Lue keskustelun säännöt.
Oppenheimer elokuva oli pettymys
10.08.2023 |
Kaikkialla ylistetään Oppenheimeria. Nyt oikeesti hei, kolme tuntia pukumiehiä istumassa ahtaassa kuulusteluhuoneessa. Odotin rutkasti enemmän toimintaa. Olen kaksi kertaa nukahtanut leffaan, tämä oli niistä toinen.
Leffa oli T Y L S Ä. Tätä ei vain kukaan uskalla sanoa.
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
No ne vindieselit on sitten erikseen.
Älä nyt, minä nukahdan välittömästi kaikenlaisten kaahaus- ja räiskintäelokuvien äärelle. Itse kyllä tykkäsin Oppenheimerista, minusta se oli aika kevyt kuitenkin, asiasisältö huomioonottaen. Todella lyhyt ja nopeat leikkaukset, visuaalisia täkyjä säännöllisin väliajoin jne. Tuntui lyhyemmältä kuin 3 h.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tykkännyt, kun Nolan oli tunkenut hänelle tyypillistä aikatasoilla leikittelyä perus draamaan. Teki elokuvasta raskasta seurattavaa. Vähän sama oli Dunkirkissa. Muissa leffoissa toimii.
Samaa mieltä. 3 tuntia oli liian pitkä, itsellänikin alkoi silmät lupsua puolivälissä. Aika mitäänsanomaton ja venytetty.
Meinaatko, että olet nyt sitten todella rohkea, kun uskallat sanoa tämän? :) Hui, melkein pelottaa.
Vierailija kirjoitti:
Sanoin jo ennen leffan tuloa
Liian syvällinen naisille!!!!
Sepä siinä on kun ei ollut syvällinen. Enemmän jopa dokumenttityylinen elämäkerta. Odotin enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyleffat on tylsänpuoleisia. Luovuus on kadonnut.
Memento oli loistava elokuva Nolanilta, mutta muutoin en ole juuri hänen tuotannostaan pitänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoin jo ennen leffan tuloa
Liian syvällinen naisille!!!!Sepä siinä on kun ei ollut syvällinen. Enemmän jopa dokumenttityylinen elämäkerta. Odotin enemmän.
Et vaan ymmärrä
Tyhmä lehmä
Auts. Kyyneleet valuvat poskillani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hollywood on ollut jo pitkään kriisissä, näyttelijät lakossa, Barbien ja Oppenheimerin markkinointi oli massiivista. Se toimii massoihin, siitä tulee The Juttu joka tottakai on upeaa vaikka olisi nukahtanut leffaan.
Oho, me käytiin katsomassa se miehen kanssa viime lauantaina IMAXissa ja molemmat oli sitä mieltä, että yksi parhaista elokuvista pitkään, pitkään aikaan. Sehän tosiaan perustuu Kai Birdin Pulitzer-palkittuun Oppenheimerin elämäkertaan American Prometheus, ja seuraa sitä varsin uskollisesti. Olin positiivisesti yllättynyt, että Nolan ei ole ottanut liikaa taiteellisia vapauksia ja vääristellyt historiaa.
Mutta ymmärrän kyllä ettei ole kaikkien juttu, kun se tosiaan on pääosin politiikasta ja tieteestä. Mutta itse tykkään juuri tuontyyppisistä elokuvista muutenkin. Minusta se hienoin juttu oli se, miten se jännitys ei tapahdu ruudulla vaan katsojan päässä, jos katsoja samalla pohtii esim. sitä, mitkä on ydinaseiden olemassaolon vaikutukset nyt ja tulevaisuuteen, valtaapitävien korruptoituneisuutta, McCarthyismiä ja kommunistivainoa Yhdysvalloissa jne. Ja se loppukohtaus oli tosi pysäyttävä, se miten ketjureaktio tosiaan on alkanut, vaikkei ilmakehä syttynytkään - ketjureaktio, jossa ydinaseita tehdään lisää ja lisää, kilpavarustellaan, ja ennemmin tai myöhemmin niitä tullaan taas käyttämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyleffat on tylsänpuoleisia. Luovuus on kadonnut.
Memento oli loistava elokuva Nolanilta, mutta muutoin en ole juuri hänen tuotannostaan pitänyt.
Oppenheimer on enemmän The Prestigen ja Mementon tyylinen kuin Nolanin muiden viimeaikaisten leffojen. Itseäni ei ole Nolanin scifit, edes ylistetty Inception, innostaneet yhtään, mutta Oppenheimeristä tykkäsin kovasti.
Etenkin kun Saksan ydinaseohjelma oli siinä vaiheessa vuonna 1944 että aseen koeräjäytyksiä tehtiin ainakin kaksi ja niistä toinen Rügenin saarella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoin jo ennen leffan tuloa
Liian syvällinen naisille!!!!Tämä
Ihanaa, jollekulle syvällinen mies odotettavissa. Suhde toimii varmasti.
