Miksi mennä naimisiin?
Olen avoliitossa, ollut jo pitkään ja aikeissa ollakin. Elämämme on varsin vakiintunutta näin, kaksi lastakin on. Aina välillä joku kysyy miksi ette ole naimisissa. Minua hämmentää se kysymys, koska tekee aina mieli vain kysyä vastakysymys, että miksi olisimme. En nimittäin ole vielä keksinyt syytä miksi mennä naimisiin. Joten mikä sellainen syy voisi olla?
Kommentit (141)
Jos keksit painavamman syyn, miksi avoliitto on parempi kuin avioliittto - niin sitten kannattaa pysyä avoliitossa.
Tätä ketjus lukiessa näen avioliitosta vain hyötyjä. Vähintään vähemmän paperirumbaa. Jos ei huomioi avioliiton symbolista elettä.
Vierailija kirjoitti:
Ne menevät naimisiin jotka haluavat allekirjoittaa keskenään avioliittosopimuksen. Ihan typerää tehdä kaiken maailman irtosopimuksia sinne tänne vain siksi että voisi sanoa ettei ole naimisissa. Mikä järki siinä sitten on? Halutaan kaikki samat sopimukset mitä avioliitossa mutta ei haluta avioliittoa. Mikä siinä niin ahdistaa?
Se avioliitto ahdistaa. Kamala vankila, kahleet sormissa.
Ajattelen kai vähän vanhanaikaisesti, mutta minulle avioliitto merkitsee loppuelämän sitoutumista toiseen ja yhteiseen elämään. Minulle oli myös tärkeää mennä naimisiin, eli myös toivoin kumppanikseni sellaista ihmistä, joka haluaa naimisiin. En ole varma uskonko Jumalaan, mutta avioliitto on silti minulle "pyhä" jos joku asia nyt pyhä voi olla. Tarkoittaen mm. sitä, että liitossa saisi tapahtua aika paljon, ennen kuin itse luovuttaisin ja eroaisin (pois lukien minkäänlainen minuun tai lapseen kohdistuva väkivallan muoto).
Vanhempani ovat olleet onnellisesti naimisissa yli 30 vuotta, ja fanitan heitä. Toivottavasti kumppanini kanssa pääsemme samaan ja paljon pidemmällekin. Varmaan vanhempieni liiton seuraaminen on aikaansaanut sen, että uskon avioliittoon ja siihen, että se voi kestää läpi elämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne menevät naimisiin jotka haluavat allekirjoittaa keskenään avioliittosopimuksen. Ihan typerää tehdä kaiken maailman irtosopimuksia sinne tänne vain siksi että voisi sanoa ettei ole naimisissa. Mikä järki siinä sitten on? Halutaan kaikki samat sopimukset mitä avioliitossa mutta ei haluta avioliittoa. Mikä siinä niin ahdistaa?
Se avioliitto ahdistaa. Kamala vankila, kahleet sormissa.
Kummasti nämä avioliiton ahdistavuudesta valittavat kuitenkin hankkivat yhteisiä asuntoja ja lapsia kumppaneidensa kanssa. Avioliittosopimus on mukamas sitovin, vaikka se on noista kolmesta kaikkein helpoin purkaa.
P.S. Avioliitossa ei ole mikään pakko pitää sormuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne menevät naimisiin jotka haluavat allekirjoittaa keskenään avioliittosopimuksen. Ihan typerää tehdä kaiken maailman irtosopimuksia sinne tänne vain siksi että voisi sanoa ettei ole naimisissa. Mikä järki siinä sitten on? Halutaan kaikki samat sopimukset mitä avioliitossa mutta ei haluta avioliittoa. Mikä siinä niin ahdistaa?
Se avioliitto ahdistaa. Kamala vankila, kahleet sormissa.
Kummasti nämä avioliiton ahdistavuudesta valittavat kuitenkin hankkivat yhteisiä asuntoja ja lapsia kumppaneidensa kanssa. Avioliittosopimus on mukamas sitovin, vaikka se on noista kolmesta kaikkein helpoin purkaa.
