**KEVÄTtoiveiden jouluviikko!**
Edellinen pino:
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=9052434&p=&mpage=3&tmode=…
Ja oma veikkaukseni on, että tämä on viimeinen odotusviikko ainakin yhdelle meistä :D
Kommentit (47)
Piti heti tulla tänne hehkuttaan kun sain miehen lahjan valmiiksi. Ostin tosiaan sen treenikassin ja sinne sisälle kokosin pienen isäntarvikepakkauksen lähinnä mukaan synytykseen, mä kun pelkään et se valittaa nälkää koko ajan ja on siksi hankala. Ostin: sisuja ja king kong karkkeja (mies tykkää tosi paljon jälkimmäisistä), sitten vähän lisää energiaa eli urheilujuoman, energiajuoman, proteiinipatukan, hiilihydraattigeeliä, pari suklaapatukkaa ja mustikkakeittoa, sitten ostin vielä korvatulpat, särkylääkettä ja 4cl pullon salmiakkikossua (saa nähdä kumpi on enemmän sen tarpeessa :)). Löysin Löytötexistä bodyn ja puoli potkarit joissa oli kisun kuvia ja luki Little tigers, oli jotenkin sen verran sopiva että ostin sitten vielä ne (hintaa bodyllä 3.90 ja potkareilla 2.90!!) ovat vaaleansiniset koska mies toivoo poikaa oli niin halvat että ajattelin et sama se vaikka ei koskaan oliskaan käyttöö, toisaalta ovat niin perus vaatteita että menevät kyllä kummallekin. Löysin vielä sammakko kylpylelun ja ajattelin et jos siitä kylvetyksestä tulis miehen juttu niin siitä voi sit alottaa. Noi paketin tarvikkeet maksoi ehkä jonkun 20¿ ja lähinnä se kassi se päälahja onkin mut oli hauska kerätä kaikkea tollasta pientä vitsikästä. Mä oon niin tyytyväinen kun mulla on kerrankin sille henkilökohtainen, hyödyllinen ja hauska lahja, niitä on niin pirun vaikee yleensä keksiä.
Tästä päästäänkin hyvin aiheeseen mitä miehelle/itselle mukaan sairaalaan. Mä luin joskus jostain et itselle kannattaa varata mukaan pillimehuja joita on sit helppo supistusten kourissa juoda ja antavat energiaa en siis tiedä mitä sieltä itse saa. Kannattaa varmaan varata niitä mehukeittojakin mukaan, kyllähän ne säilyy jos oli kyse niistä pienistä purkeista. Mä oon miettiny paljon tota miehen syömistä koska mun mies on sellanen et tartte ruokaa todella usein ja sille alkaa tulla migreeni ja alkaa vapisemaan jos ei saa tarpeeks usein ruokaa, kiva sitten kun tukihenkilö on tollasessa tilassa. Ajattelin että jotain just suklaata ja sellasta olis varmaan hyvä olla koska niillä selviää pahimman nälän yli siihen kunnes pääsee vaikka kanttiiniin jotain syömään. Kai ne leivätkin on hyvä olla matkassa kyllähän ne sen verran säilyy. Tuskin kannattaa ainoastaan sen varaan laskee et siellä on mahdollisuus käyttää mikroa, jos ei olekaan niin on aika pulassa. Jos vaan mies suostuu syömään niin ne Muksu lastenruuat jotka on pahvi tölkeissä olis käteviä, niitä on jugurtteja ja hedelmäsoseita ja sit tietysti ihan tavallisia hedelmiä vois varata kassiin. Tuskin miehelläkään mikään hirmu hyvä ruokahalu on siinä tilanteessa joten varmaan kaikki tollanen pieni syötävä riittää, tuskin maistuu pihvit siinä tilanteessa :) Eikä se lähtö kotoo oo varmaan niin hätänen etteikö mies ehdi aika hyvin tankkaan, sillon pärjää pienemmällä sairaalassa.
Saitko minks aikaiseksi lähteä sinne kaupungille?
Hyvä, kun ilmaannutte te kolme sitten paikalle taas, kun ehditte ja jaksatte sairaalareissun jälkeen. Ja kyllä se Kandikin vielä tulee, sen verran ahkera kirjoittelija on, mutta nyt vaan vahvasti tuntuu siltä, että siellä kärvistellään supistusten kanssa, tai kenties on Muhku maailmassa!
Tuteista: Mä oon vähän miettiny, että miten käy, jos vauva tulee liikaa riippuvaiseksi tuteista. Sillon se ei oo kiva, jos sitä on pakko käyttää parkumisen vaientamiseen, tai ei suostu ollenkaan nukkuun ilman tuttia. Mutta kyllähän muutaman sulosen aion varastoon hankkia ;) Ja ei se munkaan järjellä pitäis nyt imettämisen opetteluun vaikuttaa, aika monet sanoo niin, ettei vaikuta. Jos Maria80 on taustalla, niin vois varmaan kertoa kokemuksia?
Juiliminen: Täälläkin on sillon tällön sitä pientä menkkamaista juilintaa, joka ei oo lähelläkään sitä, mitä se aikoinaan oli. Eli tosi pientä tunnetta vaan, joka menee taas pitkäksi aikaa ohikin aina. Mut siinä mielessä oon vähällä päässy kipujen suhteen tähän asti.
Minks: Ehkä otetaan vakuutus sitten vauvalle, kun se on jo maailmassa; mahassa olevaa ei olla vakuutettu. Mä suhtaudun aina vähän nihkeesti vakuutuksiin, koska tuntuu, että se on ilmaan heitettyä rahaa, jos mitään ei tapahdukaan, mutta eiköhän tämän projektin kohdalla asia oo niin tärkeä, että pyörrän ajatukseni. Ja pidä nyt vaan sitä mehukeittoa varalla koko ajan, kyllä se lähtö sieltä jossain vaiheessa tulee!
