Kannattaako 45-vuotiaan naisen enää edes haeskella miestä?
Olen ollut viimeksi sinkkuna yli 10 vuotta sitten, ja silloinkin se seuranhaku oli melko masentavaa touhua. Nykyinen tinderöintikulttuuri kuulostaa vielä kauheammalta, ja kuulemma keski-ikäiselle naiselle ei ole tarjolla enää käytännössä mitään. Hetkellisesti mulla oli tässä Tinder, tarjolla tuntui olevan lähinnä vonkaajia ja juoppoja. Annanko vaan olla?
Kommentit (242)
Vierailija kirjoitti:
Suosittelisin, että olisit hetken aikaa itseksesi. Tekisit asioita joita haluat tehdä ja jos vuodet on menny hukkaan, niin mietit kuka olet ja mitö haluat elämältä.
Kun pääsee sinuiksi itsensä kanssa ja tavallaan yksinäisyyden tuoman tyhjyyden kanssa, on voiton puolella. Kun oppii elämään niiden kanssa on voittaja.
Sit iskee voittaja fiilis ja wau efekti. Hitsi ihanaa olla yksin. Ei velvollisuuksia, saa olla ja mennä miten haluaa jne. Se tunne on uskomaton ja vapauttava.
Kun tuon tajuaa, ymmärtää sen että sinä et tarvitse miestä pärjätäksesi elämässä.
Eli älä. väkisin etsi, vaan ala keskittymään itseesi. Älä roiku deittisivuilla etsien jotain joka täyttää tyhjyytesi. Sen sijaan keskity itseesi.
Jos on tarkoitettu, niin kyllä se eteen tulee.
tN50
Entä jos ei ole tarkoitettu? Vuosia kun on keskittynyt itseensä, niin on kutonut ympärilleen sellaisen verkon, jota ei kukaan mies läpäise. Vähän sama kuin olisit vuosia työttömänä: itsetunto laskee ja tulee tunne, ettei kukaan enää halua. Täydellinen merkityksettömyyden tunne valtaa mielen ja ruumiin. Siksi en todellakaan suosittele yksinäisyyden harjoittamista kenellekään, se on ikuinen ansa.
Vierailija kirjoitti:
Mihin edes tarvitset miestä? Eikö ole ihanaa olla oman kodin rauhassa? Ei tarvitse tehdä kompromisseja mistään, voit olla ja elää miten päin vain, tehdä kotitöitä just omalla tavallasi, voit mennä ja tulla ilman raportointivelvollisuutta, ei tule riitaa mistään kenenkään kanssa jne. Et ole kenenkään kodinkone tai palvelija. Lista on loputon.
Itse olen samanikäinen, olin avioliitossa 20 vuotta, mies jätti. En enää ikinä ota miestä riesakseni.
Olin sinkkuna 6v ja tarkoitan, että olin todella niin sinkku kun vaan voi olla.
Tapasin sitten miehen kenen kanssa ollaan oltu nyt 5v. Molemmilla omat asunnot eikä muuteta yhteen. Ei nähdä joka päivä eikä edes soitella joka päivä. Ei hirveästi ole koko suhteen aikana riitoja ollut ja viimeisestä riidasta en edes muista millon oli. Meidän suhde pysyy koko aika hyvänä, kun toinen ei ole 24h huohottamassa vieressä.
Ni-in. En sitten tiedä kannattaako sitä seuraa tai jopa rakkautta niin kovasti "hakea".
Elämä voi joskus yllättää, iloisestikin.
Mihin sitä miestä tarvii. Samalla lailla ne vonkaa parisuhteessakin ja aiheuttaa lähinnä vain ongelmia ja stressiä. Mitä hyötyä niistä oikeasti on jossei sit ole oikeasti tarjota muutakin kuin lisää sotkua likapyykkiä, riitoja jne.
