Lue keskustelun säännöt.
Unettomuus!
08.08.2023 |
Mulla on nyt lääkkeenä unettomuuteen Atarax 50mg ja Levoxin 50mg, ei auta. Olen ottanut lisäksi vielä 30mg Opamoxia vaikka oli sovittu lääkärin kanssa että en sitä enää käyttäisi. Olen vaan niin epätoivoinen ja valvonut jo 2 yötä putkeen. Onko jotain lääkettä vielä jota voisin pyytää lääkäriltä. Nyt tulossa kolmas yö ilman unta, en kestä kun olen niin väsynyt!
Kommentit (4056)
2861/4056
|
24.08.2023 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko kertoa vielä tarkemmin siitä lääkärikäynnistä? Mitä oikeastaan sanoit lääkärille unettomuudestasi?
Kerroin, että tällä hetkellä nukun keskimäärin 1-2 päivänä viikossa.
Entä mitä hän sanoi siihen, kun sanoit pelkääväsi, ettet nuku enää koskaan?
Hymähti, ja sanoi, ettei pitäisi luoda uhkakuvia tulevaisuuteen, sillä tulevasta ei koskaan tiedä.
Entä siihen, että miten kauan voi kestää, että lääkkeistä vieroittautumisessa kestää?
Ei vastannut kysymykseen suoraan mitään, kun kysyin onko esim. mahdollista valvoa yli 60vrk lääkkeiden lopetuksen yhteydessä. Sanoi taas uudelleen, ettei pitäisi luoda uhkakuvia tulevaisuuteen, sillä tulevasta ei koskaan tiedä (Pitäisi elää tässä päivässä). Kun kerroin, etten ole vielä kertaakaan kyennyt nukahtamaan ilman lääkettä, niin sanoi, etten varmaan ole vielä psyykkisesti tarpeeksi terve, ja että lääkkeisiin ei pitäisi jäädä kiinni.
Mitä lääkäri sanoi ylipäätään siihen, että miten sinun kannattaisi jättää lääkkeet pois?
Hän ei oikeastaan vastannut kysymykseen suoraan mitään. Sanoi, että ehkä olisi parempi vasta myöhemmin miettiä lääkkeiden lopettamista.
Hän on ollut sitä mieltä, että jatka unilääkkeiden syöntiä. Miksi et noudata lääkärin eli asiantuntijan ohjeita?
Pelkään, etten enää koskaan opi nukahtamaan ilman lääkkeitä. Olen esimerkiksi lukenut ihmisestä, joka on yrittänyt lopettaa jo vuodesta 2007.
No mutta tämähän oli oikein valaisevaa. Eli lääkärisi näkee, että et ole psyykkisesti riittävän hyvässä kunnossa, jotta voisit lopettaa psykoosilääkitystäsi. Ja että ei kannata maalailla uhkakuvia tulevaisuuteen. Sekin on täysin totta. On tällä hetkellä ihan epäolennaista edes miettiä pääsisitkö lääkkeistä eroon, koska lääkärin mielestä niitä ei kannata vielä lopettaa. Joten, usko nyt häntä. Lääkkeiden lopettamisen ajankohta tulee myöhemmin ja se onnistuu sitten varmasti JOS sinun psyykkinen olotila on silloin hyvä. Nyt unohda koko oma sooloilusi lääkkeiden lopettamisen suhteen.
Olen täysin samaa mieltä! Lääkärin mielestä pitää jatkaa lääkkeiden syöntiä toistaiseksi. Kun saat nukuttua enemmän, voit paremmin. Kun mielenterveytesi on paremmalla tolalla, voit neuvotella lääkärin kanssa siitä, miten lääkkeet ajetaan alas. Miksi edes mietit mitään muuta vaihtoehtoa?!
Kuinka pitkään olet ylipäätään kärsinyt unettomuudesta.
Noin vuodesta 2021.
Mitä, jos en enää opi uudelleen nukahtamaan ilman lääkkeitä. ): Olen lukenut paljon (kauhu)tarinoita, joiden kirjoittajat eivät ole oppineet. ):
Tuntuu, että tässä vain siirretään ongelmaa tuonnemmaksi.Netissä on paljon ihmisiä, jotka vertaavat lääkkeitä heroiiniin, yhtä vaikeaa on heidän mielestään vieroittautua. ):
Monet myös kiroavat lääkkeet ja lääketeollisuuden sekä lääkärit kirjoituksissaan. ):
Enemmistö ihmisistä on hyvin kiitollinen lääkkeistä, joista ovat saaneet apua. Tutkittuun tietoon perustuen reseptin kirjoittava lääkäri ei suinkaan kiroa nykylääketieteen erilaisia mahdollisuuksia auttaa potilasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko vielä lisää ihmisiä, joilla olisi ollut totaaliunettomuutta unilääkkeiden lopetuksen jälkeen? Kuinka kauan se kesti? ):
Toisilla pari päivää, toisilla parikin kuukautta, toisilla pari viikkoa, toisilla yksi viikko, toisilla 3-4 viikkoa...jokaisella vie oman aikansa. Älä viitsi höpöttää, ole ystävällinen.
Oletko kuitenkin sitä mieltä, että viimeistään 3 kk mennessä ihminen on nukahtanut/torkahtanut ensimmäisen kerran? ):
Ei kai kukaan voi olla esimerkiksi 8kk-1 vuosi totaaliuneton? ):Mitä itse arvelet: voiko joku olla totaaliuneton 8kk-1vuosi mielestäsi?
En enää tiedä, mihin uskoa. Ainakin yli 60 vrk on joku valvonut. ):
En kysynyt, mitä uskot. Kysyin, mitä itse arvelet, voiko olla nukkumatta vuoden.
