Unettomuus!
Mulla on nyt lääkkeenä unettomuuteen Atarax 50mg ja Levoxin 50mg, ei auta. Olen ottanut lisäksi vielä 30mg Opamoxia vaikka oli sovittu lääkärin kanssa että en sitä enää käyttäisi. Olen vaan niin epätoivoinen ja valvonut jo 2 yötä putkeen. Onko jotain lääkettä vielä jota voisin pyytää lääkäriltä. Nyt tulossa kolmas yö ilman unta, en kestä kun olen niin väsynyt!
Kommentit (4056)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisit kuitenkin nukkua viime yönä, vai mitä?
En nukkunut. ):
Monesko yö nukkumatta? Mä olen nyt valvonut kaksi yötä ilman lääkkeitä. Ei vielä väsytä. Saa nähdä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisit kuitenkin nukkua viime yönä, vai mitä?
En nukkunut. ):
Monesko yö nukkumatta? Mä olen nyt valvonut kaksi yötä ilman lääkkeitä. Ei vielä väsytä. Saa nähdä..
Mä valvoin viisi yötä, ja nukuin kuudentena yönä, nyt olen lopettanut laskemasta öitä, kai mä pari yötä jo olen valvonut. Muakaan ei juuri väsytä...
Niinpä, saa nähdä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisit kuitenkin nukkua viime yönä, vai mitä?
En nukkunut. ):
Monesko yö nukkumatta? Mä olen nyt valvonut kaksi yötä ilman lääkkeitä. Ei vielä väsytä. Saa nähdä..
Mä valvoin viisi yötä, ja nukuin kuudentena yönä, nyt olen lopettanut laskemasta öitä, kai mä pari yötä jo olen valvonut. Muakaan ei juuri väsytä...
Niinpä, saa nähdä...
Saako kysyä, mitä lääkettä olet lopettamassa? Miten voit? (Kysymys kaksi yötä valvoneelle)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi usein määrätään ketipinoria. Elkää sitä syökö, se rikkoo aivot. Eläinkokeiden mukaan neuroleptien käyttö on yhteydessä aivojen laaja-alaiseen surkastumiseen. Esimerkiksi makakiapinoilla olantsapiini ja haloperidol olivat yhteydessä keskimäärin 20 % surkastumiseen ja se ilmeni kaikilla aivojen osa-alueilla. Muutokset korostuivat kuitenkin erityisesti otsalohkon ja päälaen lohkon alueilla.
Söin pienen ajan ketipinoria ja kyllä sen huomasi miten tyhmeni sinä aikana. Aivot jumitti todella paljon.
Yksilöllistä tuokin. Olen käyttänyt Ketipinoria 20v, eivätkä aivoni todellakaan jumita. Enkä ole tyhmentynytkään, samaa vaativaa asiantuntija-työtä teen yhä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisit kuitenkin nukkua viime yönä, vai mitä?
En nukkunut. ):
Monesko yö nukkumatta? Mä olen nyt valvonut kaksi yötä ilman lääkkeitä. Ei vielä väsytä. Saa nähdä..
Mä valvoin viisi yötä, ja nukuin kuudentena yönä, nyt olen lopettanut laskemasta öitä, kai mä pari yötä jo olen valvonut. Muakaan ei juuri väsytä...
Niinpä, saa nähdä...
Saako kysyä, mitä lääkettä olet lopettamassa? Miten voit? (Kysymys kaksi yötä valvoneelle)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niitä unipillereitä pitää vetää kokoajan vain enemmän että ne tehoaa. Etkä edes nuku hyvälaatuista unta lääkekoomassa. Been there done that. Toleranssikin on todellinen ilmiö. Enemmän lääkkeitä ei meinaa enemmän hyvälaatuista unta. Asia voi olla ihan päinvastoin, pillerit tuhoaa untasi pitkällä aikavälillä ja vieroittuessa, uni on kemiallinen prosessi jossa eri välittäjäaineet näyttelee omaa rooliaan ja se voi sotkeentua näiden pillerien seurauksena. Nykyään menee muru unilääkettä ja siitäkin varmaan päästän irti kokonaan. Vähensin murusina lääkkeet pois tosi pitkällä aikavälillä,satsaan elintapoihin (jopa ruokavaliolla on merkitystä uneen, hyvä uni vaatii kokonaisvaltaista otetta unettomuuden hoitoon), unettomuuden lääkkeettömiin hoitokeinoihin ja psykofyysiseen fysioterapiaan missä opettelen elämään niin ettei sympaattinen hermosto vedä kierroksilla stressin takia.
