Mitä mieltä jos menee opiskelemaan tutkinnon vain saadakseen arvostusta?
Tarkoituksena ei siis ole työllistyä koulutusta vastaaviin tehtäviin tai hyötyä muulla tavoin koulutuksesta. Jos on vain kyllästynyt olemaan muiden silmissä pelkkä AMK.
Kysyn tätä vilpittömästi, koska oma moraalinen kompassi heiluu tässä asiassa edestakaisin.
Kommentit (63)
Olen opiskellut toisen amk-tutkinnon pelkästä mielenkiinnosta, eikä minua kiinnosta, mitä muut ovat asiasta mieltä. Vaimo on opiskellut Suomessa saman tutkinnon kuin jo kerran aikaisemmin kotimaassaan, vaikka se ensimmäinen oli verrastettu opetushallituksessa.
Tiedättekö mitä tarkoittaa arvostus? Olen huomannut että suomalaisten tyhmyys on syventynyt. Musta vesi nousee ja kylmyys valtaa koko Suomen.
Mua ärsyttää että jotkut maisterikaverit pitää itseään älykkäämpänä koska ovat maistereita. Siis älyllisesti aivan tavistyypit. Jos näitä pätijöitä ei olisi niin paljon, niin veikkaan että AMK ja amis linjat olisi suositumpia ja kaikkea työtä arvostettaisiin enemmän.
Miksei saa vaan tehdä sitä mistä tykkää ja tulla arvostetuksi muiden tekijöiden kuin papereiden perusteella? Kuka haluaa enää olla "vain" siivooja tai tarjoilija, kun sut samalla leimataan tyhmäksi tai vähintäänkin hieman yksinkertaiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisen kysyminen on vastaus.
Ja se vastaus on..?
Vierailija kirjoitti:
Aika turhamaista, mutta you do you. Jos oma moraali kestää, niin miksi ei? Jos siitä ei seuraa kenellekkään haittaa, ja sinulle siitä syntyy hyvää, niin eikö yleisesti ottaen se vain hyödytä maailmaa?
Onhan siitä haittaa niille joilta vien opiskelupaikan ja toisaalta kansantaloudelle joka maksaa sen lystin. Joku saattaa tarvita sitä paikkaa enemmän, niin onko reilua että mä vien sen vain koska mulla on korkeammat arvosanat ja haluan nostaa statustani?
Jos on niin tyhjä sisältä että arvostusta pitää hakea jollain tutkinnolla, se tutkinnon opiskeleminen tuskin auttaa itsetunto-ongelmiin.
Ihan jees. Ei hyötyä duunin kannalta tosin ja aika paljon meni aikaa (+tuli avioero). OTT
Aika kallista sielunhoitoa. Et mitään kevyempää menetelmää keksisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika turhamaista, mutta you do you. Jos oma moraali kestää, niin miksi ei? Jos siitä ei seuraa kenellekkään haittaa, ja sinulle siitä syntyy hyvää, niin eikö yleisesti ottaen se vain hyödytä maailmaa?
Onhan siitä haittaa niille joilta vien opiskelupaikan ja toisaalta kansantaloudelle joka maksaa sen lystin. Joku saattaa tarvita sitä paikkaa enemmän, niin onko reilua että mä vien sen vain koska mulla on korkeammat arvosanat ja haluan nostaa statustani?
Ei voi tietää miten se toinen olisi toiminut. Se olis saattanut keskeyttää koulun, jolloin paikka olisi mennyt täysin hukkaan tai käyttää siitä saatua koulutusta niin, että siitä olisi seurannut harmia muille. 0 > -1
Ei se arvostus ole tutkinnosta kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Aika kallista sielunhoitoa. Et mitään kevyempää menetelmää keksisi?
Haha no joo totta. Olen yrittänyt todistella tasavertaisuuttani aina tavatessa puhumalla fiksuja ja olemalla oma ihana itseni, mutta aina jossain vaiheessa tulee se tölväisy jossain muodossa, että alempaa kastia ollaan.
Ennen minuun ei suhtauduttu noin. Lukioaikana samat tyypit jopa kysyi neuvoa ja kunnioitti ihan eri tavalla. Mun älylle ei tapahtunut mitään, eikä heidän, ainoastaan koulutustaso muuttui. Eli en tiedä miten muuten täysjärkisyyttäni ja tasavertaisuuttani todistaa heille, kuin hommaamalla yhtä arvostetut paperit ja varmuuden vuoksi paremmilla arvosanoilla.
Jos sulla on parempi idea niin otan kiitollisena vastaan!
