Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Äiti ei pistä tytärtään kuriin joten haluaa adhd diagnoosin hänelle.
08.08.2023 |
Voihan tuolla tytöllä olla joku adhdkin , mutta isoin ongelma on ettei äiti osaa laittaa tyttöä kunnolla kuriin. On tottelematon lapsi. Muita tottelee, hoitajaa ja päiväkodissa. Äitiltä repii hiuksia päästä kuvassa. Äiti pelkää 6v lasta, että lapsi räjähtää. Haluaa lääkkeitä tytölle. Sanoo että lapsi vastustaa vaatimuksia, mikä on joku sairaus. No, kyllä siihen keinot on, on tähänkin asti tuommoset tapaukset opetettu ilman lääkeitä. ihan ekana ne kännykät pois molemmilta, äidiltä ja lapselta.
https://www.is.fi/perhe/art-2000009714119.html
Kommentit (588)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut tuota juttua, tulin vain sanomaan, ettei kaikkia lapsia niin vain kuriin laiteta. Minulla oli tällainen poika. Jouduin opettamaan 3-vuotiaallle pikkuveljelle, että jos äiti käskee, niin tule istumaan isonveljen jalkojen päälle. Hän istui, ettei poika päässyt potkimaan ja minä pidin ylävartalosta kiinni.
Raivokohtausten ulkopuolella hän oli oikea enkeli.Kokeilin vuosien aikana kaiken. Ihan kaiken tarroista, positiivisesta palautteesta siihen, että kaikki tavarat takavarikoitiin. Kaikki kielteinen pakaute lisäsi uhmaa ja taistelutahtia, mistään positiivisesta ei ollut mitään hyötyä.
Nyt poika on jo aikuinen.
No ei tulis mulla mieleenkään pyytää mun pojan (adhd) 3 v. siskoa istumaan jalkojen päällä, jos potkis vaikka häntä vahingossa, jossain raivareissa!
Antaisit hänen siis potkia tahalleen?
Niinhän tuossa tilanteessa tapahtuu, jos lasta ei saa pidettyä kiinni.
Kuka idiootti pistää KOLMEVUOTIAAN SISARUKSEN istumaan isoveljen jalkojen päälle raivaritilanteessa, sitä tarkoitan! Ei sen pikkusisaruksen tarvitse siitä kärsiä! Ei kiinnipitotilanteissa mitään lapsia apuna käytetä, haloo! Varsinkaan 3-vuotiasta! Mieti nyt kun tää isoveli potkaisis häntä päähän täysiä kun äitin mielestä hyvä idea käyttää lasta apuna!
Olen tuo 3-vuotiaan äiti.
Kyselen jo neljättä kertaa täsdä ketjussa, kun en ole vielä vastausta saanut, että miten sinä sen tilanteen hoitaisit?
Eli lapsi raivoaa 1-2 tuntia, hajottaa paikkoja - kun yksin pidät lasta, niin hän potkii, jos pidät jaloista kiinni hän lyö, koska et pysty yksin sekä käsiä että jalkoja pitämään kiinni - eikä kotona ole pehmustettua huonetta. Miten SINÄ hoitaisit tilanteen?
Äläkä puhu sanahelinää, vaan kerro käytäntö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut tuota juttua, tulin vain sanomaan, ettei kaikkia lapsia niin vain kuriin laiteta. Minulla oli tällainen poika. Jouduin opettamaan 3-vuotiaallle pikkuveljelle, että jos äiti käskee, niin tule istumaan isonveljen jalkojen päälle. Hän istui, ettei poika päässyt potkimaan ja minä pidin ylävartalosta kiinni.
Raivokohtausten ulkopuolella hän oli oikea enkeli.Kokeilin vuosien aikana kaiken. Ihan kaiken tarroista, positiivisesta palautteesta siihen, että kaikki tavarat takavarikoitiin. Kaikki kielteinen pakaute lisäsi uhmaa ja taistelutahtia, mistään positiivisesta ei ollut mitään hyötyä.
Nyt poika on jo aikuinen.
No ei tulis mulla mieleenkään pyytää mun pojan (adhd) 3 v. siskoa istumaan jalkojen päällä, jos potkis vaikka häntä vahingossa, jossain raivareissa!
Antaisit hänen siis potkia tahalleen?
Niinhän tuossa tilanteessa tapahtuu, jos lasta ei saa pidettyä kiinni.
Kuka idiootti pistää KOLMEVUOTIAAN SISARUKSEN istumaan isoveljen jalkojen päälle raivaritilanteessa, sitä tarkoitan! Ei sen pikkusisaruksen tarvitse siitä kärsiä! Ei kiinnipitotilanteissa mitään lapsia apuna käytetä, haloo! Varsinkaan 3-vuotiasta! Mieti nyt kun tää isoveli potkaisis häntä päähän täysiä kun äitin mielestä hyvä idea käyttää lasta apuna!
