Millaiselta tuntuu olla suhteessa, kun tajuatkin olevasi varavaihtoehto, joku johon tyydyttiin?

Vierailija kirjoitti:

Tuli vain mieleen, että komean miehen puolisona ei todennäköisesti tarvitse tuollaisia miettiä, koska komea on saanut sen naisen, jonka on halunnutkin. Ja jos ei miellytä, niin vaihtaa naista. Reilu peli enkä valita, jos niin käy minulle.

Naisena, jolle tullaan näitä "olin sinuun niin rakastunut olet maailman ihanin nainen ollut aina, oi jospa olisin silloin kertonut"-juttuja useinkin kertomaan voin sanoa, että oikeastaan päinvastoin.

Komeille miehille se vasta koville ottaakin, että eivät saaneet JUURI SITÄ kaunotarta, jonka olisivat halunneet. He kun eivät nimenomaan ole tottuneet tyytymään, ei edes johonkin toiseen kaunottareen.

Vähemmän komeat eivät haikailleet perääni silloinkaan, mahdottomaksi kun ajattelivat. Kyllä ne on just ne koulun komistukset ja takarivin kovat keinuttelijat, jotka baarissa lähestyvät 20 v jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli vain mieleen, että komean miehen puolisona ei todennäköisesti tarvitse tuollaisia miettiä, koska komea on saanut sen naisen, jonka on halunnutkin. Ja jos ei miellytä, niin vaihtaa naista. Reilu peli enkä valita, jos niin käy minulle.

Meinaatko, että rumilla miehillä on todenäköisemmin näitä saavuttamattomia rakkauksia, kun ulkonäkönsä takia eivät ole saaneet sitä kaunotarta vai?

Ehkä parempi sana olisi ei-suosittu. Rumat miehet ovar harvassa ja heistäkin osa on naisten keskuudessa suosittuja.

Kummallinen ajatus. Jos haikailee jonkun tietyn perään niin eihän siinä auta kuinka monta muuta saisi ja kuinka usein vaihtaa. Eihän nämä muut kuitenkaan ole se sama tietty, jonka olisi halunnut, mutta ei saanut. 

Ja ei yleensä saanut siitä syystä, että joku toinen sai.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli vain mieleen, että komean miehen puolisona ei todennäköisesti tarvitse tuollaisia miettiä, koska komea on saanut sen naisen, jonka on halunnutkin. Ja jos ei miellytä, niin vaihtaa naista. Reilu peli enkä valita, jos niin käy minulle.

Meinaatko, että rumilla miehillä on todenäköisemmin näitä saavuttamattomia rakkauksia, kun ulkonäkönsä takia eivät ole saaneet sitä kaunotarta vai?

Ehkä parempi sana olisi ei-suosittu. Rumat miehet ovar harvassa ja heistäkin osa on naisten keskuudessa suosittuja.

Kummallinen ajatus. Jos haikailee jonkun tietyn perään niin eihän siinä auta kuinka monta muuta saisi ja kuinka usein vaihtaa. Eihän nämä muut kuitenkaan ole se sama tietty, jonka olisi halunnut, mutta ei saanut. 

Ja ei yleensä saanut siitä syystä, että joku toinen sai.

No juuri näin. Juuri ne suositut, komeat miehet on kyllä heitä, joita on vuosikausienkin jälkeen jotenkin vaikeaa ymmärtää, että tämä kyseinen kaunotar nyt ei vaan valinnut heitä. Juuri he saavat pinttyvimmät päänpinteet siitä, että olisi pitänyt.

Nyt ehkä ymmärränkin, että he tosiaan kokevat jonkun vääryyden tapahtuneen ja että heiltä on vähän kuin huijattu jotain heille oikeasti kuuluvaa.

Ne kaikkein vähiten fiksut lässyttävät tätä myös miehelleni, eli ihmettelevät, että mitähän se sinussakin näki. Tarkoittaen tietysti, että tässä olisi ollut tämmöinen suosittu komistus sentään tarjolla.

Tajusin olevani vaihtoehto tai joku vitsi kun kelpaisin ainoastaan suihinottoa hänelle. Exä harrasti yhdynnän muiden kanssa (pettänyt minut useita kertoja ja pettämisestä johti bestiksen jota oli sanonut kuin sisko raskaaksi muutaman kerran ja tiesi unelmani perustaa perheen hänen kanssa), muttei minun kanssa koska neitsyt.. Juuri exän takia en pystynyt seurustelemaan ja harrastamaan seksiä kenenkään kanssa. Koen etten ansaitse sitä. En enää neitsyt kun kävin gynella ja ei ihan hyvä uutinen... Tuhonnut ja vei kaikki unelmani ettei jäljellä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli vain mieleen, että komean miehen puolisona ei todennäköisesti tarvitse tuollaisia miettiä, koska komea on saanut sen naisen, jonka on halunnutkin. Ja jos ei miellytä, niin vaihtaa naista. Reilu peli enkä valita, jos niin käy minulle.

Meinaatko, että rumilla miehillä on todenäköisemmin näitä saavuttamattomia rakkauksia, kun ulkonäkönsä takia eivät ole saaneet sitä kaunotarta vai?

Ehkä parempi sana olisi ei-suosittu. Rumat miehet ovar harvassa ja heistäkin osa on naisten keskuudessa suosittuja.

Kummallinen ajatus. Jos haikailee jonkun tietyn perään niin eihän siinä auta kuinka monta muuta saisi ja kuinka usein vaihtaa. Eihän nämä muut kuitenkaan ole se sama tietty, jonka olisi halunnut, mutta ei saanut. 

Ja ei yleensä saanut siitä syystä, että joku toinen sai.

No juuri näin. Juuri ne suositut, komeat miehet on kyllä heitä, joita on vuosikausienkin jälkeen jotenkin vaikeaa ymmärtää, että tämä kyseinen kaunotar nyt ei vaan valinnut heitä. Juuri he saavat pinttyvimmät päänpinteet siitä, että olisi pitänyt.

Nyt ehkä ymmärränkin, että he tosiaan kokevat jonkun vääryyden tapahtuneen ja että heiltä on vähän kuin huijattu jotain heille oikeasti kuuluvaa.

Ne kaikkein vähiten fiksut lässyttävät tätä myös miehelleni, eli ihmettelevät, että mitähän se sinussakin näki. Tarkoittaen tietysti, että tässä olisi ollut tämmöinen suosittu komistus sentään tarjolla.

Joo koettu on. Lisäisin näihin puheenvuoroihin, että kannattaa muistaa, että osa miehistä on todella kilpailuhenkisiä. Eli se fanitusnainen voi myös olla palkinto, joka jäi saamatta ja miehen mielestä meni tuomaripelillä väärään osoitteeseen. Että siinäkin sitä jumitetaan tai paremminkin, ehkä siinä juuri jumitetaan.