Minä halusin 40+ pelkän seksisuhyeen ja menin ehdottamaan seksiä komeimmalle näkemälleni miehelle baarissa. Vuoden ajan olin mielestäni seksisuhteessa, josta ei koskaan voi tulla enempää, enkä halunnut enempää. Jotenkin siinä kävi niin, että rakastuttiin ja mentiin naimisiin. Nyt siitä on jo aikaa ja olen alkanut leikitellä mielessäni erolla, koska olisi ihana vain asustaa yksin omassa rauhassa. Eri asunnot sopisi minulle kaikkein parhaiten ja sitten tapailua aikuisten kesken.
Löysin nelivitosena puolison.
Olin eronnut 12 vuotta aiemmin.
Tuossa ajassa näin jos minkälaista ehdokasta, mutta heikkoa tarjontaa oli.
Hän, josta erosin, niin hänellä oli välittömästi seurustelu meneillään.
Samoin sisko löysi heti eron jälkeen kumppanin.
Kyllä ihmettelen, että mistä muut löytää noin nopeasti kumppanin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei älä heitä kirvestä kaivoon! Itse olin suurin piirtein saman ikäinen kun olin taas sinkku, usean väärän ihmisen jälkeen. Olin jo oikeastaan alkanut hyväksyä sen että vaikka mun korteissa oli ollut paljon hyviä asioita, rakkaus ei ollut yksi niistä. Kunnes sitten, aivan salamana, elämääni astui mies ja vei mut ja sydämeni nopeasti aivan täysin. Ja minä hänen! En ollut kokenut koskaan sellaista onnea, ja tästä rakkaudesta olen kiitollinen edelleen joka ikinen päivä.
Jos SINÄ olet sinkku, miksipä jossain ei voisi olla joku yhtä kiva vastakappalekin. Näin itse yritin vaikeimpina hetkinä ajatella.
Kuinka kauan teidän suhde on nyt kestänyt?
6 vuotta. Tämä suhde kestää, tunnen sen.
Vierailija kirjoitti:
Löysin nelivitosena puolison.
Olin eronnut 12 vuotta aiemmin.
Tuossa ajassa näin jos minkälaista ehdokasta, mutta heikkoa tarjontaa oli.Hän, josta erosin, niin hänellä oli välittömästi seurustelu meneillään.
Samoin sisko löysi heti eron jälkeen kumppanin.
Kyllä ihmettelen, että mistä muut löytää noin nopeasti kumppanin.
Kyllähän sen löytää jos ei aseta kummoisia kriteereitä. Ehdin olla kolme vuotta sinkkumarkkinoilla ja käydä sinä aikana kymmenillä toinen toistaan surkuhupaisammilla treffeillä. Oli kaappijuoppoa, masentunutta eroisää, polyamorista seksihullua, muuten vaan hullua, tahdotonta vässykkää, sarjadeittailevaa velaa, kaikki tuli nähtyä. Yksi sun toinen olisi ollut valmis suhteeseen, joten aika monet rukkaset sai antaa. Lopulta sopiva löytyi 100 km päästä.
Mummotunneliin vaan. Siltä löytyy nuorta lihaa riesaksi asti.
70-vuotias tätini muutti hiljattain yhteen 12 vuotta nuoremman "poikaystävänsä" kanssa.
Hei nelivitonen ja muutkin yli neli- ja viisikymppiset seuran- tai elämänkumppanin haeskelijat.
Sopikaa ensimmäiset treffit kohtuutasoiseen ravintolaan. Jo siitä huomaatte, onko miehellä tapoja tai ymmärrystä tehdä edes pöytävarausta, jos kehuskelee olevansa sosiaalinen tai seuramies muutekin. Yhden asian vonkaajan hermot eivät kestä moista hidastelua. Alkoholiongelmakin voi selvitä jo alkumetreillä, kun huomaat hänen riipivän toista tuoppia ensitapaamisella.
On AP:lla vielä mahdollisuuksia.