Ja vielä tähän lisään, luuletko että se isoveli siinä edes välttämättä näkee (kun on ihan raivoissaan ja ehkä silmätkin kiinni) että pikkusisar tulee siihen jalkojen päälle ja sitten menee ehkä jalka siihen sisarukseen, ja ei 3 v. ole edes voimia pitää isompaa siinä. Kyllä nyt pitäs vanhemmalla olla järkeä päässä ja tollasessa tilanteessa pidetään pienemmät kauempana.
Vierailija kirjoitti:
Tämän viestin loppuosa sai minut itkemään. Se olen kuin minä. Eikä kukaan koskaan tajua. Ei minua edes ole, koska aina on pitänyt olla se fiksumpi. Silloinkin, kun itse ei enää jaksaisi. Kiitosta saa vain, jos jaksaa silti.
Ihanaa lukea, että joku ymmärtää tällaista olevan.
Olen loppu.
Olin loppu. Kommentin loppuosa kirjoitettu kokemuksen rintaäänellä.
Nykytilanne; Pitkä psykoterapia ja koko elo nelikymppiseksi eletty pistämällä toisen tarpeet omien edelle. Edes parisudetta en ole koskaan osannut etsiä niin, että olisin osannut vaatia tai toivoa tasapuolista kumppania. Sanoit hienosti "Ei minua edes ole". Ei minuakaan ollut ennen kuin vasta viime vuosina. Olin tottunut, että "hoivaajana" saan hyväksyntää. Ja jokainen suhteeni on ollut se, että minä olen niissä vastuun kantanut. Ei tervettä. Työelämässä olen ollut joka tarpeet täyttävä menestyvä muovautuja. Senhän osaan; Olla hyödyksi.
Rajojen asettamisen ja psykoterapian kautta löysin itseni, rauhan ja tasapainon. Luojan kiitos osain oireilla jo ennen omia lapsiani ja samoihin miinoihin en ole astunut, joilla minut kasvatettiin. Minulla onkin aivan ihanat lapset, jotka uskaltavat antaa tunteiden näkyä, puhua pahastakin olosta, vaatia, unelmoida, toivoa. Kun itse vietti lapsuuden koittamalla olla mahdollisimman vähän vaivaksi.
Välit menivät moniin. Lopulta myös vanhempiini. He varmaan ovat sitä mieltä, että sekosin ja minusta tuli kusipää. Kun aloin pitää rajoja, sanomaan vastaan (mm. puolustamaan omia lapsiani heidän nälvintää ja joutoarvostelua vastaan). Ainoa ero on, etten ollut enää loputtomiin henkinen paskasanko ja mieliksi. Minulle riitti. Ihmiset jotka jäivät eivät tästä muutoksesta ole valittaneet. :)
Kaikkea hyvää sinulle. Olet loppu. Mutta aina kun joku on loppu, se on väkisin jonkun uuden alku.
Pahvi! Jos henkilö sanoo olevansa loppu, niin hän tarkoittaa sitä, että on väsynyt. Ei siitä mitään uutta alkua tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut tuota juttua, tulin vain sanomaan, ettei kaikkia lapsia niin vain kuriin laiteta. Minulla oli tällainen poika. Jouduin opettamaan 3-vuotiaallle pikkuveljelle, että jos äiti käskee, niin tule istumaan isonveljen jalkojen päälle. Hän istui, ettei poika päässyt potkimaan ja minä pidin ylävartalosta kiinni.
Raivokohtausten ulkopuolella hän oli oikea enkeli.Kokeilin vuosien aikana kaiken. Ihan kaiken tarroista, positiivisesta palautteesta siihen, että kaikki tavarat takavarikoitiin. Kaikki kielteinen pakaute lisäsi uhmaa ja taistelutahtia, mistään positiivisesta ei ollut mitään hyötyä.
Nyt poika on jo aikuinen.
Onko yhtä mulkero nyt aikuisenakin?
Hän edelleen enkeli ja piru samassa paketissa. Joko tosi mulkero jos ei kiinnosta, tai fiksu tai filmaattinen, kun jotain haluaa.
Sosiopaatti siis!
Vastasin tähän jo aiemmin. Ei siis ollut paha lapsi, eikä millään tavalla ilkeä. Sain raivareita, kun ei saanut tahtoaan läpi.
Sama
Äiti taisi tuossa jutussa kertoa, että hän on aina varuillaan, tuleeko huuto ja rähinä milloin mistäkin.
Eiköhän lapsi vaistoa äidin epävarmuuden. Ei ole hyvä juttu ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut tuota juttua, tulin vain sanomaan, ettei kaikkia lapsia niin vain kuriin laiteta. Minulla oli tällainen poika. Jouduin opettamaan 3-vuotiaallle pikkuveljelle, että jos äiti käskee, niin tule istumaan isonveljen jalkojen päälle. Hän istui, ettei poika päässyt potkimaan ja minä pidin ylävartalosta kiinni.
Raivokohtausten ulkopuolella hän oli oikea enkeli.Kokeilin vuosien aikana kaiken. Ihan kaiken tarroista, positiivisesta palautteesta siihen, että kaikki tavarat takavarikoitiin. Kaikki kielteinen pakaute lisäsi uhmaa ja taistelutahtia, mistään positiivisesta ei ollut mitään hyötyä.
