Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Avopuoliso ei halua esitellä kavereille
ap
08.08.2023 |
Mitä ajattelette kun ollaan oltu jo pari vuotta yhdessä ja muutettu yhteen, mutta mies ei halua esitellä minua ystävilleen? Toki muutaman olen tavannut pikaisesti kaupungilla tms.
Miehen ystäväpiiri koostuu pääasiassa ihmisistä jotka on tuntenut jo ala-asteelta asti. Viettävät tiiviisti aikaa yhdessä ja mm. vuokraavat mökkiä kesäisin. Ilmeisesti tuntee itse kuitenkin kavereidensa tyttöystäviä, joten en usko että kyse olisi siitä että viettävät aina vain poikaporukalla aikaa. Tuonne tämän kesän mökkireissullekaan en ollut tervetullut.
Kommentit (154)
1. "Your partner might make one excuse after the other, whenever you ask him why you don't know any of his friends, simply because he doesn't think of the relationship as serious enough. There are many people in relationships that don't seem to go anywhere, and this might be how your lover feels."
2. "Another reason why your guy refuses to invite you over when his friends are around is because he sees what you both have as a short-term, temporary fling and nothing more. This might be because he just got out of a relationship and is in rebound mode, or simply because he can't see a future with you in particular.
That being said, no one introduces their loved ones to someone they don't want a future with. Your partner might come up with one excuse or the other every time you bring it up, but it's up to you to study your companionship, to find out whether there's something beyond what currently exists or not. "
3. Have you told your friends about him? Have you told all those who mean the world to you about this new person in your life, or you're simply waiting for him? Some guys won't see the need to let you into their close circle if you have done the same for them.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On esitellyt vanhemmille mutta ei kavereille? Eli ilmeisesti sussa on sellaisia ominaisuuksia jotka "kelpaa" vanhemmille. Ihan vaan spekuloin, ehkä tietää että sun huumori ei käy yksiin kaveriporukan kanssa, tietää ettei homma toimi. Joskus ollut itselläkin sellainen kundikaveri jota en halunnut kaveriporukkaan viedä kun tiesin etteivät tulis toimeen.
Tätäkin olen miettinyt, mutta tuntuu aika kurjalta ajatella, että toinen päättää siitä minkälainen olen tai en ole kuvitteellisessa tilanteessa jos en itse pääse edes esittäytymään. Mikä voi olla pahin lopputulos? Tapaan kaverit ja ei tulla toimeen, fine, sitten todennäköisesti mies tapaa jatkossa kavereitaan yksinään.
En minä halua väkisin tuppautua mihinkään mihin en ole tervetullut, mutta siihen en suostu että eletään jotain ihme kulissielämää miehen vanhemmille ja muuta yhteistä elämää ei sitten olekaan kuin syöminen ja sohvalla telkkarin katsominen.
Ja saakin tuntua kurjalta! Kurjaahan se onkin! Mies ikäänkuin vähän isän roolissa päättää, että naislapsi ei lähde isin reissuille isin kaveriporukan mukaan. Olipa se syy sitten siellä taustalla mikä tahansa. Naislapsi ei myöskään saa kyseenalaistaa mies-isin päätöstä, koska mies-isi suuttuu siitä. Onhan mies-isillä nyt oikein sanella, miten naislapsen kuuluu olla ja totella.
Tai toinen versio, että teini-mies ei halua, että naisäiti tuppautuu teini-miehen kaveriporukoihin ja vapaa-aikaan mukaan, mutta teini-miehelle kelpaa esitellä naisäiti omille vanhemmilleen.
Vierailija kirjoitti:
Tai vetää kännit, kun avokki ei ole paikalla estämässä.
Kuinka paljon omaa aikaa miehellä muuten on?
Vai onko tämä taas näitä ketjuja, missä mies lähtee mökille, nainen jää kotiin mutta tällä kertaa ei ole vauvaa/taaperoa?
