Miten voi parantaa parisuhdetta tällaisessa tilanteessa?

Samaa mieltä kuin joku aiemmin, koko elämä on väljähtynyt. Eihän kukaan jaksa tuollaista elämää kuin kuvailet. Tehkää jotain uutta, jotain kivaa, yksin ja yhdessä ja lasten kanssa! Kutsukaa ystäviä kylään, viekää lapset hoitoon ja käykää syömässä kavereidenne kanssa, menkää vaikka uimahalliin ja mäkkäriin lasten kanssa joku ilta, leffaan, kaveriperheen luo kylään, mustikoita poimimaan, ihan mitä vaan kunhan katkaisette tuon kotona keskenänne möllöttämisen kierteen. Ja vaikka jo tänään kun lapset nukkuu, voit kömpiä miehesi päälle ja kokeilla miten villiksi saat hänet.

Vierailija kirjoitti:

Pitäähän nyt seksiä ja seksuaalista kiinnostusta olla.

Meillä ei enää ole. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli molemmat katsoo vapaalla vaan telkkaria? Eihän silloin mitään puhuttavaa olekaan. Teidän koko elämä kuulostaa ankealta ja väljähtyneeltä, ei vain parisuhde. Ei mikään ihme että on tylsää "yhdessä".

Illalla lasten nukahdettua joo molemmat katsoo usein telkkaria. Välillä tosin myös ripustaa pyykkiä, täyttää tiskikonetta, pyyhkii pöytiä tms pientä siivoamista mitä joka päivä kertyy ja kaikkea sitä ei vain ehdi ennen lasten nukkumaan menoa. Me molemmat käydään kyllä töissä ja välillä erikseen jossain omassa menossa, mutta kyllä päivät menee aika paljon siinä että lapsille ruokaa, lasten kuskaus hoitoon ja haku sieltä, töitä, pyykit, taas lapsille ruokaa, lasten kanssa ulkoilua, tiskejä, kaupassa käyntiä, taas ruoanlaittoa ja siivousta, lasten iltapesut ja hyvänyön sadut jne. Ja sen kaiken jälkeen sitten joo lähinnä vain telkkaria. Ei oikein muuta ehdi tai jaksakaan. Ap

Kuulostaa siltä, et teillä on nyt molemmilla vaan aika tylsä arjen ja velvollisuuksien täyttämä elämä. Ehkä kummankin pitäs vähän irrottautua kotipiiristä (siinä määrin kuin se on mahdollista lasten iät ym. huomioiden), niin muuttui sitte taas molemmat vähän kiinnostavammuksi ihmisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä yhteistä teillä oli kun menitte yhteen? Eikö ne asiat enää kiinnosta toista vai kumpaakaan? 

Oli paljonkin yhteistä silloin. Ne asiat ei enää kiinnosta minua, vuosien varrella on kiinnostuksen kohteeni muuttuneet ja varmaan olen ihmisenäkin muuttunut. Miestä taas ei kiinnosta ne asiat, jotka minua nykyään kiinnostaa. Ja toisaalta moni yhteinen vanha asia on jäänyt siksi, että niitä ei voi lasten kanssa ollenkaan harrastaa ja meillä ei ole mummeja ja kummeja lapsia hoitamaan. Ap

Onko yhteistä motivaatiota löytää jotain sellaista yhteistä, mitä voisi tehdä lasten kanssa tai lapsista huolimatta esim lasten nukkuessa? Jos ei, eikä tylsä elämä kiinnosta, niin kannattaako sitten olla yhdessä vain siksi ettei halua erota? Elämän tuhlaamista se on antautua  vuosiksi tylsyydelle, läheisyyden puutteelle ja puhumattomuudelle. 

Kuules ap, sinä Tarina-tätilöinen.

Otapas se unilääkkeesi ja mee petiin.

Huomenna sitten tekaiset uudet trollit palstalle.

Eikös?

Öitä!

Minkälaista suhdetta toivoisit? Jos huominen olisi täydellinen päivä ja suhteenne juuri sellainen kuin toivot, minkälainen se olisi? Mitä tekisitte ja sanoisitte? Minkälainen itse olisit?