Arvelisin, ettei voi. ): Mutta, jos nukahtamiskyky ei vain palaa, niin ei kai sille sitten voi oikein mitään. ): Tahtoisin tietää, mitä yli 60 vrk valvoneelle lopulta kävi. ):
Yksikään ihminen ei voi valvoa 60 vuorokautta. Se on vaan sellaista sanontaa, että "ei ole nukkunut", mutta se tarkoittaa, että on nukkunut erittäin vähän tai huonosti. Eli käytännössä on kuitenkin pyörinyt sängyssä ja välillä ummistanut silmänsä ja kas puoli tuntia on kulunut jossain ja siinä se pieni pätkä unta on tullut. Sitä tapahtuu sinullekin vaikka et sitä tietoisesti tiedosta ja luulet vain valvoneesi.
Tuo järjetön pelkosi on vain tekosyy olla kohtaamatta jotain elämässäsi. Luultavasti jotain kauheaa tapahtuu taustalla. Olet syrjäytynyt, ehkä kiusattu, hyväksikäytetty, surullinen, yksinäinen tai muuta vastaavaa, mutta et kykene käsittelemään näitä asioita. Siksi mielesi askartelee sulle tuollaisen pelkohimmelin ja vaikka miten sulle sanoo, että pelkosi ei ole totta, niin haet ja haet selityksiä ja vakuutteluja, että se on totta. Koska vaihtoehtona olisi kohdata sun elämä sellaisenaan, raakana, kylmänä ja kovana.
Kolmas vaihtoehto olisi kohdata se elämä rohkeasti, käsitellä ne asiat terapiassa ja tehdä valintoja millä sen elämän voisi suunnata johonkin hyvään. Tehdä jokaisesta päivästä mukavan ja ihanan. Aina se ei onnistu, mutta ainakin siihen on mahdollisuus ja sitä voi yrittää. Mutta koska et tätä tee, niin olet ikuisessa limbossa matkalla kohti lopullista tuhoa. Pelkosi tuhoaa sinut. Ei unettomuus.
Tämä on erittäin hyvä kirjoitus, kiitos.
- ei AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko vielä lisää ihmisiä, joilla olisi ollut totaaliunettomuutta unilääkkeiden lopetuksen jälkeen? Kuinka kauan se kesti? ):
Toisilla pari päivää, toisilla parikin kuukautta, toisilla pari viikkoa, toisilla yksi viikko, toisilla 3-4 viikkoa...jokaisella vie oman aikansa. Älä viitsi höpöttää, ole ystävällinen.
Oletko kuitenkin sitä mieltä, että viimeistään 3 kk mennessä ihminen on nukahtanut/torkahtanut ensimmäisen kerran? ):
Ei kai kukaan voi olla esimerkiksi 8kk-1 vuosi totaaliuneton? ):Mitä itse arvelet: voiko joku olla totaaliuneton 8kk-1vuosi mielestäsi?
En enää tiedä, mihin uskoa. Ainakin yli 60 vrk on joku valvonut. ):
En kysynyt, mitä uskot. Kysyin, mitä itse arvelet, voiko olla nukkumatta vuoden.
Arvelisin, ettei voi. ): Mutta, jos nukahtamiskyky ei vain palaa, niin ei kai sille sitten voi oikein mitään. ): Tahtoisin tietää, mitä yli 60 vrk valvoneelle lopulta kävi. ):
Yksikään ihminen ei voi valvoa 60 vuorokautta. Se on vaan sellaista sanontaa, että "ei ole nukkunut", mutta se tarkoittaa, että on nukkunut erittäin vähän tai huonosti. Eli käytännössä on kuitenkin pyörinyt sängyssä ja välillä ummistanut silmänsä ja kas puoli tuntia on kulunut jossain ja siinä se pieni pätkä unta on tullut. Sitä tapahtuu sinullekin vaikka et sitä tietoisesti tiedosta ja luulet vain valvoneesi.
Tuo järjetön pelkosi on vain tekosyy olla kohtaamatta jotain elämässäsi. Luultavasti jotain kauheaa tapahtuu taustalla. Olet syrjäytynyt, ehkä kiusattu, hyväksikäytetty, surullinen, yksinäinen tai muuta vastaavaa, mutta et kykene käsittelemään näitä asioita. Siksi mielesi askartelee sulle tuollaisen pelkohimmelin ja vaikka miten sulle sanoo, että pelkosi ei ole totta, niin haet ja haet selityksiä ja vakuutteluja, että se on totta. Koska vaihtoehtona olisi kohdata sun elämä sellaisenaan, raakana, kylmänä ja kovana.
Kolmas vaihtoehto olisi kohdata se elämä rohkeasti, käsitellä ne asiat terapiassa ja tehdä valintoja millä sen elämän voisi suunnata johonkin hyvään. Tehdä jokaisesta päivästä mukavan ja ihanan. Aina se ei onnistu, mutta ainakin siihen on mahdollisuus ja sitä voi yrittää. Mutta koska et tätä tee, niin olet ikuisessa limbossa matkalla kohti lopullista tuhoa. Pelkosi tuhoaa sinut. Ei unettomuus.
Ymmärrän, mitä haet takaa. <3 ):
En sitten tiedä, mutta kirjoittaja vakuutti olleensa hereillä 60 vuorokautta, ja epäili unikeskuksensa hajonneen. ):
Uskotko kaikki, mitä joku tuntematon netissä kirjoittelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko vielä lisää ihmisiä, joilla olisi ollut totaaliunettomuutta unilääkkeiden lopetuksen jälkeen? Kuinka kauan se kesti? ):
Toisilla pari päivää, toisilla parikin kuukautta, toisilla pari viikkoa, toisilla yksi viikko, toisilla 3-4 viikkoa...jokaisella vie oman aikansa. Älä viitsi höpöttää, ole ystävällinen.