SuSi: Aika ikävä temppu se, mitä kissa teki kassille¿ Mutta täytyy tunnustaa, että rupes kyllä naurattaan, kun luin sen. Hyviä ideoita sulla isyyspakkaukseen. Muistinkin, että kyselit joskus siitä, oonko löytäny niitä isä-aiheisia t-paitoja. No en oo oikeista kaupoista mistään! Isänpäivän aikaan oli joku, jossa puhuttiin maailman parhaasta isästä, mutta sitten ei ois mun ideani samantapasesta paidasta vauvalle ja isille onnistunu, jos oisin sen ottanu. Taidan tilata netistä (lahjakas.fi). Hintaa tulee tilauksesta jo reilusti, joten siihen vaan sit pari pientä tarviketta enää ja vaikka oluttölkki. Joululahjaksi ostin miehelle mm. vauva-aiheisen kirjan, mutta isyyspakkaus pitäis olla valmis sen synttärinä tammikuussa.
Tiggerkö on nyt siirtymässä toisesta kaupungista toiseen, ja on ehkä siksi nettipimennossa? Varo vaan, ettei synny matkalle ;)
-S-simmu, 29+0
Mitenkähän tigger jakselee? Nytpä hänestä ei kuulukaan sitten jos on siellä sukuloimassa. Eipä voi kuin arvuutella milloin sairaalareissu koittaa.
Oma olo on ihan karsea. Ihan ku ois flunssa ja kuumetta. Mittasin lämmön, 36,7 eli normaali raskauslämpö vissiin. Muistasin et tollasta näyttäny raskausaikana. Vaikka normaalilämpö on mulla ilman raskautta alle 36. Mitähän tää nyt on? Raskausmyrkytystä vai oikeasti flunssaa? Vai enteileekö synnytystä?! Ei ois kiva sairastua johki flunssaan tässä loppumetreillä! Liekö tämä olo seurausta eilisestä ku olin kaupungilla 3-4h. Vakuutusasioita saatiin eteenpäin. Mies oli sössinyt, en jaksa pidemmälti selittää, mutta oli sooloillut ja hankkinu netistä jonku ihmeen kotivakutuksen Pohjolaan kesäkuussa. Eikä sitten ollu irtisanonu entistä IF:stä! Voitte kuvitella kuinka tuosta kimpaannuin. Ei hitto täs vaihees avioliittoa mennä enää sooloileen ja hankkiin omiin nimiin jotain nettivakuutuksia ja vielä ku samoin tein unohtanut asian ja maksanu puol vuotta kotivakuutusta molempiin yhtiöihin!!
No, riita puhdisti ilmaa kummasti. Lapsivakuutusta ei voinu laskea syntymättömälle lapselle (kun LA näin lähellä). Eli tekevät tarjouksen kun lapsi syntynyt. Katotaan nyt sitten mistä yhtiöstä tarjoavat parhaimman. Kyl me varmaan joku vakuutus otetaan.
Nyt lepäämään.
Minki
eli olla vielä joulun viettoon lähdetty, huomenna vasta. mieskin vielä tänään töissä, tosi innokkaasti hän lähti kun pohti ettei varmaan ketään muuta oo töissä. lohduttelin että mee nyt, kun pian saat sieltä kyllä olla poissa:)
vauvan vakuutuksesta: meillä on nyt se varaus vakuutukseen, ehdittiin just ja just hankkii. sen varsinaisen vakuutuksenhan saa sit kuitenkin vasta kun on syntynyt, mutta nyt pitäs olla varmempaa että se saadaan. huomioikaa muuten jos vakuutusta otatte, että monasti vaatii että muitakin vakuutuksia samassa paikassa, esim tapiola vaatii koti- tai maatalousvakuutuksen.
paikkojen arkuudesta: tossa toissa päivänä lajittelin koneelta valokuvia ja istuin meidän tietokonetuolilla. muuten ihana tuollanen stokken tuoli, mut nyt liian kova. ei saanut kunnon asentoa, niin oli pakko käydä tota alakertaa välillä lepuuttelemassa.
surullinen siili: siitä mahan muodosta. eikös se niin se uskomus mee että pojasta pitäis tulla vaan sellanen pikkunen pallo tohon eteen, mutta tytöstä leviää kylje ja peppu jne. ite en tuohon kyllä enää usko, kun yhdellä kaverilla oli pari viikkoo sitten ihan vaan sellanen nätti söpö pallo ja tyttö sieltä silti putkahti. halus sit teidän kissatkin osallistua miehen joululahjaan? juu, ei pitäs olla miehellä työmatkoja nyt hetkeen. ens viikkokin varmaan toosi rauhallinen töissä jos hän siellä on. kivalta kuulosti toi sun isyyspakkaus:) pitääkin muistaa pakata nuo meidän isännän pikkupullot mukaan tuohon ensi viikon kassiin.
minks: meillä on ostettuna niitä pikkusia valion mehukeittoja molemmille pari mukaan, ja suklaata ja batterya. nyt mies kyllä näki kaupassa jonkun ihmeen turkkilaispiiraan, jota alkanut himoitteen tonne mukaan:) mut toisaalta sanoi ettei varmaan stressivatsoineen silloin oikein pysty syömään. mut jos vaan on sellanen mies joka syö, niin kannattaa ottaa evästä, kun jos esim yöllä tulee lähtö niin se kahvilahan taitaa ainakin viikonloppusin aueta vasta yhdentoista aikaan.