Mukava ja sopivasti sosiaalisia taitoja, niin kyllä se siitä.
Itse kiertäisin kaukaa jos naisen naama on enimmäkseen suupielet alaspäin, ei mitään positiivista sanottavaa mistään ja yleensä kaikki muukin elämänhallinta on päin p...tä. Ne asiat näkee ja kuulee yleensä parissa minuutissa. Jos ne asiat ei ole 45 vuotiaana kunnossa, niin ne ei siitä enää muuksi tule muuttumaan.
Jotkut varoitus merkit huomaa heti. Kukaan kunnollinen mies ei ota itselleen riesaa. Syystä että, kun ei tarvii ottaa.
Ulkoinen olemus, käytös ja puhetapa paljastaa nopeasti ja paljon.
Ja myös sen että onko siinä vastassa keskustelija vai sanelija. Hymy ja ystävällinen käytös, ne toimii aina.
Itse onnistuin löytämään tinderistä todella hyväsydämmisen naisen, 45 vuotiaan. Eikä ulkonäössäkään ole mitään moitteen sijaa. Ilo mielelle ja silmälle. Ja koitan itse antaa ihan saman vastineen.
Vierailija kirjoitti:
On AP:lla vielä mahdollisuuksia.
Mukava ja sopivasti sosiaalisia taitoja, niin kyllä se siitä.
Itse kiertäisin kaukaa jos naisen naama on enimmäkseen suupielet alaspäin, ei mitään positiivista sanottavaa mistään ja yleensä kaikki muukin elämänhallinta on päin p...tä. Ne asiat näkee ja kuulee yleensä parissa minuutissa. Jos ne asiat ei ole 45 vuotiaana kunnossa, niin ne ei siitä enää muuksi tule muuttumaan.
Jotkut varoitus merkit huomaa heti. Kukaan kunnollinen mies ei ota itselleen riesaa. Syystä että, kun ei tarvii ottaa.Ulkoinen olemus, käytös ja puhetapa paljastaa nopeasti ja paljon.
Ja myös sen että onko siinä vastassa keskustelija vai sanelija. Hymy ja ystävällinen käytös, ne toimii aina.
Itse onnistuin löytämään tinderistä todella hyväsydämmisen naisen, 45 vuotiaan. Eikä ulkonäössäkään ole mitään moitteen sijaa. Ilo mielelle ja silmälle. Ja koitan itse antaa ihan saman vastineen.
Et todellakaan pysty päättelemään ihmisen elämänhallinnasta tai luonteen valoisuudesta parissa minuutissa, ellei sitten puhuta jostain aivan ääritapauksista. Ihminen voi olla ystävällisen ja iloisenkin oloinen ja silti vakavasti ja pitkäaikaisesti masentunut. Voi myös olla täysin asiallisen ja fiksun oloinen ja silti vaikka peliriippuvainen ja vailla luottotietoja. Hyvin naiivi ihmiskäsitys jos kuvittelet että kaiken näkee naamasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On AP:lla vielä mahdollisuuksia.
Mukava ja sopivasti sosiaalisia taitoja, niin kyllä se siitä.
Itse kiertäisin kaukaa jos naisen naama on enimmäkseen suupielet alaspäin, ei mitään positiivista sanottavaa mistään ja yleensä kaikki muukin elämänhallinta on päin p...tä. Ne asiat näkee ja kuulee yleensä parissa minuutissa. Jos ne asiat ei ole 45 vuotiaana kunnossa, niin ne ei siitä enää muuksi tule muuttumaan.
Jotkut varoitus merkit huomaa heti. Kukaan kunnollinen mies ei ota itselleen riesaa. Syystä että, kun ei tarvii ottaa.Ulkoinen olemus, käytös ja puhetapa paljastaa nopeasti ja paljon.
Ja myös sen että onko siinä vastassa keskustelija vai sanelija. Hymy ja ystävällinen käytös, ne toimii aina.