Pelottaa, kun olen lukenut ihmisistä, jotka eivät oppineet oikein millään uudelleen nukahtamaan (vaikka olivat valvoneet jo yli 60 vrk). ):
Ja luin ihmisestä, joka on jo vuodesta 2007 yrittänyt lopettaa lääkitystään. ):Siinähän sitten vaan pelkäät. Kukaan meistä ei voi lopettaa pelkoasi.
Tuotakin minä pelkään, että pelko ei koskaan lakkaa. ):
Mun sisko pelkää tajuttomasti hämähäkkejä ja ystävä on pelännyt jo vuosia aukeita paikkoja. Toimivat kuitenkin elämässään ihan ok, kun käyvät keskustelemassa harvakseltaan aikuisneuvolan hoitajan kanssa.
AP, anna joku vinkki, miten voisin auttaa systeriä tuossa kauheassa hämähäkki-pelossaan. Mikä tahansa vinkki, AP.
En ole ap, mutta voin oman vinkin antaa. Altistus. Jos siis haluaa jostain pelosta pois, niin altistaa itseään säännöllisesti pienemmästä kammoksuttavasta asiasta jatkaen kohti isoa haastetta. Itselläni oli myös aikoinaan aivan hirveä korkean paikan kammo ja nyt maalaan työkseni kattoja (on muuten hiton hyvä urakkapalkka). Aloitin kiipeämällä ensin matalimmalle telineille ja nyt menen sujuvasti nosturilla. Mistä tahansa pelosta pääsee irti näin, kun kohtaa vain sitkeästi sitä pelkoa asteittain. Ei liian paljon kerralla, jotta ei traumatisoidu lisää. Riittävän miedosti, mutta riittävän haastavasti vaikka 3 x päivässä. Esim ensin miettimällä pelon kohdetta tai katsomalla kuvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko kertoa vielä tarkemmin siitä lääkärikäynnistä? Mitä oikeastaan sanoit lääkärille unettomuudestasi?
Kerroin, että tällä hetkellä nukun keskimäärin 1-2 päivänä viikossa.
Entä mitä hän sanoi siihen, kun sanoit pelkääväsi, ettet nuku enää koskaan?
Hymähti, ja sanoi, ettei pitäisi luoda uhkakuvia tulevaisuuteen, sillä tulevasta ei koskaan tiedä.
Entä siihen, että miten kauan voi kestää, että lääkkeistä vieroittautumisessa kestää?
Ei vastannut kysymykseen suoraan mitään, kun kysyin onko esim. mahdollista valvoa yli 60vrk lääkkeiden lopetuksen yhteydessä. Sanoi taas uudelleen, ettei pitäisi luoda uhkakuvia tulevaisuuteen, sillä tulevasta ei koskaan tiedä (Pitäisi elää tässä päivässä). Kun kerroin, etten ole vielä kertaakaan kyennyt nukahtamaan ilman lääkettä, niin sanoi, etten varmaan ole vielä psyykkisesti tarpeeksi terve, ja että lääkkeisiin ei pitäisi jäädä kiinni.
Mitä lääkäri sanoi ylipäätään siihen, että miten sinun kannattaisi jättää lääkkeet pois?
Hän ei oikeastaan vastannut kysymykseen suoraan mitään. Sanoi, että ehkä olisi parempi vasta myöhemmin miettiä lääkkeiden lopettamista.
Hän on ollut sitä mieltä, että jatka unilääkkeiden syöntiä. Miksi et noudata lääkärin eli asiantuntijan ohjeita?
Pelkään, etten enää koskaan opi nukahtamaan ilman lääkkeitä. Olen esimerkiksi lukenut ihmisestä, joka on yrittänyt lopettaa jo vuodesta 2007.
No mutta tämähän oli oikein valaisevaa. Eli lääkärisi näkee, että et ole psyykkisesti riittävän hyvässä kunnossa, jotta voisit lopettaa psykoosilääkitystäsi. Ja että ei kannata maalailla uhkakuvia tulevaisuuteen. Sekin on täysin totta. On tällä hetkellä ihan epäolennaista edes miettiä pääsisitkö lääkkeistä eroon, koska lääkärin mielestä niitä ei kannata vielä lopettaa. Joten, usko nyt häntä. Lääkkeiden lopettamisen ajankohta tulee myöhemmin ja se onnistuu sitten varmasti JOS sinun psyykkinen olotila on silloin hyvä. Nyt unohda koko oma sooloilusi lääkkeiden lopettamisen suhteen.
Olen täysin samaa mieltä! Lääkärin mielestä pitää jatkaa lääkkeiden syöntiä toistaiseksi. Kun saat nukuttua enemmän, voit paremmin. Kun mielenterveytesi on paremmalla tolalla, voit neuvotella lääkärin kanssa siitä, miten lääkkeet ajetaan alas. Miksi edes mietit mitään muuta vaihtoehtoa?!
Kuinka pitkään olet ylipäätään kärsinyt unettomuudesta.
Noin vuodesta 2021.
Mitä, jos en enää opi uudelleen nukahtamaan ilman lääkkeitä. ): Olen lukenut paljon (kauhu)tarinoita, joiden kirjoittajat eivät ole oppineet. ):
Tuntuu, että tässä vain siirretään ongelmaa tuonnemmaksi.Netissä on paljon ihmisiä, jotka vertaavat lääkkeitä heroiiniin, yhtä vaikeaa on heidän mielestään vieroittautua. ):
Se varmaan riippuu ihmisestä. Minä olen syönyt kaikenlaisia lääkkeitä nukahtamiseen, bentsojakin monta vuotta. Mutta kuten kaikki tietää, toleranssi kasvaa ja niin kävi minullekin. Pystyin nukkumaan vain pari tuntia ja heräsin, jolloin otin taas uuden pillerin. Sitten ykskaks mulla tuli mitta täyteen ja lopetin kaikki. Otin härkää sarvista ja ajattelin, että piru soikoon minähän valvon niin kauan, että nukahdan. Ja niin tein. Meni muutamia päiviä, etten nukkunut juuri yhtään, lepäsin vain paikoillani ja se riitti. Olin toki väsynyt, mutta en antanut periksi. Siitä sitten pikkuhiljaa alkoi univelkaa kasaantumaan ja lopulta alkoi ihan oikeasti väsyttää. Lääkkeen puutteen aiheuttama vireys ja hermostuneisuus alkoi häipymään. En osaa tarkkaa aikaa sanoa, mutta veikkaan, että ehkä kolmannen viikon kohdalla nukuin jo melko hyvin. Ei mennyt yli kuukautta. Että ei se niin mahdoton operaatio ole, mutta aikaa siinä kyllä menee ja helpottaa huomattavasti jos on valmis valvomaan. Jos vaan hermoilee ja pelkää, että ei nuku, niin silloin asia on hyvin paljon vaikeampi. Sisulla siitä pääsee yli.