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä kuin joku aiemmin, koko elämä on väljähtynyt. Eihän kukaan jaksa tuollaista elämää kuin kuvailet. Tehkää jotain uutta, jotain kivaa, yksin ja yhdessä ja lasten kanssa! Kutsukaa ystäviä kylään, viekää lapset hoitoon ja käykää syömässä kavereidenne kanssa, menkää vaikka uimahalliin ja mäkkäriin lasten kanssa joku ilta, leffaan, kaveriperheen luo kylään, mustikoita poimimaan, ihan mitä vaan kunhan katkaisette tuon kotona keskenänne möllöttämisen kierteen. Ja vaikka jo tänään kun lapset nukkuu, voit kömpiä miehesi päälle ja kokeilla miten villiksi saat hänet.

Elämä varmaan onkin väljähtynyt, kaiken lapsiarjen vuoksi. Kyllä meillä välillä käy ihmisiä kylässä ja välillä käydään lasten kanssa mäkkärissä tms ja mustikassakin koko perhe. Lapset on kolme ja viisi eli sen mukaan tehdään mikä on mahdollista.

Mutta tuo viimeinen ehdotuksesi, siihen en pysty, ei tee mieli edes koskettaa enkä edes halua että mies tulisi jotenkin villiksi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäähän nyt seksiä ja seksuaalista kiinnostusta olla.

Meillä ei enää ole. Ap

No sit ei ole mitään tehtävissä. Miehen ja naisen suhteen muista suhteista erottaa vaan seksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä yhteistä teillä oli kun menitte yhteen? Eikö ne asiat enää kiinnosta toista vai kumpaakaan? 

Oli paljonkin yhteistä silloin. Ne asiat ei enää kiinnosta minua, vuosien varrella on kiinnostuksen kohteeni muuttuneet ja varmaan olen ihmisenäkin muuttunut. Miestä taas ei kiinnosta ne asiat, jotka minua nykyään kiinnostaa. Ja toisaalta moni yhteinen vanha asia on jäänyt siksi, että niitä ei voi lasten kanssa ollenkaan harrastaa ja meillä ei ole mummeja ja kummeja lapsia hoitamaan. Ap

Miksi se on oletus että saa aina kiusata sukua ilmaiseksi lastenvahdiksi? Ja jos ei ole, niin mitenkään ei voi ketään palkata.

Ei se minun oletus ole, että suku hoitaisi lapsia, eikä meillä tosiaan ole koskaan hoitanutkaan. Kirjoitin tuon vain siksi, kun ajattelin saavani ehdotuksia, että lapset mummolaan pitkäksi viikonlopuksi ja te aikuiset minilomalle romanttiseen Pariisiin. Lapsenvahdit ei ole mitään halpoja ja meillä on vähän tiukkaa rahasta kaikkien kustannusten nousun vuoksi, niin ei voida juurikaan käyttää palkattuja lapsenvahteja. Ap

Lastenvanhdin puute ei nyt ole mikään oikea selitys sille, että ette lasten nukkuessa keksi muuta tekemistä kuin telkkarin katselu erillisissä huoneissa. Ongelmanne on joko se, että olette tylsiä ihmisiä jotka ei osaa muuta kuin katsoa telkkaria tai sitten se, että keksitte tekosyitä (ei kiinnosta samat ohjelmat) sille ettette halua olla edes samassa huoneessa, tai sitten molemmat. Miten on, rehellisesti? Tässä muuten vinkki: jos ennestäänkin väsyttää/on tylsää, niin telkkarin katselu passiivisena illasta toiseen ei auta vaan pahentaa ongemaa. Ruutujen tuijottelu passivoittaa ja väsyttää tosi paljon, ei palauta ja virkistä. Laittakaa telkkarit  kiinni tai luopukaa niistä kokonaan. Miksi teillä edes on kaksi telkkaria?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä yhteistä teillä oli kun menitte yhteen? Eikö ne asiat enää kiinnosta toista vai kumpaakaan? 