Nyt poika on jo aikuinen.
No ei tulis mulla mieleenkään pyytää mun pojan (adhd) 3 v. siskoa istumaan jalkojen päällä, jos potkis vaikka häntä vahingossa, jossain raivareissa!
Antaisit hänen siis potkia tahalleen?
Niinhän tuossa tilanteessa tapahtuu, jos lasta ei saa pidettyä kiinni.
Kuka idiootti pistää KOLMEVUOTIAAN SISARUKSEN istumaan isoveljen jalkojen päälle raivaritilanteessa, sitä tarkoitan! Ei sen pikkusisaruksen tarvitse siitä kärsiä! Ei kiinnipitotilanteissa mitään lapsia apuna käytetä, haloo! Varsinkaan 3-vuotiasta! Mieti nyt kun tää isoveli potkaisis häntä päähän täysiä kun äitin mielestä hyvä idea käyttää lasta apuna!
Ja vielä tähän lisään, luuletko että se isoveli siinä edes välttämättä näkee (kun on ihan raivoissaan ja ehkä silmätkin kiinni) että pikkusisar tulee siihen jalkojen päälle ja sitten menee ehkä jalka siihen sisarukseen, ja ei 3 v. ole edes voimia pitää isompaa siinä. Kyllä nyt pitäs vanhemmalla olla järkeä päässä ja tollasessa tilanteessa pidetään pienemmät kauempana.
Olet oikeassa, ei se kauhean hyvin toiminut. Suurempi ongelma oli se, että minun huomioni meni raivoajaan ja pikkusisarus joutui pärjäömään yksin sen ajan.
Odottelen edelleen vastaustasi, miten sinä olisit tilanteessa toiminut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut tuota juttua, tulin vain sanomaan, ettei kaikkia lapsia niin vain kuriin laiteta. Minulla oli tällainen poika. Jouduin opettamaan 3-vuotiaallle pikkuveljelle, että jos äiti käskee, niin tule istumaan isonveljen jalkojen päälle. Hän istui, ettei poika päässyt potkimaan ja minä pidin ylävartalosta kiinni.
Raivokohtausten ulkopuolella hän oli oikea enkeli.Kokeilin vuosien aikana kaiken. Ihan kaiken tarroista, positiivisesta palautteesta siihen, että kaikki tavarat takavarikoitiin. Kaikki kielteinen pakaute lisäsi uhmaa ja taistelutahtia, mistään positiivisesta ei ollut mitään hyötyä.
Nyt poika on jo aikuinen.
No ei tulis mulla mieleenkään pyytää mun pojan (adhd) 3 v. siskoa istumaan jalkojen päällä, jos potkis vaikka häntä vahingossa, jossain raivareissa!
Antaisit hänen siis potkia tahalleen?
Niinhän tuossa tilanteessa tapahtuu, jos lasta ei saa pidettyä kiinni.
Kuka idiootti pistää KOLMEVUOTIAAN SISARUKSEN istumaan isoveljen jalkojen päälle raivaritilanteessa, sitä tarkoitan! Ei sen pikkusisaruksen tarvitse siitä kärsiä! Ei kiinnipitotilanteissa mitään lapsia apuna käytetä, haloo! Varsinkaan 3-vuotiasta! Mieti nyt kun tää isoveli potkaisis häntä päähän täysiä kun äitin mielestä hyvä idea käyttää lasta apuna!
Olen tuo 3-vuotiaan äiti.
Kyselen jo neljättä kertaa täsdä ketjussa, kun en ole vielä vastausta saanut, että miten sinä sen tilanteen hoitaisit?
Eli lapsi raivoaa 1-2 tuntia, hajottaa paikkoja - kun yksin pidät lasta, niin hän potkii, jos pidät jaloista kiinni hän lyö, koska et pysty yksin sekä käsiä että jalkoja pitämään kiinni - eikä kotona ole pehmustettua huonetta. Miten SINÄ hoitaisit tilanteen?
Äläkä puhu sanahelinää, vaan kerro käytäntö.
Jos sulla on noin paha tilanne, pyydä apua joltain ammattilaisilta, ja kerro samalla että laitat 3 v. sisaren auttamaan aina, ei ole kyllä normaalia laittaa sen ikäistä vaaraan. Et näköjään ymmärrä että en tullut sua neuvomaan miten saat sen raivarin hoidettua, vaan kuinka tyhmä pitää olla että laittaa noin pienen hoitamaan aikuisen hommaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut tuota juttua, tulin vain sanomaan, ettei kaikkia lapsia niin vain kuriin laiteta. Minulla oli tällainen poika. Jouduin opettamaan 3-vuotiaallle pikkuveljelle, että jos äiti käskee, niin tule istumaan isonveljen jalkojen päälle. Hän istui, ettei poika päässyt potkimaan ja minä pidin ylävartalosta kiinni.
