Lue keskustelun säännöt.
Äitini lapsuudessa koulujen kesäloma kesti 3kk
11.08.2023 |
On virallinen buumeri vm1946.
Näin ainakin sanoi.
Kesäloma kesti kesä- heinä- ja elokuun.
Tosin koulua oli sitten muuna aikana myös lauantaisin.
Hiihtolomakin oli vissiin pitempi.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja tais lauantait olla koulua ja vissiin jossain vaiheessa myös sunnuntait. Sitkö tuli eka se sunnuntai vapaaks ja sit myös lauantai. Ja lomatkin varmaan sen myötä lyheni.
Sunnuntaina ei ole ikinä ollut koulua!
Sunnuntai on aina ollu pyhäpäivä.
Siihen aikaan ainakin maaseudulla oli pyhäkoulu kirkolla ja sinne menivät lapsoset joukolla paitsi kommunistien lapset.
Oliko maaseudulla paljonkin "kommunistien lapsosia"?
Oli siellä muutama perhe ja heidän lapsensa. Hämmästyttävää olikin sitten, että heidän lapsensa lähtivät Ruotsiin töihin. Kysyin kerran, taisin olla 15 vuotias että miksi ne Ruotsiin menee eivätkä Leningradiin. Sain kauheat haukkumiset niskaani tuosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jokutaas kirjoitti:
1969 kansakoulun 3. luokalla oli englannin kielen tunteja Lohjalla. Oppikoulussa 1971 alkoi myös ruotsinkielen opetus ekalla luokalla. Kansakoulu oli 4 vuotinen. 1971 ei tarvinnut enää mennä lauantaina kouluun. Keskikoulussa oli lukukausimaksu ja oppikirjat täytyi maksaa itse.
Minulla oli Turussa viimeisenä kansakouluvuotena neljännellä luokalla englantia. Oli kouluvuosi 1961-62. Se taisi olla Turun ainoa koulu ja luokka tuolloin jossa opetettiin enkkua pari tuntia viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli kyllä suuri mullistus tuo 1970-luvulla tullut peruskoulu, joka kesti (ja kestää yhä) yhdeksän vuotta! Ja kaikille on pakollisena ruotsi ja yksi vieras kieli lisäksi.
Eli kaikkien noin vuonna 1965 jälkeen syntyneiden on ollut pakko opiskella peruskoulussa kahta vierasta kieltä.
Periaatteessa opiskeltiin kieliä, mutta monessa koulussa se opetuksen taso oli mitä oli. Siinä saa lapsi olla kielellisesti tosi lahjakas, jos oppii mitään huonossa opetuksessa. Päteviä kieltenopettajia ei riittänyt joka kouluun.
Jonkun kielen alkeiden opetukseen ei kovaa pätevyyttä tarvitakaan. Vuosia olen opettanut saksan alkeita enkä ole opettaja koulutukseltani. Aikuisille siis vapaaehtoistyönä. Ulkomailla kun asun niin nuoria aikuisia riittää jotka haluavat oppia saksaa.
Koulussa sama opettaja opetti yhtä huonosti alkeet ja siitä eteenpäin, joten ei siinä kielitaito karttunut. Käytännössä sanoja opetettiin kirjoittamaan, verbejä taivuttamaan, mutta puhumista tai keskustelemista ei opeteltu. Menin aikuisena kansalaisopistoon kielitunneille ja siellä opetus oli kuin toiselta planeetalta.
Minä kävin kansakoulua 4 vuotta ja englanti alkoi kolmannelta tai nejänneltä. Ruotsia oli myös.
Siirryin oppikouluun neljännen jälkeen, eikä englanti mistään alusta alkanut.
Jos olisin jatkanut kansakoulua niin sitä olisi ollut vielä kaksi vuotta eli yhteensä kuusi vuotta. Siitä oli sitten siirryttävä kansalaiskouluun niiden, jotka eivät menneet oppikouluun. Se kesti pari vuotta.
jokutaas kirjoitti:
1969 kansakoulun 3. luokalla oli englannin kielen tunteja Lohjalla. Oppikoulussa 1971 alkoi myös ruotsinkielen opetus ekalla luokalla. Kansakoulu oli 4 vuotinen. 1971 ei tarvinnut enää mennä lauantaina kouluun. Keskikoulussa oli lukukausimaksu ja oppikirjat täytyi maksaa itse.
Kansakoulu oli kuusivuotinen!
Neljänneltä sai hakea oppikouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se minullakin 80-luvulla oli ainakin se reilu 2,5 puoli kuukautta. Ei koulu koskaan alkanut mielestäni ennen elokuun puoltaväliä ja loppui puolestaan aina 31.5.
Kun lisättiin syysloma, kesäloma vastaavasti lyheni.