Tämä sitten sun tulevaisuuteen, kunhan olet siinä kunnossa henkisesti, että jaksat valvomisen. Elä nyt ala yrittämään.
Mitä mieltä olet siitä, että joissain tapauksissa saattaa mennä parista viikosta pariin kuukauteen, että ihminen kykenee nukahtamaan ensimmäisen kerran? Ja onko sulla mielipidettä siitä, miksi joku on yrittänyt lopettaa lääkkeitään jo vuodesta 2007 siinä onnistumatta?
Pelottaa, että kuulun tällaiseen vaikeaan ryhmään. ):
[quote0=Vierailija]
Vierailija kirjoitti:
Niin, jotkut ihmiset kamppailevat unettomuuden kanssa koko elämänsä. Se on karua, mutta he joutuvat hyväksymään ongelman ja elämään sen kanssa. Osa heistä syö lääkkeitä ja osa ei. Toiset taas pystyvät lopulta selättämään unettomuuden, koska he onnistuvat pureutumaan unettomuuden juurisyihin. Oletko sinä yrittänyt hoitaa unettomuutta aiheuttavaa ongelmaa? On ihan turha vauhkota täällä nukkumattomuudesta, kun selvästi itse lietsot itseäsi vain isommille kierroksille etkä nuku sitäkään vähää.
Entä oletko lukenut esim. Leeni Peltosen Valvomo-nimisen kirjan? Se voisi olla sinulle hyödyllisempi kuin keskustelupalstat.
<3.
Olisi ihan reilua saada sinulta kunnon vastauksia, kun kuitenkin täällä KESKUSTELUpalstalla ihmiset vaivautuu kirjoittamaan sinulle ja yrittää tarjota apuaan. Mitä nämä sydän-vastaukset edes tarkoittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko vielä lisää ihmisiä, joilla olisi ollut totaaliunettomuutta unilääkkeiden lopetuksen jälkeen? Kuinka kauan se kesti? ):
Toisilla pari päivää, toisilla parikin kuukautta, toisilla pari viikkoa, toisilla yksi viikko, toisilla 3-4 viikkoa...jokaisella vie oman aikansa. Älä viitsi höpöttää, ole ystävällinen.
Pelottaa, kun olen lukenut ihmisistä, jotka eivät oppineet oikein millään uudelleen nukahtamaan (vaikka olivat valvoneet jo yli 60 vrk). ):
Ja luin ihmisestä, joka on jo vuodesta 2007 yrittänyt lopettaa lääkitystään. ):Siinähän sitten vaan pelkäät. Kukaan meistä ei voi lopettaa pelkoasi.
Tuotakin minä pelkään, että pelko ei koskaan lakkaa. ):
Mun sisko pelkää tajuttomasti hämähäkkejä ja ystävä on pelännyt jo vuosia aukeita paikkoja. Toimivat kuitenkin elämässään ihan ok, kun käyvät keskustelemassa harvakseltaan aikuisneuvolan hoitajan kanssa.
AP, anna joku vinkki, miten voisin auttaa systeriä tuossa kauheassa hämähäkki-pelossaan. Mikä tahansa vinkki, AP.
En ole ap, mutta voin oman vinkin antaa. Altistus. Jos siis haluaa jostain pelosta pois, niin altistaa itseään säännöllisesti pienemmästä kammoksuttavasta asiasta jatkaen kohti isoa haastetta. Itselläni oli myös aikoinaan aivan hirveä korkean paikan kammo ja nyt maalaan työkseni kattoja (on muuten hiton hyvä urakkapalkka). Aloitin kiipeämällä ensin matalimmalle telineille ja nyt menen sujuvasti nosturilla. Mistä tahansa pelosta pääsee irti näin, kun kohtaa vain sitkeästi sitä pelkoa asteittain. Ei liian paljon kerralla, jotta ei traumatisoidu lisää. Riittävän miedosti, mutta riittävän haastavasti vaikka 3 x päivässä. Esim ensin miettimällä pelon kohdetta tai katsomalla kuvia.
Kiitos. Mulla puolestani oli opiskeluaikoina kauhea ja lamaannuttava pelko siltojen ylittämisestä. Kaiken lisäksi yliopisto oli vieläpä monen sillan takana. Käytin suunnattomasti aikaa ja rahaa(kin) yrittäen kiertää sillat. Mutta kerran en olisi ehtinyt tärkeään tenttiin siltaa ylittämättä. Ja tuon jälkeen väkisin, kylmä hiki otsalla, ja melkein silmät kiinni ylittelin siltoja siellä täällä ja edestakaisin. Vähitellen koko silta-kammo hävisi. Nyt runsaat kymmenen vuotta myöhemmin en edes käsitä silloista pelkoani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko joku joskus joutunut (osa)työkyvyttämyyseläkkeelle unettomuuden takia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko kertoa vielä tarkemmin siitä lääkärikäynnistä? Mitä oikeastaan sanoit lääkärille unettomuudestasi?