Ei ole lapsia ja miehellä ei ole muita velvotteita kuin työ, eli eikö kaikki muu ole silloin omaa aikaa. En ole kertaakaan sanonut että ei saisi lähteä ulos jos on ollut menossa.
Kyse ei ole tuosta mökkireissusta, vaan siitä, että mies ei halua esitellä minua ystävilleen. Ymmärrän sen että ylipäätään olisi raskasta lähteä tuntemattomien kanssa reissuun, mutta en ole miehen osalta "tervetullut" mihinkään hänen ystäviinsä liittyviin menoihin. Itse vein miehen oman kaverini synttäreille melko heti kun alettiin seurustelemaan, että saadaan tutustumiset siltä osin hoidettua. Ei se helppoa ollut minunkaan osalta, mutta mielestäni niin kuuluu tehdä jos ollaan tosissaan suhteessa.
Mitäköhän mun kaverit sanoisi, kun toisin miesystävän mukaan illanviettoon todeten, että tää ei päästä mua yksin ja jos kiellän, niin olen narsisti.
Jos olet flirttaileva nainen niin epävarmempi mies ei ehkä sen vuoksi halua tutustuttaa muihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
-ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On esitellyt vanhemmille mutta ei kavereille? Eli ilmeisesti sussa on sellaisia ominaisuuksia jotka "kelpaa" vanhemmille. Ihan vaan spekuloin, ehkä tietää että sun huumori ei käy yksiin kaveriporukan kanssa, tietää ettei homma toimi. Joskus ollut itselläkin sellainen kundikaveri jota en halunnut kaveriporukkaan viedä kun tiesin etteivät tulis toimeen.
Tätäkin olen miettinyt, mutta tuntuu aika kurjalta ajatella, että toinen päättää siitä minkälainen olen tai en ole kuvitteellisessa tilanteessa jos en itse pääse edes esittäytymään. Mikä voi olla pahin lopputulos? Tapaan kaverit ja ei tulla toimeen, fine, sitten todennäköisesti mies tapaa jatkossa kavereitaan yksinään.
En minä halua väkisin tuppautua mihinkään mihin en ole tervetullut, mutta siihen en suostu että eletään jotain ihme kulissielämää miehen vanhemmille ja muuta yhteistä elämää ei sitten olekaan kuin syöminen ja sohvalla telkkarin katsominen.
Ja saakin tuntua kurjalta! Kurjaahan se onkin! Mies ikäänkuin vähän isän roolissa päättää, että naislapsi ei lähde isin reissuille isin kaveriporukan mukaan. Olipa se syy sitten siellä taustalla mikä tahansa. Naislapsi ei myöskään saa kyseenalaistaa mies-isin päätöstä, koska mies-isi suuttuu siitä. Onhan mies-isillä nyt oikein sanella, miten naislapsen kuuluu olla ja totella.
Tai toinen versio, että teini-mies ei halua, että naisäiti tuppautuu teini-miehen kaveriporukoihin ja vapaa-aikaan mukaan, mutta teini-miehelle kelpaa esitellä naisäiti omille vanhemmilleen.
Parisuhde ei tarkoita sitä, että kaikki on jaettava. Harva nainen viihtyisi jossain varikolla tai autotallissa viikosta ja viikonlopusta toiseen, koska mies harrastaa autoja, ehkä toimii jopa mekaanikkona, ja kaverit on siellä. Vai onko tää joku sellainen juttu, että nainen saa valita, mihin miehen elämässä osallistuu ja jos ei halua olla mukana, niin on lupa kieltää kokonaan?
Enemmän vapautta selän takana lentää kukasta kukkaan. Tai sitte narsistin piirteitä ja pikkuhiljaa murentaa sun itsetuntoa ja ihmissuhteita.