Mutta eihän tämäkään miehestä siis hyvää kerro, jos on huono häviäjä. Olen itse näille lässyttäjille sanonut, että jos oikeasti musta tykkäisit niin kovasti, niin sähän olisit iloinen, että olen niin onnellinen mieheni kanssa. Jotkut onkin, ne, joiden tykkääminen vaan näkyy jostain pienistä eleistä tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli vain mieleen, että komean miehen puolisona ei todennäköisesti tarvitse tuollaisia miettiä, koska komea on saanut sen naisen, jonka on halunnutkin. Ja jos ei miellytä, niin vaihtaa naista. Reilu peli enkä valita, jos niin käy minulle.

Naisena, jolle tullaan näitä "olin sinuun niin rakastunut olet maailman ihanin nainen ollut aina, oi jospa olisin silloin kertonut"-juttuja useinkin kertomaan voin sanoa, että oikeastaan päinvastoin.

Komeille miehille se vasta koville ottaakin, että eivät saaneet JUURI SITÄ kaunotarta, jonka olisivat halunneet. He kun eivät nimenomaan ole tottuneet tyytymään, ei edes johonkin toiseen kaunottareen.

Vähemmän komeat eivät haikailleet perääni silloinkaan, mahdottomaksi kun ajattelivat. Kyllä ne on just ne koulun komistukset ja takarivin kovat keinuttelijat, jotka baarissa lähestyvät 20 v jälkeen.

Ettet nyt sekoittaisi pelimiesten iskurepliikkejä ja tosipuhetta keskenään?

Sen verran jo huonoja kokemuksia, etten tiedä uskaltaako enää kenenkään tutustua parisuhdemielessä.

Kertaakaan en enää jaksaisi kuunnella sen hetkisellä miesystävältä valittelua, kun ei ole ollut parempaa tuuria naisten keskuudessa, miten ei saanut deittaillessa naisilta riittävästi mahdollisuuksia jne.

Juu, on tyttöystävänä lievästi nöyryyttävää kuunneltavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli vain mieleen, että komean miehen puolisona ei todennäköisesti tarvitse tuollaisia miettiä, koska komea on saanut sen naisen, jonka on halunnutkin. Ja jos ei miellytä, niin vaihtaa naista. Reilu peli enkä valita, jos niin käy minulle.

Meinaatko, että rumilla miehillä on todenäköisemmin näitä saavuttamattomia rakkauksia, kun ulkonäkönsä takia eivät ole saaneet sitä kaunotarta vai?

Ehkä parempi sana olisi ei-suosittu. Rumat miehet ovar harvassa ja heistäkin osa on naisten keskuudessa suosittuja.

Suurin osa miehistä on rumia. Siksi miestä ei oteta minkään ulkoisen viehättävyyden takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli vain mieleen, että komean miehen puolisona ei todennäköisesti tarvitse tuollaisia miettiä, koska komea on saanut sen naisen, jonka on halunnutkin. Ja jos ei miellytä, niin vaihtaa naista. Reilu peli enkä valita, jos niin käy minulle.

Naisena, jolle tullaan näitä "olin sinuun niin rakastunut olet maailman ihanin nainen ollut aina, oi jospa olisin silloin kertonut"-juttuja useinkin kertomaan voin sanoa, että oikeastaan päinvastoin.

Komeille miehille se vasta koville ottaakin, että eivät saaneet JUURI SITÄ kaunotarta, jonka olisivat halunneet. He kun eivät nimenomaan ole tottuneet tyytymään, ei edes johonkin toiseen kaunottareen.

Vähemmän komeat eivät haikailleet perääni silloinkaan, mahdottomaksi kun ajattelivat. Kyllä ne on just ne koulun komistukset ja takarivin kovat keinuttelijat, jotka baarissa lähestyvät 20 v jälkeen.

Ettet nyt sekoittaisi pelimiesten iskurepliikkejä ja tosipuhetta keskenään?

En todellakaan, olen kokenut runsaan määrän myös pelimiesten iskurepliikkeja. Niin omintakeisia kuin sieltä kirjasta poimittuja. Sen vuoksi olenkin aikanaan, jo todella nuorena, löytänyt aviomieheni, jonka kanssa olen edelleen yhdessä, sillä kiitos koijareiden, veijareiden ja pelimiehien, ymmärsin oman etuni jo tuolloin.

Sen sijaan en tätä lässytystä nyt aivan tosipuheena pidä, paitsi siltä osin, mitä muutkin täällä ovat sanoneet. Siis että tosissaan heitä harmittaa, että ovat jääneet aikanaan omasta mielestään kakkoseksi, minun mielestäni eivät olleet edes laskuissa mukana.

Lisäksi varmaan siinä oikeasti on joku semmoinenkin harha, että he ovat juuttuneet muutenkin sinne entisen (hyvin usein!) komeutensa aikakauteen ja haluavat elää sen uudelleen. Mikäs siihen sen kätevämpi portti kuin se iki-ihana nainen.

On sitten heitäkin, jotka ovat olleet ihan tosissaan ja tiedän itsekin heidän minusta tykkäneen silloin ja tykkäävän vieläkin. Mutta he eivät yleensä näitä esille tuokaan kuin hyvin verhotusti, eikä koskaan liittoani loukaten.

Olen tällaisen pelimiehen uhri. Olin rakastunut häneen mutta hänpä etsi salaa jotain parempaa ja lemppasi mut pihalle kun se löytyi. Särki sydämeni. Vihaan häntä. On hyvåksikäytetty olo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos teille kaikille, jotka olette vastanneet, olen tuo, kenelle tämä haaveilu tuli puskista. Antoi paljon ajattelun aihetta teidän vastaukset.

Siihen kysymykseen, että onko suhteessa muutakin rajojen rikkomista, niin tosiaankaan ei. Siksihän tämä niin puskista tuli. Ajattelin meillä olevan ihan tavallinen, vakaa suhde, etten sanoisi normaali.

Kai se on sitä vieläkin, mutta en vaan nyt pääse tästä ajatuksesta. Mies tosiaankin nyt lipsautti pahemman kerran. Näin hänestä, että jotenkin ihan leijui pilvissä tämän kohtaamisen jälkeen. Tuli siis samat fibat kuin tuolle, joka kertoi, miten miehen koko olemus muuttui exän kanssa.

En usko, että mies on tätä naista mitenkään aktiivisesti ajatellut joka päivä näiden vuosien aikana, mutta selvästikin naisen näkeminen nosti taas vanhat tunteet esiin. Nyt kun muistelen, niin tämä nainen oli joskus laittanut jonkun peukun tai neutraalin "onnea synttäripäivänä"-viestin facessa, jota nyt voi kuvitella entisten työkaverien laittavankin, niin mies oli siitäkin niin otettu, että kommentoi, että katsopas, Xkin muisti tms. Silloin laitoin sen siihen piikkiin, että miehellä nyt ei kontakteja niin paljon ole. Nyt katson sitäkin eri tavalla.