Kerroin, että tällä hetkellä nukun keskimäärin 1-2 päivänä viikossa.
Entä mitä hän sanoi siihen, kun sanoit pelkääväsi, ettet nuku enää koskaan?
Hymähti, ja sanoi, ettei pitäisi luoda uhkakuvia tulevaisuuteen, sillä tulevasta ei koskaan tiedä.
Entä siihen, että miten kauan voi kestää, että lääkkeistä vieroittautumisessa kestää?
Ei vastannut kysymykseen suoraan mitään, kun kysyin onko esim. mahdollista valvoa yli 60vrk lääkkeiden lopetuksen yhteydessä. Sanoi taas uudelleen, ettei pitäisi luoda uhkakuvia tulevaisuuteen, sillä tulevasta ei koskaan tiedä (Pitäisi elää tässä päivässä). Kun kerroin, etten ole vielä kertaakaan kyennyt nukahtamaan ilman lääkettä, niin sanoi, etten varmaan ole vielä psyykkisesti tarpeeksi terve, ja että lääkkeisiin ei pitäisi jäädä kiinni.
Mitä lääkäri sanoi ylipäätään siihen, että miten sinun kannattaisi jättää lääkkeet pois?
Hän ei oikeastaan vastannut kysymykseen suoraan mitään. Sanoi, että ehkä olisi parempi vasta myöhemmin miettiä lääkkeiden lopettamista.
Hän on ollut sitä mieltä, että jatka unilääkkeiden syöntiä. Miksi et noudata lääkärin eli asiantuntijan ohjeita?
Pelkään, etten enää koskaan opi nukahtamaan ilman lääkkeitä. Olen esimerkiksi lukenut ihmisestä, joka on yrittänyt lopettaa jo vuodesta 2007.
No mutta tämähän oli oikein valaisevaa. Eli lääkärisi näkee, että et ole psyykkisesti riittävän hyvässä kunnossa, jotta voisit lopettaa psykoosilääkitystäsi. Ja että ei kannata maalailla uhkakuvia tulevaisuuteen. Sekin on täysin totta. On tällä hetkellä ihan epäolennaista edes miettiä pääsisitkö lääkkeistä eroon, koska lääkärin mielestä niitä ei kannata vielä lopettaa. Joten, usko nyt häntä. Lääkkeiden lopettamisen ajankohta tulee myöhemmin ja se onnistuu sitten varmasti JOS sinun psyykkinen olotila on silloin hyvä. Nyt unohda koko oma sooloilusi lääkkeiden lopettamisen suhteen.
Olen täysin samaa mieltä! Lääkärin mielestä pitää jatkaa lääkkeiden syöntiä toistaiseksi. Kun saat nukuttua enemmän, voit paremmin. Kun mielenterveytesi on paremmalla tolalla, voit neuvotella lääkärin kanssa siitä, miten lääkkeet ajetaan alas. Miksi edes mietit mitään muuta vaihtoehtoa?!
Kuinka pitkään olet ylipäätään kärsinyt unettomuudesta.
Noin vuodesta 2021.
Mitä, jos en enää opi uudelleen nukahtamaan ilman lääkkeitä. ): Olen lukenut paljon (kauhu)tarinoita, joiden kirjoittajat eivät ole oppineet. ):
Tuntuu, että tässä vain siirretään ongelmaa tuonnemmaksi.Netissä on paljon ihmisiä, jotka vertaavat lääkkeitä heroiiniin, yhtä vaikeaa on heidän mielestään vieroittautua. ):
Se varmaan riippuu ihmisestä. Minä olen syönyt kaikenlaisia lääkkeitä nukahtamiseen, bentsojakin monta vuotta. Mutta kuten kaikki tietää, toleranssi kasvaa ja niin kävi minullekin. Pystyin nukkumaan vain pari tuntia ja heräsin, jolloin otin taas uuden pillerin. Sitten ykskaks mulla tuli mitta täyteen ja lopetin kaikki. Otin härkää sarvista ja ajattelin, että piru soikoon minähän valvon niin kauan, että nukahdan. Ja niin tein. Meni muutamia päiviä, etten nukkunut juuri yhtään, lepäsin vain paikoillani ja se riitti. Olin toki väsynyt, mutta en antanut periksi. Siitä sitten pikkuhiljaa alkoi univelkaa kasaantumaan ja lopulta alkoi ihan oikeasti väsyttää. Lääkkeen puutteen aiheuttama vireys ja hermostuneisuus alkoi häipymään. En osaa tarkkaa aikaa sanoa, mutta veikkaan, että ehkä kolmannen viikon kohdalla nukuin jo melko hyvin. Ei mennyt yli kuukautta. Että ei se niin mahdoton operaatio ole, mutta aikaa siinä kyllä menee ja helpottaa huomattavasti jos on valmis valvomaan. Jos vaan hermoilee ja pelkää, että ei nuku, niin silloin asia on hyvin paljon vaikeampi. Sisulla siitä pääsee yli.
Tämä sitten sun tulevaisuuteen, kunhan olet siinä kunnossa henkisesti, että jaksat valvomisen. Elä nyt ala yrittämään.
<3 Kiitän pitkästä vertaistuki-kommentista.
Mitä mieltä olet siitä, että joissain tapauksissa saattaa mennä parista viikosta pariin kuukauteen, että ihminen kykenee nukahtamaan ensimmäisen kerran? Ja onko sulla mielipidettä siitä, miksi joku on yrittänyt lopettaa lääkkeitään jo vuodesta 2007 siinä onnistumatta?
Pelottaa, että kuulun tällaiseen vaikeaan ryhmään. ):En ole ammattilainen ja sanon vain mutulla. En oikein usko, että kahta kuukautta menisi. Siinä tuppaa nimittäin ihan oikeasti olla niin niin väsynyt, että ihan väkiselläkin nukahtaa. Siis melkein seisaaltaan :D Sanoisin, että pahin on se pari ekaa viikkoa ja sitten alkaa tulla pieniä nukahteluja. Ja sitten ne pitenee.
