyllä: itsevarmuudella ja kyynärpäillä on menty eteenpäin, vaikka kapasiteettia ei päässä niin olekaan... nyt on muuttumassa tämäkin ja tiimeissä on entistä enemmän nuoria, fiksuja ja napakoita naisia.
Ai peruskoulun menestys kertoo millainen olet esihenkilönä?
Ennen tosiaan pystyi töissä oppimaan ammattitaidon, siitä kisälliksi ja mestariksi. Päälle johtamistaidon kurssit ja olet työnjohtaja. Siitä sitten joku onnekas saattoi päästä johonkin tuotantopäälliköksi koska se tiesi tarkkaan miten laitos toimii. Nyt tytöt luulee että vastavalmistunut nainen palkataan tuotantojohtajaksi koska sillä oli naistutkimuksesta "kymppi"?
Mitäs sitten kun kympin tyttöjä on viisi rivissä ja paikkoja on yksi? Ketä sitten syytätte kun kaikki ei saa paikkaa?
Hei herätys. Tuotantolaitokset siirrettiin Kiinaan. Se on traagista kaikille, mutta ehkä kuitenkin enemmän niille kutosen pojille kuin kympin tytöille, jotka harvoin tuotantolaitoksiin hakeutuvat.
No kenen paikat nuo kympin tytöt sitten vie? Missä olikaan johtajina niitä seiskan poikia?
Ja viimeksi kun tarkastin, Suomessa on runsaasti teollisuutta. Myönnän toki että on ongelmallista, että työpaikoista 28% on teollisuutta, ja 70% palvelualoja, kuten terveys- ja sosiaalialoja sekä kauppaa. Nuo on eivät tuota mitään.
Pitäisikö kympin tyttöjen hakeutua johonkin tuottavaan työhön, kun olette kaikki niin hyviä?
Vai ajattelitteko että suomi nousee tarjoamalla lisää palveluja joihin tarvittavat resurssit ostetaan ulkomailta?
Kympin tytöistä tulee esimerkiksi lääkäreitä, juristeja ja opettajia.
Tällä hetkellä koulut ja sairaalat ovat julkisia palveluita, mutta tämähän on vain sopimuskysymys. Voidaan sopia, että jokainen maksaa lääkärinsä ja koulunsa täysimääräisesti itse, jonka jälkeen ne kympin tytötkin alkavat tuottaa voittoa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on esimerkki rakenteellisesta miesvihasta, mutta yhä edelleen vain miehistä itsestään yritetään löytää jokin syy, jokin vika.
No onhan se miesten vika kun ne ei tee kuten naiset haluaa.
Miehet eivät ole koskaan hoitaneet lapsia, tuhansien vuosien aikana. Nyt naiset päättää että se on miesten tehtävä ja pöyristyvät kun miehet eivät tee kuten he käskevät vaikka on ollut 20 vuotta aikaa sopeutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Faktahan on se, että tästä on kiittäminen feminismiä ja wokellusta.
Tytöt hyväksyvät keskimäärin suopeammin aikuisten auktoriteettiaseman - vanhempien, opettajien jne. Poikien kulttuurissa tätä taas pidetään nimenomaan erityisen nolona. Teetkö aina mitä äitisi käskee? Uskotko kaiken mitä opettaja sanoo? Aikuisten auktoriteettiin uskominen nähdään heikkoutena, merkkinä tyhmyydestä. Viime vuosien muutokset kasvatusmetodeissa ja -asenteissa ovat sivutuotteena antaneet lisää tilaa ja vapauksia tälle ilmiölle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme alempaa luokkaa ja poikani aloitti juuri ekaluokan. Saa nähdä mitä tulee. Poika on älykäs, mutta tosiaan tämä kasvattaminen käy kyllä todellakin työstä. Rajat on oltava rakkauden lisäksi.
Tämä maailmakin on täynnä hurjia asioita joihin liian nuoret pääsevät käsiksi vaikka kuinka yrittäisi suojella materiaalilta joka ei sovi pienen lapsen maailmaan. Kaikki ohjelmat ovat myös hurjan nopeatempoista sähläystä johon pojat hurahtavat.