kivunlievityksistä, jossain vaiheessa mietin niitä aqua-rakkuloita, mut oon niistä nyt luopunut. sen lihasrentouttajan selkään (ei siis oo epiduraali) varmaan haluun, jos kerran kivat verrannollisia menkkakipuihin, ja mulla kun aina selkä menee ihan kramppiin tolloin.
en kyllä sen enempää oo ennakkoon miettinyt. kuten aiemmin oon sanonut niin oon vähän huono valmistautuun juttuihin, et stressaan sit siinä pari minuuttia ennen. toisaalta, jos en tee listaa et haluan toimia näin,näin ja näin, niin en ainakaan pety jos kaikki ei meekkään niinkuin olen suunnitellut.
söpösimmu: mun mielestä tayssissa ainakin sanottiin etteivät suosittele että pikkuselle annetaan tuttia, ennen kuin on oppinut kunnolla imemään. nettipimento voi joo tulla mulle, mutta toi kaupungista toiseen siirtyminen tarkottaa vaan lähemmäs synnäriä siirtymistä:) meiltä matka kestää noin 25 min, noista ens viikon paikoista ehkä 10 minuuttia. mut kiva kyllä ollakin treella kun ei sit tartte täällä itekseen olla vaan on seuraa äitistä jne.
hei muuten, eihän kukaan oo nähnyt missään sellaisia " meidän isä koodaa teidän isän ohjelmistot" tms. bodyja tai paitoja. kun mies oli kuullut puhetta töissä sellaisesta ja on sellaista yritetty mettästää.:) oon yrittänyt googlettaakin, muttei tunnu löytyvän.
mut juu, ei nyt kummempaa. omassa masussa olotila vaihtelee sen verran usein ettei siitä voi mitään sanoa. välillä supistelee ei-kipeästi, sit välillä muutama kipeämpi lyhyt, menkkamaisia kipuja välillä. eli ota tästä nyt sitten selvää:)
tikru ja simppsi 39
Kuinka te jaksatte herätä noin aikasin? Mä herään kyllä ehkä yhdeksän aikaan mut se on niin mukava jäädä köllöttelemään sänkyyn ja kuulosteleen vauvan liikkeitä.
Söpösimmu: Mä oon ajatellu sen tutti asian niin että mielummin tutti kun peukalo. Jos lapsella on kova imemisen tarve niin se imee sitten todennäköisesti sormia tai jotain muuta jos ei tuttia saa ja niistäpä onkin sit vaikea aikanaan luopua. Tutista on kuitenkin tiettynä ikäkautena kai aika helppo vieroittaa. Ja mieluummin riippuvainen tutista kun tissistä niin pääsee äitikin välillä hengähtään :) Tiedän perheen jossa oltiin ehdottomasti tuttia vastaan ja ei tainnu mennä montaa viikkoa kun lahjaksi saatu tutti käytiin yöllä kolmelta keittämässä vauvalle :) Ei siis kannata miettiä mitään ehdottomia periaatteita kyllä käytäntö sen sanelee et sopiiko se tutti omalle lapselle vai pärjääkö ilman.
Minks: Hyvä jos pieni riita puhdisti ilmaa. Mä en kyllä ymmärrä miehiä kun kauheella touhotuksella tehdään jotain mut sitten ei voi asiaa selvittää kokonaan, mun mies vois toimia just samanlailla. Toivotaan eetä saatte hyvän tarjouksen sitten lapsivakuutuksesta. Toivottavasti sulla ei oo nyt mikään flunssa pukkaamassa päälle, koita lepäillä jos vaikka olo helpottais. Voi hyvinkin johtua eilisestä kaupunkireissusta. Toivottavasti sun mies pääsee tänään vähän aikaisemmin kotiin niin pääsette joulun viettoon (lue mies saa hyysätä levottomia kissoja ja voit itse rentoutua :)).
Tikru: Onko toiveissa et vauva syntyis vasta joulun jälkeen? Mieskin saa hyvään saumaan lomaa kuten Minksilläkin :) Onko tulevat isovanhemmat täpinöissään? Koskas sulla se seuraava neuvola oli? Saa nähdä selviätkö yhtenä kappaleena sinne saakka :) Mikä sulla muuten oli kohdunsuun/-kaulan tilanne viimeisessä lääkärissä? Muistan et tunkemalla oli yhdellä sormella auki :) mut oliko muuta? Eikös sulla ollu jo pehmenny kohdunkaula sillon keskiraskauden lääkärissä? Katsooko muuten terveydenhoitaja kohdunsuun avautumista ollenkaan vai vaatiiko se aina lääkärin?
surullinensiili ja pikku-tiikeri 29+4
Yllätys yllätys! Aattovauva tulossa tältä suunnalta :D
Eipä olla paljon nukuttu! Kinkku paistettiin viime yönä ja sitä heräilin kattomaan millon on valmis. Neljän maissa ku nousin taas niin tuntui et ois pissaa tullu ja mietin et nyt on lantionpohjalihakset repsahtaneet lopullisesti. No, pöntöllä sitten pissan lisäksi tuli vettä selvästi toisestakin " reiästä" ja paperi värjäytyi vaaleanpunaiseksi. Siitä saakka sitten on tihutellut, ite arvelisin että yht. muutaman desin ihan vetistä vaal.punaista nestettä. Limaa on ollut seassa ja ihan vertakin joten tulppa lähtee täs samalla. Pari kertaa olen jo soittanut taysiin ja sanoivat et tulen näytille täs aamupäivästä. Mutta kandin esimerkin perusteella tuo näytille tulo tarkoittaa sairaalaan jäämistä, joten siihen varaudun :) Sanoivat kyllä, että voivat laittaa kotiinkin vielä. Mua kun ei supistele. Toivon itse, että lähtis supisteleen, ettei tarttis käynnistää. Kivompi ois et ite alkais omaa tahtia.
