Te kenellä on yhteinen sukunimi, miten päätitte kumman sukunimi valitaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se pitäis lailla säätää että aina tulee miehen sukunimi.

Kunhan ymmärrätte, että se on sitten naisen sukunimi myös mahdollisen eron jälkeen.

Kunnes avioidutaan uuden miehen kanssa ja otetaan hänen nimensä. Muistaakseni ei ole edes mahdollista toimia niin, että itsellä olisi exän nimi ja uudella puolisolla alkuperäinen sukunimensä. 

Muistat väärin, kyllä se on mahdollista.

Meillä yhteiseksi nimeksi olisi otettu minun nimeni mutta miehen etunimi ja mun sukunimi on tavallaan sama tyyliin Matti Mattila tai Pekka Pekkonen eli tosi tyhmän kuuloinen.

Siksi mies on omallaan ja minä omallani.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kyllä kummallinen peruste, että vedotaan perinteisiin tai vanhanaikaisuuteen, jos otetaan miehen sukunimi. Kukin ottakoot sen nimen minkä haluaa, mutta suomalaiseen perinteeseen ei ole alunperin kuulunut miehen nimen ottaminen. Tuo nimilaki oli käytössä verrattain vähän aikaa.

Juuri näin.

Mies itse halusi nimestään eroon ja otti minun sukunimeni. Jos ei olisi ottanut, olisin silti pitänyt oman nimeni. Tämä siis 90-luvun alussa. Kumpikin nimi on niitä tavanomaisia -nen -loppuisia eikä mikään hieno.

Mulla on miehen sukunimi. Oma oli niin veemäinen ja hankala lausuttava jotenkin kaikille, että häpesin sitä. Muistan, kun alettiin seurustelemaan ja menin miehen luokse, niin aina katsoin sitä sukunimeä ovessa ja toivoin salaa, että olispa jo naimisissa. Kerroin miehelle vuosia myöhemmin siitä, niin kyllähän sitä huvitti se. Nyt rimmaa nimi ja sukunimi hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kyllä kummallinen peruste, että vedotaan perinteisiin tai vanhanaikaisuuteen, jos otetaan miehen sukunimi. Kukin ottakoot sen nimen minkä haluaa, mutta suomalaiseen perinteeseen ei ole alunperin kuulunut miehen nimen ottaminen. Tuo nimilaki oli käytössä verrattain vähän aikaa.

Juuri näin.

Miksi luulette, että perinne tarkoittaa aina jotain muinaishistoriasta kumpuavaa asiaa? Oikeastihan perinne voi olla hyvinkin tuore juttu. 

Olisi mennyt hermo siihen "hauskaan" vitsailuun, jota miehen nimellä olisi saanut kohdata. Siksi pidin oman nimeni. 

Vierailija kirjoitti:

Kerrotaan syyksi mikä tahansa, jännästi se on kuitenkin melkein aina miehen nimi mikä yhteiseksi valitaan.

Kunhan sanon.

Tää on sitä, kun kuvitellaan tehtävän hyvinkin omaehtoinen ja yksilöllinen valinta, eikä tajuta miten konventiot ja yhteiskunnan odotukset kuitenkin ohjaa sitä valintaa samaan suuntaan kuin kaikilla muillakin.

Onko valinta sittenkään vapaa, jos se perustuu pohjimmiltaan lauman paineeseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrotaan syyksi mikä tahansa, jännästi se on kuitenkin melkein aina miehen nimi mikä yhteiseksi valitaan.

Kunhan sanon.

Tää on sitä, kun kuvitellaan tehtävän hyvinkin omaehtoinen ja yksilöllinen valinta, eikä tajuta miten konventiot ja yhteiskunnan odotukset kuitenkin ohjaa sitä valintaa samaan suuntaan kuin kaikilla muillakin.

Onko valinta sittenkään vapaa, jos se perustuu pohjimmiltaan lauman paineeseen?

Haittaako se, jos haluaa mennä "lauman" mukana eikä tavoittele erikoisuutta jollain uniikilla lumihiutalenimellä tyyliin Ritva Kuunsäteenkajoinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottaisin eron, jos tuleva vaimo ei suostuisi ottamaan minun nimeäni. 

Miksi? Aika pienestä kyllä eron ottaisit :O

Siksi, että nainen ei ole tosissaan, jos ei ota miehen nimeä ja liity miehen sukuun. 