Toivon, että poikani ei alisuoriutuisi koulussa vaan pystyisi näyttämään kykynsä. Nyt on taitoa varmaan kolmanteen luokkaan asti.
Kannattaa ryhtyä kirjaston vakiasiakkaaksi. Tutkitusti lukuharrastus vapaa-ajalla on vahvasti yhteydessä koulumenestykseen. Tämä myös erottaa lapsia eri yhteiskuntaluokissa.
Koulutettjen perheissä lapsille luetaan kirjoja ja lapset oppivat lukemaan kirjoja vapaa-ajalla useammin. Ekaluokkalaiselle kannattaa edelleen lukea ääneen joka päivä, vaikka hän osaisi itse lukea.
Tutkimusten mukaan kirjahylly kotona kirjoineen on yhteydessä opiskelumenestykseen. Kotiin kannattaa ostaa fyysisiä kirjoja ja näyttää lapsille lukemisen mallia.
Kirjoja saa halvalla tai ilmaiseksi kierrätyskeskuksista, joten ei ole kustannuskysymys.
Ei niitä kirjoja ole mikään pakko ostaa. Kirjasto on keksitty. Lapsiperheessä kirjasto on helposti käytössä usein joka viikko.
Sehän se jänskää on, että kotona olevien kirjojen määrä korreloi lukutaidon kanssa paremmin kuin kirjastokäynnit.
Itselläni on jatkuva pikkuinen syyllisyys siitä, etten lue lapsille niin paljon kuin pitäisi tai etteivät heitä lastenkirjat kiinnosta. Onneksi on sentään se kirjahylly. Sieltä he valikoivat itsekseen koulun jälkeen Aku Ankkaa sekä lukevat salaa toisen maailmansodan julmuuksista kertovia kirjoja.
Saisiko lähteen tälle väitteelle? Kun olennaista on se lukeminen eikä se, onko hyllyssä juuri omia kirjoja.
Somen ja konsolipelien/nettipelien koukuttavuus on niin vahva, että vanhempien lukuharrastus, iltakirjan luku ja kirjahylly täynnä kirjoja ei ole enää mikään tae lasten lukuharrastuksesta.
Nimim. kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Toksinen maskuliinisuus vallitsee esimerkiksi maaseudulla ja Lapsisa, missä pojilla menee heikoiten.
Nämä pojat eivät opiskele, koska se ei ole miehekästä. He eivät näe miesten lukevan tai opiskelevan koskaan. He eivät näe miehiä korkean koulutuksen vaativissa ammateissa. He eivät ylipäätään tiedä, millaisia ammatteja on olemassa.
Tuollaisessa ympäristössä opiskeleva ja koulussa pärjäävä poika on hikipinko ja naismainen.
Onko siellä sitten jotenkin viimeisen 10-15 vuoden sisällä käsitys maskuliinisuudesta jotenkin muuttunut, kun oppimistulokset pojilla olivat sielläkin paremmat aikaisemmin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikaisemmin miehet pääsi eteenpäin ja johtaviin asemiin, vaikka ne ei oiskaan pärjänneet koulussa. Jos nainen halusi pärjätä, niin piti olla todella hyvä ja osata kaikki. Nyt ollaan sitten tilanteessa, että ei enää riitä se, että on seiskan poika, kun ne kympin tytöt rynnii ohi. Tätä ei vaan vielä ole opittu. Minä olen vielä sitä ikäluokkaa, että mulla on pomoina noita seiskan ukkoja ja sen huomaa kyllä: itsevarmuudella ja kyynärpäillä on menty eteenpäin, vaikka kapasiteettia ei päässä niin olekaan... nyt on muuttumassa tämäkin ja tiimeissä on entistä enemmän nuoria, fiksuja ja napakoita naisia.
Ai peruskoulun menestys kertoo millainen olet esihenkilönä?
