Äitini lapsuudessa koulujen kesäloma kesti 3kk

Näin oli. Entä sitten?

Niin ja tais lauantait olla koulua ja vissiin jossain vaiheessa myös sunnuntait. Sitkö tuli eka se sunnuntai vapaaks ja sit myös lauantai. Ja lomatkin varmaan sen myötä lyheni.

Lauantait koulupäiviä, kouluunmpiti kerätä jokaisen tietty määrä puolukoita.

Koulua oli myös lauantaina, syksyllä oli 3 päivän "perunannostoloma" ja maaliskuussa viikon hiihtoloma.

Ap, unohdit perunaloman.

Kyllä, tuo oli aikaa ennen peruskoulua, joka tuli joskus 70-luvun alussa.

Mun äiti on samanikäinen (kävi kansakoulun ja oppikoulun).

Vaikka hän on itse saanut kolme lasta, jotka kaikki kävivät peruskoulun, hän yhä hämmästelee, että miten koulut jo nyt alkavat, jo elokuussa (kun meillä on siis lapsia, siis hänen lapsenlapset) ja tulee puhetta koulujen alkamisesta.

Hän on niin jäänyt sinne 50- ja 60-luvuille.

Vierailija kirjoitti:

Niin ja tais lauantait olla koulua ja vissiin jossain vaiheessa myös sunnuntait. Sitkö tuli eka se sunnuntai vapaaks ja sit myös lauantai. Ja lomatkin varmaan sen myötä lyheni.

Sunnuntaina ei ole ikinä ollut koulua!

Sunnuntai on aina ollu pyhäpäivä.

Niinhän se kesti, koska maatalousvaltaisen Suomen perheet tarvitsivat lapsiaan työvoimana kesällä. Myös nykyinen koulujen syysloma on alunperin nimeltään perunannostoloma. Lapset keskeyttivät koulunkäyntinsä, että perunasato saatiin talveksi talteen.

Olen itsekin saanut nauttia pitkistä kesälomista ja koulunkäynnistä lauantaisin. Olin kesät serkkujen luona maatalossa mm. harventamassa sokerijuurikasta, tekemässä heinää jne.

Myös silloin, kun ei ollut peruskoulua, niin ei ollut pakko käydä kuin kansakoulu. Kansakoulussa ei luettu yhtä ainutta vierasta kieltä. Tästä muuten johtuu, miksi osa väestöstä ei osaa mitään kieltä.

Kielet tulivat vasta oppikoulussa. Oppikoulu maksoi myös, ei ollut ilmainen.

Oppikoulu oli siis vapaaehtoinen jatko kansakoululle.

"Maksuton kansakoulu oli kuusivuotinen. Lapsi saattoi pyrkiä kansakoulun neljännen luokan jälkeen myös maksulliseen oppikouluun, mikäli hänen koulumenestyksensä ja perheen taloudellinen tilanne sen mahdollistivat."

Miettikääpä, että Suomessa on yhä ihmisiä, jotka ovat käyneet pelkän kansakoulun (6 vuotta) eli lopettaneet koulun 12-vuotiaana.

Kansakoulu vastaa vähän niinkuin nykyajan alakoulu 6 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, tuo oli aikaa ennen peruskoulua, joka tuli joskus 70-luvun alussa.

Mun äiti on samanikäinen (kävi kansakoulun ja oppikoulun).

Vaikka hän on itse saanut kolme lasta, jotka kaikki kävivät peruskoulun, hän yhä hämmästelee, että miten koulut jo nyt alkavat, jo elokuussa (kun meillä on siis lapsia, siis hänen lapsenlapset) ja tulee puhetta koulujen alkamisesta.

Hän on niin jäänyt sinne 50- ja 60-luvuille.

Alapeukut miksi?

Kyllä. Mitä siis sitten? Oli sama itsekkin ei niin kauan sitten ollenkaan. 

Peruskouluun siirryttiin vaiheittain vuosina 1972-1977 ensin Pohjois-Suomessa ja viimeksi Helsingissä. 

Suomen koululaitos uudistettiin perinpohjaisesti 1960- ja 1970-lukujen aikana. Luotiin peruskoulujärjestelmä, joka mahdollisti yleissivistävän koulutuksen kaikille suomalaisille varallisuudesta riippumatta. Koulukeskustelussa puhalsivat uudet tuulet ja vanhoja rakenteita ravisteltiin kunnolla.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/01/19/peruskoulu-mullisti-suomen-kou…

Tämä nykyinenkin on liian pitkä. Vois pari kolme viikkoa ottaa pois. Suurimmalla osalla kun ei ole mitään tekemistä.

Ajatelkaa niitä noin ennen vuotta 1965 syntyneitä, jotka kävivät vain kansakoulun, lopettaen kaiken opiskelun 12-vuotiaana. He eivät opiskelleet päivääkään englantia, ruotsia tai mitään muutakaan kieltä (siis ainakaan siellä kansakoulussa).