Jos joku väittää etten ole kärsinyt kunnon unettomuudesta puhuu höpöhöpöä. Vieroittuessa sitä vasta paha unettomuus onkin. Päivät oli kidutusta hereillä. Kroppa eritti stressihormoneita, pää sumussa, olo oli kuin kroppa olisi fyysisesti kiduttanut minua univajeissa. Joskus jäi unetkin väliin kokonaan. Pää tuntui sumulta.
Oma unettomuus lähti stressavasta elämänvaiheesta jossa jäin lääkkeisiin "koukkuun" unettomuuden hoitamisessa.
Kuinka nopeasti sulla helpotti totaalinen unettomuus? Voinko mä luottaa siihen, että viimeistään kuukauden kuluessa (3-4 viikkoa), nukahdan ensimmäisen kerran ilman lääkkeitä?
Tämä on oikeastaan ydinkysymys, johon en ole koskaan saanut vastausta.
Veikkaisin, ettet kykene mitenkään valvomaan kuukautta putkeen. Ennustaja en tietenkään ole. En tiedä, voiko yleislääkärikään ( en ole minkään alan lääkäri) vannoa varmuutta.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä mä haluisin vaan jonkinlaisen varmistuksen siitä, että ihminen pystyy oppimaan nukahtamaan ilman lääkkeitä jossain vaiheessa (usein viimeistään kuukauden kuluessa?). Kun tällä hetkellä tuntuu siltä, etten nuku edes lääkkeillä.
Sun pitää ensin saada kunnolla nukuttua ennen kuin pystyt rakentamaan sun unen uudelleen. Eli unettomuus pitää katkaista ensin. Tällä hetkellä jo sun alitajunta estää nukkumisen, koska pelkäät ettei uni tule. Sitten kun löytyy ne toimivat lääkkeet voit vähentää niitä ja lopulta jättää pois, kun uni on rakentunut ja usko omaan nukkumiseen palannut. Monet unettomuudesta kärsineet pystyvät lopulta nukkumaan ilman lääkkeitä juurikin sen vuoksi, että tietävätkin toimivien lääkkeiden olevan olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisit kuitenkin nukkua viime yönä, vai mitä?
En nukkunut. ):
Monesko yö nukkumatta? Mä olen nyt valvonut kaksi yötä ilman lääkkeitä. Ei vielä väsytä. Saa nähdä..
Mä valvoin viisi yötä, ja nukuin kuudentena yönä, nyt olen lopettanut laskemasta öitä, kai mä pari yötä jo olen valvonut. Muakaan ei juuri väsytä...
Niinpä, saa nähdä...Saako kysyä, mitä lääkettä olet lopettamassa? Miten voit? (Kysymys kaksi yötä valvoneelle)
Imovane. Täytyy varmaan tänään ottaa puolikas. Voin suht ok. Vähän päätä särkee.
Minä sain hankalan unettomuuteni katkaistua hitaalla lääkelopetuksella ja fyysisellä aktiivisuudella. Mutta mulla on kaapissa avaamaton, pieni pakkaus; kirjoitin siihen lapun: " Hätätilanteessa riko lasi"! Tämä toimii tosi hyvin, kun tiedän, että niitä on varuiksi. En ole vielä rikkonut lasia.....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niitä unipillereitä pitää vetää kokoajan vain enemmän että ne tehoaa. Etkä edes nuku hyvälaatuista unta lääkekoomassa. Been there done that. Toleranssikin on todellinen ilmiö. Enemmän lääkkeitä ei meinaa enemmän hyvälaatuista unta. Asia voi olla ihan päinvastoin, pillerit tuhoaa untasi pitkällä aikavälillä ja vieroittuessa, uni on kemiallinen prosessi jossa eri välittäjäaineet näyttelee omaa rooliaan ja se voi sotkeentua näiden pillerien seurauksena. Nykyään menee muru unilääkettä ja siitäkin varmaan päästän irti kokonaan. Vähensin murusina lääkkeet pois tosi pitkällä aikavälillä,satsaan elintapoihin (jopa ruokavaliolla on merkitystä uneen, hyvä uni vaatii kokonaisvaltaista otetta unettomuuden hoitoon), unettomuuden lääkkeettömiin hoitokeinoihin ja psykofyysiseen fysioterapiaan missä opettelen elämään niin ettei sympaattinen hermosto vedä kierroksilla stressin takia.