Ja mitä tulee sellaiseen ihmiseen, joka on yrittänyt päästä irti... Mitä se yrittäminen lopulta on ja kuinka hän on sen tehnyt? Jos ei ole sillä hetkellä riittävästi voimia yrittää sitä, niin saattaa olla liian suuri houkutus jatkaa lääkitystä ja silloinhan se lopetus ei onnistu. Siksi suosittelen sinulle, että yrität vasta sitten kun olet riittävän voimissasi. Se syö itsetuntoa jos yrittää silloin kun ei vaan pysty ja kokee epäonnistumista. Koita nyt olla itselle armollinen. Onnistut varmasti myöhemminkin tuossa projektissa, enkä usko, että sinussa olisi mennyt jotain peruuttamattomasti rikki lääkkeiden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko kertoa vielä tarkemmin siitä lääkärikäynnistä? Mitä oikeastaan sanoit lääkärille unettomuudestasi?
Kerroin, että tällä hetkellä nukun keskimäärin 1-2 päivänä viikossa.
Entä mitä hän sanoi siihen, kun sanoit pelkääväsi, ettet nuku enää koskaan?
Hymähti, ja sanoi, ettei pitäisi luoda uhkakuvia tulevaisuuteen, sillä tulevasta ei koskaan tiedä.
Entä siihen, että miten kauan voi kestää, että lääkkeistä vieroittautumisessa kestää?
Ei vastannut kysymykseen suoraan mitään, kun kysyin onko esim. mahdollista valvoa yli 60vrk lääkkeiden lopetuksen yhteydessä. Sanoi taas uudelleen, ettei pitäisi luoda uhkakuvia tulevaisuuteen, sillä tulevasta ei koskaan tiedä (Pitäisi elää tässä päivässä). Kun kerroin, etten ole vielä kertaakaan kyennyt nukahtamaan ilman lääkettä, niin sanoi, etten varmaan ole vielä psyykkisesti tarpeeksi terve, ja että lääkkeisiin ei pitäisi jäädä kiinni.
Mitä lääkäri sanoi ylipäätään siihen, että miten sinun kannattaisi jättää lääkkeet pois?
Hän ei oikeastaan vastannut kysymykseen suoraan mitään. Sanoi, että ehkä olisi parempi vasta myöhemmin miettiä lääkkeiden lopettamista.
Hän on ollut sitä mieltä, että jatka unilääkkeiden syöntiä. Miksi et noudata lääkärin eli asiantuntijan ohjeita?
Pelkään, etten enää koskaan opi nukahtamaan ilman lääkkeitä. Olen esimerkiksi lukenut ihmisestä, joka on yrittänyt lopettaa jo vuodesta 2007.
No mutta tämähän oli oikein valaisevaa. Eli lääkärisi näkee, että et ole psyykkisesti riittävän hyvässä kunnossa, jotta voisit lopettaa psykoosilääkitystäsi. Ja että ei kannata maalailla uhkakuvia tulevaisuuteen. Sekin on täysin totta. On tällä hetkellä ihan epäolennaista edes miettiä pääsisitkö lääkkeistä eroon, koska lääkärin mielestä niitä ei kannata vielä lopettaa. Joten, usko nyt häntä. Lääkkeiden lopettamisen ajankohta tulee myöhemmin ja se onnistuu sitten varmasti JOS sinun psyykkinen olotila on silloin hyvä. Nyt unohda koko oma sooloilusi lääkkeiden lopettamisen suhteen.
Olen täysin samaa mieltä! Lääkärin mielestä pitää jatkaa lääkkeiden syöntiä toistaiseksi. Kun saat nukuttua enemmän, voit paremmin. Kun mielenterveytesi on paremmalla tolalla, voit neuvotella lääkärin kanssa siitä, miten lääkkeet ajetaan alas. Miksi edes mietit mitään muuta vaihtoehtoa?!
Kuinka pitkään olet ylipäätään kärsinyt unettomuudesta.
Noin vuodesta 2021.
Mitä, jos en enää opi uudelleen nukahtamaan ilman lääkkeitä. ): Olen lukenut paljon (kauhu)tarinoita, joiden kirjoittajat eivät ole oppineet. ):
Tuntuu, että tässä vain siirretään ongelmaa tuonnemmaksi.Netissä on paljon ihmisiä, jotka vertaavat lääkkeitä heroiiniin, yhtä vaikeaa on heidän mielestään vieroittautua. ):
Se varmaan riippuu ihmisestä. Minä olen syönyt kaikenlaisia lääkkeitä nukahtamiseen, bentsojakin monta vuotta. Mutta kuten kaikki tietää, toleranssi kasvaa ja niin kävi minullekin. Pystyin nukkumaan vain pari tuntia ja heräsin, jolloin otin taas uuden pillerin. Sitten ykskaks mulla tuli mitta täyteen ja lopetin kaikki. Otin härkää sarvista ja ajattelin, että piru soikoon minähän valvon niin kauan, että nukahdan. Ja niin tein. Meni muutamia päiviä, etten nukkunut juuri yhtään, lepäsin vain paikoillani ja se riitti. Olin toki väsynyt, mutta en antanut periksi. Siitä sitten pikkuhiljaa alkoi univelkaa kasaantumaan ja lopulta alkoi ihan oikeasti väsyttää. Lääkkeen puutteen aiheuttama vireys ja hermostuneisuus alkoi häipymään. En osaa tarkkaa aikaa sanoa, mutta veikkaan, että ehkä kolmannen viikon kohdalla nukuin jo melko hyvin. Ei mennyt yli kuukautta. Että ei se niin mahdoton operaatio ole, mutta aikaa siinä kyllä menee ja helpottaa huomattavasti jos on valmis valvomaan. Jos vaan hermoilee ja pelkää, että ei nuku, niin silloin asia on hyvin paljon vaikeampi. Sisulla siitä pääsee yli.
