Olen vihainen itselleni, kun hukkasin vuosia yksipuolisiin/huonoihin ystävyyssuhteisiin - muita?
Siedin vuosikausia huonoa kohtelua näiltä ns. ystäviltäni. Olin monien kanssa se, joka yksipuolisesti piti yhteyttä, matkusti kauas tapaamaan muita, muisti synttärit ja muut tärkeät päivät. Kysyin kuulumiset ja yritin olla hyvä ystävä monella tavalla. Jälkikäteen ymmärsin, että olin toisille sellainen kakkosluokan kaveri, vaikka itse pidin heitä ystävinäni. Yhden ystävän kanssa pidimme tasavertaisesti yhteyttä, mutta tämä ystävä kohteli minua muuten huonosti, irvaili ja piikitteli eräästä elämäntilanteestani. Lopulta ystävä katkaisi minuun välit. Olen yhden ystävän lapsen kummi, mutta yhteydenpito oli täysin yksipuolista, eivätkä he käyneet luonani koskaan. En ole nähnyt kummilastani useampaan vuoteen. Välillä koin nuo ystävyyssuhteet huonoiksi, mutta ajattelin, että on parempi edes olla joitakin ystäviä kuin olla yksin.
Tuli korona-aika ja näkemiset jäivät. Viimeinen tikki oli, kun kohtasin elämässä ison vastoinkäymisen ja en enää jaksanut ylläpitää noita ihmissuhteita. Jäin aivan yksin eikä kukaan kysynyt, miten jaksan menetykseni kanssa. En ole nähnyt noita ihmisiä enää useampaan vuoteen, eivätkä he enää pidä yhteyttä. Toisaalta on helpottunut olo, ettei enää tarvitse pitää yksipuolisesti yhteyttä ja pettyä toisten käytökseen. Samaan aikaan olen surullinen, kun jäin yksin. Ennen kaikkea olen itselleni vihainen, kun annoin ihmisten kohdella minua vuosia huonosti. Taustallani on huonoa itsetuntoa ystävyyssuhteiden osalta ja nuoruudesta yksin jäämisen kokemus, joten yritin pitää nämä ystävyyssuhteet kasassa.
Onko muilla ollut vastaavaa ja miten näistä tunteista pääsee yli? Löysittekö aitoja ystäviä myöhemmin?
Kommentit (22)
Täällä sama.
Ja hirveä älämölö, kun potkasin pois mun elämästä nuo hyväksikäyttäjät.
Samanlaisia kokemuksia. Myös surua lähipiirissä.
Olen oppinut viihtymään yksin. Jotenkin se hinta, jonka seurasta ja ystävyyden hyvistä puolista täytyy maksaa on liian kova.
Minä roikuin pitkään surkeissa kaverisuhteissa. Lopulta tulin noiden kaverien jättämäksi.
T. Tunnen itseni supersurkeaksi.
Välillä tulee epäilys, että nämä tuntemani ihmiset oli minun seurassani valittajia, piikittelijöitä ja tapa marisijoita tahallaan ja näin ihan tietoisesti kuluttivat minua vuosia. Tämä epäilys heräsi kun sattumalta yksi otti yhteyttä pitkän ajan jälkeen ja hän vaikutti siltä kuin ei olisi muistanut omaa persoonaansa. Suoraan valehteli päin naamaa minulle, että mistään mitä mainitsin ei oltu ikinä puhuttu. Silti minä muistin selkeästi sen mistä hän oli vuodesta toiseen valittanut. Todella erikoista.
Parisuhteista sanotaan, että parempi yksin kuin huonossa parisuhteessa. Pätee tämä muihinkin ihmissuhteisiin.
-anna itsellesi anteeksi, kaikki tekevät joskus virhevalintoja
-muista kuitenkin, että ei ole sinun syysi, jos toiset ihmiset käyttäytyvät ilkeästi
-anna itsellesi aikaa surra asiaa, niin sen yli voi päästä
-etsi vastaisuudessa tasavertaisia, terveitä ystävyyssuhteita. jos ei löydy, niin ole mieluummin yksin.