Toisin sanoen, luulen, että mies ei tosiaankaan haikaile twentyfourseven tämän naisen perään, mutta nähdessään naisen kyllä taas. Ja nyt tämä itselle sitten herättää kysymyksen, että onko tässä ruvettava pelkäämään miehen menoja jonnekin paikallisille festareille tms. jossa nainenkin voi olla (ei asu enää meidän paikkakunnalla, mutta käy toki kotipaikkakunnallaan).

Eroa en nyt suorilta tämän takia harkitse, en ole muutoinkaan mikään temperamentikas raivokkaasti suuttuva. En myöskään haluaisi alkaa jauhaa tästä ihan sillä, että jos mies nyt olisi naisen unohtamassa, niin enkö minä itse pidä liekkiä yllä jos alan tämän arkeemme voimalla tuomaan ja muistuttelemaan ja keskustelemaan?

Olen aidosti nyt ymmälläni.

Kannattaa olla ns. varpaillaan kyllä. Kauanko olittekaan olleet yhdessä? Oletko sinä siis se, jonka mies oli baarissa nähnyt yllättäen tämän naisen 20 vuoden takaa ja paljasti sinulle sitten kännissä tullessaan kotiin, että on miettinyt  kaikki nämä vuodet, että mitäpä jos olisi silloin aikoinaan uskaltanut lähestyä naista? Ja just että nainen on suuri rakkaus.

Joo olen, yhdessä on oltu jo 8 vuotta. Omituista tässä asiassa on sekin, että mikä suuri rakkaus semmoinen muka voi olla, jonka tuntee vain työkaverina, mutta se on varmaan turhaa päänvaivaa ja ehkä liian semanttisia tulkintoja.

Jotenkin niin kännispäissään asian ilmaisi, että on aina miettinyt, että jos olisi ollut rohkeampi ja sellaisen naisen saanut, niin miten olisi elämä mennyt tms. Sen kyllä sanoi, että jätti silloisen naisystävänsä tämän naisen takia, siis naisen, joka oli naimisiin just mennyt ja ei takuulla hyvä kun mieheeni vilkaisi työasioita hoitaessaan.

Tiedän, että mietin tätä nyt ihan liikaa ja liioittelenkin varmaan. Sekin tässä, että tietysti olisi pitänyt heti aamulla ottaa puheeksi, että mitä helvetin jorinoita nuo oli, mutta en jotenkin osannut. Tuntui pikkumaiselta ja typerältä. Mutta voi kai sitä vieläkin sanoa, että jäi jurppimaan ja näemmä jurppii aina vain enemmän. Hyvä vai huonoko, että tuli tämä ketju nähtyä...

Eli laskelmieni mukaan olette noin 40+ ikäisiä, mikäli mies on ollut jo työelämässä 20 vuotta sitten. Eli menit yhteen miehesi kanssa, kun aikaa oli kulunut noin 12 vuotta siitä hänen hullaantumisestaan. Mitä mies teki tuon 12 vuoden aikana, ennenkuin tapasi sinut? Oli suhteessa vai sinkkuna?

Et sä mun mielestä mitenkään liioittele, että sulla on pa*ska fiilis tosta.

Se, että mies jopa silloin aikoinaan 20 vuotta sitten jätti silloisen tyttöystävänsä tämän työpaikkanaisen takia, kertoo jo itse asiassa kaiken, kuinka tosissaan hän sisimmissään oli, vaikkei sitä uskaltanut työpaikkanaiselle ikinä kertoakaan.

Minusta pahinta tässä on se, että tunteet yhä vieläkin roihuaa, siis 20 vuoden jälkeen! Pahinta ei ole se, että tällainen hullaantuminen oli silloin 20 vuotta sitten, vaan se, että se näköjään yhä jatkuu.

Ihmettelet, mikä se sellainen rakkaus on, kun oli vain työkaveri eikä mies tuntenut naista kunnolla. No, ihmismielihän on sellainen, että juuri tuollaisista tuleekin monesti niitä pakkomielteen kohteita, kun ei tiedetä niitä huonoja puolia ja vikoja, ei ole jaettu arkea yms. Kaikki mitä hullaantumisen kohteestaan ei tiedä, niin täyttää omilla fantasioilla ja kuvittelee kohteen juuri itselleen sopivaksi. Luo sellaisen harhakuvan päästään, millainen se tyyppi on. Luo siis sellaisen liian positiivisen ja täydellisen harhakuvan omaan päähän.

Ja peruspsykologiaa on myös se, että sitä haluaa, ketä ei voi saada.

No ollaan jo 50+, olivat jotain kolmekymppisiä alle päälle, kun olivat samassa työpaikassa. Ollaan ns. toisella kierroksella, eli mies on kerinnyt olemaan naimisissa, lapsiakin on ja eronnut. Minä en liittynyt heidän eroonsa mitenkään.

En tiedä, taisihan se yllättää miehenkin ja varmaan viinakin asiaa auttoi, mies ottaa todella harvoin mitään ja erittäin harvoin känniin asti. Tätä en tarkoita miksikään puolustukseksi, vaan likinnä siten, että olisi ehkä osannut muuten olla sanomatta mitään.Vaikka eihän se asiaa tietysti miksikään muuta.

Hitto kun ottaa päästä.

Et varmaan ikinä voi olla huolettomasti miehesi kanssa, kun hänellä on tällainen 20 vuotta kestänyt raju ihastumisen / rakkauden tunne tuollaista saavuttamatonta naista kohtaan.

Jos otat asian puheeksi, mies taatusti vähättelee asiaa. Mutta asia jää sua taatusti vaivaamaan.

Tuliko tää 20 vuotta kestänyt rakkaudentunne ihan puskista sulle, koskaan mies ei oo tollasta siis sanonu?

Mikä sua vaivaa tossa eniten siis? Mitä mies siis oikein puhui ja mikä oli hänen olemuksensa?

Tuli tosiaankin puskista, en ikinä osannut ajatella. Nainen on puolituttu, tunsin ja tunnen tietysti miehen muitakin työkavereita. Ja tiedän, että mieheni ei suinkaan ole ainut hänen ihailijakaartissaan.

Se ehkä vaivaa eniten, että tavallaan ymmärrän miestäni tai siis. Nainen on todella mukava, hersyvä, yli viiskymppisenä kaunis ja niin kiva kaikille mihinkään arvoihin tms. katsomatta. Työkaverina oli tosi pidetty ja ihan murtuivat, kun lähti muualle.

Saakeli alkaa tuntua, että en edes uskalla ottaa puheeksi, entä jos mies ei vähättelekään vaan asia paisuu.

Kiitos kumminkin tosiaan teille kaikille, jotka olette kiinnostuneet tästä ja antaneet vinkkejä.

No nyt tulikin kunnon twisti. Eli sä tiesit tämän naisen olemassaolosta ja olet jopa nähnyt naista ja tiedät millainen on luonteeltaan ja kuinka hänellä on muitakin ihailijoita ja työyhteisökin suri, kun hän lähti muualle?!?! Pyöriikö nainen yhä siis samoissa työkuvioissa, asuuko lähellänne? Onko mies naisen kanssa facekaverii yms. Entä sinä??

