Lue keskustelun säännöt.
Huvittavaa seurata kaupassa, kun pariskunnat jäkättävät toisilleen, mitä kaupasta ostetaan
13.08.2023 |
Tämä on erityisesti isojen automarkettien ilmiö. Pienissä kaupoissa en ole tällaista jäkätystä havainnut. Seistään jossain leipähyllyn luona ja käydään kovaäänistä debattia siitä, mitä leipää ostetaan. Lihaosastolla näitä debatoijia voi nähdä kaikkein eniten. Mitä lihaa ostetaan? Ei sitä, en halua sitä! Ei mitään makkaraa!! Mutta jos huomenna tehdään tästä ruokaa... Otetaan tämä huomiseksi ja sitten torstaina tehdään tästä... Mutta minä ajattelin tehdä tästä ruoan! No sinäkö nämä sitten paistat?
Ei sillä, ei se minua häiritse, huvittaa vain. Mutta aloin miettiä, että tuletteko te vasta kauppaan pohdiskelemaan, että mitä ruokaa tekisitte? Minä olen jotenkin ajatellut, että tyypillisempi tapa on tehdä kotona lista ja hakea listan ostokset kärryyn.
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa myös pariskunnat, joissa vaimo päättää sen, miten miehen on pukeuduttava.
"Siis et todellakaan laita tuota paitaa ihmisten ilmoille!!!!" Kyllä, näitä kontrollifriikkejä löytyy, varmasti sekä miehistä että naisista. Kaipa siinä on vakka kantensa jollakin tapaa valinnut.
Muistan kuinka edesmenneessä avioliitossani hyvin yleinen tilanne oli se että kun tulin töistä ja rouva oli kotona, niin ulko- ovella oli matot porraskaiteella odottamassa koska "nyt siivotaan!"
Toisin päin jos yritti samaa, niin oli satavarmasti sotatila päällä, koska oli töitten jälkeen niin väsynyt että piti saada päiväunet jolloin talosta ei saanut kuulua yhtään ylimääräistä ääntä. Niin ikään, jos rouva tuli kotiin kaupan kautta ja en ollut välittömästi kantamassa kauppakasseja tai avaamassa ovia niin auton äänitorvi raikui kuin välimeren maissa konsanaan. Jos itse tulin kauppakassien kanssa kotiin, rouvan eväkään ei värähtänyt edes oven aukaisemiseksi.
On varsin yleistä että puolison pukeutumisen, tapojen, kaveripiirin ja harrastusten "muokkaus" alkaa välittömästi suhteen alussa, viimeistään silloin kun muutetaan yhteen. Jos suhdetta haluaa jatkaa ja välttää jatkuvaa riitelyä, moni taipuu ja antaa periksi.
Jos tai kun suhde päätyy eroon, hyvin usein kuultu perustelu on että "kun se ei enää ollut sellainen kuin silloin seurustelun alussa, muuttui ihan erilaiseksi ihmiseksi". Niin varmaan muuttui, mutta mistähän syystä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näiden lisäksi varsinkin Prismassa näkee usein riiteleviä pariskuntia. Miksi pitää kauppaan lähteä välejä selvittelemään? Vaimo murjottaa ja pitää mykkäkoulua tai tiuskii miehelle, mies yrittää hoitaa kauppareissun kunnialla, mutta vaimo ei suostu kommunikoimaan. Miksi sinne kauppaan sitten pitää tunkea, jos on noin vaikeaa mennä sinne yhdessä? Lapsellista touhua.
Kaupassa riitely on mielestäni moukkamaista. Riidelkööt kotona.
Siksi sinne ei pitäisikään ängetä yhdessä käytävän tukkeeksi. Ehkä vaimo on mukana laaduntarkkailijana ja mies vartioi lompakkoaan.
"Ei oteta tuota, on kallista!"
