Sinkkunaiset: onko nämä 6 isointa ongelmaa deittailussa miesten kanssa?
1. Kiinnostavia miehiä ei löydy
2. Kemiaa ei löydy
3. Miehet haluaa vain seksiä
4. Treffit tuntuu työhaastattelulta ja koko deittailu työltä
5. Miehiin ei voi luottaa, pelaaminen, valehtelu
6. Jos löytyy kiinnostava mies, niin sitten se ei kiinnostu susta
Bonus monilla: Miehet on loukanneet sua eri tavoin pikkutytöstä asti
Näyttääkö tällainen lista suunnilleen oikeaan osuvalta vai tuleeko vielä mieleen jotain lisättävää? Saa ainakin mun puolesta sanoa ihan suoraan, mä en ainakaan ota itseeni.
Kommentit (149)
Vierailija kirjoitti:
1. Kiinnostavia naisia ei juuri löydy
2. Kemiaa ei löydy
3. Treffit tuntuu työhaastattelulta ja koko deittailu työltä
4. Jos löytyy kiinnostava nainen, niin sitten se ei kiinnostu sustaPienellä muokkauksella sain itselleni sopivan version miehisestä näkökulmasta.
Niinpä. Sama ongelma molemmilla sukupuolilla, mutta mun mielestä se on ollut aina noin. Isosta joukosta ihmisiä vain harva on sillä lailla kiinnostava.
Etenkin Tinderaikana korostuu toi kohta 3.
Samanlaista se on miehillä. Ei tarvita naista, koska se on yleensä vain painolasti miehen elämään eikä tuo mitään positiivista. Elämässä kaikki hyvin ja ei mitään tarvetta ottaa "lisätyötä" eli parisuhdetta kun ei sellaista kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Kiinnostavia naisia ei juuri löydy
2. Kemiaa ei löydy
3. Treffit tuntuu työhaastattelulta ja koko deittailu työltä
4. Jos löytyy kiinnostava nainen, niin sitten se ei kiinnostu sustaPienellä muokkauksella sain itselleni sopivan version miehisestä näkökulmasta.
Entäs kohta 3, naiset haluavat vain seksiä?
Ei miesten ja naisten listojen tarvi olla yhtä pitkiä.
Mutta voihan ton seksikohdan korvata jollain muulla. Kaikki naiset ei etsi parisuhdetta treffaillessaan, tai sitten juuri kyseinen treffikumppani ei kävisi suhteeseen. Nämä naiset haluavat siis jotain muuta muuta tällöin (vs miehet haluaa seksiä).
Esim. jotkut naiset haluaa oikeasti vaan kuuntelijaa, jotkut kaveria, jotkut sen ilmaisen aterian, jotkut käydä näön vuoksi treffeillä ja jotkut tosiaankin vaan sitä seksiä
Noi on isoja ongelmia. Pieniä ongelmia ne toiset jonkin hieman vihamielisen naisen kirjoittamat jutut, ei nekään epätotta ole.
Siksi mietinkin taas, erotako omasta miehestä. Hän kun ei ole mikään naisvihamielinen persu. Oiskohan meidän ongelmat sellasia, mistä selvitä.
Vaikka tällä palstalla usein käsketään jättämään se sika, niin näitten inkkujen juttuja luettuaan osaa arvostaa omaa miestään ihan eri tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin. Parissakin aiemmassa suhteessani nainen vaati, että kotona pitää viettää paljon aikaa ja olla läsnä seurana, mutta samaan aikaan pitää tienata hyvin. Yritin selittää ettei yhtälö toimi kuin perijöiden tai uhkapelaajien kohdalla, mutta jostain syystä se oli naisille vaikeaa ymmärtää. Onko Suomessa muka niin paljon perijöitä vai mistä tämä vääristynyt kuva? Ehkä tämä on niin pieni maa, että aina joku tuntee jonkun kaverin miehen joka peri paljon rahaa ja voi elää riippumatonta elämää.
Haha, mun vaimoni on juuri tällainen! Pitäisi aina olla viemässä lapsia joka paikkaan ja harrastuksiin ja hänellekin pitäisi suoda aikaa (sekä hänen omaa, että yhteistä aikaa - itselläni ei omaa aikaa ole juuri milloinkaan). Toisaalta hän sanoo "tukevansa" urakehitystäni, mutta joka hiton kerta kun pitää lähteä työreissuun pariksi päiväksi, alkaa se valitus siitä miten hän joutuu yksin pesemään pyykit ja laittamaan ruuan lapsille!