Raivokohtausten ulkopuolella hän oli oikea enkeli.Kokeilin vuosien aikana kaiken. Ihan kaiken tarroista, positiivisesta palautteesta siihen, että kaikki tavarat takavarikoitiin. Kaikki kielteinen pakaute lisäsi uhmaa ja taistelutahtia, mistään positiivisesta ei ollut mitään hyötyä.
Nyt poika on jo aikuinen.
No ei tulis mulla mieleenkään pyytää mun pojan (adhd) 3 v. siskoa istumaan jalkojen päällä, jos potkis vaikka häntä vahingossa, jossain raivareissa!
Antaisit hänen siis potkia tahalleen?
Niinhän tuossa tilanteessa tapahtuu, jos lasta ei saa pidettyä kiinni.
Kuka idiootti pistää KOLMEVUOTIAAN SISARUKSEN istumaan isoveljen jalkojen päälle raivaritilanteessa, sitä tarkoitan! Ei sen pikkusisaruksen tarvitse siitä kärsiä! Ei kiinnipitotilanteissa mitään lapsia apuna käytetä, haloo! Varsinkaan 3-vuotiasta! Mieti nyt kun tää isoveli potkaisis häntä päähän täysiä kun äitin mielestä hyvä idea käyttää lasta apuna!
Olen tuo 3-vuotiaan äiti.
Kyselen jo neljättä kertaa täsdä ketjussa, kun en ole vielä vastausta saanut, että miten sinä sen tilanteen hoitaisit?
Eli lapsi raivoaa 1-2 tuntia, hajottaa paikkoja - kun yksin pidät lasta, niin hän potkii, jos pidät jaloista kiinni hän lyö, koska et pysty yksin sekä käsiä että jalkoja pitämään kiinni - eikä kotona ole pehmustettua huonetta. Miten SINÄ hoitaisit tilanteen?
Äläkä puhu sanahelinää, vaan kerro käytäntö.
Jos sulla on noin paha tilanne, pyydä apua joltain ammattilaisilta, ja kerro samalla että laitat 3 v. sisaren auttamaan aina, ei ole kyllä normaalia laittaa sen ikäistä vaaraan. Et näköjään ymmärrä että en tullut sua neuvomaan miten saat sen raivarin hoidettua, vaan kuinka tyhmä pitää olla että laittaa noin pienen hoitamaan aikuisen hommaa.
Kerroin asiasta neuvolassa. He sanoivat, että sellaista se välillä on ja kyllä se lapsi kasvaa. Kukaan ei ottanut tosissaan. Joku tässä ketjussa kertoi aiemmin, että olivat videokuvanneet, jotta heitä uskottiin. Valitettavasti 20+ vuotta sitten ei ollut kännyköitä, jotta olisin tuon tajunnut tehdä.
Älä ikinä kritisoi mitään, mihin sinulla ei ole antaa neuvoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut tuota juttua, tulin vain sanomaan, ettei kaikkia lapsia niin vain kuriin laiteta. Minulla oli tällainen poika. Jouduin opettamaan 3-vuotiaallle pikkuveljelle, että jos äiti käskee, niin tule istumaan isonveljen jalkojen päälle. Hän istui, ettei poika päässyt potkimaan ja minä pidin ylävartalosta kiinni.
Raivokohtausten ulkopuolella hän oli oikea enkeli.Kokeilin vuosien aikana kaiken. Ihan kaiken tarroista, positiivisesta palautteesta siihen, että kaikki tavarat takavarikoitiin. Kaikki kielteinen pakaute lisäsi uhmaa ja taistelutahtia, mistään positiivisesta ei ollut mitään hyötyä.
Nyt poika on jo aikuinen.
Tarrat ja tavaroiden takavarikoiminen eivät tepsi kaikkiin lapsiin. Usein on tarve käyttää myös muita keinoja. Ongelma on vaan se, että ne muut keinot eivät ole sosiaalisesti hyväksyttyjä nyky-yhteiskunnassa. Ilmapiiri on tässä mielessä muuttunut rajusti ihan viimeisten 10 vuoden aikanakin.
Veikkaan, että tästä tulee vielä iso ongelma. Aikuisilla kun ei ole keinoja toimia tiukissa tilanteissa.
Ennen Jaakko juoksi tielle, vaikka tiesi sen olevan ehdottoman kiellettyä, sai korvatillikan ja muisti lopun ikää, ettei se kannattanut.
Nyt Jaakko juoksee tielle, äiti juoksee perässä, asiasta keskustellaan. Jaakko juoksee taas tielle, keskustellaan. Jaakko juoksee taas tielle, annetaan tarra, jos ei juokse, juoksee silti. Annetaan muffinssi, kun kerran jätti juoksematta. Lopulta Jaakko jää auton alle.
Koko tänä nykyaikana äiti paloi sen kevään aikana loppuun, hän ei muista raskausajastaan mitään väsymyksen takia, Jaakon nuorempi sisarus kärsii tilanteesta, saa kuusi diagnoosia ja koko perhe tarvitsee terapiaa, sairauslomaa, psykologia ja kierre on valmis.