P.S. Avioliitossa ei ole mikään pakko pitää sormuksia.
Yhteiset lapset on. Omaisuus on erillään. Ei ongelmia. En näe avioliitossa mitään etuja. Omat vanhemmat olleet naimisissa 60 vuotta, isovanhemmat oli yli 70 vuotta. Kuitenkin avioliitto kuuluu menneisyyteen, ei nykypäivään.
Vierailija kirjoitti:
Jos keksit painavamman syyn, miksi avoliitto on parempi kuin avioliittto - niin sitten kannattaa pysyä avoliitossa.
Tätä ketjus lukiessa näen avioliitosta vain hyötyjä. Vähintään vähemmän paperirumbaa. Jos ei huomioi avioliiton symbolista elettä.
No minä en siis näe yhtään ainoaa hyötyä avioliitosta. Tapasimme vasta yli viisikymppisinä, molemmilla on omat perillisensä, raha-asiat haluamme pitää erillään, emme ole toistemme lähimmät omaiset (itse olen nimennyt lähiomaisekseni aikuisen lapseni), kummankaan työnantaja ei maksa mitään korvauksia leskelle, ei ole vakuutuksia joissa olisimme toistemme edunsaajat - ei ainuttakaan hyötyä avioliitosta.
Minä taas ihmettelen tuttuja, jotka ovat viime vuosina menneet naimisiin, ja yhteisiä lapsia on ollut jo pitkään. "Avioliitto on niin sitova", sanoivat jotkut heistä syyksi sille, miksi eivät olleet aiemmin halunneet mennä naimisiin. Lapsetko sitten eivät ole? No, kukin tyylillään toki.
Rakastuimme niin palavasti, että halusimme naimisiin todistaaksemme toisillemme olevamme täysin vakavissamme ja tosissamme yhdessä, ja aikomuksemme on olla yhdessä ikuisesti. Lapsia oli myös mielestäni mukavampi /turvallisempi tehdä avioliitossa ollessamme.Ehkä takaraivossa kummitteli myöskin vanhoilliset arvot.
Tämä oli siis meidän tapamme. Jokainen tehköön niin kuin haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole suoranaisesti vastaus ap:lle, koska vastauksiesi perusteella olet miettinyt käytännön asioita. Se on hieno asia.
Monet vastaavat, että nykypäivänä lähes kaikki avioliiton edut saa hoidettua eri tavoilla. Avopuolison saa merkittyä sairaanhoidossa lähiomaiseksi, voi tehdä keskinäisen testamentin ja niin edelleen. Lesken asumisoikeus lienee niitä harvoja, jota ei pysty millään keskinäisellä sopimuksella kattamaan.
Kuitenkin oma kokemus on, että valtaosa ei näitä asioita kuitenkaan hoida. Luotetaan naiivisti siihen, ettei mitään pahaa tapahdu ja jos tapahtuukin, niin asiat saadaan hoidettua sopimalla.
Eräässä toisessa keskustelussa yhteisessä omistusasunnossa avoparina asuvat jaksoivat uskoa, että kyllähän nyt "appivanhemmat" antavat tämän "lesken" asua yhteisessä asunnossa, kun ollaan niin hyvää pataa. Jotkut jopa uskoivat, että nämä puolison vanhemmat (tai sisarukset tai jopa kaukaisemmat sukulaiset) saattaisivat luopua perinnöstään ja antaa sen avopuolisolle.
Koskaan ei pidä luottaa toisten ihmisten hyväntahtoisuuteen. Suru voi tuoda ihmisissä arvaamattomia puolia esiin. Myöskin pitäisi olla todella jalosydäminen, että maksaisi toisen puolesta lainakuluja tai yhtiövastikkeita, perintöveroista puhumattakaan. Jotkut ovat saattaneet sietää lapsen puolisoa lapsen vielä eläessä, mutta kun se yhteinen linkki on kadonnut, niin ei välttämättä kiinnosta pitää hyviä välejä.