Ei-niin-yllättäen tupakka- ja kaljahyllyllä riittää rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näiden lisäksi varsinkin Prismassa näkee usein riiteleviä pariskuntia. Miksi pitää kauppaan lähteä välejä selvittelemään? Vaimo murjottaa ja pitää mykkäkoulua tai tiuskii miehelle, mies yrittää hoitaa kauppareissun kunnialla, mutta vaimo ei suostu kommunikoimaan. Miksi sinne kauppaan sitten pitää tunkea, jos on noin vaikeaa mennä sinne yhdessä? Lapsellista touhua.
Kaupassa riitely on mielestäni moukkamaista. Riidelkööt kotona.
Siksi sinne ei pitäisikään ängetä yhdessä käytävän tukkeeksi. Ehkä vaimo on mukana laaduntarkkailijana ja mies vartioi lompakkoaan.
Valtaosa naisista käy Suomessa töissä ja maksaa valtaosan miehistä ruoat.
eikä nyt kaikista ostettavista tavaroista tarvitse neuvotella, jos toinen haluaa jonkun tuotteen niin kai sen saa hakea ja laittaa kärryyn? Itse ainakin ihmetellyt tätä missä yksi ylipäällikkö päättää mitä "me" tarvitaan ja mitään muuta ei siis saa ostaa. Mut joo tälläisten pariskuntien välttelyyn paras keino on hoitaa isot ostokset netin kautta ja pienet täydennykset lähikaupasta, jää ne riidat näkemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kävin kerran pari eläkkeellä olevien vanhempieni kanssa marketissa ja siinäpä vasta hauskaa oli. Äiti laittoi kärryyn ja isä otti pois sanoen "emme tartte tämmöstä". Oikein monen tavaran kohdalla teki näin. Äiti laittoi taas takaisin kärryyn kun isä katseli jotain muuta. Isä sanoi tuoretiskilla sata grammaa jotain, äiti huuteli väliin että pannaan puoli kiloa. Mulla oli hauskaa. Joo, isä on aika nuuka mutta kyllä hänelle hyvä ruoka maistuu. Itse en tykkää käydä yhtään kaupassa ja lista aina mukana ja äkkiä pois kaupasta. Kerran viikossa käynkin vain.
Tällaisiin pariskuntiin olen myös törmännyt. Usein on niin, että mies maksaa laskun ja haluaa ostosten pysyvän kohtuullisina. Joskus menevät sen takia yhdessä kauppaan, kun naisella ei ole ajokorttia. Luoja antakoot naisille viisautta, että hankkisivat omia tuloja. Kotirouvien aika on ohi.
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa myös pariskunnat, joissa vaimo päättää sen, miten miehen on pukeuduttava.
Jos mies on vetänyt päälleen t-paidan, jossa on reikä sekä hihassa että helmassa ja aikoo se päällään ihmisten ilmoille, niin takuulla käsken vaihtamaan paidan ehjään, kun niitäkin kuitenkin kaapista löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veisin kysymyksen vähän laajemmalle eli tuollainen käytös kaupassa voi kieliä jostain muusta kun ongelmista päättää mitä ostetaan. Me kyllä puhutaan paljon mitä pitäisi ostaa ja mitä ei, mutta ei kovaäänisesti mielestäni, vaikka herkkänahkaiset kyllä varmaan kuulee jos kuuntelevat ja sellaisille, jotka mykkänä kaupassa varmaan outoa.
Mies ei tykkää mennä listan kanssa. Enemmän sellanen go with the flow mikä ok, jos menee yksin.
Itse menen enemmän joidenkin valmiiden ajatusten kanssa, ainakin pääruokien osalta ja senkin takia, ettei unohtuisi jotain. Muut pikkujutut sitten go with the flow.
Onhan se tärkeää keskustella mitä syödään kun kummallekaan se ei ole ihan sama ja toiselle (eli miehelle) joskus jopa pikku raivon aihe jos ei mieluisaa.