Mutta kuukausipalkan pitää olla kohdallaan ja 80%:a työviikkoa en voinut tehdä jäädäkseni yhtenä päivänä viikosta lapsen kanssa hänen ollessaan päiväkodissa, koska "rahaakin tarvitaan".
Olen kyllä idiootti, kun katselen moista käytöstä jo toistakymmentä vuotta. Ehkä saan tästä valaistuksen ja otan eron. Lapsista saakin sitten taistella varmaan oikeudessa..
Naiten ongelma miehen löytämisessä lienee isolta osalta myös aivan taivaissa oleva oman arvon tuntemus suhteessa siihen mitä miehestä hakee. Halutaan vähintään 180cm, sporttinen ja hyvin toimeen tuleva mies. Nämä kolme yhdessä paketti rajaavat miehistä pois jo varmaan 97%. Näistä samot kriteerit täyttävistä miehistä taistelee sinun lisäksi miljoona muutakin sinua kauniimpaa, fiksumpaa ja todennäköisesti myös luonteeltaa helpomaa naista.
Vierailija kirjoitti:
Naiten ongelma miehen löytämisessä lienee isolta osalta myös aivan taivaissa oleva oman arvon tuntemus suhteessa siihen mitä miehestä hakee. Halutaan vähintään 180cm, sporttinen ja hyvin toimeen tuleva mies. Nämä kolme yhdessä paketti rajaavat miehistä pois jo varmaan 97%. Näistä samot kriteerit täyttävistä miehistä taistelee sinun lisäksi miljoona muutakin sinua kauniimpaa, fiksumpaa ja todennäköisesti myös luonteeltaa helpomaa naista.
Ei välttämättä. Jos kriteereinä ovat vain nuo kolme, niin eiväthän nuo ole kummoisetkaan kriteerit. Termit "sporttinen" ja "hyvin toimeentuleva" ovat sen verran väljiä ja tulkinnanvaraisia käsitteitä. Sanoisin jopa, että juuri tuollaisen miehen löytää helposti. Ne naiset, joilla on oikeasti tiukat kriteerit, etsivät miestä, jolla on tietynlainen maailmankatsomus, tietyntyyppiset seksuaaliset mieltymykset, tietyntyyppinen elämäntapa ja tietyntyypiset arvot - mitä ne sitten kullekin ovat. Ja lisäksi tietyntyyppinen ulkonäkö, eli pelkkä pituus ei enää riitäkään, vaan tykätään vaikka jostain tietyn alakulttuurin edustajista tms.
Itse koen nimenomaan ongelmaksi, että iso osa miehistä on jotain väh. 180cm, urheilullisia/liikunnallisia ja sinänsä ihan hyvätuloisia. Mutta mikä heistä tekee kiinnostavia? useimmiten ei mikään! Niitä oikeasti kiinnostavia miehiä on vähän, ja lisäksi heistäkin osa karsiutuisi sitten erinäisten päänsisäisten ongelmien perusteella - kenellä on kiintymyssuhdeongelmaa, kenellä masennusta tai muuta mielenterveysongelmaa, kenellä ties mitä menneisyyden painolastia... Olkaa tyytyväisiä, jos jollain on noinkin väljät ja helposti saavutettavat kriteerit kuin 180cm, urheilullisuus ja hyvät tulot!
Monista huokuu itsekkyys ja keskenkasvuisuus. Se on iso miinus ja olen lopettanut monta tapailua sen vuoksi. Myös huono kirjoitustaito karkottaa. Olen 30 ja tapaillut ikäisiäni ja vanhempia. Nyt olen onnellisesti miehen kanssa, jolla on kyllä sitä ylipainoa, mikä ei varsinaisesti alkuun ollut mieleeni, mutta hän on muuten niin loistomies, älykäs ja erittäin huomioonottava, muttei kuitenkaan mikään "tossu", että pidän mieluusti itselläni. Hän on kaksi vuotta nuorempi kuin minä, mutta harvinaisen kypsä. Erityisesti huomioonottavuus on ollut mukavaa, hän on niin kohtelias. Plussaa kokkaustaidoista.