Nyt heräsikin ajatus, että mies on tarkoituksella hakeutunut tämän naisen seuraan tuona yönä. Ties vaikka pitäis salaa yhteyttäkin tähän.

Luulin, että kyseessä oli joku random työpaikkanainen 20 vuoden takaa, jota mies ei ollut nähnyt 20 vuoteen ja sinä et ollut ikinä naisesta kuullutkaan etkä nähnytkään. Ja nyt tuliki tällainen twisti, että tiedät naisen.

Ei nyt sentään mitään tuollaista, en usko. Nainen oli mieheni kanssa samassa työpaikassa tosiaan jokusen vuoden, ei kovin montaa edes ja on jo miehineen muuttanut muualle aikaa sitten. Käy täällä kotipaikkakunnalla harvakseltaan, eli en usko, että mies olisi tahallaan hakeutunut. Miehellä oli harrastustapahtuma ja illanistujainen, josta menivät baariin jatkoille. Tämä tapahtuma oli sovittu jo aikoja sitten, joten kyllä naisen tapaaminen oli aivan sattumaa. Tämä on aika pieni kaupunki, joten on ihan luonnollista, että tunnen ihmisiä, joiden työkaveri mies on ja hän minun työkavereita.

Facekavereita ovat, mutta niin on mies muidenkin työkavereidensa, entisten ja nykyisten kanssa. Mitään erityistä tekemistä ei heillä facessa ole, nainen on pari kertaa peukuttanut jotain vuosien varrella ja kerran toivottanut hyvää synttäriä. Siihen synttäritoivotukseen mies kyllä jälkeenpäin ajatellen reagoi turhan innostuneesti, mutta en siihen huomiota silloin kiinnittänyt.

Mutta selvästi miehelleni hän sitten ei kuitenkaan vuosienkaan jälkeen ole random:-(

Taidan silti ottaa neuvon tuosta, että tätä ei liikaa kannata miettiä.

Ai niinkuin pää pensaaseen vain?

Mua kyllä häiritsisi toi ihan mielettömästi!

Palaan nyt tähän vielä. Ei ole tarkoitus varsinaisesti pistää päätä pensaaseen ja kyllähän muakin häiritsee. Mutta en nyt sentään ole valmis lähes kymmenen vuoden liittoa lopettamaankaan yhden kännihöpinän vuoksi, varsinkin kun todellakin tiedän, että mitään mahdollisuuksia esim. suhteeseen ei tämän naisen kanssa ole. Eikä hän muutenkaan ole sitä tyyppiä.

Toki jos asia vielä nousee mitenkään esille, otan sen napakammin minäkin. Toisaalta ajattelen vähän sitäkin, että onko minulla oikeus kontrolloida miehen ajatuksia ja toiveita, jos ymmärretään, mitä ajan takaa. Että jos tämä nyt on joku kuitenkin random-haave ja ei nyt niin vaarallinen, niin enkö vain pahenna asiaa tonkimalla sitä.

Vähän kuin että seksifantansiat harvoin on toteutettuna edes kiihottavia niin jos nyt jättäisi tämänkin sinne yksityisyyden ja alitajunnan piiriin.

Jos joku parhain päin selittelee, että no eihän sillä miehellä kuitenkaan siihen unelmanaiseensa ole mahdollisuuksia kun ei sitä naista kiinnosta, niin ei kyllä minua lohduttaisi yhtään. Totuushan kuitenkin on se, että mies vaihtaisi tähän naiseen jos saisi mahdollisuuden. Miehen tunteilla on väliä, eikä sillä, että julma maailma häntä estää.

Vierailija kirjoitti:

Aika moni elää tuollaisessa suhteessa, eli ollaan sen kanssa kenet sattuu saamaan.

Top-miehiä on pieni määrä, ja naiset tunnetusti haluavat pariutua tasoaan ylemmäksi, joten lopputulos on mitä on. Joukko kompromisseja.

Tuossa kirjoittaa mies joka haaveilee vain omaa tasoa ylemmän tason naisesta. Näitä taitaa miehistä olla suurin osa kun tuota vänkkäämistä täälläkin jatkuvasti.

Top miehiä sekä top naisia on tasan saman verran ja tämä on pelkkä fakta.

Naiset etsivät normisti omaa tasoaan mutta lähes kaikki miehet vain sitä top 10. Tästä tulee se ristiriira.

Naisilla se tarkoittaa että ollaan rumemman miehen kanssa mihin oma ulkonäkö riittäisi ja miehet jää joko yksin kun niitä parhaimman näköisiä naisia ei 100% kaikille miehille riitä jaettavaksi tai sitten se tavismies vain tyytyy oman tasoiseen tavisnaiseen..

Jos kaikki hakisivat oman tasoistaan ei ongelmaa olisi koska miehiä ja naisia on jo lähtökohtaisesti joka tasolle saman verran.

Miehillä vain sattuu olemaan tämä että juuri tuon missin näköinen tai muuten aivan järkkykaunis ja ihanavartaloinen pitää saada kun muut ei kiihota. Tämä johtunee siitä nettiporno, some ja muusta mediasta mistä tuijotellaan haaveillen niitä kaunottaria eikä muut nosta ns. fiilistä.

Mutta jos vaan lähtisi sieltä kammiostaan tutustumaan erilaisiin naisiin niin sitten saattaisikin tulla vastaan se joka ei ehkä ole se kaunein mutta jonka seurassa on vaan niin hyvä olla siitähän se rakkaus lähtee.

Siellä sänkykammarissa kun ei välttämättä ole mitään tietoakaan rakkaudesta on vaan pelkkä himo mikä ei parisuhteessa pitkälle kanna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni elää tuollaisessa suhteessa, eli ollaan sen kanssa kenet sattuu saamaan.

Top-miehiä on pieni määrä, ja naiset tunnetusti haluavat pariutua tasoaan ylemmäksi, joten lopputulos on mitä on. Joukko kompromisseja.

Tuossa kirjoittaa mies joka haaveilee vain omaa tasoa ylemmän tason naisesta. Näitä taitaa miehistä olla suurin osa kun tuota vänkkäämistä täälläkin jatkuvasti.

Top miehiä sekä top naisia on tasan saman verran ja tämä on pelkkä fakta.

Naiset etsivät normisti omaa tasoaan mutta lähes kaikki miehet vain sitä top 10. Tästä tulee se ristiriira.

Naisilla se tarkoittaa että ollaan rumemman miehen kanssa mihin oma ulkonäkö riittäisi ja miehet jää joko yksin kun niitä parhaimman näköisiä naisia ei 100% kaikille miehille riitä jaettavaksi tai sitten se tavismies vain tyytyy oman tasoiseen tavisnaiseen..

Jos kaikki hakisivat oman tasoistaan ei ongelmaa olisi koska miehiä ja naisia on jo lähtökohtaisesti joka tasolle saman verran.