Ennen tosiaan pystyi töissä oppimaan ammattitaidon, siitä kisälliksi ja mestariksi. Päälle johtamistaidon kurssit ja olet työnjohtaja. Siitä sitten joku onnekas saattoi päästä johonkin tuotantopäälliköksi koska se tiesi tarkkaan miten laitos toimii. Nyt tytöt luulee että vastavalmistunut nainen palkataan tuotantojohtajaksi koska sillä oli naistutkimuksesta "kymppi"?
Mitäs sitten kun kympin tyttöjä on viisi rivissä ja paikkoja on yksi? Ketä sitten syytätte kun kaikki ei saa paikkaa?
Hei herätys. Tuotantolaitokset siirrettiin Kiinaan. Se on traagista kaikille, mutta ehkä kuitenkin enemmän niille kutosen pojille kuin kympin tytöille, jotka harvoin tuotantolaitoksiin hakeutuvat.
No kenen paikat nuo kympin tytöt sitten vie? Missä olikaan johtajina niitä seiskan poikia?
Ja viimeksi kun tarkastin, Suomessa on runsaasti teollisuutta. Myönnän toki että on ongelmallista, että työpaikoista 28% on teollisuutta, ja 70% palvelualoja, kuten terveys- ja sosiaalialoja sekä kauppaa. Nuo on eivät tuota mitään.
Pitäisikö kympin tyttöjen hakeutua johonkin tuottavaan työhön, kun olette kaikki niin hyviä?
Vai ajattelitteko että suomi nousee tarjoamalla lisää palveluja joihin tarvittavat resurssit ostetaan ulkomailta?
Kympin tytöistä tulee esimerkiksi lääkäreitä, juristeja ja opettajia.
Tällä hetkellä koulut ja sairaalat ovat julkisia palveluita, mutta tämähän on vain sopimuskysymys. Voidaan sopia, että jokainen maksaa lääkärinsä ja koulunsa täysimääräisesti itse, jonka jälkeen ne kympin tytötkin alkavat tuottaa voittoa.
Tuottaa voittoa mutta ei vientiä. Tajuatko eron?
Sisämarkkinoilla ei tee mitään jos ei rahaa tule maahan vaan kaikki on pelkkää tuontia.
Miksi ette mene TUOTTAVAAN työhön vaan pysytte noissa palveluammateissa?
Ei Suomi ole tasa-arvoinen maa. Miehet ovat lapsuudesta kuolemaan heikommassa asemassa ja sen lisäksi jatkuvan miesvihapuheen kyllästämiä.
Näköalattomuus. Se vaivaa lapsesta saakka, etenkin niitä köyhempiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toksinen maskuliinisuus vallitsee esimerkiksi maaseudulla ja Lapsisa, missä pojilla menee heikoiten.
Nämä pojat eivät opiskele, koska se ei ole miehekästä. He eivät näe miesten lukevan tai opiskelevan koskaan. He eivät näe miehiä korkean koulutuksen vaativissa ammateissa. He eivät ylipäätään tiedä, millaisia ammatteja on olemassa.
Tuollaisessa ympäristössä opiskeleva ja koulussa pärjäävä poika on hikipinko ja naismainen.
Väitätkö siis että toksinen maskuliinisuus ei vallinnut vaikkapa 50 vuotta sitten?
Itse epäilen että feminismi vallitsee nykyään yhteiskunnan monessa osassa ja siitä näemme paljon oireita joka paikassa, aivan joka paikassa.
Erilainen koulutuskielteisyys ja "herraviha" ei ollut samalla tavalla osa toksista maskuliinisuutta silloin kuten se on nyt.
Tässä se tuli. Poikien demonisointi, opettajista on enää joka viides mies. Uudet naisopettajat ovat monet intersektionaalisen ajattelun kyllästämiä, joten tuskin toksiset pojat heitä kiinnostavat.
Tuossa tuli juuri hyvin esiin se moderni versio miehisestä "herravihasta". Koulu naisopettajineen nähdään ikäänkuin vastustajana ja uhkana. Tuskinpa ne pojatkaan koulusta välittävät joiden vanhemmilla (usein isillä) on sellainen asenne koulua ja opettajia kohtaan.