Oskari liikkuu tosi paljon joten kai siel kaikki on kunnossa. Meen tästä nyt lepään, uni ei varmasti tule, mutta lepo tekis hyvää ku unet jääneet vähiin. Mieskin tos nukkuu.
Ilmoittelen jos kotia viel palaan, muuten sitten seuraavaksi ku Oskari on täällä!! Siistiä! Ei voi uskoa todeksi et tää tapahtuu jo nyt. Kun ei ollu ennakkovarotuksia, muuta ku vkon sisällä yhtäkkiä ilmaantuneet liitoskivut. Ja se et välil vihlasee virtsarakosta, siitä tietää et pää on alhaalla.
Nyt pitää malttaa lähtä pötkölleen kerään voimia. Ja tigger, tavataanko sairaalassa? :D Eikös sullaki se limatulppa ole lähtenyt liikkeelle? Viestaile tai soita jos olet tulos :)
Minki 38+5
mitäs mä nyt teen??? no, jos pari päivää malttais vielä simppis ottaa rauhassa, mutta eihän sitä koskaan tiiä.
se mitä tulin kirjotteleen oli että HAUSKAA JOULUA KAIKILLE!
katselen sitten ensi viikolla että miten palstailen. mutta laitatko vaikka minks tekstaria jos vielä pääset kotiin.
tikru ja simppis 39+1
Täähän menee tosi jänskäks! Onnea Minks! Saa nähdä tuleeko tikru perässä. Hurja miten tilanne voi kehittyä noin nopeesti ja äkkiarvaamatta. Toivottavasti teillä menee kaikki hyvin ja saatte pian Oskarin syliin. Onnea matkaan teille ja Tikrulle myös jos lähtö lähipäivinä koittaa! Muista Tikru säkin varata pieni tonttulakki sairaalakassiin :)
Johan tässä ihan kateelliseks tulee kun saatte jo vauvat syliinne. No ehkä tää pari kuukautta menee nopsaan..
Ja OIKEIN MUKAVAA JOULUA kaikille! Taitaa ainakin muutamille meistä olla aika ikimuistoinen :)
Surullinensiili ja pikku-tiikeri 29+5
Vautsi Minks, nyt se aika koittaa! Kenties oot sairaalassa nyt, eikä passittaneetkaan sua kotiin. Kiva, kun ehdit ilmottaa meille merkeistä. Aikamoinen jouluihme teille on tulossa, vaikket ehkä osannu supistusten perusteella odottaakaan - kunpa ei tulis sairaalassakaan kovia tuskia. Koita jaksaa ja keskittyä siihen, että Oskarin maailmaantulo vie kivut mennessään :)
Tigger: Toivottavasti maltat vielä hetken - ei sitä tiedä vaikka Minksin kanssa samaan aikaan siellä yhdessä päkistelette vauvoja ;) Jos ei jouluna tuu, niin kenties sitten uusi vuosi tuo teille ihanan yllärin!
Täälläpä sitten Surullisensiilin kanssa tuskaillaan ajan hidasta kulumista maaliskuulle... Meillä on mies jo muutamaan kertaan kommentoinu malttamattomana, että kauanko sillä Vempulalla nyt vielä kestää... Mää sentään saan tuntea ne potkut - varsinkin öisin ja iltasin.
Onkohan Noel jo kotona...? Kunpa ei olisi tullut mitään komplikaatioita -toisaalta jännittää, kun ei tiedä; mitä tahansa ikävääkin voi tapahtua, mutta toivotaan parasta.
Mulle tuli sitten tällä viikolla flunssa - vei sitä terää kyllä selkeesti jouluvalmisteluista. Pitäis tässä hiippailla keittiöön tekemään pasteijoita - sanoisinko vieläpä aika räkäisiä sellaisia... Tuleekin mietittyä, millasta olis joutua synnyttään kovassa nuhassa, tai jopa kuumeessa. Hellittiköhän Minksin tauti yhtään? No voi olla, että siinä unohtuu pikku räkätaudit suurempien kipujen lomassa.
Joulun tunnelmaa ja vauvailoa kaikille! Ajatuksissa olette joulun aikana!
-Söpösimmu, 29+3
Tämä on nyt ihan vaan kopio siitä mitä laitoin enskoihin, kun en kykene sen parempaan. Toivottavasti Minks selviää vähän vähemmällä kuin mitä mä kävin läpi!
Arvasittekin varmaan, että lähdin sinne Kättärille sitten jäädäkseni ;)
Vielä ette saa synnytyskertomusta ettekä paljon muutakaan, koska meillä tuli niin paljon mutkia matkaan, että ilo lapsen syntymästä vaihtui suruksi pienen voinnista lähes samantien.
Tihkunta oli lapsivettä, ja olin 3cm auki sisätutkimuksessa. Kyseessä kuitenkin korkea lapsivedenmeno. Alatiesynnytystä ei uskallettu käynnistää sikiön rytmihäiriöiden vuoksi (niitä näkyi ihan yllättäen siinä käyrällä taas), joten pikku Noel leikattiin sektiolla ulos keskiviikkoiltana klo 19.45. (Sektio meni loistavasti, oli kuulemma helppo operaatio.) Siitä sitten seurantaan rytmihäiriöiden vuoksi, ja yllättäen perjantaiaamuna todettiin Lastenklinikalla aortan paha ahtauma, ja lauantaiaamuna meille vanhemmille tuskallisen odottelun jälkeen pienelle tehtiin sydänleikkaus, jossa aortan ahtauma poistettiin. Eli pikkuinen sydänlapsi sieltä sitten tuli, vaikka kaiken piti olla kunnossa raskauden aikana!