Tai oikeasti häpeää sua. Tai sitten on erittäin yksityinen ihminen omista asioistaan ystävä porukassaankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän siinä porukassa pyöri miehen eksäkin :D
Mutta mitä väliä sillä oikeasti olisi? Kai nyt aikuiset ihmiset tajuaa että jos on pitkä historia jossain porukassa niin varmasti siellä on suhteitakin ollut, mutta jos niitä pitää salata nykyisen parisuhteen kustannuksella niin sitä en ymmärrä, ellei ole jotain muuta pahempaa mitä yrittää piilotella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parisuhteessa voi olla myös omia menoja ja omia kavereita - mutta kyllä nekin ihmiset VOI SILTI EDES TAVATA tai olla joskus heidänkin kanssaan. LISÄKSI olisi hyvä olla myös yhteisiä ystäviä ja tuttavia.
Ehkä kyseessä on pelko jonkun aikaisemman huonon kokemuksen takia?
Ehkä pelkää, että ei sitten enää koskaan pääse minnekkään ilman sinua? Ehkä pelkää, että hän ei saisi sitten enää lupaa osallistua johonkin?
Teidän pitää vaan varata aikaa sille, että keskustelette näistä ! Miltä sinusta tuntuu, miltä hänestä tuntuu?
On kokemusta moisesta. Miksi hän olisi minut halunnut sinne mukaan estämään hänen naisseikkailuita kännissä? Oli se yksi kiinteä porukka ja sitten porukan naisten naispuolisia sinkkukavereita, joita osalla porukan miehistä (exäni mukaan lukien) oli tapana vikitellä. Ei tultu yöksi kotiin reissuilta. En päässyt edes yhden läheisen ystävänsä häihin mukaan ja sieltäkin bongasi jonkun "t(s)ekstailukamun", jolle sepitti olevansa sinkku. Ihme selityksiä "jätkien illoista" ym., jotka eivät pitäneet kuitenkaan paikkansa.
2 vuotta yhdessä asuttiin ja sitten minulle riitti, kun alkoi paljastumaan näitä juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai vetää kännit, kun avokki ei ole paikalla estämässä.
Kuinka paljon omaa aikaa miehellä muuten on?
Vai onko tämä taas näitä ketjuja, missä mies lähtee mökille, nainen jää kotiin mutta tällä kertaa ei ole vauvaa/taaperoa?
Ei ole lapsia ja miehellä ei ole muita velvotteita kuin työ, eli eikö kaikki muu ole silloin omaa aikaa. En ole kertaakaan sanonut että ei saisi lähteä ulos jos on ollut menossa.
Kyse ei ole tuosta mökkireissusta, vaan siitä, että mies ei halua esitellä minua ystävilleen. Ymmärrän sen että ylipäätään olisi raskasta lähteä tuntemattomien kanssa reissuun, mutta en ole miehen osalta "tervetullut" mihinkään hänen ystäviinsä liittyviin menoihin. Itse vein miehen oman kaverini synttäreille melko heti kun alettiin seurustelemaan, että saadaan tutustumiset siltä osin hoidettua. Ei se helppoa ollut minunkaan osalta, mutta mielestäni niin kuuluu tehdä jos ollaan tosissaan suhteessa.
Ninkä ikäisiä olette?
Vierailija kirjoitti:
-ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai vetää kännit, kun avokki ei ole paikalla estämässä.
Kuinka paljon omaa aikaa miehellä muuten on?
Vai onko tämä taas näitä ketjuja, missä mies lähtee mökille, nainen jää kotiin mutta tällä kertaa ei ole vauvaa/taaperoa?
Ei ole lapsia ja miehellä ei ole muita velvotteita kuin työ, eli eikö kaikki muu ole silloin omaa aikaa. En ole kertaakaan sanonut että ei saisi lähteä ulos jos on ollut menossa.