Tämä sitten sun tulevaisuuteen, kunhan olet siinä kunnossa henkisesti, että jaksat valvomisen. Elä nyt ala yrittämään.
<3 Kiitän pitkästä vertaistuki-kommentista.
Mitä mieltä olet siitä, että joissain tapauksissa saattaa mennä parista viikosta pariin kuukauteen, että ihminen kykenee nukahtamaan ensimmäisen kerran? Ja onko sulla mielipidettä siitä, miksi joku on yrittänyt lopettaa lääkkeitään jo vuodesta 2007 siinä onnistumatta?
Pelottaa, että kuulun tällaiseen vaikeaan ryhmään. ):Saanko muuten kysyä esimerkkejä kaikenlaisista lääkkeistä bentsojen lisäksi? Mistä lääkkeestä oli kaikkein helpoin/vaikein päästä eroon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko vielä lisää ihmisiä, joilla olisi ollut totaaliunettomuutta unilääkkeiden lopetuksen jälkeen? Kuinka kauan se kesti? ):
Toisilla pari päivää, toisilla parikin kuukautta, toisilla pari viikkoa, toisilla yksi viikko, toisilla 3-4 viikkoa...jokaisella vie oman aikansa. Älä viitsi höpöttää, ole ystävällinen.
Pelottaa, kun olen lukenut ihmisistä, jotka eivät oppineet oikein millään uudelleen nukahtamaan (vaikka olivat valvoneet jo yli 60 vrk). ):
Ja luin ihmisestä, joka on jo vuodesta 2007 yrittänyt lopettaa lääkitystään. ):Siinähän sitten vaan pelkäät. Kukaan meistä ei voi lopettaa pelkoasi.
Tuotakin minä pelkään, että pelko ei koskaan lakkaa. ):
Mun sisko pelkää tajuttomasti hämähäkkejä ja ystävä on pelännyt jo vuosia aukeita paikkoja. Toimivat kuitenkin elämässään ihan ok, kun käyvät keskustelemassa harvakseltaan aikuisneuvolan hoitajan kanssa.
AP, anna joku vinkki, miten voisin auttaa systeriä tuossa kauheassa hämähäkki-pelossaan. Mikä tahansa vinkki, AP.
En ole ap, mutta voin oman vinkin antaa. Altistus. Jos siis haluaa jostain pelosta pois, niin altistaa itseään säännöllisesti pienemmästä kammoksuttavasta asiasta jatkaen kohti isoa haastetta. Itselläni oli myös aikoinaan aivan hirveä korkean paikan kammo ja nyt maalaan työkseni kattoja (on muuten hiton hyvä urakkapalkka). Aloitin kiipeämällä ensin matalimmalle telineille ja nyt menen sujuvasti nosturilla. Mistä tahansa pelosta pääsee irti näin, kun kohtaa vain sitkeästi sitä pelkoa asteittain. Ei liian paljon kerralla, jotta ei traumatisoidu lisää. Riittävän miedosti, mutta riittävän haastavasti vaikka 3 x päivässä. Esim ensin miettimällä pelon kohdetta tai katsomalla kuvia.
Kiitos. Mulla puolestani oli opiskeluaikoina kauhea ja lamaannuttava pelko siltojen ylittämisestä. Kaiken lisäksi yliopisto oli vieläpä monen sillan takana. Käytin suunnattomasti aikaa ja rahaa(kin) yrittäen kiertää sillat. Mutta kerran en olisi ehtinyt tärkeään tenttiin siltaa ylittämättä. Ja tuon jälkeen väkisin, kylmä hiki otsalla, ja melkein silmät kiinni ylittelin siltoja siellä täällä ja edestakaisin. Vähitellen koko silta-kammo hävisi. Nyt runsaat kymmenen vuotta myöhemmin en edes käsitä silloista pelkoani.
Mahtava homma! Voin hyvin kuvitella tuon kylmähien ja sen miten sitä pelkoa kummastelee jälkikäteen. Peloista tosiaan pääsee jos tekee hommia. Vastaavasti jos ei yritä, vaan pakenee pelon kohdetta, niin saattaa kehittää itselleen pakonomaisen fobian, joka lopulta leviää moneen elämän osa-alueeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko kertoa vielä tarkemmin siitä lääkärikäynnistä? Mitä oikeastaan sanoit lääkärille unettomuudestasi?
Kerroin, että tällä hetkellä nukun keskimäärin 1-2 päivänä viikossa.
Entä mitä hän sanoi siihen, kun sanoit pelkääväsi, ettet nuku enää koskaan?
Hymähti, ja sanoi, ettei pitäisi luoda uhkakuvia tulevaisuuteen, sillä tulevasta ei koskaan tiedä.
Entä siihen, että miten kauan voi kestää, että lääkkeistä vieroittautumisessa kestää?
Ei vastannut kysymykseen suoraan mitään, kun kysyin onko esim. mahdollista valvoa yli 60vrk lääkkeiden lopetuksen yhteydessä. Sanoi taas uudelleen, ettei pitäisi luoda uhkakuvia tulevaisuuteen, sillä tulevasta ei koskaan tiedä (Pitäisi elää tässä päivässä). Kun kerroin, etten ole vielä kertaakaan kyennyt nukahtamaan ilman lääkettä, niin sanoi, etten varmaan ole vielä psyykkisesti tarpeeksi terve, ja että lääkkeisiin ei pitäisi jäädä kiinni.
Mitä lääkäri sanoi ylipäätään siihen, että miten sinun kannattaisi jättää lääkkeet pois?
Hän ei oikeastaan vastannut kysymykseen suoraan mitään. Sanoi, että ehkä olisi parempi vasta myöhemmin miettiä lääkkeiden lopettamista.