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa niitä noin ennen vuotta 1965 syntyneitä, jotka kävivät vain kansakoulun, lopettaen kaiken opiskelun 12-vuotiaana. He eivät opiskelleet päivääkään englantia, ruotsia tai mitään muutakaan kieltä (siis ainakaan siellä kansakoulussa).
Toki, jos omin päin aikuisena jotain sitten opiskelivat.
Mutta tässä oli lähtökohta.
Osa kansasta kävi kansakoulun ja ne joilla oli rahaa ja kiinnostusta, jatkoivat oppikouluun.
No ei se sitä tarkoittanut, että koulunkäynti olisi kuin seinään loppunut. Itse siirryin 70-luvulla tokan luokan jälkeen kolmannelle peruskouluun. Koulunsa keväällä lopettaneet neljäsluokkalaiset jäivät kouluun myös jatkamaan peruskoulussa. Oppikoulua kävivät aiemmin monet sillä mielellä, että tehdään keskikoulun loppuun asti eli n. nykyinen ysiluokka. Sitä muutaman vuoden koulutettua sukupolvea on enää harvakseltaan elossa. Kamalaa, miten tieto ajan mittaan vääristyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä miksi, mutta minulle on jäänyt mieleen, että kansakoulun neljännellä enkun tunnilla meidän piti lukea ääneen ja rivittäin edettiin. Opettaja sanoi, että missä siirryttiin seuraavaan lukijaan. No, siinä luettiin ja kun tuli erään Ismon vuoro lukea, niin se luki: Ikohome juuri näin kuin kirjoitin. Eli I go home oli teksti.
Jostain syystä mua huvitti ja nauratti tuo ihan mahdottomasti, ei ilkeilyn vuoksi kuitenkaan ja Ismo oli mukava poika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös silloin, kun ei ollut peruskoulua, niin ei ollut pakko käydä kuin kansakoulu. Kansakoulussa ei luettu yhtä ainutta vierasta kieltä. Tästä muuten johtuu, miksi osa väestöstä ei osaa mitään kieltä.
Kielet tulivat vasta oppikoulussa. Oppikoulu maksoi myös, ei ollut ilmainen.
Oppikoulu oli siis vapaaehtoinen jatko kansakoululle.
"Maksuton kansakoulu oli kuusivuotinen. Lapsi saattoi pyrkiä kansakoulun neljännen luokan jälkeen myös maksulliseen oppikouluun, mikäli hänen koulumenestyksensä ja perheen taloudellinen tilanne sen mahdollistivat."
Miettikääpä, että Suomessa on yhä ihmisiä, jotka ovat käyneet pelkän kansakoulun (6 vuotta) eli lopettaneet koulun 12-vuotiaana.
Kansakoulu vastaa vähän niinkuin nykyajan alakoulu 6 vuotta.
Minä aloitin kouluni kansakoulussa ja englanti alkoi kolmannella luokalla. Peruskoulun ala-asteeksi koulu muuttui viidennestä luokasta alkaen eli minun ei tarvinnut enää pyrkiä oppikouluun.
Mutta tosiaan, ainakin meidän kansakoulussa minua vanhemmatkin ikäluokat alkoivat englannin kolmannella luokalla. Raija H. opetti englantia muillekin kuin vain omalle luokalleen.
Sitä paitsi enpä usko, että kuuden vuoden koulutien kulkeneita enää on, ei ainakaan muualla kuin vanhusten palvelutaloissa.
Näköjään sitten tuossa murrosvaiheessa (kun kansakoulut ovat asteittain juuri muuttumassa peruskouluksi)on otettu vieraan kielen opiskelu kansakouluun, mitä ei aiemmin kyllä ollut.
40-luvulla syntynyt äitini sanoi, että kansakoulussa ei ollut lainkaan kielten opiskelua, silloin kun hän kansakoulun kävi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansakoulu
Täällä on todella pitkä info kansakoulusta, mutta missään kohtaa ei lue, että minä vuonna tuli kielten opiskelu kansakouluun ja tuliko se joka ikiseen kansakouluun vai oliko se kunnan itsensä päätettävissä.
40-luvulla syntynyt äitini sanoi, että hänen koulussaan Helsingissä ei kansakoulussa opiskeltu lainkaan kieliä.
Vasta kun hän siirtyi oppikouluun, alkoivat kielet. Ja saksalla aloitettiin.
Mielenkiintoista tietoa:
"1800-luvun loppupuolella kansakoulujen perustaminen oli kuntien aktiivisuuden varassa, vaikka kouluihin olikin mahdollista saada valtionapua.