Itse onnistuin löytämään tinderistä todella hyväsydämmisen naisen, 45 vuotiaan. Eikä ulkonäössäkään ole mitään moitteen sijaa. Ilo mielelle ja silmälle. Ja koitan itse antaa ihan saman vastineen.Et todellakaan pysty päättelemään ihmisen elämänhallinnasta tai luonteen valoisuudesta parissa minuutissa, ellei sitten puhuta jostain aivan ääritapauksista. Ihminen voi olla ystävällisen ja iloisenkin oloinen ja silti vakavasti ja pitkäaikaisesti masentunut. Voi myös olla täysin asiallisen ja fiksun oloinen ja silti vaikka peliriippuvainen ja vailla luottotietoja. Hyvin naiivi ihmiskäsitys jos kuvittelet että kaiken näkee naamasta.
Ei sitä tarvii montaa viikkoa keskustella, ja käydä kuin ne eka treffit, niin pystyy lukemaan jo paljon rivien välistä. Ainakin minä pystyn. Silloin kun olin tinderissä, totesin muutamien ihmisten kohdalla jo parissa päivässä että nyt minä tuhlaan todellakin vain omaa aikaani näiden kanssa.
Niillä ei olisi ollut minun elämään mitään positiivista annettavaa. Kaikki varoitus merkit puhui jo puolestaan. Esimerkiksi kuinka ne puhui joistain toisista ihmisistä, käytöstavat, mielenkiinnon kohteet, ääriajattelut, yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On AP:lla vielä mahdollisuuksia.
Mukava ja sopivasti sosiaalisia taitoja, niin kyllä se siitä.
Itse kiertäisin kaukaa jos naisen naama on enimmäkseen suupielet alaspäin, ei mitään positiivista sanottavaa mistään ja yleensä kaikki muukin elämänhallinta on päin p...tä. Ne asiat näkee ja kuulee yleensä parissa minuutissa. Jos ne asiat ei ole 45 vuotiaana kunnossa, niin ne ei siitä enää muuksi tule muuttumaan.
Jotkut varoitus merkit huomaa heti. Kukaan kunnollinen mies ei ota itselleen riesaa. Syystä että, kun ei tarvii ottaa.Ulkoinen olemus, käytös ja puhetapa paljastaa nopeasti ja paljon.
Ja myös sen että onko siinä vastassa keskustelija vai sanelija. Hymy ja ystävällinen käytös, ne toimii aina.
Itse onnistuin löytämään tinderistä todella hyväsydämmisen naisen, 45 vuotiaan. Eikä ulkonäössäkään ole mitään moitteen sijaa. Ilo mielelle ja silmälle. Ja koitan itse antaa ihan saman vastineen.Et todellakaan pysty päättelemään ihmisen elämänhallinnasta tai luonteen valoisuudesta parissa minuutissa, ellei sitten puhuta jostain aivan ääritapauksista. Ihminen voi olla ystävällisen ja iloisenkin oloinen ja silti vakavasti ja pitkäaikaisesti masentunut. Voi myös olla täysin asiallisen ja fiksun oloinen ja silti vaikka peliriippuvainen ja vailla luottotietoja. Hyvin naiivi ihmiskäsitys jos kuvittelet että kaiken näkee naamasta.
Ei sitä tarvii montaa viikkoa keskustella, ja käydä kuin ne eka treffit, niin pystyy lukemaan jo paljon rivien välistä. Ainakin minä pystyn. Silloin kun olin tinderissä, totesin muutamien ihmisten kohdalla jo parissa päivässä että nyt minä tuhlaan todellakin vain omaa aikaani näiden kanssa.
Niillä ei olisi ollut minun elämään mitään positiivista annettavaa. Kaikki varoitus merkit puhui jo puolestaan. Esimerkiksi kuinka ne puhui joistain toisista ihmisistä, käytöstavat, mielenkiinnon kohteet, ääriajattelut, yms.