Jos joku väittää etten ole kärsinyt kunnon unettomuudesta puhuu höpöhöpöä. Vieroittuessa sitä vasta paha unettomuus onkin. Päivät oli kidutusta hereillä. Kroppa eritti stressihormoneita, pää sumussa, olo oli kuin kroppa olisi fyysisesti kiduttanut minua univajeissa. Joskus jäi unetkin väliin kokonaan. Pää tuntui sumulta.
Oma unettomuus lähti stressavasta elämänvaiheesta jossa jäin lääkkeisiin "koukkuun" unettomuuden hoitamisessa.
Kuinka nopeasti sulla helpotti totaalinen unettomuus? Voinko mä luottaa siihen, että viimeistään kuukauden kuluessa (3-4 viikkoa), nukahdan ensimmäisen kerran ilman lääkkeitä?
Tämä on oikeastaan ydinkysymys, johon en ole koskaan saanut vastausta.
Ei tuohon voi kukaan vastata, se on yksilöllistä, koska joudut tekemään työtä tietoisesti ja tiedostamatta unesi eteen niiden lääkkeiden lisäksi. Voi tulla takapakkia tai voi olla tulematta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisit kuitenkin nukkua viime yönä, vai mitä?
En nukkunut. ):
Mikä on nyt sun vointi? Saatko syötyä jotain? Jokin makeakin pikkupala voi tehdä hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niitä unipillereitä pitää vetää kokoajan vain enemmän että ne tehoaa. Etkä edes nuku hyvälaatuista unta lääkekoomassa. Been there done that. Toleranssikin on todellinen ilmiö. Enemmän lääkkeitä ei meinaa enemmän hyvälaatuista unta. Asia voi olla ihan päinvastoin, pillerit tuhoaa untasi pitkällä aikavälillä ja vieroittuessa, uni on kemiallinen prosessi jossa eri välittäjäaineet näyttelee omaa rooliaan ja se voi sotkeentua näiden pillerien seurauksena. Nykyään menee muru unilääkettä ja siitäkin varmaan päästän irti kokonaan. Vähensin murusina lääkkeet pois tosi pitkällä aikavälillä,satsaan elintapoihin (jopa ruokavaliolla on merkitystä uneen, hyvä uni vaatii kokonaisvaltaista otetta unettomuuden hoitoon), unettomuuden lääkkeettömiin hoitokeinoihin ja psykofyysiseen fysioterapiaan missä opettelen elämään niin ettei sympaattinen hermosto vedä kierroksilla stressin takia.
Jos joku väittää etten ole kärsinyt kunnon unettomuudesta puhuu höpöhöpöä. Vieroittuessa sitä vasta paha unettomuus onkin. Päivät oli kidutusta hereillä. Kroppa eritti stressihormoneita, pää sumussa, olo oli kuin kroppa olisi fyysisesti kiduttanut minua univajeissa. Joskus jäi unetkin väliin kokonaan. Pää tuntui sumulta.
Oma unettomuus lähti stressavasta elämänvaiheesta jossa jäin lääkkeisiin "koukkuun" unettomuuden hoitamisessa.
Kuinka nopeasti sulla helpotti totaalinen unettomuus? Voinko mä luottaa siihen, että viimeistään kuukauden kuluessa (3-4 viikkoa), nukahdan ensimmäisen kerran ilman lääkkeitä?
Tämä on oikeastaan ydinkysymys, johon en ole koskaan saanut vastausta.
Ei tuohon voi kukaan vastata, se on yksilöllistä, koska joudut tekemään työtä tietoisesti ja tiedostamatta unesi eteen niiden lääkkeiden lisäksi. Voi tulla takapakkia tai voi olla tulematta.
Tämä on tuttua kaikille, joille unihäiriöt ovat arkipäivää. Voi tulla myös positiivinen yllätys ts. saakin jostain syystä nukuttua. Kuka näistä tietäisi..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisit kuitenkin nukkua viime yönä, vai mitä?
En nukkunut. ):
Mikä on nyt sun vointi? Saatko syötyä jotain? Jokin makeakin pikkupala voi tehdä hyvää.
Vointi on melko kehno ): Olen kuitenkin saanut syötyä jonkun verran purtavaa.
Saas nähdä, miten tässä käy...
Tämä on oikeastaan ydinkysymys, johon en ole koskaan saanut vastausta.