Miehillä vain sattuu olemaan tämä että juuri tuon missin näköinen tai muuten aivan järkkykaunis ja ihanavartaloinen pitää saada kun muut ei kiihota. Tämä johtunee siitä nettiporno, some ja muusta mediasta mistä tuijotellaan haaveillen niitä kaunottaria eikä muut nosta ns. fiilistä.

Mutta jos vaan lähtisi sieltä kammiostaan tutustumaan erilaisiin naisiin niin sitten saattaisikin tulla vastaan se joka ei ehkä ole se kaunein mutta jonka seurassa on vaan niin hyvä olla siitähän se rakkaus lähtee.

Siellä sänkykammarissa kun ei välttämättä ole mitään tietoakaan rakkaudesta on vaan pelkkä himo mikä ei parisuhteessa pitkälle kanna.

Tässä kirjoituksessa mua häiritsee ihan mielettömästi se, että puhut vain ja ainoastaan ulkonäöstä. Eikö siis luonteella ole mitään merkitystä? Että millaiseksi se ihminen saa sinut tuntemaan, onko sen ihmisen kanssa hauskaa ja saako se sut nauramaan? Eikö sillä ole väliä, että voit luottaa siihen ihmiseen ja pysyvän sun puolella, kun tulee ristiriitoja? Eikö sillä ole väliä, että ihailet kumppanin luonnetta ja sitä, että tiedät, ettei haaveile muista eikä petä? Ja kun tulee sairauksia, kuolemia ja kaikkea muuta ikävää elämän varrella, niin eikö ole tärkeää, että tiedät, että toinen pysyy rinnalla. Eikö tällaisilla ole niinkuin mitään väliä?

Niinkuin tärkeintä olisi tuijotella sitä kaunista ulkokuorta eikä mitään väliä, kuinka arki sujuu ja mitä jutellaan, mikä on moraali ja arvot ja mitä kaikkea yhdessä tehdään? Että vain pitäis olla se hyvä ulkonäkö.Tai sit just taviksen pitäis tuijotella tavista.

Parisuhde koostuu nimenomaan henkisistä asioista ja siitä, millainen olo sulla on sen henkilön kanssa. Ja onko teillä mukavaa. Ulkonäkö on sivuseikka. Sitäpaitsi kauneuskaan ei kestä ikuisesti. Katso vain Prismassa niitä vanhoja ihmisiä ja totea se itse. 

Jos suhteen perustaa vain ulkonäölle, sen suhteen sisällä ei ole kuin tyhjää. Siinä suhteessa ei oo mitään.

Miten ihmeessä keskityt

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli vain mieleen, että komean miehen puolisona ei todennäköisesti tarvitse tuollaisia miettiä, koska komea on saanut sen naisen, jonka on halunnutkin. Ja jos ei miellytä, niin vaihtaa naista. Reilu peli enkä valita, jos niin käy minulle.

Naisena, jolle tullaan näitä "olin sinuun niin rakastunut olet maailman ihanin nainen ollut aina, oi jospa olisin silloin kertonut"-juttuja useinkin kertomaan voin sanoa, että oikeastaan päinvastoin.

Komeille miehille se vasta koville ottaakin, että eivät saaneet JUURI SITÄ kaunotarta, jonka olisivat halunneet. He kun eivät nimenomaan ole tottuneet tyytymään, ei edes johonkin toiseen kaunottareen.

Vähemmän komeat eivät haikailleet perääni silloinkaan, mahdottomaksi kun ajattelivat. Kyllä ne on just ne koulun komistukset ja takarivin kovat keinuttelijat, jotka baarissa lähestyvät 20 v jälkeen.

Mulle on kerran käynyt noin, että yläasteelta tuttu mies tuli kertomaan mulle, että olen ainoa tyttö, johon hän oli rakastunut. Hän oli homo eli kyseessä ei ollut iskuyritys. Tulkitsisin tuon niin, että tuo mies yrittää iskeä sinut.

Enpä oikeastaan tiedä onko ulkonäöllä tekemistä sen kanssa kuka jää haikailemaan vuosiksi jonkun saavuttamattoman perään, koska komeallakin voi olla estoja ja väärä käsitys ulkonäöstään vaikkapa koulukiusaamisen takia. Esimerkiksi oma mieheni sai osakseen naljailua pituudestaan ja komeasta nenästään ja tajusi vasta aikuisena (kun sen ilmiselvyyden hänelle sanoin), että kyse oli selkeästi kateudesta. Aktiivisimmat tytöt kun suorastaan jahtasivat häntä yläasteella ja lukiossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli vain mieleen, että komean miehen puolisona ei todennäköisesti tarvitse tuollaisia miettiä, koska komea on saanut sen naisen, jonka on halunnutkin. Ja jos ei miellytä, niin vaihtaa naista. Reilu peli enkä valita, jos niin käy minulle.

Naisena, jolle tullaan näitä "olin sinuun niin rakastunut olet maailman ihanin nainen ollut aina, oi jospa olisin silloin kertonut"-juttuja useinkin kertomaan voin sanoa, että oikeastaan päinvastoin.

Komeille miehille se vasta koville ottaakin, että eivät saaneet JUURI SITÄ kaunotarta, jonka olisivat halunneet. He kun eivät nimenomaan ole tottuneet tyytymään, ei edes johonkin toiseen kaunottareen.

Vähemmän komeat eivät haikailleet perääni silloinkaan, mahdottomaksi kun ajattelivat. Kyllä ne on just ne koulun komistukset ja takarivin kovat keinuttelijat, jotka baarissa lähestyvät 20 v jälkeen.

Mulle on kerran käynyt noin, että yläasteelta tuttu mies tuli kertomaan mulle, että olen ainoa tyttö, johon hän oli rakastunut. Hän oli homo eli kyseessä ei ollut iskuyritys. Tulkitsisin tuon niin, että tuo mies yrittää iskeä sinut.

Enpä oikeastaan tiedä onko ulkonäöllä tekemistä sen kanssa kuka jää haikailemaan vuosiksi jonkun saavuttamattoman perään, koska komeallakin voi olla estoja ja väärä käsitys ulkonäöstään vaikkapa koulukiusaamisen takia. Esimerkiksi oma mieheni sai osakseen naljailua pituudestaan ja komeasta nenästään ja tajusi vasta aikuisena (kun sen ilmiselvyyden hänelle sanoin), että kyse oli selkeästi kateudesta. Aktiivisimmat tytöt kun suorastaan jahtasivat häntä yläasteella ja lukiossa.

*Ai niin, viestistä unohtui, että minua kosinut työpaikan haikailija ei ainakaan ollut komea. Ei rumakaan, vaan aika tavallisen näköinen kaveri eikä alkuunkaan omaa tyyppiäni. Muita haikailijoita ei ole ollut. Olin aikanaan kyllä suosittu tyttö, mutta kyllä kaikki ovat tulleet jotenkin lähestymään minua tunteineen eivätkä ole jääneet vuosiksi ihailemaan kaukaa kuten tuo työkaveri.

