Lue keskustelun säännöt.
Minkälainen nainen jää aina yksin?
02.08.2023 |
Tuossa toisessa keskustelussa kysytään, millaiseen naiseen miehet ihastuvat aina heti ja palavasti, niin otetaan tällainen toinen näkökulma. Eli millaiseen naiseen miehet eivät ihastu, tai vaikka ihastuisivatkin, niin nainen jää aina lopulta yksin?
Kommentit (523)
Vierailija kirjoitti:
Havaintoihini perustuen sanoisin: Yksinäinen nainen.
Höpönlöpön. Ottaisin yksinäisen naisen kiljuen, mutta en yksinäisenä miehenä kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hiljainen ja ujo.
Pitäisi olla niin ulospäinsuuntautunut ja heti olla hyvää pataa miehen kavereiden ja näiden puolisoiden kanssa. Mutta kun on ujo, introvertti ehkä, ei vain osaa. Miehet inhoaa tätä.
Vierailija kirjoitti:
Naispuoliset nörtit ei kelpaa edes toisille nörteille.
Kelpaa ne, kyllä ne on kovaa valuuttaa teknillisten korkeakoulujen opiskelijoissa, ja paljon pareja siellä syntyykin bileissä yms. Mutta opiskelujen jälkeen ongelmaksi tulee vähän se, että usein nörtit on hyvin introverttejä, eikä välttämättä käy oikein missään missä tapaisi niitä miehiä. Ja jos onkin alan töissä jossa on nörttimiehiä, niin kun molemmat osapuolet on hyvin introverttejä, ei välttämättä synny mitään kun tavataan selvin päin eikä vähän juoneena kuten opiskelijabileissä.
Vierailija kirjoitti:
Liikaa seksiä vaativa.
Ei se jää yksin vaan vaihtaa miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herkät ja kiltit. Niitä kun surutta käytetään aina hyväksi ja loppujen lopuksi jätetään yksin.
Vierailija kirjoitti:
Introvertti ja tosikko. Olen itsekin sellainen ja jäänyt yksin, ikää jo kohta 50. Ja olen tosiaan tuttavapiiriä tarkkaillut, niin tällainen ei-sosiaalinen eikä kovin hauska luonne tuntuu ennustavan vastentahtoista yksin jäämistä paljon enemmän kuin esim. lihavuus, draamaileva vaikea luonne, vähemmän kaunis naama tms.
Introverttiys ei ole haitta, tosikkous on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tuollainen johon ihastutaan todella helposti, mutta itse en kiinnostu kuin hyvin harvoista miehistä. Enkä näe suhteessa mitään järkeä, jos toinen on sydämen kuvat silmissä ja itse en ole yhtään kiinnostunut. Jos haluaisin saada miehen eikä millään muulla olisi mitään väliä, tiedän että saisin sellaisen heti tänään.
En ole koskaan ollut parisuhteessa mutta tapaillut olen kahdesti. Ensimmäisen jutun lopetin, koska en sittenkään ollut kiinnostunut miehestä tarpeeksi ja kaikki hänen yrityksensä viedä suhdetta eteenpäin aiheuttivat vain ahdistusta. Toinen tapailu oli pidempi ja syvempi, mutta se päättyi sitten siihen, kun miehen kiinnostus ei riittänyt.
Ehkä kolmas kerta toden sanoo. Ensin vain pitäisi löytää se jonka kanssa haluaisin lähteä yrittämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moniongelmainen draamailija.
Omassa tuttavapiirissä kaikilla tämäntyyppisillä naisilla on aina miehiä. Suhteet voi kyllä olla lyhyehköjä, mutta aina löytyy uusia, aina on joku jos he vaan niin haluavat, ja yleensä he haluavat.
Nainen kuin nainen löytää miehen, jos vain tekee aloitteita. Ainakin hetkeksi. Ei tuossa ole mitään kummallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun on pakko vastata, että jollain tavalla liian outo.
Ihminen voi olla kiukuttelija, vaativa, hiljainen, hyväsydäminen tai ei, röyhkeä, vaikka mitä. Todella moni tällainen on löytänyt rinnalleen kulkijan ulkonäöstä huolimatta.
Se mikä yhdistää tuntemiani vielä sinkkuja naisia on se, että heillä on kaikilla koiria :D Tämä ei totta kai kerro mitään, mutta yhden heistä tunnen todella hyvin ja voin kertoa, että hänen kanssaan ei voi keskustella mistään kun hän keskeyttää aina ja alkaa jutella koirilleen. Hän puhuu heistä käyttämällä nimitystä "tytöt" ja kuvaa näitä someen joka päivä. Eikä tässäkään mitään vikaa. Minulle hänen naispuoleisena ystävänä tulee olo, että en mahdu hänen elämäänsä. Somessa hän myös jakaa meemejä ja muita juttuja joista saa kuvan, että hän ei tahtoisi olla sinkku.