Kannatan. Jos puhutaan siis maisterintutkinnosta, niin vaikka motiivi olisi statuksen nosto, sitä opintopistemäärää ei voi suorittaa ilman, että jotain oppia, tietoa ja näkemystä uppoaisi päähän. Plus mahdollisesti kiinnostavat opiskelukaverit, uudet ympyrät, "verkostoituminen".
Lisäksi tämä pelaisi myös valtion tavoitteiden suhteen, kun suurempi osa ikäluokasta pitäisi korkeakouluttaa. Kaipa ne jaottelee alemman ja ylemmän korkeakoulutuksen (ja ehkä korjaavat sen harhan, joka selittää ehkä työvoimapulaa ja ainakin suomalaisten osaamisen laskua, joka syntyi kun opistotason ahjoista paperilla tehtiin amk:keja).
Toisin sanoen, vaikka tekisit kaikkesi ollaksesi viisastumatta maisteriopintojesi aikana, todennäköisesti epäonnistut ja sekä sinun että hyvässä tapauksessa muidenkin elämänlaatu ja ymmärryksen taso kasvaa huimasti.
Suomessa ei tekijöistä ole pulaa, amk:it pitävät siitä huolen, mutta ajattelijoista on!
Go for it!
Vierailija kirjoitti:
Ei se arvostus ole tutkinnosta kiinni.
Aika monelle ihmiselle status, tittelit ja työnimikkeet ovat iso asia... Valitettavasti.
Sen sijaan, että hukkaat elämääsi koulun penkillä voit tehdä senkin ajan rahaa. Rahalla saat pysyvää arvostusta.
Vierailija kirjoitti:
Kannatan. Jos puhutaan siis maisterintutkinnosta, niin vaikka motiivi olisi statuksen nosto, sitä opintopistemäärää ei voi suorittaa ilman, että jotain oppia, tietoa ja näkemystä uppoaisi päähän. Plus mahdollisesti kiinnostavat opiskelukaverit, uudet ympyrät, "verkostoituminen".
Lisäksi tämä pelaisi myös valtion tavoitteiden suhteen, kun suurempi osa ikäluokasta pitäisi korkeakouluttaa. Kaipa ne jaottelee alemman ja ylemmän korkeakoulutuksen (ja ehkä korjaavat sen harhan, joka selittää ehkä työvoimapulaa ja ainakin suomalaisten osaamisen laskua, joka syntyi kun opistotason ahjoista paperilla tehtiin amk:keja).
Toisin sanoen, vaikka tekisit kaikkesi ollaksesi viisastumatta maisteriopintojesi aikana, todennäköisesti epäonnistut ja sekä sinun että hyvässä tapauksessa muidenkin elämänlaatu ja ymmärryksen taso kasvaa huimasti.
Suomessa ei tekijöistä ole pulaa, amk:it pitävät siitä huolen, mutta ajattelijoista on!
Go for it!
Hmm.. en nimenomaan ole huomannut ajattelussa olevan eroa mun ja näiden maisterikavereiden välillä. Jos ero on, niin ehdottomasti niin päin, että mä olen se "ajattelevampi" tyyppi.. mutta joo.. tossa taas toistuu tuo asenne, että jokainen maisteri on automaattisesti enemmän ajattelija kuin amk, koska ne on vain tekijöitä. Ja just tuo asenne ajaa mua sinne yliopistoon.. mutta kiitos vastauksesta.
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan, että hukkaat elämääsi koulun penkillä voit tehdä senkin ajan rahaa. Rahalla saat pysyvää arvostusta.
Toisen tutkinnon suorittamisen rinnalla moni tekee töitä. Niin minäkin tein ja pääsin 3000€/kk hommista 6000€/kk töihin.
Olen korkeasti koulutettu mutta minusta tuntuisi typerältä odottaa, että joku arvostaisi tai kunnioittaisi minua vain tämän tähden Suomessa, jossa nuoremmista ikäpolvista varmaan useammalla kuin joka tosiella on maisterin tutkinto tai vähintään optio ja mahdollisuus saada itselleen yhtälailla maisterintutkinto. Korkeakoulutus on myös paljossa inflatoitu. Moni paljon vähemmän koulutettu tienaa enemmän kuin moni korkeammin koulutettu yhteensä.
Aika turhamaista, mutta you do you. Jos oma moraali kestää, niin miksi ei? Jos siitä ei seuraa kenellekkään haittaa, ja sinulle siitä syntyy hyvää, niin eikö yleisesti ottaen se vain hyödytä maailmaa?