Kyllä kovapäinen Jaakko juoksi tielle korvatillikan jälkeenkin. Hän oppi tillikasta, että juokseminen tehdään salassa.
Itse olen sitä mieltä että tuollainen Jaakko joutaa jäädä auton alle. Jos kuolee, ongelma poistuu. Jos vammautuu, viimeistään oppii ettei tielle juosta, vähintään siksi ettei enää kykene juoksemaan. Tiedän, julmaa ajattelua, mutta todella kusipäisiin pentuihin ei tehoa päänsilitykset ja neuvottelut, opin pitää tuntua omassa nahassa niin että sen muistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut tuota juttua, tulin vain sanomaan, ettei kaikkia lapsia niin vain kuriin laiteta. Minulla oli tällainen poika. Jouduin opettamaan 3-vuotiaallle pikkuveljelle, että jos äiti käskee, niin tule istumaan isonveljen jalkojen päälle. Hän istui, ettei poika päässyt potkimaan ja minä pidin ylävartalosta kiinni.
Raivokohtausten ulkopuolella hän oli oikea enkeli.Kokeilin vuosien aikana kaiken. Ihan kaiken tarroista, positiivisesta palautteesta siihen, että kaikki tavarat takavarikoitiin. Kaikki kielteinen pakaute lisäsi uhmaa ja taistelutahtia, mistään positiivisesta ei ollut mitään hyötyä.
Nyt poika on jo aikuinen.
Tarrat ja tavaroiden takavarikoiminen eivät tepsi kaikkiin lapsiin. Usein on tarve käyttää myös muita keinoja. Ongelma on vaan se, että ne muut keinot eivät ole sosiaalisesti hyväksyttyjä nyky-yhteiskunnassa. Ilmapiiri on tässä mielessä muuttunut rajusti ihan viimeisten 10 vuoden aikanakin.
Veikkaan, että tästä tulee vielä iso ongelma. Aikuisilla kun ei ole keinoja toimia tiukissa tilanteissa.
Ennen Jaakko juoksi tielle, vaikka tiesi sen olevan ehdottoman kiellettyä, sai korvatillikan ja muisti lopun ikää, ettei se kannattanut.
Nyt Jaakko juoksee tielle, äiti juoksee perässä, asiasta keskustellaan. Jaakko juoksee taas tielle, keskustellaan. Jaakko juoksee taas tielle, annetaan tarra, jos ei juokse, juoksee silti. Annetaan muffinssi, kun kerran jätti juoksematta. Lopulta Jaakko jää auton alle.
Koko tänä nykyaikana äiti paloi sen kevään aikana loppuun, hän ei muista raskausajastaan mitään väsymyksen takia, Jaakon nuorempi sisarus kärsii tilanteesta, saa kuusi diagnoosia ja koko perhe tarvitsee terapiaa, sairauslomaa, psykologia ja kierre on valmis.
Kyllä kovapäinen Jaakko juoksi tielle korvatillikan jälkeenkin. Hän oppi tillikasta, että juokseminen tehdään salassa.
Itse olen sitä mieltä että tuollainen Jaakko joutaa jäädä auton alle. Jos kuolee, ongelma poistuu. Jos vammautuu, viimeistään oppii ettei tielle juosta, vähintään siksi ettei enää kykene juoksemaan. Tiedän, julmaa ajattelua, mutta todella kusipäisiin pentuihin ei tehoa päänsilitykset ja neuvottelut, opin pitää tuntua omassa nahassa niin että sen muistaa.
Näitä viestejä lukiessani ihmettelen, miksi rasismi on isompi synti kuin tällaiset viestit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut tuota juttua, tulin vain sanomaan, ettei kaikkia lapsia niin vain kuriin laiteta. Minulla oli tällainen poika. Jouduin opettamaan 3-vuotiaallle pikkuveljelle, että jos äiti käskee, niin tule istumaan isonveljen jalkojen päälle. Hän istui, ettei poika päässyt potkimaan ja minä pidin ylävartalosta kiinni.
Raivokohtausten ulkopuolella hän oli oikea enkeli.Kokeilin vuosien aikana kaiken. Ihan kaiken tarroista, positiivisesta palautteesta siihen, että kaikki tavarat takavarikoitiin. Kaikki kielteinen pakaute lisäsi uhmaa ja taistelutahtia, mistään positiivisesta ei ollut mitään hyötyä.
Nyt poika on jo aikuinen.
Tarrat ja tavaroiden takavarikoiminen eivät tepsi kaikkiin lapsiin. Usein on tarve käyttää myös muita keinoja. Ongelma on vaan se, että ne muut keinot eivät ole sosiaalisesti hyväksyttyjä nyky-yhteiskunnassa. Ilmapiiri on tässä mielessä muuttunut rajusti ihan viimeisten 10 vuoden aikanakin.
Väkivalta ei ole kasvatuskeino, eikä sallittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut tuota juttua, tulin vain sanomaan, ettei kaikkia lapsia niin vain kuriin laiteta. Minulla oli tällainen poika. Jouduin opettamaan 3-vuotiaallle pikkuveljelle, että jos äiti käskee, niin tule istumaan isonveljen jalkojen päälle. Hän istui, ettei poika päässyt potkimaan ja minä pidin ylävartalosta kiinni.