Ei. Vaan fakta on se, ettei naisopettajia kiinnosta pojat ja poikien kiinnostuksen aiheet, kuten tyttöjen. Pojat saavat naisopettajilta huonompia numeroita kuin tytöt, tätä on myös tutkittu. Tasainen sukupuolijakauma opettajissa tasoittaa koulun ilmapiiriä. Naiset ja miehet ovat erilaisia. Esim. Miehet ovat keskimääräisesti enemmän kiinnostonuneita tekniikasta ja laitteista, kun taas naiset ihmisistä, karkeasti yleistettynä.
Ei naisopettajaa kiinnosta mopot ja jääkiekko tai metallityöt.
Koulussa kuitenkin opetetaan opetussuunnitelman mukaisia asioita, ei oppilaiden kiinnostusten kohteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikaisemmin miehet pääsi eteenpäin ja johtaviin asemiin, vaikka ne ei oiskaan pärjänneet koulussa. Jos nainen halusi pärjätä, niin piti olla todella hyvä ja osata kaikki. Nyt ollaan sitten tilanteessa, että ei enää riitä se, että on seiskan poika, kun ne kympin tytöt rynnii ohi. Tätä ei vaan vielä ole opittu. Minä olen vielä sitä ikäluokkaa, että mulla on pomoina noita seiskan ukkoja ja sen huomaa kyllä: itsevarmuudella ja kyynärpäillä on menty eteenpäin, vaikka kapasiteettia ei päässä niin olekaan... nyt on muuttumassa tämäkin ja tiimeissä on entistä enemmän nuoria, fiksuja ja napakoita naisia.
Ai peruskoulun menestys kertoo millainen olet esihenkilönä?
Ennen tosiaan pystyi töissä oppimaan ammattitaidon, siitä kisälliksi ja mestariksi. Päälle johtamistaidon kurssit ja olet työnjohtaja. Siitä sitten joku onnekas saattoi päästä johonkin tuotantopäälliköksi koska se tiesi tarkkaan miten laitos toimii. Nyt tytöt luulee että vastavalmistunut nainen palkataan tuotantojohtajaksi koska sillä oli naistutkimuksesta "kymppi"?
Mitäs sitten kun kympin tyttöjä on viisi rivissä ja paikkoja on yksi? Ketä sitten syytätte kun kaikki ei saa paikkaa?
Missähän on kaikki naistutkimuksen maisterit kun palstaulinan perusteella heitä on pilvin pimein hakemassa työpaikkoja. Ikinä ei ole oikeasti tullut vastaan ainuttakaan naistutkimuksen maisteria, vaikka aika monta työhakemusta on tullut kahlattua läpi.
Naistutkimusta ei ole oikeasti olemassakaan, aineen nimi on sukupuolentutkimus ja se taitaa olla yhteiskuntatutkimuksen eräs suuntautumisvaihtoehto. Pääaineopiskelijoita tuskin kovin monta valmistuu, ja he varmastikin työllistyvät sellaisiin paikkoihin, joissa kaivataan tutkijan taitoja ja perehtyneisyyttä sukupuoli- ja tasa-arvokysymyksiin.
Harvassa taitavat olla ne firmat, joissa tällaiselle asiantuntijalle olisi yksinään tarvetta. Toki varmasti esimerkiksi HR-puolella ihan hyvä pohja.
HR-puolella tarvitaan ihmisiä jotka vihaavat miehiä koska niille on opetettu 12 vuotta patriarkaatin pahuudesta?
Alue: Aihe vapaa
Tirsk! Luettelet maatilojen määrää, et maataloustyöntekijöiden määrää saati kansallisuutta.
Uutinen: maatiloilla työskentelee palkattuja kausityöntekijöitä. Se on eri asia kuin olla itse maatalousyrittäjä. Maatalousyrittäjä on se, joka työntekijät palkkaa.
Miksi suomalaiset ei mene tiloille työntekijöiksi poimimaan mansikoita ja tekemään muita raskaita töitä joita varten haalitaan työvoimaa muista maista?