Juuri tuon kysymyksenkin olen joutunut joskus kysymään että "laitatko sitten tuon" olen kysynyt koska jos kyseessä laji, jonka laitosta saanut aggressiiviset huudot muutamaan kertaan, olisi parempi, että hän valmistaa juuri sen ruokalajin.
Ei kovin reilua ostaa juuri se, mistä toinen saa huudot. Minäkään en osta aineita juuri hänen kokkaus vuorolleen sellaiseen ruokalajiin, jota tiedän, että hän ei välttämättä osaa laittaa niin kuin minä tai ei edes halua.
Vaikka lasagne. Ostan aineet, että tee ja sen jälkeen huutaisin että v.. tu mitä paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Naureskelen itsekin samalle asialle.
Vielä enemmän huvittaa ne reppanat miehet jotka kulkevat vaimon perässä ja yrittävät saada edes jotain itselleen maistuvaa kärryyn mutta vaimo päättää toisin, korottaa oikein ääntään jos mies uskaltaa haluta jotain muuta kuin vaimo. Kyllä, näitä on ihan oikeasti, onneksi harvoin näkee.
Yksi tällainen vietti häitään tässä hetki sitten. Muutama kk sitten puhui, että haluaa erota, haukkui akkansa, flirttasi vieraille jne. Keväällä sitten olikin yllärinä avioitunut tuon kanssa. Veikkaan, että ukko miellyttäjänä ulkoistanut päätöksenteon tuossakin asiassa akalleen. Ollaan kaveripiirissä kyllä oltu ymmyrkäisinä tästä, jätkällä ei ole lainkaan omaa tahtoa, lieka on kireällä ja se on lyhyt. Ollaan lyöty vetoa parista vuodesta, jossain kohden se miellyttäjänkin kuppi menee yli ja ympäri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hirveetä jos toinen dominoi kaikessa toista, mitä syödään mistä laitetaan ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Näiden lisäksi varsinkin Prismassa näkee usein riiteleviä pariskuntia. Miksi pitää kauppaan lähteä välejä selvittelemään? Vaimo murjottaa ja pitää mykkäkoulua tai tiuskii miehelle, mies yrittää hoitaa kauppareissun kunnialla, mutta vaimo ei suostu kommunikoimaan. Miksi sinne kauppaan sitten pitää tunkea, jos on noin vaikeaa mennä sinne yhdessä? Lapsellista touhua.
Kyllä supermarketit ovat varsinaisia kehonkieli- bongaajien aarreaittoja. miehilleen tiuskivia ja niskojaan nakkelevia vaimoja, apaattinen ilme kasvoillaan perässä hinautuvia miehiä, umpirakastuneita teinipareja, eläkeläispareja joilla aika on hionut särmät suhteesssa...
Niin, tuo on hyvä kysymys miksi sinne kauppaan pitää väenvängällä tunkea mukaan...? Yksi syy on varmastikin kulissien ylläpito. "Jos joku näkee Erkin yksin kaupassa niin mitä ne ajattelee...?" Toinen syy voi olla mustasukkaisuus, "Entä jos Erkillä ja sillä pullakalla kassanaisella onkin jotakin peliä minun selkäni takana...!" Kolmas syy voi olla että "No eihän nyt Erkki osaa yksin kaupassa käydä, äitinsä sen passasi niin piloille että nälkään kuolisi jos minä en siitä huolta pitäisi...!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa myös pariskunnat, joissa vaimo päättää sen, miten miehen on pukeuduttava.
Jos mies on vetänyt päälleen t-paidan, jossa on reikä sekä hihassa että helmassa ja aikoo se päällään ihmisten ilmoille, niin takuulla käsken vaihtamaan paidan ehjään, kun niitäkin kuitenkin kaapista löytyy.
Aikuinen ihminen saa pukeutua miten haluaa, sinne julkiselle paikallekin. Työpaikalla eri meno kun työnantajalla on kompetenssia määrätä työpukeutumisen linja. Onko ukko joku sun maskottis tai muu pillunjatke vai mitä se sulle kuuluu, mitä täysivaltainen aikuinen pukee jonnekin kauppareissulle päälleen.