Kyse ei ole tuosta mökkireissusta, vaan siitä, että mies ei halua esitellä minua ystävilleen. Ymmärrän sen että ylipäätään olisi raskasta lähteä tuntemattomien kanssa reissuun, mutta en ole miehen osalta "tervetullut" mihinkään hänen ystäviinsä liittyviin menoihin. Itse vein miehen oman kaverini synttäreille melko heti kun alettiin seurustelemaan, että saadaan tutustumiset siltä osin hoidettua. Ei se helppoa ollut minunkaan osalta, mutta mielestäni niin kuuluu tehdä jos ollaan tosissaan suhteessa.
Ninkä ikäisiä olette?
minä 24v ja mies 26v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
-ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos siellä reissussa ei ole muillakaan avopuolisoita, puolisoita tms. mukana niin miksi ihmeessä sinäkään sinne menisit? Jos viettävät aikaa kavereiden kesken, niin olisihan se kiusallista jos sinä menisit sinne.
Tätä logiikkaa en ymmärrä. Millä tavalla osallistumiseni olisi pois keneltäkään? Esim. tuossa mökkireissussa ei ollut kyse poikien reissusta.
No vaikka sillä tavalla, että kukaan ei haluaisi siellä jutella kanssasi, jolloin mies joutuisi escorteeraamaan sinua koko ajan ja menettäisi koko kaveriaikansa. Jos haluaa olla nimenomaan kavereiden kanssa, ei ihan hurjasti näe järkeä siinä, että pitää viihdyttää naista, jota ei halunnut mukaansa ollenkaan.
Miehen luulisi jo tässä ajassa ymmärtäneen, että en tarvitse kädestäpitäjää. Ilmeisesti jotain pelkoja kuitenkin on, harmi vaan kun ei suostu niistä avoimesti puhumaan.
Mitä siis teet, kun jäät siellä ihan yksin, kaikki muut tekevät jotain omaansa tyyliin osa lähtee kalaan, osa lämmittämään saunaa, osa hengailee pihalla eikä kukaan osoita mitään mielenkiintoa sinua kohtaan, päinvastoin?
Oletko nyt tosissasi? Millaisessa junttiporukassa oikein pyörit, jos ystävän kumppani nähdään jonain rasitteena? Yleensä uusiin ihmisiin tutustutaan ja normaaleilla ihmisillä on ihan käytöstavat tätä varten - myös sillä kumppanilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On esitellyt vanhemmille mutta ei kavereille? Eli ilmeisesti sussa on sellaisia ominaisuuksia jotka "kelpaa" vanhemmille. Ihan vaan spekuloin, ehkä tietää että sun huumori ei käy yksiin kaveriporukan kanssa, tietää ettei homma toimi. Joskus ollut itselläkin sellainen kundikaveri jota en halunnut kaveriporukkaan viedä kun tiesin etteivät tulis toimeen.
Tätäkin olen miettinyt, mutta tuntuu aika kurjalta ajatella, että toinen päättää siitä minkälainen olen tai en ole kuvitteellisessa tilanteessa jos en itse pääse edes esittäytymään. Mikä voi olla pahin lopputulos? Tapaan kaverit ja ei tulla toimeen, fine, sitten todennäköisesti mies tapaa jatkossa kavereitaan yksinään.
En minä halua väkisin tuppautua mihinkään mihin en ole tervetullut, mutta siihen en suostu että eletään jotain ihme kulissielämää miehen vanhemmille ja muuta yhteistä elämää ei sitten olekaan kuin syöminen ja sohvalla telkkarin katsominen.
Ja saakin tuntua kurjalta! Kurjaahan se onkin! Mies ikäänkuin vähän isän roolissa päättää, että naislapsi ei lähde isin reissuille isin kaveriporukan mukaan. Olipa se syy sitten siellä taustalla mikä tahansa. Naislapsi ei myöskään saa kyseenalaistaa mies-isin päätöstä, koska mies-isi suuttuu siitä. Onhan mies-isillä nyt oikein sanella, miten naislapsen kuuluu olla ja totella.