Loput tietämäni ikisinkkunaiset ovat valitettavasti jollain tavalla vähän luotaantyöntäviä. En mene yksityiskohtiin koska se ei olisi reilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Havaintoihini perustuen sanoisin: Yksinäinen nainen.
Höpönlöpön. Ottaisin yksinäisen naisen kiljuen, mutta en yksinäisenä miehenä kelpaa.
Olen ääriyksinäinen nainen, ja myönnän että näin vähän voi olla omalla kohdallani. Se yksinäisyys on jotenkin liian kipeää, sitä on hävennyt lapsesta asti hirvittävästi, jotenkin sitä ei kestä nähdä miehessäkään saati kiinnostua sellaisesta jolla on sama "vika", jota on itsessään ikänsä inhonnut - se, että on jotenkin outo eikä kelpaa ihmisille.
Sitä päinvastoin kaipaisi, että löytäisi jonkun joka osaisi luontevasti olla ihmisten kanssa ja jolla olisi sosiaalista elämää, johon sitten miehen varjolla ehkä itsekin pääsisi osalliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä, jonka miehet paljastuvat ennen pitkää nepsyiksi. Heitä ei tarvitse etsiä, he tulevat luokse. Pitemmän päälle ei luonnista.
Mikä siinä on vikana?
Onko sulla ollut myös ADD-miehiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä taannoin oli hyvä keskustelu aiheesta, että miksi naiset ovat niin hysteerisiä painon suhteen, vaikka ei olisi kyse mistään sairaalloisesta ylipainosta. Että miksi kukaan nainen edes haluaa niin pinnallista miestä, joka ei tykkää naisesta jokusen liikakilon takia. Eräs kommentoi, että hän stressaa painoaan, koska haluaa että mies ottaa hänet muutoinkin kuin säälistä, koska ei nyt ketään muuta satu saamaan ja samalla nainen haluaa miehen, joka häntä miellyttää. Tuo kommentti oli saanut monta yläpeukkua.
Totean siis, että yksin jää se pinnallinen nainen, joka ei hyväksy itseään muodollisista "vioista" huolimatta ja yrittää muokata itsensä sen takia, jotta saisi sen fantasiamiehensä.
Feministit ja muut syyttäjä-uhriutujat. Instabeibet kun ovat yli 35v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Introvertti ja tosikko. Olen itsekin sellainen ja jäänyt yksin, ikää jo kohta 50. Ja olen tosiaan tuttavapiiriä tarkkaillut, niin tällainen ei-sosiaalinen eikä kovin hauska luonne tuntuu ennustavan vastentahtoista yksin jäämistä paljon enemmän kuin esim. lihavuus, draamaileva vaikea luonne, vähemmän kaunis naama tms.
Introverttiys ei ole haitta, tosikkous on.
Mä olen aina ihmetellyt sitä, että miksi se huumorintaju on niin iso juttu ihmisille :D Vaikea tajuta, kun itsellä sitä ei ole. Olin nuorena aika hyvän näköinenkin, sen lisäksi olen kuulemma mukava ja helppo ihminen, älykäskin. Mutta vakava luonne. Kumma, kun ei samanlaisia miehiä ole missään, jotka vaan tykkäisi keskustella vakavista asioista eikä kaipaisi huvitusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Havaintoihini perustuen sanoisin: Yksinäinen nainen.
Höpönlöpön. Ottaisin yksinäisen naisen kiljuen, mutta en yksinäisenä miehenä kelpaa.
Olen ääriyksinäinen nainen, ja myönnän että näin vähän voi olla omalla kohdallani. Se yksinäisyys on jotenkin liian kipeää, sitä on hävennyt lapsesta asti hirvittävästi, jotenkin sitä ei kestä nähdä miehessäkään saati kiinnostua sellaisesta jolla on sama "vika", jota on itsessään ikänsä inhonnut - se, että on jotenkin outo eikä kelpaa ihmisille.
Sitä päinvastoin kaipaisi, että löytäisi jonkun joka osaisi luontevasti olla ihmisten kanssa ja jolla olisi sosiaalista elämää, johon sitten miehen varjolla ehkä itsekin pääsisi osalliseksi.
Näin.
Et saa sympatiaani.
Yksinäinen mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä; ruma ja pienitissinen. N34 ikisinkku
Oletko alle 155cm
Etsit lasta pervo
Minäkin olen 40v nainen ja 149 cm, miten siitä saat lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Minä; ruma ja pienitissinen. N34 ikisinkku
Tuollainen asenne juuri karkottaakin kaikki ihmiset sun ympäriltä. Säälittävää velloa itsesäälissä.
Et ole mua vielä yrittänyt joten sulla on vielä toivoa.