Raivokohtausten ulkopuolella hän oli oikea enkeli.Kokeilin vuosien aikana kaiken. Ihan kaiken tarroista, positiivisesta palautteesta siihen, että kaikki tavarat takavarikoitiin. Kaikki kielteinen pakaute lisäsi uhmaa ja taistelutahtia, mistään positiivisesta ei ollut mitään hyötyä.
Nyt poika on jo aikuinen.
No ei tulis mulla mieleenkään pyytää mun pojan (adhd) 3 v. siskoa istumaan jalkojen päällä, jos potkis vaikka häntä vahingossa, jossain raivareissa!
Antaisit hänen siis potkia tahalleen?
Niinhän tuossa tilanteessa tapahtuu, jos lasta ei saa pidettyä kiinni.
Kuka idiootti pistää KOLMEVUOTIAAN SISARUKSEN istumaan isoveljen jalkojen päälle raivaritilanteessa, sitä tarkoitan! Ei sen pikkusisaruksen tarvitse siitä kärsiä! Ei kiinnipitotilanteissa mitään lapsia apuna käytetä, haloo! Varsinkaan 3-vuotiasta! Mieti nyt kun tää isoveli potkaisis häntä päähän täysiä kun äitin mielestä hyvä idea käyttää lasta apuna!
Olen tuo 3-vuotiaan äiti.
Kyselen jo neljättä kertaa täsdä ketjussa, kun en ole vielä vastausta saanut, että miten sinä sen tilanteen hoitaisit?
Eli lapsi raivoaa 1-2 tuntia, hajottaa paikkoja - kun yksin pidät lasta, niin hän potkii, jos pidät jaloista kiinni hän lyö, koska et pysty yksin sekä käsiä että jalkoja pitämään kiinni - eikä kotona ole pehmustettua huonetta. Miten SINÄ hoitaisit tilanteen?
Äläkä puhu sanahelinää, vaan kerro käytäntö.
Jos sulla on noin paha tilanne, pyydä apua joltain ammattilaisilta, ja kerro samalla että laitat 3 v. sisaren auttamaan aina, ei ole kyllä normaalia laittaa sen ikäistä vaaraan. Et näköjään ymmärrä että en tullut sua neuvomaan miten saat sen raivarin hoidettua, vaan kuinka tyhmä pitää olla että laittaa noin pienen hoitamaan aikuisen hommaa.
Kerroin asiasta neuvolassa. He sanoivat, että sellaista se välillä on ja kyllä se lapsi kasvaa. Kukaan ei ottanut tosissaan. Joku tässä ketjussa kertoi aiemmin, että olivat videokuvanneet, jotta heitä uskottiin. Valitettavasti 20+ vuotta sitten ei ollut kännyköitä, jotta olisin tuon tajunnut tehdä.
Älä ikinä kritisoi mitään, mihin sinulla ei ole antaa neuvoa.
Joo, mun neuvo edelleen on että pidä pienet siitä poissa ja hoida se itse tai pyydä aikuisen apua, ihan sama mistä, mielummin kuin laita se pikkunen siihen vaaraan, ja mulla on isompi monta kertaa raivonnut ja aina huolehdin siitä että pieni ei ole vieressä, ja jos rikkois tunnin tavaroita soittaisin jo apua. Eiköhän se tarttis siinä vaiheessa vähän enemmän apuja kun sun. Ja siinä vois olla jo vähän muutakin ku pelkkä adhd.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olin kamala, vastaavanlainen lapsi pienenä. Kerran isä kyllästyi täysin, nosti minut ponnarista ilmaan ja pyöräytti kovasti tukistaen. Välillä saatiin siskon kanssa luunappeja jos käyttäydyimme huonosti. Mitään traumoja ei jäänyt ja hyvät läheiset välit on yhä isään. Äiti uhkaili lastenkodilla ja poliisilla ja sekin toimi varsin tehokkaasti.
Aspergerdiagnoosin sain yläasteella koulussa ilmenneiden vaikeuksien takia.
Tämän jälkeen helpotti ja opin jo hyvin pienenä hallitsemaan tunteitani enkä saanut raivareita tuon hiuksista pyörittelyn jälkeen.
En kanna kaunaa, olen kiitollinen vanhemmilleni.
Ap
Kerroit olleesi vaikea lapsi. Yläasteella sait Aspergerdiagnoosin koulussa ilmenneiden vaikeuksien takia. Siihen asti sinua kasvatettiin ponnarista ilmaan nostamalla, kovasti tukistamalla, uhkailemalla ja luunapeilla. Itse olet tyytyväinen ja kiitollinen vanhemmillesi ja opit pahoinpitelyllä hallitsemaan tunteitasi. Onneksi sait oireesi piilotettua, eikä sinua tarvinnut *opettaa* vielä kovemmilla keinoilla, olisi voinut henki lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut tuota juttua, tulin vain sanomaan, ettei kaikkia lapsia niin vain kuriin laiteta. Minulla oli tällainen poika. Jouduin opettamaan 3-vuotiaallle pikkuveljelle, että jos äiti käskee, niin tule istumaan isonveljen jalkojen päälle. Hän istui, ettei poika päässyt potkimaan ja minä pidin ylävartalosta kiinni.