Noel on toipunut supernopeasti, ja pääsee jo tänään teholta pois tavalliselle lastenosastolle. Tällä hetkellä arvioidaan, että noin kahden viikon päästä pääsee kotiin. Tänään pääsen ehkä vihdoin imettämään omaa lastani - osastolla kerkisin saada pikkuisen viereeni KERRAN synnytystä seuraavana päivänä :( On ollut siis aika rankkaa, kun hormonit kuitenkin vaatisivat sitä vauvan sylittelyä ja imetystä. Niin ja rinnat myös! Maitoa tulisi jos joku sitä vaan söisi. Onneksi voi lypsää.
Tuli siis vähän erilainen joulu meille. Niin paljon surua ettei tätä yksinään kyllä jaksaisi; onneksi mies on aivan ihana ja jaksaa tukea kun mä vaan itken. (Ette halua tietää miltä naama näyttää kun itkee kolme vuorokautta putkeen!) Mutta nyt ollaan jo voiton puolella, ja yritän miettiä että keskosen vanhemmilla olisi ihan sama tilanne kuin meillä nyt. Lapsi on kuitenkin tuolla osastolla jo ihan syliteltävissä, ja pääsen vihdoin ehkä imettämäänkin. Yöksi sinne ei kuitenkaan voi jäädä, joten kotiintulo on iltaisin aika surkeaa...
Mutta en siis palstaile ihan vielä, ja kirjoittelen tarkemmin kaikesta sitten kun se sujuu ilman tunnekuohuja. Toivottavasti teillä kaikilla muilla menee kuitenkin synnytys ja sen jälkeinen aika paremmin, tätä en toivoisi pahimmalle vihamiehellenikään!
kuitenkin onnellinen Kandi ja ihanan reipas ja elinvoimainen pikkumies kohta 5vrk
p.s. mitat oli 3700g ja 50cm, pipo 35cm
Kandille voimia kaiken tuon jännityksen keskelle! Silitä myös Noelia minunkin puolestani! Ja ennen kaikkea onneksi olkoon! Helpotti lukea, että pikkuinen on kuitenkin elinvoimainen ja on nyt päässyt pois teholta, vaikka kaikki ei mennytkään niin kuin olisi osannut varautua. Nyt täytyisi jaksaa vaan keskittyä seuraamaan pienen kehittymistä päivä päivältä ja ajatella, että hän on saanut parhaan mahdollisen leikkausavun ammattilaisten käsissä. Toivon kovasti, että Noelin voimat paranevat lujaa vauhtia, ja onneksi kokoa sillä olikin oikein mukavasti. Täytyy sanoa, etten kyllä täysin pysty kuvittelemaan sitä kaikkea huolta ja surua, mitä sulla on ollut, ja kuinka ikävää on ollut se, kun on ei oo saanut olla Noelin vierellä koko aikaa. Pelkästään jo hormonit niin kuin mainitsitkin, määräävät varmasti sen, että olis luja tarve ottaa pieni oma poika heti syliin, ja vielä muutenkin joutuu muuttamaan asennoitumisensa vierihoidosta noin moneksi päiväksi ¿ sitä helposti hätääntyy, mutta on vaan maltettava. Kuinka olet vielä omasta sektiostakin jaksanut toipua? Toivottavasti ei vienyt sulta fyysisesti kauheasti voimia, jotta jaksat olla onnellisena nyt Noelin lähellä, kun saat nyt aikaa olla vauvan kanssa ja opetella kaikkea uutta. Koitahan rauhoittua, parempaan suuntaan olette menossa!
Ei muuta kuin onnea muillekin joulunajan synnyttäjille ja pidän peukkuja kaikille (ja niin vähän kipuja kuin mahdollista)! Hengessä ollaan mukana!
-nuhanenäinen Söpösimmu 29+4 ja Vempulalta terkkuja
Heh, löysin täältä kahvilan puolelta tietokoneen ja netin! Oon tässä nyt päivittäin pyrkiny käppäilemään, jotta toipuisi nopeammin ja suoli toimisi! Täytyy ihmetellä tota omaa kroppaa, kuinka se kaikesta selviää! Nyt jo voin istua tässä pehmustetulla penkillä ihan normaalisti ja kävellä selkä suorana. Eilen kakkasin eka kerran synn. jälkeen, oli hieman outoa, mutta ei mitään tuskaa kuitenkaan. Paikat vaan niin turvonneet ja etenkin ton peräaukon seudun lantionpohjalihakset kadoksissa. Eniten koko hommassa koski tonne häntäluun seutuville ja se on ainut joka nyt edelleen vaivaa. Rintojen lisäksi. Imetys on nimittäin silkkaa tuskaa tällä hetkellä. Verta ei suihkua, mutta kauttaaltaan on nännin haavaumilla ja musta tuntuu et koko nänni irtoaa kohta... Ja yllätti kyllä täysin kuinka usein lapsi syö. Korviketta on saanut nyt 2x päivässä mun maidon lisäksi, koska mulla ei ole vielä maito ns. laskeutunut. On siis sitä ternimaitoa vieläkin. Siitä ei lapsi saa tarpeekseen ja tuntuu et kätisee koko ajan lisää...