Hän on ollut sitä mieltä, että jatka unilääkkeiden syöntiä. Miksi et noudata lääkärin eli asiantuntijan ohjeita?
Pelkään, etten enää koskaan opi nukahtamaan ilman lääkkeitä. Olen esimerkiksi lukenut ihmisestä, joka on yrittänyt lopettaa jo vuodesta 2007.
No mutta tämähän oli oikein valaisevaa. Eli lääkärisi näkee, että et ole psyykkisesti riittävän hyvässä kunnossa, jotta voisit lopettaa psykoosilääkitystäsi. Ja että ei kannata maalailla uhkakuvia tulevaisuuteen. Sekin on täysin totta. On tällä hetkellä ihan epäolennaista edes miettiä pääsisitkö lääkkeistä eroon, koska lääkärin mielestä niitä ei kannata vielä lopettaa. Joten, usko nyt häntä. Lääkkeiden lopettamisen ajankohta tulee myöhemmin ja se onnistuu sitten varmasti JOS sinun psyykkinen olotila on silloin hyvä. Nyt unohda koko oma sooloilusi lääkkeiden lopettamisen suhteen.
Olen täysin samaa mieltä! Lääkärin mielestä pitää jatkaa lääkkeiden syöntiä toistaiseksi. Kun saat nukuttua enemmän, voit paremmin. Kun mielenterveytesi on paremmalla tolalla, voit neuvotella lääkärin kanssa siitä, miten lääkkeet ajetaan alas. Miksi edes mietit mitään muuta vaihtoehtoa?!
Kuinka pitkään olet ylipäätään kärsinyt unettomuudesta.
Noin vuodesta 2021.
Mitä, jos en enää opi uudelleen nukahtamaan ilman lääkkeitä. ): Olen lukenut paljon (kauhu)tarinoita, joiden kirjoittajat eivät ole oppineet. ):
Tuntuu, että tässä vain siirretään ongelmaa tuonnemmaksi.Netissä on paljon ihmisiä, jotka vertaavat lääkkeitä heroiiniin, yhtä vaikeaa on heidän mielestään vieroittautua. ):
Se varmaan riippuu ihmisestä. Minä olen syönyt kaikenlaisia lääkkeitä nukahtamiseen, bentsojakin monta vuotta. Mutta kuten kaikki tietää, toleranssi kasvaa ja niin kävi minullekin. Pystyin nukkumaan vain pari tuntia ja heräsin, jolloin otin taas uuden pillerin. Sitten ykskaks mulla tuli mitta täyteen ja lopetin kaikki. Otin härkää sarvista ja ajattelin, että piru soikoon minähän valvon niin kauan, että nukahdan. Ja niin tein. Meni muutamia päiviä, etten nukkunut juuri yhtään, lepäsin vain paikoillani ja se riitti. Olin toki väsynyt, mutta en antanut periksi. Siitä sitten pikkuhiljaa alkoi univelkaa kasaantumaan ja lopulta alkoi ihan oikeasti väsyttää. Lääkkeen puutteen aiheuttama vireys ja hermostuneisuus alkoi häipymään. En osaa tarkkaa aikaa sanoa, mutta veikkaan, että ehkä kolmannen viikon kohdalla nukuin jo melko hyvin. Ei mennyt yli kuukautta. Että ei se niin mahdoton operaatio ole, mutta aikaa siinä kyllä menee ja helpottaa huomattavasti jos on valmis valvomaan. Jos vaan hermoilee ja pelkää, että ei nuku, niin silloin asia on hyvin paljon vaikeampi. Sisulla siitä pääsee yli.
Tämä sitten sun tulevaisuuteen, kunhan olet siinä kunnossa henkisesti, että jaksat valvomisen. Elä nyt ala yrittämään.
<3 Kiitän pitkästä vertaistuki-kommentista.
Mitä mieltä olet siitä, että joissain tapauksissa saattaa mennä parista viikosta pariin kuukauteen, että ihminen kykenee nukahtamaan ensimmäisen kerran? Ja onko sulla mielipidettä siitä, miksi joku on yrittänyt lopettaa lääkkeitään jo vuodesta 2007 siinä onnistumatta?
Pelottaa, että kuulun tällaiseen vaikeaan ryhmään. ):En ole ammattilainen ja sanon vain mutulla. En oikein usko, että kahta kuukautta menisi. Siinä tuppaa nimittäin ihan oikeasti olla niin niin väsynyt, että ihan väkiselläkin nukahtaa. Siis melkein seisaaltaan :D Sanoisin, että pahin on se pari ekaa viikkoa ja sitten alkaa tulla pieniä nukahteluja. Ja sitten ne pitenee.
Ja mitä tulee sellaiseen ihmiseen, joka on yrittänyt päästä irti... Mitä se yrittäminen lopulta on ja kuinka hän on sen tehnyt? Jos ei ole sillä hetkellä riittävästi voimia yrittää sitä, niin saattaa olla liian suuri houkutus jatkaa lääkitystä ja silloinhan se lopetus ei onnistu. Siksi suosittelen sinulle, että yrität vasta sitten kun olet riittävän voimissasi. Se syö itsetuntoa jos yrittää silloin kun ei vaan pysty ja kokee epäonnistumista. Koita nyt olla itselle armollinen. Onnistut varmasti myöhemminkin tuossa projektissa, enkä usko, että sinussa olisi mennyt jotain peruuttamattomasti rikki lääkkeiden vuoksi.
Kiitän lohduttavasta viestistä.
Christiiina kirjoitti:
Onko joku joskus joutunut (osa)työkyvyttämyyseläkkeelle unettomuuden takia?
Itse olin unettomuuden ohessa masentunut ja sain saikkua. Eläkkeelle tuskin pelkän unettomuuden takia joutuu/pääsee.