Kannattaako 45-vuotiaan naisen enää edes haeskella miestä?
Olen ollut viimeksi sinkkuna yli 10 vuotta sitten, ja silloinkin se seuranhaku oli melko masentavaa touhua. Nykyinen tinderöintikulttuuri kuulostaa vielä kauheammalta, ja kuulemma keski-ikäiselle naiselle ei ole tarjolla enää käytännössä mitään. Hetkellisesti mulla oli tässä Tinder, tarjolla tuntui olevan lähinnä vonkaajia ja juoppoja. Annanko vaan olla?
Kommentit (242)
Vierailija kirjoitti:
Hyväksy se fakta, että nettideittailu on numeropeliä. Siinä voi helposti kulua kuukausia tai vuosia mutta jos jätät sen kortin käyttämättä niin voit missata sen oikean miehen.
Vai teetkö paljonkin aloitteita miehille arkielämässä?
Se on miesten homma tehdä aloite. Jos ei edes siihen pysty, on joku perässä vedettävä tossukka.
No se vähän riippuu. Kyllähän varttuneemmat miehet vielä tarvitsevat juopottelukaveria ja niskojen hierojaa. Muilta osin elämä yksinään on kohtalaisen mukavaa.
Mihin edes tarvitset miestä? Eikö ole ihanaa olla oman kodin rauhassa? Ei tarvitse tehdä kompromisseja mistään, voit olla ja elää miten päin vain, tehdä kotitöitä just omalla tavallasi, voit mennä ja tulla ilman raportointivelvollisuutta, ei tule riitaa mistään kenenkään kanssa jne. Et ole kenenkään kodinkone tai palvelija. Lista on loputon.
Itse olen samanikäinen, olin avioliitossa 20 vuotta, mies jätti. En enää ikinä ota miestä riesakseni.
Kannattaa toki, jos miehen haluaa. Itse en enää yhtään miestä ottaisi nurkkiini pyörimään, mutta treffeillä voisin silloin tällöin käydä.
Kannattaa hankkia kaalimadon kanta-asiakaskortti.
Tottakai kannattaa. Teillä voi hyvinkin olla vielä toiset 45 vuotta yhteistä elämää pariskuntana!
Jos on lapsia, niin sitten ei ole kyllä tuonikäiselle tarjolla valitettavasti enää mitään järkevää. Jos ei ole lapsia ja olet oikeasti nuorekas, niin tuuri voi vielä käydä.
N46
Vierailija kirjoitti:
Mihin edes tarvitset miestä? Eikö ole ihanaa olla oman kodin rauhassa? Ei tarvitse tehdä kompromisseja mistään, voit olla ja elää miten päin vain, tehdä kotitöitä just omalla tavallasi, voit mennä ja tulla ilman raportointivelvollisuutta, ei tule riitaa mistään kenenkään kanssa jne. Et ole kenenkään kodinkone tai palvelija. Lista on loputon.
Itse olen samanikäinen, olin avioliitossa 20 vuotta, mies jätti. En enää ikinä ota miestä riesakseni.
Jos mies on riesa, minkä takia olit avioliitossa 20 vuotta? (ja olisit kai edelleenkin, jos miehesi ei olisi jättänyt)
"Sen näkee peilistä on kaikki eilistä"
Vierailija kirjoitti:
Mihin edes tarvitset miestä? Eikö ole ihanaa olla oman kodin rauhassa? Ei tarvitse tehdä kompromisseja mistään, voit olla ja elää miten päin vain, tehdä kotitöitä just omalla tavallasi, voit mennä ja tulla ilman raportointivelvollisuutta, ei tule riitaa mistään kenenkään kanssa jne. Et ole kenenkään kodinkone tai palvelija. Lista on loputon.
Itse olen samanikäinen, olin avioliitossa 20 vuotta, mies jätti. En enää ikinä ota miestä riesakseni.
Ja se tärkein, olet turvassa omassa kodissasi. Suomi on Euroopan väkivaltaisin maa naisille.