Me menimme mieheni kanssa naimisiin, koska halusimme tehdä yhdellä kertaa selväksi, että olemme nyt toisellemme ne ensisijaiset lähiomaiset, jos jotakin sattuu. Emme olisi jaksaneet hirveää paperirumbaa vaan halusimme saada asiat kerralla hoidettua. Itse luulin hoitaneeni asiat hyvin jo avoliiton aikana, mutta vasta naimisiinmenon jälkeen minulta kysyttiin sairaanhoidossa, että haluanko merkitä aviomieheni lähiomaisekseni. Siihen asti siellä oli roikkunut isäni nimi. Eli jos minulle olisi sattunut jotain, niin asiasta olisi päättänyt isäni. Se olisi näin kolmekymppisenä tuntunut absurdilta, kun olen kuitenkin ollut mieheni kanssa yhdessä vuosikaudet.
Samaa mieltä, että turha tehdä 10 muuta sopimusta kun yhdellä saa kaikki. Sen sijaan olen luullut että kuuluu yleissivistykseen tietää että sairaalaan saa ilmoittaa lähiomaiseksi sen henkilön jonka itse haluaa. Ei tarvitse mitenkään odotella että sairaalasta kysellään. Ihan vain ottaa yhteyttä sinne ja sopii asian kuten itse haluaa.
Olen myös pitänyt yleissivistyksenä sitä että tiedetään että yhteinen tili ei vaadi naimisissa oloa.Siinä on sitten oma hommansa muuttaa kaikki kymmenen sopimusta, jos avoliitto päättyy eroon.
Keskinäisen henkivakuutuksen edunsaajat voi muuttaa itse nettipankissa.
Keskinäinen testamentti mitätöityy kun seen hävittää.
Mistä muita sopimuksista puhut?
Asiat jotka eivät ole vain avioliiton etuja ja saman edun saa avoliitossakin:
- toisen sukunimen ottaminen
- leskeneläke
Monet näitä listaavat jostain syystä.
Vierailija kirjoitti:
Jos keksit painavamman syyn, miksi avoliitto on parempi kuin avioliittto - niin sitten kannattaa pysyä avoliitossa.
Tätä ketjus lukiessa näen avioliitosta vain hyötyjä. Vähintään vähemmän paperirumbaa. Jos ei huomioi avioliiton symbolista elettä.
- sotkee puolisoiden omistukset
- sotkee perityt omaisuudet
- sotkee puolisoiden perimysjärjestyksen aiempien liittojen lapsien suuntaan
- tulee lapsille kestämättömän idioottimaiseksi riesaksi lesken asumisoikeus
Em. syistä avioliitto ei sovi meille. Jos jostain ihmeen päähänpinttymästä olisimme menossa avioon niin pitäisi tehdä juurikin niitä ihmisten kammoamia sopimuksia, papereita ja testamentteja joilla avion vaikutukset saataisiin pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos keksit painavamman syyn, miksi avoliitto on parempi kuin avioliittto - niin sitten kannattaa pysyä avoliitossa.
Tätä ketjus lukiessa näen avioliitosta vain hyötyjä. Vähintään vähemmän paperirumbaa. Jos ei huomioi avioliiton symbolista elettä.
- sotkee puolisoiden omistukset
- sotkee perityt omaisuudet
- sotkee puolisoiden perimysjärjestyksen aiempien liittojen lapsien suuntaan
- tulee lapsille kestämättömän idioottimaiseksi riesaksi lesken asumisoikeus
Em. syistä avioliitto ei sovi meille. Jos jostain ihmeen päähänpinttymästä olisimme menossa avioon niin pitäisi tehdä juurikin niitä ihmisten kammoamia sopimuksia, papereita ja testamentteja joilla avion vaikutukset saataisiin pois.