Oli paljonkin yhteistä silloin. Ne asiat ei enää kiinnosta minua, vuosien varrella on kiinnostuksen kohteeni muuttuneet ja varmaan olen ihmisenäkin muuttunut. Miestä taas ei kiinnosta ne asiat, jotka minua nykyään kiinnostaa. Ja toisaalta moni yhteinen vanha asia on jäänyt siksi, että niitä ei voi lasten kanssa ollenkaan harrastaa ja meillä ei ole mummeja ja kummeja lapsia hoitamaan. Ap

Miksi se on oletus että saa aina kiusata sukua ilmaiseksi lastenvahdiksi? Ja jos ei ole, niin mitenkään ei voi ketään palkata.

Ei se minun oletus ole, että suku hoitaisi lapsia, eikä meillä tosiaan ole koskaan hoitanutkaan. Kirjoitin tuon vain siksi, kun ajattelin saavani ehdotuksia, että lapset mummolaan pitkäksi viikonlopuksi ja te aikuiset minilomalle romanttiseen Pariisiin. Lapsenvahdit ei ole mitään halpoja ja meillä on vähän tiukkaa rahasta kaikkien kustannusten nousun vuoksi, niin ei voida juurikaan käyttää palkattuja lapsenvahteja. Ap

Lastenvanhdin puute ei nyt ole mikään oikea selitys sille, että ette lasten nukkuessa keksi muuta tekemistä kuin telkkarin katselu erillisissä huoneissa. Ongelmanne on joko se, että olette tylsiä ihmisiä jotka ei osaa muuta kuin katsoa telkkaria tai sitten se, että keksitte tekosyitä (ei kiinnosta samat ohjelmat) sille ettette halua olla edes samassa huoneessa, tai sitten molemmat. Miten on, rehellisesti? Tässä muuten vinkki: jos ennestäänkin väsyttää/on tylsää, niin telkkarin katselu passiivisena illasta toiseen ei auta vaan pahentaa ongemaa. Ruutujen tuijottelu passivoittaa ja väsyttää tosi paljon, ei palauta ja virkistä. Laittakaa telkkarit  kiinni tai luopukaa niistä kokonaan. Miksi teillä edes on kaksi telkkaria?

Ei me tavallista tylsempiä ihmisiä olla, ei nyt kai mitään erityisen jänniäkään. Mutta on tuo eri telkkariohjelmat eri telkkareissa toisen seuran välttelyä myös, kun ei tee mieli olla lähellä eikä keksi mitään puhuttavaa. Ap

Miksi ei tee mieli koskettaa? Etkö nauti seksistä?

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei tee mieli koskettaa? Etkö nauti seksistä?

Nauttisin kai, tai olen ennen, vuosia sitten siis nauttinut, ei vaan tee yhtään mieli nykyään. Ap

Meillä vähän sama tilanne.Niin kuin tuossa aiemmin joku mainitsi, niin kyllä se on se kotiympyröistä lähteminen hetkeksi muualle joka tuo piristystä elämään.Ja siis ihan kaksin, ilman lapsia.Yksi yö hotellissa vieraalla paikkakunnalla(tai miksei kotipaikkakunnallakin) vaikka parin kuukauden välein.Se antaa vähän lisäboostia arkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä kuin joku aiemmin, koko elämä on väljähtynyt. Eihän kukaan jaksa tuollaista elämää kuin kuvailet. Tehkää jotain uutta, jotain kivaa, yksin ja yhdessä ja lasten kanssa! Kutsukaa ystäviä kylään, viekää lapset hoitoon ja käykää syömässä kavereidenne kanssa, menkää vaikka uimahalliin ja mäkkäriin lasten kanssa joku ilta, leffaan, kaveriperheen luo kylään, mustikoita poimimaan, ihan mitä vaan kunhan katkaisette tuon kotona keskenänne möllöttämisen kierteen. Ja vaikka jo tänään kun lapset nukkuu, voit kömpiä miehesi päälle ja kokeilla miten villiksi saat hänet.

Elämä varmaan onkin väljähtynyt, kaiken lapsiarjen vuoksi. Kyllä meillä välillä käy ihmisiä kylässä ja välillä käydään lasten kanssa mäkkärissä tms ja mustikassakin koko perhe. Lapset on kolme ja viisi eli sen mukaan tehdään mikä on mahdollista.

Mutta tuo viimeinen ehdotuksesi, siihen en pysty, ei tee mieli edes koskettaa enkä edes halua että mies tulisi jotenkin villiksi.

