Miten päästä omasta epävarmuudesta, kun miesystävä on upea, supersosiaalinen ja hyvännäköinen
Mulla on lapsuudessa hyvin alas lyöty itsetunto Minua kiusattiin koulussa ja syrjittiin ankarasti. Olen pohjimmiltani hyvin sosiaalinen ihminenä, mutta elin koko lapsuuteni sen kokemuksen kanssa, että en kelpaa omana itsenäni, vetäydyin syrjään.
Aikuisena olen ottanut sen linjan, että menen hakeudun ihmisten seuraan, vaikka pohjalla onkin kalvava tunne, että olen ruma ja tylsä ja kukaan ei kuitenkaan halua olla kanssani. Terapia on auttanut ja minulla on useita hyviä ystäviä jotka osoittavat välittämisensä, mutta tunnetasolla tuo kelpaamattomuuden kokemus on minussa syvällä.
Nyt minulla on suhteellisen tuore parisuhde (olemme olleet yhdessä toukokuusta saakka), joka syveni nopeasti. Olin sitä ennen pitkiä aikoja sinkkuna. Suhde tuntuu äärimmäisen hyvältä ja aidolta. Olen usein häkeltynyt siitä, miten tuo mies voi tuntea vetoa minuun, sillä hän on hyvännäköinen, hänellä on paljon ystäviä, hän kohtelee heitä upeasti, hän on hauska, aito, välittävä, älykäs...
Olen kertonut hänelle epävarmuuksistani ja sanonut, että en kaipaa olkapäälle taputtelua vaan omat epävarmuuteni ovat minun omalla vastuullani ja työstän niitä jatkuvasti. Mutta kun olen hänen seurassaan, tuntuu kuin olisin huijari. En pääse irti siitä ajatuksesta, että en ole riittävä hänelle. Sisuksiani kalvaa pelko, että jokin päivä vielä hän kyllästyy minuun ja huomaa, että olenkin oikeasti tylsä, ruma ja yhdentekevä ihminen.
Onko kellään vastaavia kokemuksia ja mikä siihen auttaisi?
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Olisiko olosi parempi jos seurustelisit ruman introvertin kanssa?
Luulen, että kun pohjalla on oma epävarmuus, niin tuntisin myös hänen vierellään riittämättömyyttä. Ihan sama kuka siinä olisi. Ongelma on tässä tapauksessa minun pääni sisäinen, ei kumppanin aiheuttama.
Ap
Olet tietoinen kelpaattomuuden tunteesta ja muista epävarmuuksistasi, et ole tunteet tai ajatukset vaan tietoisuus joka ne tiedostaa. selvitä ensin kuka sinä itse olet.
Yksinkertaisesti sanottuna et voi olla mitä tiedostat vaan olet tietoisuus itse.
Jos jokin tulee ja menee ei se ole totta selvitä mikä on tässä ja nyt läsnä koko ajan, kuka sinä olet?
Minkä ikäisiä olette?
Oletko joutunut kertaakaan kokemaan riittämättömyyttä miehen omien puheiden vuoksi vai tuleeko tuo puhtaasti omasta epävarmuudestasi?
Järjen sanat voi kirjoittaa itselleen ylös ja palata niihin, kun tulee huono tunnetila. Sitten pitäisi toimia järkevästi tunnetilan aikana. Siihen kanssa voi kirjoittaa suunnitelman. Tunnetila menee ohi. Tätä itse opettelen.
Itse arvostan omaa epäsosiaalisuuttani ja toivon samaa mieheltä.
Mielestäni kumppanin käytös määrittelee pitkälti miten oma itsetunto voi siinä suhteessä. Kokemusta myös komeasta kumppanista, jotain siinä jää "puuttumaan", jos epävarmuutta kokeen.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä olette?
Oletko joutunut kertaakaan kokemaan riittämättömyyttä miehen omien puheiden vuoksi vai tuleeko tuo puhtaasti omasta epävarmuudestasi?
En ole, hän osoittaa kaikin tavoin miten paljon hän ihailee minua ja kehuu minua sekä sanallisesti että tekojen kautta. Aistin hänestä, että se on aitoa. Mutta mieleni etsii porsaanreikiä, kuten "no hän voi olla sitä mieltä mutta ehkä hänellä on kummallinen maku" tai "hän ei ole vielä nähnyt, millainen olen oikeasti". Mikä on hölmöä, sillä olen tuntenut olevani tasan oma itseni hänen kanssaan.
Mutta siis minulla on ystävien kanssa samanlaisia keloja. Ei ehkä niin vahvoja. Pelko on hellittänyt siinä vaiheessa, kun ystävyys on jatkunut useampia vuosia ja olen huomannut että ei tuo ihminen haluakaan lähteä minun luotani mihinkään vaan jaksaa katsella minua ja haluaa viettää aikaa kanssani.
ap
Aika korjaa kyllä asian. Alussa tuntuu, että mies on super hottis, mutta myöhemmin huomaa hänessä kaikki virheet. Ja siis komea hän on edelleen, mutta kuitenkin inhimillinen.
Olisiko olosi parempi jos seurustelisit ruman introvertin kanssa?