Edellisessä puhuttiin parista minuutista ja nyt parista päivästä. Kumpi se nyt oli?
Älä nyt hyvä ihminen enää ota miestä vaivoiksesi. Nauti elämästä ja vapaudesta, hanki nuori fuckboy tai vaikka useampi, panosta itseesi ja onnellisuuteesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On AP:lla vielä mahdollisuuksia.
Mukava ja sopivasti sosiaalisia taitoja, niin kyllä se siitä.
Itse kiertäisin kaukaa jos naisen naama on enimmäkseen suupielet alaspäin, ei mitään positiivista sanottavaa mistään ja yleensä kaikki muukin elämänhallinta on päin p...tä. Ne asiat näkee ja kuulee yleensä parissa minuutissa. Jos ne asiat ei ole 45 vuotiaana kunnossa, niin ne ei siitä enää muuksi tule muuttumaan.
Jotkut varoitus merkit huomaa heti. Kukaan kunnollinen mies ei ota itselleen riesaa. Syystä että, kun ei tarvii ottaa.Ulkoinen olemus, käytös ja puhetapa paljastaa nopeasti ja paljon.
Ja myös sen että onko siinä vastassa keskustelija vai sanelija. Hymy ja ystävällinen käytös, ne toimii aina.
Itse onnistuin löytämään tinderistä todella hyväsydämmisen naisen, 45 vuotiaan. Eikä ulkonäössäkään ole mitään moitteen sijaa. Ilo mielelle ja silmälle. Ja koitan itse antaa ihan saman vastineen.Et todellakaan pysty päättelemään ihmisen elämänhallinnasta tai luonteen valoisuudesta parissa minuutissa, ellei sitten puhuta jostain aivan ääritapauksista. Ihminen voi olla ystävällisen ja iloisenkin oloinen ja silti vakavasti ja pitkäaikaisesti masentunut. Voi myös olla täysin asiallisen ja fiksun oloinen ja silti vaikka peliriippuvainen ja vailla luottotietoja. Hyvin naiivi ihmiskäsitys jos kuvittelet että kaiken näkee naamasta.
Ei sitä tarvii montaa viikkoa keskustella, ja käydä kuin ne eka treffit, niin pystyy lukemaan jo paljon rivien välistä. Ainakin minä pystyn. Silloin kun olin tinderissä, totesin muutamien ihmisten kohdalla jo parissa päivässä että nyt minä tuhlaan todellakin vain omaa aikaani näiden kanssa.
Niillä ei olisi ollut minun elämään mitään positiivista annettavaa. Kaikki varoitus merkit puhui jo puolestaan. Esimerkiksi kuinka ne puhui joistain toisista ihmisistä, käytöstavat, mielenkiinnon kohteet, ääriajattelut, yms.Edellisessä puhuttiin parista minuutista ja nyt parista päivästä. Kumpi se nyt oli?
Eka livetreffeillä ne paljastuu parissa minuutissa.
Ap: älä mene Tinderiin, niin ei tarvitse kestää sitä kulttuuria. Moni ikäisesi nainen löytää edelleen miehet baarista. Pikkuhönössä.
VesaM kirjoitti:
Hei nelivitonen ja muutkin yli neli- ja viisikymppiset seuran- tai elämänkumppanin haeskelijat.
Sopikaa ensimmäiset treffit kohtuutasoiseen ravintolaan. Jo siitä huomaatte, onko miehellä tapoja tai ymmärrystä tehdä edes pöytävarausta, jos kehuskelee olevansa sosiaalinen tai seuramies muutekin. Yhden asian vonkaajan hermot eivät kestä moista hidastelua. Alkoholiongelmakin voi selvitä jo alkumetreillä, kun huomaat hänen riipivän toista tuoppia ensitapaamisella.
Alkoholiongelman näkee naamasta jo heti ensisilmäyksellä tuossa iässä.
Ihanaa! 🥰