Ap

Jos tilanne on tämä niin eipä siinä sitten taida olla enää mitään tehtävissä. Joko jatkatte nykyisellä tavalla kunnes lapset on riittävän isoja ja saatte enemmän omaa aikaa tahoillanne harrastella tai tapailla muita tai sitten eroatte nyt. Kun kumppani on muuttunut vastenmieliseksi, peli on menetetty. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä vähän sama tilanne.Niin kuin tuossa aiemmin joku mainitsi, niin kyllä se on se kotiympyröistä lähteminen hetkeksi muualle joka tuo piristystä elämään.Ja siis ihan kaksin, ilman lapsia.Yksi yö hotellissa vieraalla paikkakunnalla(tai miksei kotipaikkakunnallakin) vaikka parin kuukauden välein.Se antaa vähän lisäboostia arkeen.

Mitenhän tämänkin voi toteuttaa, jos ei ole mummolaa ottamassa lapsia yöksi. Meillä on sama kuin aapeella. Vain palkattu lastenhoitaja on mahdollinen ja ei ole rahaa palkata kovin moneksi tunniksi saati yöksi.

Ulkoiletko, syötkö hyvin, näetkö ystäviä, teetkö omia kivoja juttuja, pidätkö itsestäsi huolta? Oletko omasta mielestäsi kaunis ja kiva tyyppi? Pikkulapsiaika voi olla tosi väsyttävää, muista olla kiltti itsellesi.

Tuo elämänvaihe on rankka, mutta ei kannata luovuttaa. Toista et voi muuttaa, mutta itseäsi voit. Millaisesta huomiosta kumppanisi pitää? Voisitko koskettaa häntä aina, kun menet ohi? Kysytkö häneltä töistä tullessa, miten päivä meni? Jos vastaa jotain yleispätevää, niin kysy mikä oli paras/pahin asia päivässä. Jos taas jokin asia hänen tekemisissä kaivaa, niin ota esille, muuten niistä kasvaa iso möykky.

Entä mikä on vienyt seks. halun miestäsi kohtaan? Minkä pitäisi muuttua, että mies kiinnostaisi? Keskustele asiasta miehen kanssa, kun ette ole väsyneitä.

Kun lapset menee kouluun, niin usein helpottaa, minusta elämä helpottui myös silloin, kun kuopus täytti neljä. Kiität itseäsi ja myös lapset myöhemmin, jos et heitä pyyhettä kehään.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka puolet Suomen muista avioliitoista olisi tällaisia, niin ei se onnea tuo, että muillakin menee yhtä huonosti. Ap

Sittenhän vika on korvien välissä. Suomalaiselle kun nimenomaan tuo onnea että tietää että jollain muulla menee huonommin.

Ja aika hyvinhän sinulla mene. Ei ole alkoholistia tai väkivaltaista ihmistä puolisona. Eli todella, siis todella paljon huonomminkin voisi mennä.

Erota voi, mutta yksin saattaa tulla ikävä edellistä "tylsää" arkea.

Vierailija kirjoitti:

Ulkoiletko, syötkö hyvin, näetkö ystäviä, teetkö omia kivoja juttuja, pidätkö itsestäsi huolta? Oletko omasta mielestäsi kaunis ja kiva tyyppi? Pikkulapsiaika voi olla tosi väsyttävää, muista olla kiltti itsellesi.

Ulkoilen kyllä ja syön useimmiten hyvin. Mutta ehdin ihan liian harvoin nähdä ystäviä, koska olen ison osan ajasta kiinni lapsissa miehen iltatöiden vuoksi, ja samasta syystä en ehdi pitää kunnolla huolta itsestäni, en ole ehtinyt vuosiin. En ole mielestäni enää kaunis, joskus olin, ja en ole mielestäni enää edes kiinnostava ihminen, joskus olin, ihan kiva sentään olen vielä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäähän nyt seksiä ja seksuaalista kiinnostusta olla.

Meillä ei enää ole. Ap

Oliko alussa ennen lapsia vahvaa vetovoimaa toista kohtaan? Jos oli, se on löydettävissä uudelleen. Mutta jos ei, niin...