Äiti ei pistä tytärtään kuriin joten haluaa adhd diagnoosin hänelle.
Voihan tuolla tytöllä olla joku adhdkin , mutta isoin ongelma on ettei äiti osaa laittaa tyttöä kunnolla kuriin. On tottelematon lapsi. Muita tottelee, hoitajaa ja päiväkodissa. Äitiltä repii hiuksia päästä kuvassa. Äiti pelkää 6v lasta, että lapsi räjähtää. Haluaa lääkkeitä tytölle. Sanoo että lapsi vastustaa vaatimuksia, mikä on joku sairaus. No, kyllä siihen keinot on, on tähänkin asti tuommoset tapaukset opetettu ilman lääkeitä. ihan ekana ne kännykät pois molemmilta, äidiltä ja lapselta.
https://www.is.fi/perhe/art-2000009714119.html
Kommentit (588)
En lukenut tuota juttua, tulin vain sanomaan, ettei kaikkia lapsia niin vain kuriin laiteta. Minulla oli tällainen poika. Jouduin opettamaan 3-vuotiaallle pikkuveljelle, että jos äiti käskee, niin tule istumaan isonveljen jalkojen päälle. Hän istui, ettei poika päässyt potkimaan ja minä pidin ylävartalosta kiinni.
Raivokohtausten ulkopuolella hän oli oikea enkeli.
Kokeilin vuosien aikana kaiken. Ihan kaiken tarroista, positiivisesta palautteesta siihen, että kaikki tavarat takavarikoitiin. Kaikki kielteinen pakaute lisäsi uhmaa ja taistelutahtia, mistään positiivisesta ei ollut mitään hyötyä.
Nyt poika on jo aikuinen.
Pieni lapsi, jolla olisi oikea nepsysairaus, ei pysty tuolla tavoin päättämään käyttäytymisestään.
Adhd:n määritelmään kuuluu, että oireita pitäisi olla useammassa ympäristössä. En yhtään epäile, etteikö lapsi olisi haastava, mutta mielestäni on pikkuisen ongelmallista sekin, jos yksityiseltä saa haettua diagnoosin vaikkeivät diagnostiset kriteerit täyty.
Vierailija kirjoitti:
En lukenut tuota juttua, tulin vain sanomaan, ettei kaikkia lapsia niin vain kuriin laiteta. Minulla oli tällainen poika. Jouduin opettamaan 3-vuotiaallle pikkuveljelle, että jos äiti käskee, niin tule istumaan isonveljen jalkojen päälle. Hän istui, ettei poika päässyt potkimaan ja minä pidin ylävartalosta kiinni.
Raivokohtausten ulkopuolella hän oli oikea enkeli.Kokeilin vuosien aikana kaiken. Ihan kaiken tarroista, positiivisesta palautteesta siihen, että kaikki tavarat takavarikoitiin. Kaikki kielteinen pakaute lisäsi uhmaa ja taistelutahtia, mistään positiivisesta ei ollut mitään hyötyä.
Nyt poika on jo aikuinen.
Onko yhtä mulkero nyt aikuisenakin?
Vierailija kirjoitti:
Adhd:n määritelmään kuuluu, että oireita pitäisi olla useammassa ympäristössä. En yhtään epäile, etteikö lapsi olisi haastava, mutta mielestäni on pikkuisen ongelmallista sekin, jos yksityiseltä saa haettua diagnoosin vaikkeivät diagnostiset kriteerit täyty.
Siksi minunkaan pojallani ei ole diagnoosia, koska ei näitä ongelmia ollut koulussa eikö isovanhemmilla. Silti se ei poista faktaa, että poika ei ole vieläkään tavistallaaja.
3
Uusavutonta käden äiti, ja sitten koko ongelma kaadetaan yhteiskunnalle.
Kun luet jutun huomaat, että äiti on myös googlettanut toisenkin diagnoosin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut tuota juttua, tulin vain sanomaan, ettei kaikkia lapsia niin vain kuriin laiteta. Minulla oli tällainen poika. Jouduin opettamaan 3-vuotiaallle pikkuveljelle, että jos äiti käskee, niin tule istumaan isonveljen jalkojen päälle. Hän istui, ettei poika päässyt potkimaan ja minä pidin ylävartalosta kiinni.