Avioliitto ei vaikuta omistussuhteisiin eikä perittyihin omistuksiin. Jos avio-oikeus on ongelma niin, avioehdolla pääsee siitäkin eroon. Avioliitto ei vaikuta perimysjärjestykseen, rintaperilliset ovat aina ainoat perilliset oli sitten vainaja avo-tai avioliitossa, ellei testamentilla toisin määrää. Lesken asumisoikeus on ainoa "ongelma" jos sen haluaa sellaisena nähdä, ja uusperhetilanteissa näin saattaakin olla. Mutta jos on yhteistä omaisuutta, kuten asunto, niin uusperhetilanteissa sen edesmenneen puolison tilalle omistajiksi tulevat rintaperilliset, myös ne edellisten liittojen lapset.
Esitän vastakysymyksen, mitä ongelmalllista näet avioliitossa? Mihin se vaikuttaa kielteisesti? Avioliitolla saa tehtyä toisen viralliseksi puolisoksi. Suomi on liberaali asian suhteen, mutta kansainvälisissä tilanteissa sillä saattaa olle merkitystä. Isäni sairastui yllättäen, lähihenkilöksi oli merkitty tyttöystävä yli 20 vuoden takaa, vaikka oli uusi avopuoliso ja yhteinen lapsi. Onneksi isä oli tolkuissaan ja pystyi korjaamaan tämän, mutta jos hän olisi mennyt taju kankaalla sairaalaan, niin soitto olisi mennyt tälle entiselle tyttöystävälle. Että nämä lähiomaisen tiedot täytyy aina muistaa viedä oikeisiin paikkoihin sekä muistaa päivittää.
Jos tekee täysin poissulkevan avioehdon, niin ero ei juurikaan muutu, jos eroaa avoliitosta. Avioliiton kulut ovat avioehdon rekisteröinti, sekä mikäli eroaakin niin erohakemus maksaa. Toisaalta vihkimispäivä on usein palkallinen vapaa, meillä kuului itseasiassa 2 palkallista vapaata. Lisäksi työnantajalta tuli lahjat. Ei avioliitosta ole edes pakko kertoa kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Menimme naimisiin juridisista syistä. Avopuolisona et ole mitään viranomaisten silmissä, esim. puolison maatessa sairaalassa olet avopuolisona ventovieras viranomaisten silmissä.
Minä en halua, että puolisoni olisi esim. sairaalassa kertomassa miten toivoo minua hoidettavan. Olemme täysin eri linjoilla näissä asioissa, joten hyvä jos hänellä ei ole sananvaltaa. Muuten joudun elämään vihanneksena piuhoissa ja juoksemaan kokeellisissa hoidoissa.
Minusta on jotenkin... en keksi sanaa, ei minua häiritse, mutta kuitenkin.. Verotuspäätöksessä lukee entisen puolison nimi. Se tuntuu jotenkin painavalta asialta.
Lapsen yhteishuolto on helppoa. Ei tarvitse olla edes tekemisissä ja usein riittää yhden vanhemman kuittaus tms.
En mene naimisiin, koska olen se köyhempi ja meille tulisi avioehto. En minä hyödyn vuoksi tässä suhteessa ole, mutta tuo tuntuisi aika hullulta. Ei se naimisiinmeno muuttaisi mitään, mitä pidän tärkeänä.
Vierailija kirjoitti:
Minä taas ihmettelen tuttuja, jotka ovat viime vuosina menneet naimisiin, ja yhteisiä lapsia on ollut jo pitkään. "Avioliitto on niin sitova", sanoivat jotkut heistä syyksi sille, miksi eivät olleet aiemmin halunneet mennä naimisiin. Lapsetko sitten eivät ole? No, kukin tyylillään toki.
En minä ole exäni kanssa missään tekemisissä. Siis yhtään missään. Passi uusitaan viiden vuoden välein ja siitä menee suoraan viestipyyntö (poliisilta) hänelle.
Riippuu hirmu paljon elämäntilanteesta, onko avioliitosta "hyötyä". Me olemme lapseton pariskunta ja avioiduimme, koska haluamme olla toistemme lähimmät omaiset.
Onhan se sosiaalisesti paljon hyväksyttävämpää ja koska kaikki kaveritkin menevät.
ette sitten keksineet mitään muuta syytä järjestää juhlia, niin jouduitte menemään naimisiin?