Tai toinen versio, että teini-mies ei halua, että naisäiti tuppautuu teini-miehen kaveriporukoihin ja vapaa-aikaan mukaan, mutta teini-miehelle kelpaa esitellä naisäiti omille vanhemmilleen.
Parisuhde ei tarkoita sitä, että kaikki on jaettava. Harva nainen viihtyisi jossain varikolla tai autotallissa viikosta ja viikonlopusta toiseen, koska mies harrastaa autoja, ehkä toimii jopa mekaanikkona, ja kaverit on siellä. Vai onko tää joku sellainen juttu, että nainen saa valita, mihin miehen elämässä osallistuu ja jos ei halua olla mukana, niin on lupa kieltää kokonaan?
Kuka viihty parisuhteessa, jossa toinen on joko töissä tai varikolla/autotallissa/kalassa/poikien kanssa ja käy kotona lähinnä nukkumassa?
Vierailija kirjoitti:
Itse en halunnut esitellä tyttöystävääni kavereilleni, koska haluan välttää riitoja ja konflikteja. Kaverini heittävät varsinkin humalassa tylyä ja härskiä läppää. Joten kysyn ap: Oletko helposti hermostuva ja loukkaantuva vai otatko asiat huumorilla ja heität itsekin takaisin?
Mitäs jos kasvaisitte aikuisiks.
Minulla meni pari vuotta, ennen kuin näin miehen lapsuudenkavereita. Opiskelukaverit tunsin, vanhemmat ja sisarukset oli esitelty. Lopulta totesin, että tulen mukaan yhteiseen illanviettoon, sanoi mies mitä hyvänsä.
Kävi ilmi, että miehen kaveriporukassa kaikkien viihteelläoloon liittyy huumeet, miehenikin. Ei asia sinänsä minua häirinnyt, mitä nyt miehen viihdekäyttö tuli puun takaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos siellä reissussa ei ole muillakaan avopuolisoita, puolisoita tms. mukana niin miksi ihmeessä sinäkään sinne menisit? Jos viettävät aikaa kavereiden kesken, niin olisihan se kiusallista jos sinä menisit sinne.
Tätä logiikkaa en ymmärrä. Millä tavalla osallistumiseni olisi pois keneltäkään? Esim. tuossa mökkireissussa ei ollut kyse poikien reissusta.
No vaikka sillä tavalla, että kukaan ei haluaisi siellä jutella kanssasi, jolloin mies joutuisi escorteeraamaan sinua koko ajan ja menettäisi koko kaveriaikansa. Jos haluaa olla nimenomaan kavereiden kanssa, ei ihan hurjasti näe järkeä siinä, että pitää viihdyttää naista, jota ei halunnut mukaansa ollenkaan.
Miehen luulisi jo tässä ajassa ymmärtäneen, että en tarvitse kädestäpitäjää. Ilmeisesti jotain pelkoja kuitenkin on, harmi vaan kun ei suostu niistä avoimesti puhumaan.
Mitä siis teet, kun jäät siellä ihan yksin, kaikki muut tekevät jotain omaansa tyyliin osa lähtee kalaan, osa lämmittämään saunaa, osa hengailee pihalla eikä kukaan osoita mitään mielenkiintoa sinua kohtaan, päinvastoin?
Oletko nyt tosissasi? Millaisessa junttiporukassa oikein pyörit, jos ystävän kumppani nähdään jonain rasitteena? Yleensä uusiin ihmisiin tutustutaan ja normaaleilla ihmisillä on ihan käytöstavat tätä varten - myös sillä kumppanilla.
Tiiviissä kaveriporukassa, jonne ei tuoda kumppaneita mukana! Se on sovittu aikaa sitten ja siitä pidetään kiinni, vaikka ikää on jo yli 30v. Tavataan 2-3 kertaa vuodessa ja jos sinne joku väkisin mustasukkaisena tunkee, niin saa kokea olevansa ulkopuolinen, koska ei todellakaan ole kutsuttu mukaan.