Raivokohtausten ulkopuolella hän oli oikea enkeli.Kokeilin vuosien aikana kaiken. Ihan kaiken tarroista, positiivisesta palautteesta siihen, että kaikki tavarat takavarikoitiin. Kaikki kielteinen pakaute lisäsi uhmaa ja taistelutahtia, mistään positiivisesta ei ollut mitään hyötyä.
Nyt poika on jo aikuinen.
Onko yhtä mulkero nyt aikuisenakin?
Hän edelleen enkeli ja piru samassa paketissa. Joko tosi mulkero jos ei kiinnosta, tai fiksu tai filmaattinen, kun jotain haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut tuota juttua, tulin vain sanomaan, ettei kaikkia lapsia niin vain kuriin laiteta. Minulla oli tällainen poika. Jouduin opettamaan 3-vuotiaallle pikkuveljelle, että jos äiti käskee, niin tule istumaan isonveljen jalkojen päälle. Hän istui, ettei poika päässyt potkimaan ja minä pidin ylävartalosta kiinni.
Raivokohtausten ulkopuolella hän oli oikea enkeli.Kokeilin vuosien aikana kaiken. Ihan kaiken tarroista, positiivisesta palautteesta siihen, että kaikki tavarat takavarikoitiin. Kaikki kielteinen pakaute lisäsi uhmaa ja taistelutahtia, mistään positiivisesta ei ollut mitään hyötyä.
Nyt poika on jo aikuinen.
Onko yhtä mulkero nyt aikuisenakin?
Hän edelleen enkeli ja piru samassa paketissa. Joko tosi mulkero jos ei kiinnosta, tai fiksu tai filmaattinen, kun jotain haluaa.
Eli narsisti-tapaus. Kohtelee muita ihmisiä sen mukaan mikä on oma fiilis milläkin hetkellä. Onko saanut pidettyä suhteet läheisiin?
Vierailija kirjoitti:
Kun luet jutun huomaat, että äiti on myös googlettanut toisenkin diagnoosin.
mulla on 50+ sisarus jolla on AIVAN VARMUUDELLA tuo " vaatimusten vastustamispakkosairaus"! Hyvä että nimi löytyi ongelmalle. On sellanen oppimishäiriöinen, "aikuinen lapsi", jota ei saatu kuriin nuorena ei millään. Tuli asioita joita plisi pitänyt pystyä hoitamaan hänen kanssaan keski-ikäisenä, ja se oli aivan mahdotonta hänen kanssaan, just tuon periaatteellisen vaatimusten vastustamisongelman takia. Et kyllä mä uskon että tuo on oikea olemassa oleva sairaus. Toisaalta voi olla luonne-persoonallisuushäiriökin, vakava sosiopatia/psykopatia/narsismi. Lapsena kai nämä jo alkaa.
Enemmän tuosta jutusta sai kuvan, että ongelma on äidin ja lapsen vuorovaikutuksessa. Kun tulee hankala tilanne äiti on mahdollisesti epävarmuuttaan paisutellut asiat ja lopulta google on alkanut tuoda "vastauksia". Ei ihmekään että lapsi saa raivareita, jos kasvatus on mennyt siihen suuntaan että äiti vetää toimintaterapiaa kotona netistä löytyvällä ohjeistuksella. Varmaankin melko ristiriitaista, jos päiväkodissa ja muualla eletään eri säännöillä, kuin kodissa jossa suoritetaan arkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut tuota juttua, tulin vain sanomaan, ettei kaikkia lapsia niin vain kuriin laiteta. Minulla oli tällainen poika. Jouduin opettamaan 3-vuotiaallle pikkuveljelle, että jos äiti käskee, niin tule istumaan isonveljen jalkojen päälle. Hän istui, ettei poika päässyt potkimaan ja minä pidin ylävartalosta kiinni.
Raivokohtausten ulkopuolella hän oli oikea enkeli.Kokeilin vuosien aikana kaiken. Ihan kaiken tarroista, positiivisesta palautteesta siihen, että kaikki tavarat takavarikoitiin. Kaikki kielteinen pakaute lisäsi uhmaa ja taistelutahtia, mistään positiivisesta ei ollut mitään hyötyä.
Nyt poika on jo aikuinen.
Onko yhtä mulkero nyt aikuisenakin?