Raivokohtausten ulkopuolella hän oli oikea enkeli.Kokeilin vuosien aikana kaiken. Ihan kaiken tarroista, positiivisesta palautteesta siihen, että kaikki tavarat takavarikoitiin. Kaikki kielteinen pakaute lisäsi uhmaa ja taistelutahtia, mistään positiivisesta ei ollut mitään hyötyä.
Nyt poika on jo aikuinen.
No ei tulis mulla mieleenkään pyytää mun pojan (adhd) 3 v. siskoa istumaan jalkojen päällä, jos potkis vaikka häntä vahingossa, jossain raivareissa!
Antaisit hänen siis potkia tahalleen?
Niinhän tuossa tilanteessa tapahtuu, jos lasta ei saa pidettyä kiinni.
Kuka idiootti pistää KOLMEVUOTIAAN SISARUKSEN istumaan isoveljen jalkojen päälle raivaritilanteessa, sitä tarkoitan! Ei sen pikkusisaruksen tarvitse siitä kärsiä! Ei kiinnipitotilanteissa mitään lapsia apuna käytetä, haloo! Varsinkaan 3-vuotiasta! Mieti nyt kun tää isoveli potkaisis häntä päähän täysiä kun äitin mielestä hyvä idea käyttää lasta apuna!
Olen tuo 3-vuotiaan äiti.
Kyselen jo neljättä kertaa täsdä ketjussa, kun en ole vielä vastausta saanut, että miten sinä sen tilanteen hoitaisit?
Eli lapsi raivoaa 1-2 tuntia, hajottaa paikkoja - kun yksin pidät lasta, niin hän potkii, jos pidät jaloista kiinni hän lyö, koska et pysty yksin sekä käsiä että jalkoja pitämään kiinni - eikä kotona ole pehmustettua huonetta. Miten SINÄ hoitaisit tilanteen?
Äläkä puhu sanahelinää, vaan kerro käytäntö.
Soita hätänumeroon ja poliisit avuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut tuota juttua, tulin vain sanomaan, ettei kaikkia lapsia niin vain kuriin laiteta. Minulla oli tällainen poika. Jouduin opettamaan 3-vuotiaallle pikkuveljelle, että jos äiti käskee, niin tule istumaan isonveljen jalkojen päälle. Hän istui, ettei poika päässyt potkimaan ja minä pidin ylävartalosta kiinni.
Raivokohtausten ulkopuolella hän oli oikea enkeli.Kokeilin vuosien aikana kaiken. Ihan kaiken tarroista, positiivisesta palautteesta siihen, että kaikki tavarat takavarikoitiin. Kaikki kielteinen pakaute lisäsi uhmaa ja taistelutahtia, mistään positiivisesta ei ollut mitään hyötyä.
Nyt poika on jo aikuinen.
No ei tulis mulla mieleenkään pyytää mun pojan (adhd) 3 v. siskoa istumaan jalkojen päällä, jos potkis vaikka häntä vahingossa, jossain raivareissa!
Antaisit hänen siis potkia tahalleen?
Niinhän tuossa tilanteessa tapahtuu, jos lasta ei saa pidettyä kiinni.
Kuka idiootti pistää KOLMEVUOTIAAN SISARUKSEN istumaan isoveljen jalkojen päälle raivaritilanteessa, sitä tarkoitan! Ei sen pikkusisaruksen tarvitse siitä kärsiä! Ei kiinnipitotilanteissa mitään lapsia apuna käytetä, haloo! Varsinkaan 3-vuotiasta! Mieti nyt kun tää isoveli potkaisis häntä päähän täysiä kun äitin mielestä hyvä idea käyttää lasta apuna!
Olen tuo 3-vuotiaan äiti.
Kyselen jo neljättä kertaa täsdä ketjussa, kun en ole vielä vastausta saanut, että miten sinä sen tilanteen hoitaisit?
Eli lapsi raivoaa 1-2 tuntia, hajottaa paikkoja - kun yksin pidät lasta, niin hän potkii, jos pidät jaloista kiinni hän lyö, koska et pysty yksin sekä käsiä että jalkoja pitämään kiinni - eikä kotona ole pehmustettua huonetta. Miten SINÄ hoitaisit tilanteen?
Äläkä puhu sanahelinää, vaan kerro käytäntö.
Jos sulla on noin paha tilanne, pyydä apua joltain ammattilaisilta, ja kerro samalla että laitat 3 v. sisaren auttamaan aina, ei ole kyllä normaalia laittaa sen ikäistä vaaraan. Et näköjään ymmärrä että en tullut sua neuvomaan miten saat sen raivarin hoidettua, vaan kuinka tyhmä pitää olla että laittaa noin pienen hoitamaan aikuisen hommaa.