Sillai se menee, että tunteet jää taustalle, kun väsymystä on tarpeeksi (viime yönä sain nukuttua ruhtinaalliset 3h yhteensä, sillä pitäs pärjätä koko tää päivä kun en osaa päivisin nukkua, ei saa unta syöttöjen välillä). Eli tälleen kun lähtee sen oman huoneen ulkopuolelle käveleen, vähän kattelee ulos ja ottaa etäisyyttä, niin tulee itku. Onnen itku. Mutta siellä huoneessa sitä on niin vauvassa kiinni, että tulee turhautumisen tunteita kun ei riitä vauvalle ja ei osaa imettää, toinen imis niin hanakasti et kipeetä tekee. Tutti on surutta otettu jo käyttöön (periaatteet katoo täs vaihees ku tarpeeks sattuu) ja kun tästä palailen huoneeseen (mies vahtii vauvaa ja hälyttää ku herää) niin otan rintakumit käyttöön. Eikä haittaa yhtään. Kaikki apu on nyt tarpeen.
Synnytyskertomus myöhemmin. Soittelin jo tikrulle sen tiimoilta ja itekin tässä sitä vielä sulattelee. Eka tuntu, että jäi traumoja ja jäin niihin kiinni (ei tullut yhtään unta enkä rauhoittunut). Sain nukahtamispillerin ja vauva otettiin 6h:ksi pois yöksi. Tuo pelasti mut. Pää nollautui ja näin normaaleja unia. Pääsin yli synnytyksestä. Eli sitä teidänkin pitää vaatia, jos tuntuu et jää jumiin siihen kokemaansa! Hyvinhän se mulla meni, ei mitään repeämisiä t. episotomioita. Sairaalaan tullessa 3cm auki, ammeessa köllin ja hyvin meni 4,5 cm:iin. Sit kaikki muuttu ja sumeni. Loppu 5,5cm meni 1,5 tunnissa! Ei ehtinyt tuolloin otettu epiduraali auttaa, koin että se vain häiritsi ponnistusta, joka siis mulla oli se pahin homma. Vei liki 2h. Kuvitelkaa... En oikein osannut ja siinä pelot teki tehtävänsä. En uskaltanut ponnistaa. No, siitä myöhemmin. Nyt meen tarkistaan mitä vauvalle kuuluu!
Pikku hiljaa tässä pääkoppa selkiää, vauva on tosi kaunis :D !!! Mutta ei sitä hirveessä onnen huumassa heti ole. Niin sano mieskin, ettei hänkään ole. Tajuaa pikku hiljaa :)
Mies sanoi tosiaan kauniisti: " Ysin vauva ja kympin äiti" . :) Vauvalla oli syntyessä siniset jalkapohjat, siitä -1p.
Kandi, jos luet tätä, niin suuret pahoittelut ja kaikki myötätunto täältä sulle mitä olette kokeneet. Synnyttäneenä jotenkin kaikki äidit tuntuu niin läheisiltä, ollaan koettu jotain samaa.... Ja tosiaan itkettää sun puolesta. Mutta pääasia, että Noel nyt toipuu hyvää vauhtia. Ei kertakaikkiaan tuollaiseen voi vaikuttaa tai varautua. Ihan hirveää varmasti ollut teille vanhemmille, olis se itsellekin ollut ihan kamalaa ellei sen tuskan päätteeksi olis lasta saanut syliinsä tai se ois heti viety pois jonnekin ilman tietoa et kaikki on hyvin.... Jaksamista!!
Minki ja tonttulakkinen Oskari 3vrk (päänympärys 36cm)
Jaksamisia kandille! Onneksi teidän pikku Noel on kuitenkin noin iso ja vahva niin varmasti toipuu nopeasti leikkauksesta ja saatte pienen tuoda pian kotiin. Onneksi asutte siellä ja saitte parhaan mahdollisen hoidon mahdollisimman nopeasti, se tuskin paljon lohduttaa mutta onneksi kaikki huomattiin tarpeeksi ajoissa ja hyvä hoito oli lähellä. Jaksamisia koko perheelle ja erityisesti pienelle reippaalle miehelle! Ja suuret onnittelut kaikesta huolimatta!
Suuret onnittelut myös Minksillle! Mä näin juuri sinä aaton vastaisena yönä unta siitä kuinka sä selviät synnytyksestä ja heräilin usein levottomana. Hienoa että selvisit siitä hyvin! Aika tekee tehtävänsä ja hämärtää negatiiviset muistot, sä kuitenkin selvisit siitä tosi hyvin niin kuin miehesikin sen totesi! Ja ihana vauva varmasti korvaa sen tuskan. Toivottavasti rinnat paranee pian ja maito nousee kunnolla. Ne rintakumit auttaa rintojen arkuuteen ilmeisesti melkoisen hyvin. Toivottavasti toivutte pian ja pääsette kotiin, siellä varmasti elämä hakeutuu omaan aikatauluunsa ja saat itsekin paremmin nukuttua! Jaksamisia myös teidän koko perheelle!
Vieläkö tikru on yhtenä kappaleena?
surullinensiili ja pikku-tiikeri 30+1
Tulin vaan lukaisemaan kuulumiset, mutta pitäähän mun nyt onnitella Minksiä hienosta saavutuksesta! Aika varmasti kultaa muistot, ja musta ainakin nyt tuntuu siltä että ottaisin ihan milloin vaan vaikka kuinka rankan synnytyksen kuin tuon sektion. Se alatiesynnytys on kuitenkin sellainen juttu, jota ei usein pääse elämässään kokemaan. Ja on se yleensä vauvallekin parempi kuin (pelko)sektio...
Täällä on jo parempi päivä: pikkuinen voi erittäin hyvin osastolla, ja tänään on tissi maistunut niin että äidillä lähti nahkat nännistä ;) Mua ei onneksi se imetys satu, se tuntuu vaan maailman luonnollisemmalta asialta ja tekisin sitä ihan milloin vaan. Lypsäminen on kyllä aika ikävää, mutta pakkohan sekin on tehdä kun ei pääse kotona imettämään. Maitoa tulee jo ihan täydellä teholla, eli sen suhteen kaikki ok. Toivottavasti sullakin Minks lähtee imetys sujumaan! Ainakin voin luvata että helpottaa kun vauva ei enää ime tyhjää vaan rinnoissa on jo paljon maitoa imettäväksi.