Kiitokset tästä keskustelusta, tuntuu, että sain vihdoin jotain selkoa tuosta tapahtumasta, joka vuosikaudet on mietityttänyt, että mikä ihme fiksuun mieheen meni. Vaimot vastasivat ja valaisivat omalta osaltaan, vaikka miespuolinen haikailija ei vastannutkaan ketjuun. Ehkä se koetaan jotenkin hävettävänä, vaikka ei se sitä ole. Vaikka itsekin närkästyin, niin kuitenkin ymmärrän, että takana on arkuutta ja ehkä sitä kautta itsesuojeluvaistoa, kun haluaa vaalia ihastusta, joka sulostuttaa arkea jollain tavalla ja haaveilla, jos unelma voisikin toteutua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos teille kaikille, jotka olette vastanneet, olen tuo, kenelle tämä haaveilu tuli puskista. Antoi paljon ajattelun aihetta teidän vastaukset.

Siihen kysymykseen, että onko suhteessa muutakin rajojen rikkomista, niin tosiaankaan ei. Siksihän tämä niin puskista tuli. Ajattelin meillä olevan ihan tavallinen, vakaa suhde, etten sanoisi normaali.

Kai se on sitä vieläkin, mutta en vaan nyt pääse tästä ajatuksesta. Mies tosiaankin nyt lipsautti pahemman kerran. Näin hänestä, että jotenkin ihan leijui pilvissä tämän kohtaamisen jälkeen. Tuli siis samat fibat kuin tuolle, joka kertoi, miten miehen koko olemus muuttui exän kanssa.

En usko, että mies on tätä naista mitenkään aktiivisesti ajatellut joka päivä näiden vuosien aikana, mutta selvästikin naisen näkeminen nosti taas vanhat tunteet esiin. Nyt kun muistelen, niin tämä nainen oli joskus laittanut jonkun peukun tai neutraalin "onnea synttäripäivänä"-viestin facessa, jota nyt voi kuvitella entisten työkaverien laittavankin, niin mies oli siitäkin niin otettu, että kommentoi, että katsopas, Xkin muisti tms. Silloin laitoin sen siihen piikkiin, että miehellä nyt ei kontakteja niin paljon ole. Nyt katson sitäkin eri tavalla.

Toisin sanoen, luulen, että mies ei tosiaankaan haikaile twentyfourseven tämän naisen perään, mutta nähdessään naisen kyllä taas. Ja nyt tämä itselle sitten herättää kysymyksen, että onko tässä ruvettava pelkäämään miehen menoja jonnekin paikallisille festareille tms. jossa nainenkin voi olla (ei asu enää meidän paikkakunnalla, mutta käy toki kotipaikkakunnallaan).

Eroa en nyt suorilta tämän takia harkitse, en ole muutoinkaan mikään temperamentikas raivokkaasti suuttuva. En myöskään haluaisi alkaa jauhaa tästä ihan sillä, että jos mies nyt olisi naisen unohtamassa, niin enkö minä itse pidä liekkiä yllä jos alan tämän arkeemme voimalla tuomaan ja muistuttelemaan ja keskustelemaan?

Olen aidosti nyt ymmälläni.

Kannattaa olla ns. varpaillaan kyllä. Kauanko olittekaan olleet yhdessä? Oletko sinä siis se, jonka mies oli baarissa nähnyt yllättäen tämän naisen 20 vuoden takaa ja paljasti sinulle sitten kännissä tullessaan kotiin, että on miettinyt  kaikki nämä vuodet, että mitäpä jos olisi silloin aikoinaan uskaltanut lähestyä naista? Ja just että nainen on suuri rakkaus.

Joo olen, yhdessä on oltu jo 8 vuotta. Omituista tässä asiassa on sekin, että mikä suuri rakkaus semmoinen muka voi olla, jonka tuntee vain työkaverina, mutta se on varmaan turhaa päänvaivaa ja ehkä liian semanttisia tulkintoja.

Jotenkin niin kännispäissään asian ilmaisi, että on aina miettinyt, että jos olisi ollut rohkeampi ja sellaisen naisen saanut, niin miten olisi elämä mennyt tms. Sen kyllä sanoi, että jätti silloisen naisystävänsä tämän naisen takia, siis naisen, joka oli naimisiin just mennyt ja ei takuulla hyvä kun mieheeni vilkaisi työasioita hoitaessaan.

Tiedän, että mietin tätä nyt ihan liikaa ja liioittelenkin varmaan. Sekin tässä, että tietysti olisi pitänyt heti aamulla ottaa puheeksi, että mitä helvetin jorinoita nuo oli, mutta en jotenkin osannut. Tuntui pikkumaiselta ja typerältä. Mutta voi kai sitä vieläkin sanoa, että jäi jurppimaan ja näemmä jurppii aina vain enemmän. Hyvä vai huonoko, että tuli tämä ketju nähtyä...

Eli laskelmieni mukaan olette noin 40+ ikäisiä, mikäli mies on ollut jo työelämässä 20 vuotta sitten. Eli menit yhteen miehesi kanssa, kun aikaa oli kulunut noin 12 vuotta siitä hänen hullaantumisestaan. Mitä mies teki tuon 12 vuoden aikana, ennenkuin tapasi sinut? Oli suhteessa vai sinkkuna?

Et sä mun mielestä mitenkään liioittele, että sulla on pa*ska fiilis tosta.

Se, että mies jopa silloin aikoinaan 20 vuotta sitten jätti silloisen tyttöystävänsä tämän työpaikkanaisen takia, kertoo jo itse asiassa kaiken, kuinka tosissaan hän sisimmissään oli, vaikkei sitä uskaltanut työpaikkanaiselle ikinä kertoakaan.

Minusta pahinta tässä on se, että tunteet yhä vieläkin roihuaa, siis 20 vuoden jälkeen! Pahinta ei ole se, että tällainen hullaantuminen oli silloin 20 vuotta sitten, vaan se, että se näköjään yhä jatkuu.

Ihmettelet, mikä se sellainen rakkaus on, kun oli vain työkaveri eikä mies tuntenut naista kunnolla. No, ihmismielihän on sellainen, että juuri tuollaisista tuleekin monesti niitä pakkomielteen kohteita, kun ei tiedetä niitä huonoja puolia ja vikoja, ei ole jaettu arkea yms. Kaikki mitä hullaantumisen kohteestaan ei tiedä, niin täyttää omilla fantasioilla ja kuvittelee kohteen juuri itselleen sopivaksi. Luo sellaisen harhakuvan päästään, millainen se tyyppi on. Luo siis sellaisen liian positiivisen ja täydellisen harhakuvan omaan päähän.

Ja peruspsykologiaa on myös se, että sitä haluaa, ketä ei voi saada.