Ehdottomasti! Kaiken kokoisille ja näköisille löytyy otantaa, eikä ne kaikki ole juoppoja tai pelkän seksin perään. Lähtökohtaisesti miehet kaipaa sielunkumppania ihan siinä missä naisetkin. Helppoa sen oikean löytäminen ei välttämättä tässä iässä ole (oon samanikäinen kuin sinä, mutta mies), eikä Tinder tosiaan taida olla meidän ikäisille se paras reitti, mutta kaikki kurssit, harrastukset, tietysti myös baarit (jotkut käy baareissa kerran tai kaksi vuodessa ihan vaan pitämässä hauskaa kavereiden kanssa, eli eivät ole juoppoja) ja sit jos on tarpeeksi rohkea niin itse en ainakaan pahastuisi vaikka joku lähestyisi kaupassa tai kadulla. Luonteella ja reippaalla asenteella pääsee jo tosi pitkälle, ikä saa näkyä, eikä todellakaan tarvitse olla mikään fitnesspimu, toki varmasti auttaa jos on pitänyt itsensä kunnossa ja tarkoitan nyt "normaalissa" kunnossa, mutta kuten sanoin niin kaikille löytyy kyllä se omansa ja jos itse ei ole ihan parhaassa mahdollisessa kunnossa, niin ehkä kannattaa antaa sille toisellekin anteeksi pieni repsahdus ja keskittyä luonteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti! Kaiken kokoisille ja näköisille löytyy otantaa, eikä ne kaikki ole juoppoja tai pelkän seksin perään. Lähtökohtaisesti miehet kaipaa sielunkumppania ihan siinä missä naisetkin. Helppoa sen oikean löytäminen ei välttämättä tässä iässä ole (oon samanikäinen kuin sinä, mutta mies), eikä Tinder tosiaan taida olla meidän ikäisille se paras reitti, mutta kaikki kurssit, harrastukset, tietysti myös baarit (jotkut käy baareissa kerran tai kaksi vuodessa ihan vaan pitämässä hauskaa kavereiden kanssa, eli eivät ole juoppoja) ja sit jos on tarpeeksi rohkea niin itse en ainakaan pahastuisi vaikka joku lähestyisi kaupassa tai kadulla. Luonteella ja reippaalla asenteella pääsee jo tosi pitkälle, ikä saa näkyä, eikä todellakaan tarvitse olla mikään fitnesspimu, toki varmasti auttaa jos on pitänyt itsensä kunnossa ja tarkoitan nyt "normaalissa" kunnossa, mutta kuten sanoin niin kaikille löytyy kyllä se omansa ja jos itse ei ole ihan parhaassa mahdollisessa kunnossa, niin ehkä kannattaa antaa sille toisellekin anteeksi pieni repsahdus ja keskittyä luonteeseen.
Ei toki kaikki, vain 90-95%.
nimimerkillä kokemusta on parikyt vuotta
Vierailija kirjoitti:
Jos on lapsia, niin sitten ei ole kyllä tuonikäiselle tarjolla valitettavasti enää mitään järkevää. Jos ei ole lapsia ja olet oikeasti nuorekas, niin tuuri voi vielä käydä.
N46
Entäs jos on aikuiset lapset kuten mulla oli tuon ikäisenä? Kaikki olettaa, että lapset ovat alaikäisiä. Itse olen 51-vuotias ja pelkään deittailua, jotkut miehet osaavat sanoa todella rumasti ja toiset tehdä katoamistempun. Toki varmaan naisissakin näitä on. Tosin en tästä nuorrukaan, joten kai pitää uskaltaa, jos seuraa haluaa. Tunnen itseni ajoittain varsin yksinäiseksi.
Kunhan etsit sitä vanhemmista miehistä etkä pilaa kenenkään nuoremman miehen mahdollisuutta perheeseen.
Nuoret miehet on aika kuumana vanhempaan naiseen. Laita ilmoitus johonkin, niin miehiä on jonossa tulossa. Siitä voit sitten valita.
Haeskelua on monenlaista. On sellaista maanista, epätoivolle haisevaa ja sitten positiivista mielialaa ja elämän elämistä tutka päällä.
Mä löysin miehen viime vuodenvaihteessa, vaikken edes etsinyt. Olen 58. Sen jälkeen olen monta muutakin miestä löytänyt (ne on itseään mulle tarjonneet), vaan kun mä olen yhden kanssa kerrallaan ja sitoudun.
Tämä mieheni oli pitkään yksin ja ihmettelee, miksi hänellekin tarjotaan kaikenlaista nyt kun hän on minun kanssani. Meidän teoria on, että kun epätoivo lakkaa haisemasta, ihminen muuttuu ahdistavasta varteenotettavaksi ja kiinnostavaksi.
Ikää kohta 47v ja uskomatonta kyllä, Tinderistä löytyi ihana mies, jonka kanssa ollaan pian muuttamassa yhteen.
Sitä ennen seurustelukumppani löytyi Facen kautta ja sitä edellinen, lasteni isä, baarista.
Seuraa on ollut tyrkyllä mm. Instan kautta, treffailtiin useampi kerta mutta ei ollut se, mitä etsin. Yhteydenottoja tullut myös mm. töistä, harrastusten parista jne.
Pilkettä silmään, sitä ei koskaan tiedä missä joku kävelee vastaan!
Vierailija kirjoitti:
Mihin edes tarvitset miestä? Eikö ole ihanaa olla oman kodin rauhassa? Ei tarvitse tehdä kompromisseja mistään, voit olla ja elää miten päin vain, tehdä kotitöitä just omalla tavallasi, voit mennä ja tulla ilman raportointivelvollisuutta, ei tule riitaa mistään kenenkään kanssa jne. Et ole kenenkään kodinkone tai palvelija. Lista on loputon.
Itse olen samanikäinen, olin avioliitossa 20 vuotta, mies jätti. En enää ikinä ota miestä riesakseni.
Läheisyys ja rakkaus? Itselleni ne on ainakin tärkeintä asioita.
Hyväksy se fakta, että nettideittailu on numeropeliä. Siinä voi helposti kulua kuukausia tai vuosia mutta jos jätät sen kortin käyttämättä niin voit missata sen oikean miehen.
Vai teetkö paljonkin aloitteita miehille arkielämässä?