Et vaikuta kyllä itsekään olevan kovin tosissasi, jos tuollainen on suhteen kynnyskysymys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottaisin eron, jos tuleva vaimo ei suostuisi ottamaan minun nimeäni. 

Miksi? Aika pienestä kyllä eron ottaisit :O

Siksi, että nainen ei ole tosissaan, jos ei ota miehen nimeä ja liity miehen sukuun. 

Et vaikuta kyllä itsekään olevan kovin tosissasi, jos tuollainen on suhteen kynnyskysymys.

Hyvin oivallettu. Et tosin ihan hoksannut, missä mielessä en ole tosissani. 

Vierailija kirjoitti:

Olen vanhanaikainen ja miehen sukunimi valittiin. Harmitti tietysti jonkunverran, kun minullakin tosi harvinainen sukunimi. Mutta empä olisi yhdyssukunimeäkään viitsinyt ottaa, koska olisi ollut ehkä hankala, kun molemmilla suht pitkät sukunimet. Yksi nimi riittää ja kuitenkin kaikki ketkä minut tuntevat, niin tietävät minun oman sukunimeni.

Niin mikset voinut pitää omaa nimeäsi? Vielä harvinainen.

Vierailija kirjoitti:

Miehen sukunimi, olemme perinteisen vanhanaikaisia. Se oli itsestäänselvyys meillä. Meillä kaikilla siskoksilla on miehen sukunimi.

Huomattavasti vanhempi tapa oli naisen pitää nimensä.

Vierailija kirjoitti:

Olisi mennyt hermo siihen "hauskaan" vitsailuun, jota miehen nimellä olisi saanut kohdata. Siksi pidin oman nimeni. 

Onko miehesi sukunimi Lerssi tai Suikkari?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen sukunimi, olemme perinteisen vanhanaikaisia. Se oli itsestäänselvyys meillä. Meillä kaikilla siskoksilla on miehen sukunimi.

Huomattavasti vanhempi tapa oli naisen pitää nimensä.

eiole

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen sukunimi, olemme perinteisen vanhanaikaisia. Se oli itsestäänselvyys meillä. Meillä kaikilla siskoksilla on miehen sukunimi.

Huomattavasti vanhempi tapa oli naisen pitää nimensä.

Ei sillä ole mitään merkitystä, kun puhutaan vanhaikaisuudesta. 

Ihan älyttömän typerä kysymys :D. Se sukunimi "valitaan" jokaisessa maailman valtiossa miehen mukaan, jopa tasa-arvoisimmissa Pohjoismaissa. Naurettavaa miten akat kiljuu vapautta, vaikka tapa on epätasa-arvoinen, perustuu VAIN NAISIA KOSKEVAAN pakkolakiin. Tyttöjä abortoidaan eikä haluta syntyvän sen takia, että sukunimi menee aina miehen mukaan, ja silti koulutettukin akka kehuu miten ihan itse valitseehhh<3<33 Ihan itte! Ihan itte osaatte!

Ei ihme ettei naisia näe juuri innovaattoreina tai keksijöinä. Surkimukset.

Samaan aikaan vaaditaan "tasa-arvoa" asepalvelukseen, vaikka miehet saavat pitää kaikki sortavat etunsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi mennyt hermo siihen "hauskaan" vitsailuun, jota miehen nimellä olisi saanut kohdata. Siksi pidin oman nimeni. 

Onko miehesi sukunimi Lerssi tai Suikkari?

Ei. Paljon tavanomaisempi sana, mutta siitä saa väännettyä yhtä jos toista. Ei lainkaan kaksimielinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen sukunimi, olemme perinteisen vanhanaikaisia. Se oli itsestäänselvyys meillä. Meillä kaikilla siskoksilla on miehen sukunimi.

Huomattavasti vanhempi tapa oli naisen pitää nimensä.

Mitä sitten? Silti jo vähintään 200 vuotta on ollut perinteenä ottaa miehen sukunimi ja suurin osa tekee niin nimenomaan siksi, että niin on ollut tapana tehdä useamman sukupolven ajan. Ei tarvitse kovinkaan montaa kymmentä vuotta mennä taaksepäin, kun ei ollut edes mahdollista naiselle pitää omaa nimeään, vaan ainoat vaihtoehdot olivat miehen nimi tai yhdistelmänimi. Muistelisin, että ainakin vielä 70-luvulla oli näin. 

Otettiin molemmat yhdistelmä sukunimi, joten otettiin molemmat oman nimen rinnalle toisen sukunimi. Tuntui hyvälle ja luonnolliselle vaihtoehdolle.