Kouluja perustettiin melko laiskasti, sillä kansan keskuudessa katsottiin kirkollisen kiertokoulun riittävän tavallisen ihmisen sivistykseksi. Tuolloin nelivuotisen kansakoulun uskottiin opettavan lapset laiskoiksi ja totuttavan heidät kirjoihin ruumiillisen työn sijasta. Kaupungeissa kansakouluja perustettiin aktiivisemmin, sillä teollisuus tarvitsi lasku- ja lukutaitoisia kansalaisia eikä toimettomille lapsille ollut lapsityövoiman käytön vähentyessä parempaakaan käyttöä.
Kansakoulua luotaessa päämääränä oli ensisijaisesti laajan maaseudun peruskoulutustarpeen tyydyttäminen, joten opetusohjelmaan haluttiin saada vahvasti käytännöllinen leima.
Tässä suhteessa tärkeä oli käsityön opetus; usein käsityö oli ainoa oppiaine, joka sitoi oppilaan mielenkiintoa kouluun.
1920-luvulta lähtien kouluihin perustettiin myös puutarhoja, joiden ansiosta puutarhaharrastus levisi maaseudulle. Opetukseen liitettiin lisäksi taloudellisuus- ja säästäväisyyskasvatus."
:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli kyllä suuri mullistus tuo 1970-luvulla tullut peruskoulu, joka kesti (ja kestää yhä) yhdeksän vuotta! Ja kaikille on pakollisena ruotsi ja yksi vieras kieli lisäksi.
Eli kaikkien noin vuonna 1965 jälkeen syntyneiden on ollut pakko opiskella peruskoulussa kahta vierasta kieltä.
Periaatteessa opiskeltiin kieliä, mutta monessa koulussa se opetuksen taso oli mitä oli. Siinä saa lapsi olla kielellisesti tosi lahjakas, jos oppii mitään huonossa opetuksessa. Päteviä kieltenopettajia ei riittänyt joka kouluun.
Jonkun kielen alkeiden opetukseen ei kovaa pätevyyttä tarvitakaan. Vuosia olen opettanut saksan alkeita enkä ole opettaja koulutukseltani. Aikuisille siis vapaaehtoistyönä. Ulkomailla kun asun niin nuoria aikuisia riittää jotka haluavat oppia saksaa.
Valitettavasti sellaista on vielä nykyäänkin jossain pikkupaikkakunnilta. Tiedän ihmisen, joka meni pikkupaikkakunnalle matematiikan ja fysiikan opettajan sijaiseksi, ja joutui, yllätys yllätys, opettamaan ranskaa sitä ensimmäistä vuotta opiskeleville. Itse hän ei ollut lukenut koulussa ranskaa lainkaan, niin että siinä sitten opiskelivat ope ja oppilaat yhdessä open You Tube- valmennuksen turvin!
Vierailija kirjoitti:
Niinhän se kesti, koska maatalousvaltaisen Suomen perheet tarvitsivat lapsiaan työvoimana kesällä. Myös nykyinen koulujen syysloma on alunperin nimeltään perunannostoloma. Lapset keskeyttivät koulunkäyntinsä, että perunasato saatiin talveksi talteen.
Olen itsekin saanut nauttia pitkistä kesälomista ja koulunkäynnistä lauantaisin. Olin kesät serkkujen luona maatalossa mm. harventamassa sokerijuurikasta, tekemässä heinää jne.
Älä hölötä soopaa, mulla mitää syyslomaa ollu koskaan. Syyskausi alkoi 16-17.8, joululoma 22.12-1.1, hiihtoloma viikolla 8. Kesäloma alkoi toukokuun viimeisellä viikolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa niitä noin ennen vuotta 1965 syntyneitä, jotka kävivät vain kansakoulun, lopettaen kaiken opiskelun 12-vuotiaana. He eivät opiskelleet päivääkään englantia, ruotsia tai mitään muutakaan kieltä (siis ainakaan siellä kansakoulussa).
Toki, jos omin päin aikuisena jotain sitten opiskelivat.
Mutta tässä oli lähtökohta.
Osa kansasta kävi kansakoulun ja ne joilla oli rahaa ja kiinnostusta, jatkoivat oppikouluun.
Mun äiti on syntynyt -60 ja hän on kyllä käynyt peruskoulun. Neljä vuotta vanhempi isä kansakoulun, oppikoulun ja lukion jatkaen yliopistoon, vaikka oli kouluttamattoman yksinhuoltajaäidin kuopus, mummo halusi kouluttaa kaikki lapsensa ja panosti siihen. Kai halusi lapsilleen paremmat mahdollisuudet kuin itsellään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli kyllä suuri mullistus tuo 1970-luvulla tullut peruskoulu, joka kesti (ja kestää yhä) yhdeksän vuotta! Ja kaikille on pakollisena ruotsi ja yksi vieras kieli lisäksi.