Sitten on niitä löyhempiä kaveriporukoita, joiden illanviettoon voi otta satunnaisen petikumppanin tai puolison, kukaan ei taustoja kysele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On esitellyt vanhemmille mutta ei kavereille? Eli ilmeisesti sussa on sellaisia ominaisuuksia jotka "kelpaa" vanhemmille. Ihan vaan spekuloin, ehkä tietää että sun huumori ei käy yksiin kaveriporukan kanssa, tietää ettei homma toimi. Joskus ollut itselläkin sellainen kundikaveri jota en halunnut kaveriporukkaan viedä kun tiesin etteivät tulis toimeen.
Tätäkin olen miettinyt, mutta tuntuu aika kurjalta ajatella, että toinen päättää siitä minkälainen olen tai en ole kuvitteellisessa tilanteessa jos en itse pääse edes esittäytymään. Mikä voi olla pahin lopputulos? Tapaan kaverit ja ei tulla toimeen, fine, sitten todennäköisesti mies tapaa jatkossa kavereitaan yksinään.
En minä halua väkisin tuppautua mihinkään mihin en ole tervetullut, mutta siihen en suostu että eletään jotain ihme kulissielämää miehen vanhemmille ja muuta yhteistä elämää ei sitten olekaan kuin syöminen ja sohvalla telkkarin katsominen.
Ja saakin tuntua kurjalta! Kurjaahan se onkin! Mies ikäänkuin vähän isän roolissa päättää, että naislapsi ei lähde isin reissuille isin kaveriporukan mukaan. Olipa se syy sitten siellä taustalla mikä tahansa. Naislapsi ei myöskään saa kyseenalaistaa mies-isin päätöstä, koska mies-isi suuttuu siitä. Onhan mies-isillä nyt oikein sanella, miten naislapsen kuuluu olla ja totella.
Tai toinen versio, että teini-mies ei halua, että naisäiti tuppautuu teini-miehen kaveriporukoihin ja vapaa-aikaan mukaan, mutta teini-miehelle kelpaa esitellä naisäiti omille vanhemmilleen.
Parisuhde ei tarkoita sitä, että kaikki on jaettava. Harva nainen viihtyisi jossain varikolla tai autotallissa viikosta ja viikonlopusta toiseen, koska mies harrastaa autoja, ehkä toimii jopa mekaanikkona, ja kaverit on siellä. Vai onko tää joku sellainen juttu, että nainen saa valita, mihin miehen elämässä osallistuu ja jos ei halua olla mukana, niin on lupa kieltää kokonaan?
Kuka viihty parisuhteessa, jossa toinen on joko töissä tai varikolla/autotallissa/kalassa/poikien kanssa ja käy kotona lähinnä nukkumassa?
No sellainen nainen, joka ap:n tavalla pyrkii olemaan mukana kaveriporukassa, vaikka mies ei pidä ajatuksesta. Koska kun nainenkin on mukana, voi mies tihentää harrastukseen käytettyä aikaa huomattavasti, sehän on samalla parisuhdeaikaa.
Alue: Aihe vapaa
Tätäkin olen miettinyt, mutta tuntuu aika kurjalta ajatella, että toinen päättää siitä minkälainen olen tai en ole kuvitteellisessa tilanteessa jos en itse pääse edes esittäytymään. Mikä voi olla pahin lopputulos? Tapaan kaverit ja ei tulla toimeen, fine, sitten todennäköisesti mies tapaa jatkossa kavereitaan yksinään.
En minä halua väkisin tuppautua mihinkään mihin en ole tervetullut, mutta siihen en suostu että eletään jotain ihme kulissielämää miehen vanhemmille ja muuta yhteistä elämää ei sitten olekaan kuin syöminen ja sohvalla telkkarin katsominen.