Toki, jos omin päin aikuisena jotain sitten opiskelivat.

Mutta tässä oli lähtökohta.

Osa kansasta kävi kansakoulun ja ne joilla oli rahaa ja kiinnostusta, jatkoivat oppikouluun.

Oli kyllä suuri mullistus tuo 1970-luvulla tullut peruskoulu, joka kesti (ja kestää yhä) yhdeksän vuotta! Ja kaikille on pakollisena ruotsi ja yksi vieras kieli lisäksi.

Eli kaikkien noin vuonna 1965 jälkeen syntyneiden on ollut pakko opiskella peruskoulussa kahta vierasta kieltä.

Vierailija kirjoitti:

Myös silloin, kun ei ollut peruskoulua, niin ei ollut pakko käydä kuin kansakoulu. Kansakoulussa ei luettu yhtä ainutta vierasta kieltä. Tästä muuten johtuu, miksi osa väestöstä ei osaa mitään kieltä.

Kielet tulivat vasta oppikoulussa. Oppikoulu maksoi myös, ei ollut ilmainen.

Oppikoulu oli siis vapaaehtoinen jatko kansakoululle.

"Maksuton kansakoulu oli kuusivuotinen. Lapsi saattoi pyrkiä kansakoulun neljännen luokan jälkeen myös maksulliseen oppikouluun, mikäli hänen koulumenestyksensä ja perheen taloudellinen tilanne sen mahdollistivat."

Miettikääpä, että Suomessa on yhä ihmisiä, jotka ovat käyneet pelkän kansakoulun (6 vuotta) eli lopettaneet koulun 12-vuotiaana.

Kansakoulu vastaa vähän niinkuin nykyajan alakoulu 6 vuotta.

Minä aloitin kouluni kansakoulussa ja englanti alkoi kolmannella luokalla. Peruskoulun ala-asteeksi koulu muuttui viidennestä luokasta alkaen eli minun ei tarvinnut enää pyrkiä oppikouluun.

Mutta tosiaan, ainakin meidän kansakoulussa minua vanhemmatkin ikäluokat alkoivat englannin kolmannella luokalla. Raija H. opetti englantia muillekin kuin vain omalle luokalleen.

Sitä paitsi enpä usko, että kuuden vuoden koulutien kulkeneita enää on, ei ainakaan muualla kuin vanhusten palvelutaloissa.

Vierailija kirjoitti:

Ajatelkaa niitä noin ennen vuotta 1965 syntyneitä, jotka kävivät vain kansakoulun, lopettaen kaiken opiskelun 12-vuotiaana. He eivät opiskelleet päivääkään englantia, ruotsia tai mitään muutakaan kieltä (siis ainakaan siellä kansakoulussa).

Toki, jos omin päin aikuisena jotain sitten opiskelivat.

Mutta tässä oli lähtökohta.

Osa kansasta kävi kansakoulun ja ne joilla oli rahaa ja kiinnostusta, jatkoivat oppikouluun.

Eikös kansakoulun jatkeena ollut "kansalaiskoulu" / jatkokoulu heille, jotka eivät jatkaneet oppikouluun?

Ainakaan omat kansakoulun käyneet sukulaiset ei opiskelleet mitään vierasta kieltä koulussa. Ovat nyt 7-kymppisiä.

Vierailija kirjoitti:

Oli kyllä suuri mullistus tuo 1970-luvulla tullut peruskoulu, joka kesti (ja kestää yhä) yhdeksän vuotta! Ja kaikille on pakollisena ruotsi ja yksi vieras kieli lisäksi.

Eli kaikkien noin vuonna 1965 jälkeen syntyneiden on ollut pakko opiskella peruskoulussa kahta vierasta kieltä.

Pakko? Ei se koskaan pakolta tuntunut. Englannin ja ruotsin lisäksi luin yläasteelta saksaa ja lukiosta ranskaa ja kirjoitin kaikki neljä yo-kirjoituksissa. Ilman kieliä olisin ollut keskimääräistä huonompi oppilas ja koulu olisi tuntunut tylsältä ja pakkopullalta. Todennäköisesti en olisi jatkanut lukioon saakka.

Siihen aikaan kouluilla oli pitkä kesäloma yhteiskunnallisista syistä. Lapset tarvittiin maalla kesäksi kotiin työvoimaksi ja avuksi.

Ongelma on siinä että Suomessa koulu loppuu niin aikaisin, kesäkuun alussa tai toukokuun lopussa. Esimerkiksi Ruotsissakin kesälomat alkaa vasta kesäkuun puolivälissä.

Britanniassa taas käydään koulua heinäkuuhun. Muutenkin siellä koulusysteemi on jaettu kolmeen jaksoon, terms, minkä välillä välillä on lomat, breaks. Lisäksi jokaisessa jaksossa on half-terms, eli siis noin viikon loma.