Saatiin myös tänään superihania uutisia: Noel saattaisi päästä kotiin jo torstaina tai perjantaina, tällä viikolla siis!!! Poika syö niin hirveästi ja toipuu silmissä, joten miksi turhaan pitää osastolla :) IHANAA!!! Päästään ehkä viettämään uutta vuotta perheenä :)
Kandi & Noel, huomenna jo viikon ikäinen!
Ihana pikkuinen kandi! Ja hyvän värinen! Sydänlapsilla usein on verenkierto huonompaa ja iho laikukas, mutta teidän poika on toipunut leikkauksesta hyvin ja oli tosi terhakan näköinen. Ja ihana kuva kun oli silmätkin auki :) Toivottavasti saatte pojan kotiin jo huomenna tai ylihuomenna, oma mielikin varmasti kohenisi kun saisi pojan täyspäiväisesti viereen. Hieno homma että maitoa piisaa, edistää pojankin toipumista eikä tarvitse murehtia enää imetyksen sujumisesta muiden murheiden keskellä. Onneksi teillä jo tilanne näyttää aurinkoisemmalta ja poika on kyllä todella suloinen :)
Koskas Minksillä on toiveita kotiin pääsystä? Mitäköhän kissit tuumaa pikkuisesta?
Mä sain vihdoin kelan päätöksen tosin vain pakkauksesta, mutta onhan sekin jotain. Sen pitäis parin viikon sisään nyt tulla. Tosin kartoitin vauvanvaate varaston ja mies totes et eihän me enää sitä pakkausta tarvita, täytyy myöntää että jotenkin niitä vaatteita vaan on kertyny :) Onko teillä muuten Minks ja kandi 50cm vaatteet käytössä? Mietin vaan et kannattaako niitä ostaa. Haluisin vauvalle kuitenkin sopivat vaatteet pienenäkin. Onko ne 56cm hirmusen isoja?
Vihdoin päästään hakemaan vaunut jee. Mä varmaan loppu illan vaan työntelen niitä täällä ja kateellisena mietin et osa saakin jo laittaa ihan pian vauvelin sinne :)
Söpösimmu: Muistatko koska jumppa alkaa? Oliko se jo huomenna vai vasta ens viikolla?
surullinensiili ja pikku-tiikeri 30+2
Kuulin, että Minksilläkin olis kotiinlähtö näillä hetkillä käsillä¿ Mahtava tunne varmaan kulkea poispäin sairaalasta uuden nyytin kanssa ja viedä se kotikynnyksen yli! Voiko sen heti laittaa turvakaukaloon ja kiikutella siinä sitten ylpeänä, vai kannetaanko se sylissä? Paljon onnea, ja hyvä, että maitohanat aukesi niin, ettei imetys ole ihan niin tuskallista enää.
Onnea myös Kandille historialliseen kotiinkuljetushetkeen, jos pikku-Noelin voikin viedä jo pian kotiin! Kyllä oli helpotus nähdä ne kuvat, sillä siinähän vauva oli ihan terveen näköinen! Ja oikein suloinen potretti, missä äiti ja pienokainen oli onnellisena yhdessä ;)
Surullinensiili: Mun mielestä jumppa ei ala vielä tänään, ehkä kai ens viikolla. Pitänee tarkistaa jostain. Tänään mun oliskin itse asiassa hyvä ottaa vielä rauhallisesti, kun mua yskittää niin pirusti, varsinkin öisin. Viikon päästä oon varmaankin taas jo kunnon kuntoilukunnossa. Kävelylle voisin lähteä ¿ toivottavasti ei taas pissahätä ihan heti yllätä¿ Se nimittäin nykyään vaivaa jo heti alkumatkasta, vaikka just olis vessassa käyny.
Missä on Tigger? Sairaalassa kenties¿;) Törmänneekö Minksiin¿
Flunssa jatkuu täällä vielä. Oon etukäteen muutenkin jo ilmoittanu töihin, että oon välipäivät palkattomalla, mutta olisin saattanu joka tapauksessa olla saikulla tän röhän takia. Kuumetta ei oo, joten nautin täällä kotona kyllä joulutunnelmasta ja siivoilen joulumässäilyjen jälkiä ja suuntaan jo ajatukset vaunujen hankintaan. Kenties hiippailemme vaunukauppaan ja miettimään turvakaukaloitakin pian.
-Söpösimmu ja odotettu rv-lukema 30+0!!!
Jokos täällä on kotiutuneita? Varmasti hieno tunne kun saa vauvelin kotiin ja tyhjään sänkyyn saa täytettä :) Me haettiin ne vaunut eilen ja kyllä on tuskallista katsella niitä tuossa olkkarissa tyhjänä. Enhän mä malttanu niitä mihinkään vaatehuoneeseen laittaa, kun täytyy ihastella ja lykkiä :) Hoitopöytä ei niin aiheuta tunteita kun on tavallisena lipastona. Vaatteitakaan ei vielä voi laittaa paikoilleen kun on lipasto väärässä paikassa, pitäis raivata makuuhuoneesta sille tilaa mutta pitäis ensin saada se pinnasänky et näkis vähän kuinka saadaan mahtumaan. Toisaalta tuntuu yhdeksän viikkoa pitkältä ajalta toisaalta lyhyeltä kun miettii mitä kaikkea on vielä tekemättä.