No ollaan jo 50+, olivat jotain kolmekymppisiä alle päälle, kun olivat samassa työpaikassa. Ollaan ns. toisella kierroksella, eli mies on kerinnyt olemaan naimisissa, lapsiakin on ja eronnut. Minä en liittynyt heidän eroonsa mitenkään.

En tiedä, taisihan se yllättää miehenkin ja varmaan viinakin asiaa auttoi, mies ottaa todella harvoin mitään ja erittäin harvoin känniin asti. Tätä en tarkoita miksikään puolustukseksi, vaan likinnä siten, että olisi ehkä osannut muuten olla sanomatta mitään.Vaikka eihän se asiaa tietysti miksikään muuta.

Hitto kun ottaa päästä.

Et varmaan ikinä voi olla huolettomasti miehesi kanssa, kun hänellä on tällainen 20 vuotta kestänyt raju ihastumisen / rakkauden tunne tuollaista saavuttamatonta naista kohtaan.

Jos otat asian puheeksi, mies taatusti vähättelee asiaa. Mutta asia jää sua taatusti vaivaamaan.

Tuliko tää 20 vuotta kestänyt rakkaudentunne ihan puskista sulle, koskaan mies ei oo tollasta siis sanonu?

Mikä sua vaivaa tossa eniten siis? Mitä mies siis oikein puhui ja mikä oli hänen olemuksensa?

Tuli tosiaankin puskista, en ikinä osannut ajatella. Nainen on puolituttu, tunsin ja tunnen tietysti miehen muitakin työkavereita. Ja tiedän, että mieheni ei suinkaan ole ainut hänen ihailijakaartissaan.

Se ehkä vaivaa eniten, että tavallaan ymmärrän miestäni tai siis. Nainen on todella mukava, hersyvä, yli viiskymppisenä kaunis ja niin kiva kaikille mihinkään arvoihin tms. katsomatta. Työkaverina oli tosi pidetty ja ihan murtuivat, kun lähti muualle.

Saakeli alkaa tuntua, että en edes uskalla ottaa puheeksi, entä jos mies ei vähättelekään vaan asia paisuu.

Kiitos kumminkin tosiaan teille kaikille, jotka olette kiinnostuneet tästä ja antaneet vinkkejä.

No nyt tulikin kunnon twisti. Eli sä tiesit tämän naisen olemassaolosta ja olet jopa nähnyt naista ja tiedät millainen on luonteeltaan ja kuinka hänellä on muitakin ihailijoita ja työyhteisökin suri, kun hän lähti muualle?!?! Pyöriikö nainen yhä siis samoissa työkuvioissa, asuuko lähellänne? Onko mies naisen kanssa facekaverii yms. Entä sinä??

Nyt heräsikin ajatus, että mies on tarkoituksella hakeutunut tämän naisen seuraan tuona yönä. Ties vaikka pitäis salaa yhteyttäkin tähän.

Luulin, että kyseessä oli joku random työpaikkanainen 20 vuoden takaa, jota mies ei ollut nähnyt 20 vuoteen ja sinä et ollut ikinä naisesta kuullutkaan etkä nähnytkään. Ja nyt tuliki tällainen twisti, että tiedät naisen.

Ei nyt sentään mitään tuollaista, en usko. Nainen oli mieheni kanssa samassa työpaikassa tosiaan jokusen vuoden, ei kovin montaa edes ja on jo miehineen muuttanut muualle aikaa sitten. Käy täällä kotipaikkakunnalla harvakseltaan, eli en usko, että mies olisi tahallaan hakeutunut. Miehellä oli harrastustapahtuma ja illanistujainen, josta menivät baariin jatkoille. Tämä tapahtuma oli sovittu jo aikoja sitten, joten kyllä naisen tapaaminen oli aivan sattumaa. Tämä on aika pieni kaupunki, joten on ihan luonnollista, että tunnen ihmisiä, joiden työkaveri mies on ja hän minun työkavereita.

Facekavereita ovat, mutta niin on mies muidenkin työkavereidensa, entisten ja nykyisten kanssa. Mitään erityistä tekemistä ei heillä facessa ole, nainen on pari kertaa peukuttanut jotain vuosien varrella ja kerran toivottanut hyvää synttäriä. Siihen synttäritoivotukseen mies kyllä jälkeenpäin ajatellen reagoi turhan innostuneesti, mutta en siihen huomiota silloin kiinnittänyt.

Mutta selvästi miehelleni hän sitten ei kuitenkaan vuosienkaan jälkeen ole random:-(

Taidan silti ottaa neuvon tuosta, että tätä ei liikaa kannata miettiä.

Ai niinkuin pää pensaaseen vain?

Mua kyllä häiritsisi toi ihan mielettömästi!

Palaan nyt tähän vielä. Ei ole tarkoitus varsinaisesti pistää päätä pensaaseen ja kyllähän muakin häiritsee. Mutta en nyt sentään ole valmis lähes kymmenen vuoden liittoa lopettamaankaan yhden kännihöpinän vuoksi, varsinkin kun todellakin tiedän, että mitään mahdollisuuksia esim. suhteeseen ei tämän naisen kanssa ole. Eikä hän muutenkaan ole sitä tyyppiä.

Toki jos asia vielä nousee mitenkään esille, otan sen napakammin minäkin. Toisaalta ajattelen vähän sitäkin, että onko minulla oikeus kontrolloida miehen ajatuksia ja toiveita, jos ymmärretään, mitä ajan takaa. Että jos tämä nyt on joku kuitenkin random-haave ja ei nyt niin vaarallinen, niin enkö vain pahenna asiaa tonkimalla sitä.

Vähän kuin että seksifantansiat harvoin on toteutettuna edes kiihottavia niin jos nyt jättäisi tämänkin sinne yksityisyyden ja alitajunnan piiriin.

Ei ole mieltä ylentävää tietää, että mies pysyy luona vain sen takia, kun mitään mahdollisuuksia ei ole tähän jo naimisissa olevaan kaunottareen.

Mitäpä jos tämän kaunottaren mies jättää hänet tai jopa kuolee? Mitäs luulet sitten tapahtuvan, jos tämä kaunotar yhtäkkiä onkin vapaa? Elämä on arvaamatonta ja parit, jotka ovat olleet yli 20 vuotta yhdessä, eroavatkin kaikkien yllätykseksi.

Mua ei lohduttaisi yhtään, että kanssani oltaisiin vain siksi, kun mitään saumoja siihen suureen rakkauteen ei sillä hetkellä ole.