Meillä on lista vain niistä tuotteista, mitä pitää pakosti ostaa. Muut tuotteet päätetään vasta kaupassa sen mukaan mitä on tarjolla ja mihin hintaan. Tietysti silloin keskustellaan siitäkin, mikä olisi mieleisintä. Toisaalta vaikka tuote olisi jo listalla, niin kaupassa on eri vaihtoehtoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin kerran pari eläkkeellä olevien vanhempieni kanssa marketissa ja siinäpä vasta hauskaa oli. Äiti laittoi kärryyn ja isä otti pois sanoen "emme tartte tämmöstä". Oikein monen tavaran kohdalla teki näin. Äiti laittoi taas takaisin kärryyn kun isä katseli jotain muuta. Isä sanoi tuoretiskilla sata grammaa jotain, äiti huuteli väliin että pannaan puoli kiloa. Mulla oli hauskaa. Joo, isä on aika nuuka mutta kyllä hänelle hyvä ruoka maistuu. Itse en tykkää käydä yhtään kaupassa ja lista aina mukana ja äkkiä pois kaupasta. Kerran viikossa käynkin vain.
Tällaisiin pariskuntiin olen myös törmännyt. Usein on niin, että mies maksaa laskun ja haluaa ostosten pysyvän kohtuullisina. Joskus menevät sen takia yhdessä kauppaan, kun naisella ei ole ajokorttia. Luoja antakoot naisille viisautta, että hankkisivat omia tuloja. Kotirouvien aika on ohi.
Meillä kummatkin maksaa vuorollaan ruokaostoksia, mutta sanomisia voi tulla puolin toisin, että ei nyt tuota kun kallista. Meillä ostokset tulevat kalliimmaksi yleensä kun kummatkin asioimassa, sillä mukaan tulee silloin kummankin heräteostokset. Jos toinen, niin vain toisen heräteostokset.
Jos maksan, saatan kyllä pistää miehen pistämään jonkun haluamansa ostoksen takaisin kun pikkulapsi, ellei se ole jotain mitä muutkin esim. lapset syö.
Ihan sama vaikka terveellistä esim. marjat ja pähkinät tosi kalliita. Ei niitä aina tarvitse ostaa. Joku pähkinäpussi 8€!
Joskus annan ostaa sen pähkinäpussinkin. Itse syön vähän enemmän karkkia kun mies. Kaikki tykätään jäätelöstä. Juon enemmän limua ja hän enemmän alkoholia. Aika tasoissa ollaan.
Emme kumpikaan tykkää sienistä tai sika-nauta jauhelihasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa myös pariskunnat, joissa vaimo päättää sen, miten miehen on pukeuduttava.
Jos mies on vetänyt päälleen t-paidan, jossa on reikä sekä hihassa että helmassa ja aikoo se päällään ihmisten ilmoille, niin takuulla käsken vaihtamaan paidan ehjään, kun niitäkin kuitenkin kaapista löytyy.
Aikuinen ihminen saa pukeutua miten haluaa, sinne julkiselle paikallekin. Työpaikalla eri meno kun työnantajalla on kompetenssia määrätä työpukeutumisen linja. Onko ukko joku sun maskottis tai muu pillunjatke vai mitä se sulle kuuluu, mitä täysivaltainen aikuinen pukee jonnekin kauppareissulle päälleen.
Meillä mies saa liikkua ihmisten ilmoilla millaisissa vaatteissa haluaa. Mutta jos on likaiset tai rikkinäiset vaatteet niin turha odottaa, että liikun hänen seurassaan.
eri
Vierailija kirjoitti:
Meillä on lista vain niistä tuotteista, mitä pitää pakosti ostaa. Muut tuotteet päätetään vasta kaupassa sen mukaan mitä on tarjolla ja mihin hintaan. Tietysti silloin keskustellaan siitäkin, mikä olisi mieleisintä. Toisaalta vaikka tuote olisi jo listalla, niin kaupassa on eri vaihtoehtoja.