Itsellä sama kokemus. Tällä hetkellä elämässäni on yksi ystävä, joka kysyy edes joskus kuulumisia ja ehdottaa näkemistä niin, että näemme vuorotellen kummankin kotona. Tapaamme muutamia kertoja vuodessa. Muiden kanssa yhteys on hiipunut. Hyvä niin, sillä en jaksanut enää olla toisten likasanko.
Eivät olleet koskaan aitoja ystäviäsi. Ole iloinen, että et hukannut noiden kanssa koko elämääsi. Nyt voit löytää aitoja ystäviä.
Minäkin jostain syystä ajauduin sellaisiin ystävyyssuhteisiin, joissa toinen yritti jollain tavalla määräillä minua. En edes tajunnut miten häiriintynyttä menoa tuo oli.
Ihmiset muuten tuppaavat hylkäämään parisuhteessa/hyvässäkin ystävyyssuhteessa, jos toinen esim. sairastuu tai menettää jonkun läheisensä. Toisen surua on tosi monien vaikea kestää. Eli sattuu tätä ns. paremmissakin ihmissuhteissa.
Kiitos Ap rehellisestä, ajatuksia herättävästä viestistäsi. Minulla on kaksi elämässä mukana kulkenutta lapsuudenystävää ja se kolmas laittoi välit poikki aivan yllättäen. Olin pitkään tyytymätön ystävyyteemme ja hänen töykeyteensä, mutta yritin pitää välit kunnossa siksi, että hän oli lapseni kummi ja ylioppilasjuhlat lähestyivät. Viimeinen tikki oli se kun hän lupasi tulla ylioppilasjuhliin, mutta jostain mitättömästä syystä perui osallistumisensa. Silloin ajattelin että koskaan ei pitäisi sietää toisen huonoa käytöstä, minun kohdallani se meni ainakin ihan turhaan. Tsemppiä, Ap, löydät kyllä uusia ystäviä!
Tämäkin keskustelu todennäköisesti katoaa taas. Täällä ei saa nykyään tehdä muuta kuin levittää äärioikeiston agendaa, kaiken muut ylilautalaiset tulevat poistattamaan.
Mutta itselläni oli samoja kokemuksia. On todella surullista, kun herää tähän todellisuuteen, mutta terapian ja muun avulla voi oppia siitä tärkeitä asioita. Ihmisistä ja itsestään. Jatkossa oppii tunnistamaan omat tendenssit miellyttää ihmisiä, joista ei oikeasti tykkää, tai antaa ihmisten kohdella itseään kaltoin, koska pelkää muuten jäävänsä yksin jne. On myös terveitä ihmisiä, joiden kanssa on kivempi rakentaa elämää.
Minä opin omasta kokemuksestani sen, että enää en haaveile löytäväni hyviä ystävyyssuhteita. Kaikilla on nyt ruuhkavuosina kiire. Minulla on ollut elämässäni paljon sairautta ja vastoinkäymisiä. Ei ole ikäisteni kanssa yhteisiä puheenaiheita.
Ihme ettei kukaan ole tullut haukkumaan aloittajaa vielä yksinäiseksi luuseriksi
Ystävyys voi olla aitoa, vaikka toinen olisi 9 kertaa kymmenestä se yhteydenottaja.
Ihmiset ovat erilaisia. Toiset ovat aktiivisempia viestittelijöitä ja tapaamisten järjestelijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Ystävyys voi olla aitoa, vaikka toinen olisi 9 kertaa kymmenestä se yhteydenottaja.
Ihmiset ovat erilaisia. Toiset ovat aktiivisempia viestittelijöitä ja tapaamisten järjestelijöitä.
Minä olen tästä täysin eri mieltä. Jos jonkun ihmisen kanssa aidosti viihtyy ja on läheinen, niin kyllä toiselta haluaa kysyä kuulumisia/ehdottaa tapaamista, jos toisesta ei ole kuulunut mitään. Yksipuolisuus ei koskaan ole hyvästä.
Otan osaa tilanteeseesi ap! Täältä ei kannata odottaa saavansa kauheasti empatiaa. Ihmiset osaavat olla ilkeitä. Uusia ystäviä voi löytää..