Mun mielestä oli oikeasti vuosisadan parhaita elokuvia, mutta pidän muutenkin fysiikasta ja historiasta sekä myös dokumenteista. Jos toimintaa odotti, niin ehkä pettyi. Mutta miksi odotit toimintaa, kun tämähän taisi olla kategorisoitu draamaksi ja trilleriksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, etkö tiennyt että kyseessä on tiedemiehen elämäkerta? Koska jos tiesit, niin ei olisi pitänyt toimintaa odottaa katsomaan mennessään.
Mä olen lukenut sen kirjankin johon elokuva perustuu, ja siinä on samalla tavoin kuin elokuvassa, että sota tai atomipommi ei ole mitenkään se pääjuttu, vaan Oppenheimer henkilönä ja erityisesti se miten korruptoituneet vallanpitäjät tuhosivat henkisesti miehen, joka oli auttanut saamaan ydinaseen. Kuten elokuva, myös kirja on ehkä kolmasosaltaan "oikeussalidraamaa" turvallisuuskuulemisista, sekä Oppenheimerin, että hänet tuhonneen Straussin.
Minusta se on hauska käänne, että karma iskee Straussiin 5 vuotta myöhemmin kuin hän on tuhonnut Oppenheimerin uran ja mielenterveyden, ja hän joutuu samanlaiseen kuulusteluun kuin Oppenheimer, ei pääse ministeriksi ja ura tuhoutuu. Ilman että Oppenheimer tai hänen kollegansa olisivat mitenkään juonineet sitä, ihan vaan "kohtalo" tai karma iski takaisin.
Oppenheimer oli niin hyvä, että kolme tuntia hurahti hetkessä.
Yleensä 90-100 minuutin toimintapläjäyksissä tulee pitkästymisiä, mutta oppenheimerissä ei kertaakaan.
Menen varmasti katsomaan toisenkin kerran.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä oli oikeasti vuosisadan parhaita elokuvia, mutta pidän muutenkin fysiikasta ja historiasta sekä myös dokumenteista. Jos toimintaa odotti, niin ehkä pettyi. Mutta miksi odotit toimintaa, kun tämähän taisi olla kategorisoitu draamaksi ja trilleriksi?
Osaatko yhtään perustella miksi leffa on vuosisadan paras? Edes pikkiriikkisen verran...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä oli oikeasti vuosisadan parhaita elokuvia, mutta pidän muutenkin fysiikasta ja historiasta sekä myös dokumenteista. Jos toimintaa odotti, niin ehkä pettyi. Mutta miksi odotit toimintaa, kun tämähän taisi olla kategorisoitu draamaksi ja trilleriksi?
Osaatko yhtään perustella miksi leffa on vuosisadan paras? Edes pikkiriikkisen verran...
Viimeisin hyvä elokuva oli clint eastwoodin armoton. sen jälkeen on tullut roskaa.
Vierailija kirjoitti:
Ap, etkö tiennyt että kyseessä on tiedemiehen elämäkerta? Koska jos tiesit, niin ei olisi pitänyt toimintaa odottaa katsomaan mennessään.
Mä olen lukenut sen kirjankin johon elokuva perustuu, ja siinä on samalla tavoin kuin elokuvassa, että sota tai atomipommi ei ole mitenkään se pääjuttu, vaan Oppenheimer henkilönä ja erityisesti se miten korruptoituneet vallanpitäjät tuhosivat henkisesti miehen, joka oli auttanut saamaan ydinaseen. Kuten elokuva, myös kirja on ehkä kolmasosaltaan "oikeussalidraamaa" turvallisuuskuulemisista, sekä Oppenheimerin, että hänet tuhonneen Straussin.
Minusta se on hauska käänne, että karma iskee Straussiin 5 vuotta myöhemmin kuin hän on tuhonnut Oppenheimerin uran ja mielenterveyden, ja hän joutuu samanlaiseen kuulusteluun kuin Oppenheimer, ei pääse ministeriksi ja ura tuhoutuu. Ilman että Oppenheimer tai hänen kollegansa olisivat mitenkään juonineet sitä, ihan vaan "kohtalo" tai karma iski takaisin.
Eli sama juoni kuin Imitation game leffassa
Vierailija kirjoitti:
Hollywood on ollut jo pitkään kriisissä, näyttelijät lakossa, Barbien ja Oppenheimerin markkinointi oli massiivista. Se toimii massoihin, siitä tulee The Juttu joka tottakai on upeaa vaikka olisi nukahtanut leffaan.
Sanoisin, ettei nyt ole näiden tapauksessa kummassakaan kyse tästä. Molemmat on oikeasti hyviä elokuvia. Ja Oppenheimeria on ylistäneet monet kriitikot, ohjaajat yms. myös, ei ole pelkkää markkinahypetystä. Toki, eihän tällainen tiedemiehen elämänkerta ja oikeussalidraama ole kaikkien makuun, ymmärrän että jotkut pitää tylsänä, mutta paljon on ihmisiä jotka tykkää, minä myös. Saatanpa mennä vielä toisenkin kerran katsomaan tämän, ja siitä on aikaa kun olen käynyt teatterissa mitään katsomassa kahta kertaa.
No ne vindieselit on sitten erikseen.