Hän edelleen enkeli ja piru samassa paketissa. Joko tosi mulkero jos ei kiinnosta, tai fiksu tai filmaattinen, kun jotain haluaa.
Eli narsisti-tapaus. Kohtelee muita ihmisiä sen mukaan mikä on oma fiilis milläkin hetkellä. Onko saanut pidettyä suhteet läheisiin?
Hänhän kertoi jo yllä, ettei lapsi pienenäkään käyttäytynyt näin muita kuin äitiä kohtaan.
Näin yleisellä tasolla totean, että maailma olisi parempi paikka, jos kiinnittäisimme vähemmän huomiota toisten vikoihin ja enemmän omiin vuorovaikutussuhteisiimme.
-eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut tuota juttua, tulin vain sanomaan, ettei kaikkia lapsia niin vain kuriin laiteta. Minulla oli tällainen poika. Jouduin opettamaan 3-vuotiaallle pikkuveljelle, että jos äiti käskee, niin tule istumaan isonveljen jalkojen päälle. Hän istui, ettei poika päässyt potkimaan ja minä pidin ylävartalosta kiinni.
Raivokohtausten ulkopuolella hän oli oikea enkeli.Kokeilin vuosien aikana kaiken. Ihan kaiken tarroista, positiivisesta palautteesta siihen, että kaikki tavarat takavarikoitiin. Kaikki kielteinen pakaute lisäsi uhmaa ja taistelutahtia, mistään positiivisesta ei ollut mitään hyötyä.
Nyt poika on jo aikuinen.
Onko yhtä mulkero nyt aikuisenakin?
Hän edelleen enkeli ja piru samassa paketissa. Joko tosi mulkero jos ei kiinnosta, tai fiksu tai filmaattinen, kun jotain haluaa.
Eli narsisti-tapaus. Kohtelee muita ihmisiä sen mukaan mikä on oma fiilis milläkin hetkellä. Onko saanut pidettyä suhteet läheisiin?
Narsistin kipupiste on hirvittävän herkkä itsetunto; kun itsearvostus ei ole kunnossa, syntyy häpeän tunteita. Tästä seuraa, että narsistin pitää saada koko ajan kehua ja ihailua. Tuhoisan narsismista tekee se, että samalla muiden pitää olla huonoja, joten narsisti lyttää heitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun luet jutun huomaat, että äiti on myös googlettanut toisenkin diagnoosin.
mulla on 50+ sisarus jolla on AIVAN VARMUUDELLA tuo " vaatimusten vastustamispakkosairaus"! Hyvä että nimi löytyi ongelmalle. On sellanen oppimishäiriöinen, "aikuinen lapsi", jota ei saatu kuriin nuorena ei millään. Tuli asioita joita plisi pitänyt pystyä hoitamaan hänen kanssaan keski-ikäisenä, ja se oli aivan mahdotonta hänen kanssaan, just tuon periaatteellisen vaatimusten vastustamisongelman takia. Et kyllä mä uskon että tuo on oikea olemassa oleva sairaus. Toisaalta voi olla luonne-persoonallisuushäiriökin, vakava sosiopatia/psykopatia/narsismi. Lapsena kai nämä jo alkaa.
Kasvatuskulttuurillamme on tässä osansa, koska useimmat ihmiset eivät koe saaneensa aitoa rakkautta lapsuudessaan ja nuoruudessaan. Heitä ei ole kannustettu toteuttamaan itseään vaan täyttämään toisten heille asettamia odotuksia.
Monille on jäänyt tunne, että heitä ei ole huomioitu tarpeeksi. Tämä on johtanut käytännössä tarvitsevuuteen, eli kuten kerroit, kaikki minulle heti -asenteeseen. Se on myös kilpailua ja kateutta, joka on kaikkea muuta kuin empatiaa.
No eikö tuollaisessa tilanteessa ole kaikille parasta, että lapsi ja äiti asuu erillään esim. kuukauden ja sen jälkeen katsotaan viikko kerrallaan tilannetta?
Veikkaan, että tuossa ei ole tippaakaan adhd kyseessä, vaan se, että lapsesta on huippuhauskaa rääkätä äitiä ja äitihän tanssii pillin mukaan. Kun tilanteen katkaisee kerrasta, tavatessa äiti muuttaa omat toimintamallinsa ja lapsen alkaessa häröillä, poistuu tilanteesta, niin kovapäisinkin älyää melko nopeasti, ettei homma enää kannata.