Juuri noin eli jotain saatetaan ostaa ohi listan, jos tarjouksessa, mutta yleensä on mielestäni hyvä suunnitella pari ruokalajia etukäteen ettei tarvitse niin hirveästi pähkäillä kaupassa. Ihan tarpeeksi menee tuotteiden etsimiseen muutenkin. En tykkää käydä samoissa kaupoissa aina ja muutenkin jostain Prismasta ei ikinä opi, missä kaikki on.
Juu ei kaikilla ole ajokorttia ja joutuu pyytämään kyydin, mutta aika paljon itseasiassa pariskuntia tuolla näkyy ja enpä usko että kaikilla se tilanne, että toinen ajokyvytön.
Itsekin kortti hyllyllä kaahailun vuoksi ja joudun pyytämään kyytejä välillä, mieluiten kävisin itse rauhassa yksin välillä kaupassa.
Onneksi en joudu miesparka häiritsemään isoilla kauppareissuilla niin hirveästi vaan on toisiakin kyydittäjiä.
Kuulin kerran kun yksi Lyydia valitti, että miniä häiritsee poikaansa, kun mies joutuu joskus n. kerran viikossa töiden jälkeen kauppareissun tekemään vaimonsa kanssa. Vaimolla vakava silmäsairaus ja ei aina ajokykyinen. En tiedä tietääkö Lyydia siitä. Jostain tapaturmasta aiheutunut kuulemma. On se kauhiaa.
Gallupin omaisesti kysyisinkin, että käykö teidän miehet töiden jälkeen ikinä kauppareissuilla vai onko se niin rankkaa, että sopii vain vapaapäiville? Tuo siis lähinnä niille, joiden miehellä auto käytössään ja ostettavaa monesti monta kassia esim. lapsiperhe.
Vierailija kirjoitti:
>> tuletteko te vasta kauppaan pohdiskelemaan, että mitä ruokaa tekisitte? Minä olen jotenkin ajatellut, että tyypillisempi tapa on tehdä kotona lista ja hakea listan ostokset kärryyn. <<
Olen itse listan tekijä, mutta en ole koskaan nähnyt muita listan kanssa kaupassa. En puhelimen enkä paperin. Ja tiedän, että osa menee kauppaan ja valitsee vasta silloin, mitä tekee ruoaksi, esim. tarjousten perusteella.
Kyllä mulla on lista lähes aina mukana 8-9/10 kerroista. Alun yleensä muistan, mutta jossain kohtaa, viimeistään ennen kassaa on sitä vilkaistava, että on kaikki mitkä pitikin ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin kerran pari eläkkeellä olevien vanhempieni kanssa marketissa ja siinäpä vasta hauskaa oli. Äiti laittoi kärryyn ja isä otti pois sanoen "emme tartte tämmöstä". Oikein monen tavaran kohdalla teki näin. Äiti laittoi taas takaisin kärryyn kun isä katseli jotain muuta. Isä sanoi tuoretiskilla sata grammaa jotain, äiti huuteli väliin että pannaan puoli kiloa. Mulla oli hauskaa. Joo, isä on aika nuuka mutta kyllä hänelle hyvä ruoka maistuu. Itse en tykkää käydä yhtään kaupassa ja lista aina mukana ja äkkiä pois kaupasta. Kerran viikossa käynkin vain.
Tällaisiin pariskuntiin olen myös törmännyt. Usein on niin, että mies maksaa laskun ja haluaa ostosten pysyvän kohtuullisina. Joskus menevät sen takia yhdessä kauppaan, kun naisella ei ole ajokorttia. Luoja antakoot naisille viisautta, että hankkisivat omia tuloja. Kotirouvien aika on ohi.
Valtaosa suomalaisnaisista käy töissä, koska miehistä ei ole elättäjiksi.
En ole havainnut ko. ilmiötä. Mihin aikaan yleensä käytte kaupassa?