Te kenellä on yhteinen sukunimi, miten päätitte kumman sukunimi valitaan?
Kommentit (119)
Miehen nimi oli itsestäänselvä valinta, koska en halunnut missään nimessä pitää tyttönimeäni. Miehellä ei ollut asiaa vastaan mitään.
Valitsin mieheni nimen ihan koska se oli kaunis ja siihen aikaan ei vaihtoehtojakaan juuri ollut.
Nyt pitäisin oman nimeni mutta lapset laittaisin isänsä nimelle.
Ei sitä varsinaisesti päätetty. Molemmille oli selvää, että otan miehen nimen. Muista vaihtoehdoista ei edes keskusteltu.
Olen niin vanha fossiili, että aviotuessani ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin ottaa miehen sukunimi. Ei se kyllä haitannut, koska tyttönimeni oli mallia Virtanen. Ei tullut ikävä sitä.
Vierailija kirjoitti:
Se pitäis lailla säätää että aina tulee miehen sukunimi.
Kunhan ymmärrätte, että se on sitten naisen sukunimi myös mahdollisen eron jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se pitäis lailla säätää että aina tulee miehen sukunimi.
Kunhan ymmärrätte, että se on sitten naisen sukunimi myös mahdollisen eron jälkeen.
Kunnes avioidutaan uuden miehen kanssa ja otetaan hänen nimensä. Muistaakseni ei ole edes mahdollista toimia niin, että itsellä olisi exän nimi ja uudella puolisolla alkuperäinen sukunimensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se pitäis lailla säätää että aina tulee miehen sukunimi.
Kunhan ymmärrätte, että se on sitten naisen sukunimi myös mahdollisen eron jälkeen.
Kunnes avioidutaan uuden miehen kanssa ja otetaan hänen nimensä. Muistaakseni ei ole edes mahdollista toimia niin, että itsellä olisi exän nimi ja uudella puolisolla alkuperäinen sukunimensä.
Tai sitten jättää avioitumisen väliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se pitäis lailla säätää että aina tulee miehen sukunimi.
Kunhan ymmärrätte, että se on sitten naisen sukunimi myös mahdollisen eron jälkeen.
Kunnes avioidutaan uuden miehen kanssa ja otetaan hänen nimensä. Muistaakseni ei ole edes mahdollista toimia niin, että itsellä olisi exän nimi ja uudella puolisolla alkuperäinen sukunimensä.
Tai sitten jättää avioitumisen väliin.
Se on aina hyvä vaihtoehto. Etenkin toisella kierroksella.
Mulla ei ollut mitään tunnesidettä entiseen sukunimeeni, joten vaihdoin miehen sukunimeen. Jos en olisi mennyt naimisiin, niin todennäköisesti olisin vaihtanut äitini puolen sukunimeen.
Tämä on kyllä kummallinen peruste, että vedotaan perinteisiin tai vanhanaikaisuuteen, jos otetaan miehen sukunimi. Kukin ottakoot sen nimen minkä haluaa, mutta suomalaiseen perinteeseen ei ole alunperin kuulunut miehen nimen ottaminen. Tuo nimilaki oli käytössä verrattain vähän aikaa.
Yrjönrytkäys kirjoitti:
Sinä joilla ei ole kielioppi hallussa, äikäntunnille riennä
Riennä ihan itse vain :D Tämä on keskustelupalsta eikä täällä ole niin väliä kieliopilla. Kaikki muut paitsi sinä sen jo ymmärtävät.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ollut mitään tunnesidettä entiseen sukunimeeni, joten vaihdoin miehen sukunimeen. Jos en olisi mennyt naimisiin, niin todennäköisesti olisin vaihtanut äitini puolen sukunimeen.
Oli siis edesmenneen isäni sukunimi ja häneen en ehtinyt tutustumaa
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä kummallinen peruste, että vedotaan perinteisiin tai vanhanaikaisuuteen, jos otetaan miehen sukunimi. Kukin ottakoot sen nimen minkä haluaa, mutta suomalaiseen perinteeseen ei ole alunperin kuulunut miehen nimen ottaminen. Tuo nimilaki oli käytössä verrattain vähän aikaa.
Sen verran pitkään, että kyllä sitä voi jo perinteeksi kutsua että otetaan miehen nimi. Kuitenkin niin oli tapana tehdä jo 1800-luvun puolella. Eli ei nyt ihan tuoreesta jutusta ole kyse.
Eipä tuota voinut valita. Laki määräsi, että joko miehen nimi tai yhdistelmä. Yhdistelmä olisi ollut tyyliin Tuppurainen-Piiparinen, joten "valittiin" miehen nimi. Kele 😡
Molemmista joka toinen kirjain. Kun mielitiettysi on varmaankin Muhammed ja sinä Mössökäinen niin yhteisnimenne olisi Möhsmkendinen
Miehen nimi. Minusta nuo "tehdään meidä sukunimistä ihan uusi nimi" ovat teennäistä hapatusta ja tyttönimeäni en halunnut pitää. Eikä mies olisi sitä halunnut ottaa.
Miehellä oli kiva ulkomaalainen nimi ja mä olen mallia Maija Möttönen. Vaihdoin iloisena oman pois.