Loppujen lopuksi taitaa olla iha äidin asenteesta kiinni, millainen lapsi on. Kun ongelma, eli asenne poistuu, ongelma ratkeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut tuota juttua, tulin vain sanomaan, ettei kaikkia lapsia niin vain kuriin laiteta. Minulla oli tällainen poika. Jouduin opettamaan 3-vuotiaallle pikkuveljelle, että jos äiti käskee, niin tule istumaan isonveljen jalkojen päälle. Hän istui, ettei poika päässyt potkimaan ja minä pidin ylävartalosta kiinni.
Raivokohtausten ulkopuolella hän oli oikea enkeli.Kokeilin vuosien aikana kaiken. Ihan kaiken tarroista, positiivisesta palautteesta siihen, että kaikki tavarat takavarikoitiin. Kaikki kielteinen pakaute lisäsi uhmaa ja taistelutahtia, mistään positiivisesta ei ollut mitään hyötyä.
Nyt poika on jo aikuinen.
Onko yhtä mulkero nyt aikuisenakin?
Hän edelleen enkeli ja piru samassa paketissa. Joko tosi mulkero jos ei kiinnosta, tai fiksu tai filmaattinen, kun jotain haluaa.
Eli narsisti-tapaus. Kohtelee muita ihmisiä sen mukaan mikä on oma fiilis milläkin hetkellä. Onko saanut pidettyä suhteet läheisiin?
Joo, kohtelee muita fiiliksensä mukaan, ei vastaa viesteihin, mutta ei hän ole ihan narsistikaan. Hän ei ole koskaan, ei edes teininä haistatellut minulle. Kaikki tuntemattomatkin mummot ihastelevat, kun on niinnfiksu poika. Ihmiset tykkäävät hänestä ja on kaikkien kanssa väleissä. Osaa siis keskustella. Jos siis haluaa. Hänen ongelmansa eivät ole ihmissuhteissa.
Vierailija kirjoitti:
No eikö tuollaisessa tilanteessa ole kaikille parasta, että lapsi ja äiti asuu erillään esim. kuukauden ja sen jälkeen katsotaan viikko kerrallaan tilannetta?
Veikkaan, että tuossa ei ole tippaakaan adhd kyseessä, vaan se, että lapsesta on huippuhauskaa rääkätä äitiä ja äitihän tanssii pillin mukaan. Kun tilanteen katkaisee kerrasta, tavatessa äiti muuttaa omat toimintamallinsa ja lapsen alkaessa häröillä, poistuu tilanteesta, niin kovapäisinkin älyää melko nopeasti, ettei homma enää kannata.
Loppujen lopuksi taitaa olla iha äidin asenteesta kiinni, millainen lapsi on. Kun ongelma, eli asenne poistuu, ongelma ratkeaa.
Äiti lukee oppaita, googlettaa, jne kun pitäisi oppia tuntemaan se oma lapsi.
Ihmisen ydin syntyy jo lapsuudessa. Jos itsetunto tai tunnetaidot eivät pääse kehittymään, asiaa on vaikeaa korjata myöhemmin.
Missä isä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut tuota juttua, tulin vain sanomaan, ettei kaikkia lapsia niin vain kuriin laiteta. Minulla oli tällainen poika. Jouduin opettamaan 3-vuotiaallle pikkuveljelle, että jos äiti käskee, niin tule istumaan isonveljen jalkojen päälle. Hän istui, ettei poika päässyt potkimaan ja minä pidin ylävartalosta kiinni.
Raivokohtausten ulkopuolella hän oli oikea enkeli.Kokeilin vuosien aikana kaiken. Ihan kaiken tarroista, positiivisesta palautteesta siihen, että kaikki tavarat takavarikoitiin. Kaikki kielteinen pakaute lisäsi uhmaa ja taistelutahtia, mistään positiivisesta ei ollut mitään hyötyä.
Nyt poika on jo aikuinen.
Onko yhtä mulkero nyt aikuisenakin?
Hän edelleen enkeli ja piru samassa paketissa. Joko tosi mulkero jos ei kiinnosta, tai fiksu tai filmaattinen, kun jotain haluaa.
Kuulostaa lähinnä sosiopaatilta.
Äidin pitää ottaa valta pois työltä kokonaan itselleen.