Hassu kysymys, onko teillä nännien ympärillä pieniä nystyjä? Mulla on ihan kun muutama rintatiehyt olis eksyny nännistä sivuun siis ovat ihan nännin vieressä nännipihassa. Vaikuttaa jotenkin normaalilta mut mä nyt oon kaikista näpyistä rinnoissa ihan hysteerinen. Alkaa mullakin kuivumaan rinnanpäät joten kai se on rintakumit ostettava jo jemmaan.
Söpösimmu: Mä kattoin hämeen naisvoimistelijoiden sivuilta ja siellä oli et ilmaiset jumpat 8.1-olisko ollu 13.1 eli alkaa varmaan vasta kahden viikon päästä. Mietin just et viittiiköhän sitä käydä ens viikolla kattoon jos onkin turhaa. Mulla on kans sellanen olo et vois flunssa iskee, mies oli joulun kipee joten josko nyt olis mun vuoro. Mä en olekaan kipee ollut moneen vuoteen. Olikohan muuten Minksin flunssa tuntemukset vaan jotain synnytystä enteileviä tunteita?
(.) Ihan hirveä möyryäminen käy mahassa. Lapsi on tuntunu tosi levottomalta viimeiset muutamat päivät. Kävin kävelyllä toissapäivänä ja hyvä ettei äitipolilla tarttenu käydä näyttäytyyn kun supisteli melkoisen tiuhaan. Muutenkin on tuntunut melko kovaa painetta alapäässä ja supistukset ollu aika napakoita mutta onneksi ei kivuliaita. Mä olin jo ihan varma et nyt vauveli tulee ihan liian aikaisessa, mutta onneksi olo on tasaantunut ja tiistaina on neuvola joten eiköhän siellä asiaa voida tutkia.
Tylsää kun se Elämän ihme ohjelma tulee vasta klo 23. Väsyttää jo nyt ihan hirveesti mut kattoin ekan osan ja tää loppu raskausaika oikeestaan enemmän nyt kiinnostaa kun on ite siinä vaiheessa. Kai se on vaan sinniteltävä hereillä.
surullinensiili ja pikkutiikeri 30+3
Vähän otettiin takapakkia, kun pikkuinen sai taas rytmihäiriöitä eilen aamulla niin että syke kävi 260:ssä..! Nyt sitten betasalpaajat käyttöön, niitä 4x vrk vuoden ajan, ja sitten pitäisikin jo olla rytmikset poissa. Vähän hankalaa ja tietysti pettymys kun piti ilman lääkkeitä pärjätä, mutta eipä mahda mitään.
Noel pääsee hyvin todennäköisesti huomenna kotiin, jos tämä alkanut yö sujuu hyvin. Jännittää ihan hitsisti! Ja oon ihan varma, että nyt yöllä tulee taas jotain häikkää eikä pääsekään kantamaan vaavia kotiin vielä huomenna :/ Mies on ihan innoissaan, hymyilee vaan. Yritän toppuutella että katsotaan nyt huomiseen ennen kuin juhlitaan. Muuten tulee vähän liian iso pettymys.
Mutta peukut pystyyn! Niin ja meidän Noel on kyllä koko ajan näyttänyt tosi terveeltä; ihonväri on ollut hyvä ja tasainen ja ruoka on maistunut koko ajan. Ja keuhkoista lähtee ääntä PALJON ;)
Kandi
Olittekin just tikru ja minks ehtiny laittaan viestiä samaan aikaan. olette siis vielä täällä odottavien joukossa :) Nyt se varmaan todellakin on odotusta kun lähtö voi tulla millon vaan. Toisaalta nauttikaa vielä siitä että voitte rauhassa pötkötellä sohvalla eikä mistään kuulu sellaista vaativaa itkua tai tuhinaa.
Tikru: Niin se voi sen limatulpan kans olla. Mutta lupaavalta kuulostaa sun tilanne. Toivottavasti sun mies ei enää joudu lähtemään työmatkoille!
Minks: Jep täälläkin on noi menkkakivut aika omaa luokkaansa. Mä kestän mielestäni hyvin kipua mut se on sen sorttista et vähäisenäkin tuntuu ihan hirveeltä, sillä tässä kauhulla odottelenkin et mitä on synnytyskivut mun kohdalla. Toisaalta sitä synnytystä odottaa myös tietyllä positiivisella mielenkiinnolla, jännä kokea mitä se on ja kuinka sen kestää. Ei kai siitä kohdunkaulan kypsymisestä voi oikein tietää, ei kai se kaikilla mitään piinallisia tuskia aiheuta. Lääkäri sanoi ekalla käynnillä että just siinä keskiraskauden lääkärikäynnillä noin viikoilla 25 on tärkeetä tarkistaa kohdunsuu, koska oireettomat keskenmenot on siinä kohtaa melko yleisiä. Eli tuskin siinäkään itse on huomannut että kohdunsuu onkin auennut ja kohdunkaula lyhentynyt jos kerran oireeton on.
Se imetysilta oli tavallaan hirveen positiivisessa ja kannustavassa sävyssä, mut siinä videolla se näytti niin hankalalta. Terkka sano et jos vauva imee rintaa päivässä n.8-12 kertaa, vähintään 6 vaippaa kastuu vaaleella pissalla ja vauva on enimmäkseen tyytyväinen niin se saa tarpeeks maitoa eikä sitä tartte alkaa mittaileen tai antaa korviketta. Mulle tulee vaan aina sellanen fiilis et jos täytyy pitää joku tollanen valmennus niin homma on jokseenkin hankala ja vaatii erityistä motivoitumista ja sinnikästä harjoittelua. Täytyy siis vaan ajatella taas et kyllä se käytäntö sen sit opettaa.
Nyt mä otan itteeni niskasta ja lähden sinne elukkakauppaan.