Kerroin asiasta neuvolassa. He sanoivat, että sellaista se välillä on ja kyllä se lapsi kasvaa. Kukaan ei ottanut tosissaan. Joku tässä ketjussa kertoi aiemmin, että olivat videokuvanneet, jotta heitä uskottiin. Valitettavasti 20+ vuotta sitten ei ollut kännyköitä, jotta olisin tuon tajunnut tehdä.
Älä ikinä kritisoi mitään, mihin sinulla ei ole antaa neuvoa.
Joo, mun neuvo edelleen on että pidä pienet siitä poissa ja hoida se itse tai pyydä aikuisen apua, ihan sama mistä, mielummin kuin laita se pikkunen siihen vaaraan, ja mulla on isompi monta kertaa raivonnut ja aina huolehdin siitä että pieni ei ole vieressä, ja jos rikkois tunnin tavaroita soittaisin jo apua. Eiköhän se tarttis siinä vaiheessa vähän enemmän apuja kun sun. Ja siinä vois olla jo vähän muutakin ku pelkkä adhd.
Kenelle soittaisit?
Olen jo kertonut, että yhtäkään diagnoosia ei tämä lapsi koskaan saanut. Eikä 2000-luvun alussa adhd:sta edes paljoa puhuttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noilla adddd diagnooseilla on myös sellainen pieni vaikutus että kelalta napsahtaa etuuksia kun sellaisen saa. Jaa niin mutta eihän tuotakaan saa ääneen sanoa.
No ei muuten vaan napsahda. Pelkällä adhd diagnoosilla saa hyvin harvoin vammaistukea. Kannattais tosiaan olla hiljaa jos ei ole asiasta mitään tietoa.
Sattuu olemaan tietoa.
Mitä hankampi lapsi, sitä enemmän rahaa saa .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut tuota juttua, tulin vain sanomaan, ettei kaikkia lapsia niin vain kuriin laiteta. Minulla oli tällainen poika. Jouduin opettamaan 3-vuotiaallle pikkuveljelle, että jos äiti käskee, niin tule istumaan isonveljen jalkojen päälle. Hän istui, ettei poika päässyt potkimaan ja minä pidin ylävartalosta kiinni.
Raivokohtausten ulkopuolella hän oli oikea enkeli.Kokeilin vuosien aikana kaiken. Ihan kaiken tarroista, positiivisesta palautteesta siihen, että kaikki tavarat takavarikoitiin. Kaikki kielteinen pakaute lisäsi uhmaa ja taistelutahtia, mistään positiivisesta ei ollut mitään hyötyä.
Nyt poika on jo aikuinen.
No ei tulis mulla mieleenkään pyytää mun pojan (adhd) 3 v. siskoa istumaan jalkojen päällä, jos potkis vaikka häntä vahingossa, jossain raivareissa!
Antaisit hänen siis potkia tahalleen?
Niinhän tuossa tilanteessa tapahtuu, jos lasta ei saa pidettyä kiinni.
Kuka idiootti pistää KOLMEVUOTIAAN SISARUKSEN istumaan isoveljen jalkojen päälle raivaritilanteessa, sitä tarkoitan! Ei sen pikkusisaruksen tarvitse siitä kärsiä! Ei kiinnipitotilanteissa mitään lapsia apuna käytetä, haloo! Varsinkaan 3-vuotiasta! Mieti nyt kun tää isoveli potkaisis häntä päähän täysiä kun äitin mielestä hyvä idea käyttää lasta apuna!
Olen tuo 3-vuotiaan äiti.
Kyselen jo neljättä kertaa täsdä ketjussa, kun en ole vielä vastausta saanut, että miten sinä sen tilanteen hoitaisit?
Eli lapsi raivoaa 1-2 tuntia, hajottaa paikkoja - kun yksin pidät lasta, niin hän potkii, jos pidät jaloista kiinni hän lyö, koska et pysty yksin sekä käsiä että jalkoja pitämään kiinni - eikä kotona ole pehmustettua huonetta. Miten SINÄ hoitaisit tilanteen?
Äläkä puhu sanahelinää, vaan kerro käytäntö.
Soita hätänumeroon ja poliisit avuksi.
:-D. Tulisiko paikalle joka päivä?
Luin tota artikkelia aamulla ja sain mielettömät "munchausen syndrome by proxy" -vibat. Tajuan juu että lapset käyttäytyy eri tavalla omien vanhempien kanssa ja heille herkemmin kiukutellaan, mutta miten voi olla että tommonen neuropsykiatrinen häiriö ilmenee VAIN kun kukaan muu ei ole näkemässä? Ja että vaatimalla vaadittu että pitää saada se ADHD-diagnoosi (yksityisen kautta lopulta onnistuttu ja tuloksena "lievä" versio) ja halutaan lääkkeitä vaikka niitä ei lähtökohtaisesti suositella? Kuulostaa tosi oudolta ainakin mun korvaan. Toivottavasti lääkärit on nyt tarkkoina!
Alue: Aihe vapaa
Sosiopaatti siis!