Eli kaikkien noin vuonna 1965 jälkeen syntyneiden on ollut pakko opiskella peruskoulussa kahta vierasta kieltä.
Periaatteessa opiskeltiin kieliä, mutta monessa koulussa se opetuksen taso oli mitä oli. Siinä saa lapsi olla kielellisesti tosi lahjakas, jos oppii mitään huonossa opetuksessa. Päteviä kieltenopettajia ei riittänyt joka kouluun.
Jonkun kielen alkeiden opetukseen ei kovaa pätevyyttä tarvitakaan. Vuosia olen opettanut saksan alkeita enkä ole opettaja koulutukseltani. Aikuisille siis vapaaehtoistyönä. Ulkomailla kun asun niin nuoria aikuisia riittää jotka haluavat oppia saksaa.
Valitettavasti sellaista on vielä nykyäänkin jossain pikkupaikkakunnilta. Tiedän ihmisen, joka meni pikkupaikkakunnalle matematiikan ja fysiikan opettajan sijaiseksi, ja joutui, yllätys yllätys, opettamaan ranskaa sitä ensimmäistä vuotta opiskeleville. Itse hän ei ollut lukenut koulussa ranskaa lainkaan, niin että siinä sitten opiskelivat ope ja oppilaat yhdessä open You Tube- valmennuksen turvin!
Miten tää voi olla ees mahdollista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän se kesti, koska maatalousvaltaisen Suomen perheet tarvitsivat lapsiaan työvoimana kesällä. Myös nykyinen koulujen syysloma on alunperin nimeltään perunannostoloma. Lapset keskeyttivät koulunkäyntinsä, että perunasato saatiin talveksi talteen.
Olen itsekin saanut nauttia pitkistä kesälomista ja koulunkäynnistä lauantaisin. Olin kesät serkkujen luona maatalossa mm. harventamassa sokerijuurikasta, tekemässä heinää jne.
Älä hölötä soopaa, mulla mitää syyslomaa ollu koskaan. Syyskausi alkoi 16-17.8, joululoma 22.12-1.1, hiihtoloma viikolla 8. Kesäloma alkoi toukokuun viimeisellä viikolla.
Ja millähän vuosikymmenellä?
Vierailija kirjoitti:
Koulua oli myös lauantaina, syksyllä oli 3 päivän "perunannostoloma" ja maaliskuussa viikon hiihtoloma.
Mä olen -71 s. ja meillä ei ollut perunannostolomaa. Tiedän kyllä yhden koulun jossa oli.
Lukuvuosi myös loppui toukokuun lopulle, eikä mennyt kesäkuun puolelle.
Lukuvuosi alkoi elokuun puolessa välissä. (olen lapseton, niin en tiedä ovatko koulut jo alkaneet, ilmeisesti on?) Hiihtolomaa oli helmikuun lopussa viikko. Mutta ei tosiaan mitään lomia syksyllä.
Vierailija kirjoitti:
Niinhän se kesti, koska maatalousvaltaisen Suomen perheet tarvitsivat lapsiaan työvoimana kesällä. Myös nykyinen koulujen syysloma on alunperin nimeltään perunannostoloma. Lapset keskeyttivät koulunkäyntinsä, että perunasato saatiin talveksi talteen.
Olen itsekin saanut nauttia pitkistä kesälomista ja koulunkäynnistä lauantaisin. Olin kesät serkkujen luona maatalossa mm. harventamassa sokerijuurikasta, tekemässä heinää jne.
Et sinä kokoajan missään pellolla ollut, vaan juoksentelit pitkin maita ja mantuja muiden penskojen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän se kesti, koska maatalousvaltaisen Suomen perheet tarvitsivat lapsiaan työvoimana kesällä. Myös nykyinen koulujen syysloma on alunperin nimeltään perunannostoloma. Lapset keskeyttivät koulunkäyntinsä, että perunasato saatiin talveksi talteen.
Olen itsekin saanut nauttia pitkistä kesälomista ja koulunkäynnistä lauantaisin. Olin kesät serkkujen luona maatalossa mm. harventamassa sokerijuurikasta, tekemässä heinää jne.
Et sinä kokoajan missään pellolla ollut, vaan juoksentelit pitkin maita ja mantuja muiden penskojen kanssa.
Lol
1969 kansakoulun 3. luokalla oli englannin kielen tunteja Lohjalla. Oppikoulussa 1971 alkoi myös ruotsinkielen opetus ekalla luokalla. Kansakoulu oli 4 vuotinen. 1971 ei tarvinnut enää mennä lauantaina kouluun. Keskikoulussa oli lukukausimaksu ja oppikirjat täytyi maksaa itse.