Ja vaikka kyseessä oli yksi kännihöpinä, tajuathan, että tuo rakkaus ja huuma on kytenyt pinnan alla yli 20 vuotta jo. Ja vain roihahti kunnolla uudelleen pelkästä uudelleen näkemisestä. Eli kyseessä ei ole mikään yksittäiskerta "ooh, onpa ihana nainen", vaan tästä naisesta on unelmoitu noin kauan salaa ja jopa jätetty silloinen kumppani sen toivossa, että olis parempi sauma kiinnittää naisen huomio sinkkuna. Hän jopa heivasi silloisen muijansa menemään tuon takia. Ja jossitellut kaikki nämä vuodet, mitä jos...... eli ei oo mikään kertajuttu todellakaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos joku parhain päin selittelee, että no eihän sillä miehellä kuitenkaan siihen unelmanaiseensa ole mahdollisuuksia kun ei sitä naista kiinnosta, niin ei kyllä minua lohduttaisi yhtään. Totuushan kuitenkin on se, että mies vaihtaisi tähän naiseen jos saisi mahdollisuuden. Miehen tunteilla on väliä, eikä sillä, että julma maailma häntä estää.

Oletko sinä mies vai nainen? Minusta ei voi mitenkään sanoa mikä totuus on, koska haikailijan perusjuttu on, se että unelma ei toteudu eli hän ei koskaan edes kerro unelmalleen mitään! Ehkä se työkaverinikaan ei olisi kertonut, jos vaimo ei olisi yllyttänyt, fiksu on oli/on.

Kyseessä on ehkä jokin samanlainen juttu kuin idolien ihailu paitsi että se on salaisuus, joka korkeintaan purskahtaa esille kovassa kännissä kuten tässä joku vaimo miehestään kertoi. "Oikea rakkaus" (miehen nimitys tuolla naiselle) on oikeasti kuvaus siitä miten sekopäinen, jopa sairas juttu tuo on, mutta selvin päin mies todennäköisesti ymmärtää sen itsekin. Limerenssi sitten taas on jo sairaus, johon on lääkityskin.

Naisilla voi olla tällaista yhtälailla, limerenssiä siis. Minun miehelläni oli joskus tällainen lähes stalkkeri, työkaveri hänkin. Hän tuli kotiin asti minua katsomaan millainen olen, muka tuomaan tärkeitä papereita, soitteli keskiyöllä humalassa (tosin onneksi vain kerran). Epätoivoinen rakkaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli vain mieleen, että komean miehen puolisona ei todennäköisesti tarvitse tuollaisia miettiä, koska komea on saanut sen naisen, jonka on halunnutkin. Ja jos ei miellytä, niin vaihtaa naista. Reilu peli enkä valita, jos niin käy minulle.

Meinaatko, että rumilla miehillä on todenäköisemmin näitä saavuttamattomia rakkauksia, kun ulkonäkönsä takia eivät ole saaneet sitä kaunotarta vai?

Ehkä parempi sana olisi ei-suosittu. Rumat miehet ovar harvassa ja heistäkin osa on naisten keskuudessa suosittuja.

Kummallinen ajatus. Jos haikailee jonkun tietyn perään niin eihän siinä auta kuinka monta muuta saisi ja kuinka usein vaihtaa. Eihän nämä muut kuitenkaan ole se sama tietty, jonka olisi halunnut, mutta ei saanut. 

Ja ei yleensä saanut siitä syystä, että joku toinen sai.

No juuri näin. Juuri ne suositut, komeat miehet on kyllä heitä, joita on vuosikausienkin jälkeen jotenkin vaikeaa ymmärtää, että tämä kyseinen kaunotar nyt ei vaan valinnut heitä. Juuri he saavat pinttyvimmät päänpinteet siitä, että olisi pitänyt.

Nyt ehkä ymmärränkin, että he tosiaan kokevat jonkun vääryyden tapahtuneen ja että heiltä on vähän kuin huijattu jotain heille oikeasti kuuluvaa.

Ne kaikkein vähiten fiksut lässyttävät tätä myös miehelleni, eli ihmettelevät, että mitähän se sinussakin näki. Tarkoittaen tietysti, että tässä olisi ollut tämmöinen suosittu komistus sentään tarjolla.

Joo koettu on. Lisäisin näihin puheenvuoroihin, että kannattaa muistaa, että osa miehistä on todella kilpailuhenkisiä. Eli se fanitusnainen voi myös olla palkinto, joka jäi saamatta ja miehen mielestä meni tuomaripelillä väärään osoitteeseen. Että siinäkin sitä jumitetaan tai paremminkin, ehkä siinä juuri jumitetaan.

Mutta eihän tämäkään miehestä siis hyvää kerro, jos on huono häviäjä. Olen itse näille lässyttäjille sanonut, että jos oikeasti musta tykkäisit niin kovasti, niin sähän olisit iloinen, että olen niin onnellinen mieheni kanssa. Jotkut onkin, ne, joiden tykkääminen vaan näkyy jostain pienistä eleistä tms.

Minusta tuossa on kyse aivan toisesta asiasta, kun kilpaillaan jostain naisesta. Sillä ei ole juuri mitään tekemistä sen ilmiön kanssa, mistä haikailussa on kyse, koska kyse ei edes ole oikeasta rakastumisesta. Haikailun kohteesta ei välttämättä edes kerrota kenellekään, se on oma pieni ihana salaisuus, jonka pariin voi paeta arkea tms. Romanttinen rakkaus ei ole se asia, mistä kavereiden kesken jutustellaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku parhain päin selittelee, että no eihän sillä miehellä kuitenkaan siihen unelmanaiseensa ole mahdollisuuksia kun ei sitä naista kiinnosta, niin ei kyllä minua lohduttaisi yhtään. Totuushan kuitenkin on se, että mies vaihtaisi tähän naiseen jos saisi mahdollisuuden. Miehen tunteilla on väliä, eikä sillä, että julma maailma häntä estää.

Oletko sinä mies vai nainen? Minusta ei voi mitenkään sanoa mikä totuus on, koska haikailijan perusjuttu on, se että unelma ei toteudu eli hän ei koskaan edes kerro unelmalleen mitään! Ehkä se työkaverinikaan ei olisi kertonut, jos vaimo ei olisi yllyttänyt, fiksu on oli/on.

Kyseessä on ehkä jokin samanlainen juttu kuin idolien ihailu paitsi että se on salaisuus, joka korkeintaan purskahtaa esille kovassa kännissä kuten tässä joku vaimo miehestään kertoi. "Oikea rakkaus" (miehen nimitys tuolla naiselle) on oikeasti kuvaus siitä miten sekopäinen, jopa sairas juttu tuo on, mutta selvin päin mies todennäköisesti ymmärtää sen itsekin. Limerenssi sitten taas on jo sairaus, johon on lääkityskin.

Naisilla voi olla tällaista yhtälailla, limerenssiä siis. Minun miehelläni oli joskus tällainen lähes stalkkeri, työkaveri hänkin. Hän tuli kotiin asti minua katsomaan millainen olen, muka tuomaan tärkeitä papereita, soitteli keskiyöllä humalassa (tosin onneksi vain kerran). Epätoivoinen rakkaus.

Suoraan sanottuna minulle on aivan tuo ja sama millä nimellä kutsutaan, oli sitten liemerenssiä tai persoonallisuushäiriötä. En halua lähelleni lapsen tasolle jäänyttä fanisetämiestä - aivan riippumatta syistä.