Muutto miehen luo - miten raha-asiat?
Olen vaihtamassa vuodeksi työpaikkaa ja muuttamassa toiselle paikkakunnalle miehen luo. Olemme olleet yhdessä 3 vuotta. Toiveena on saada oma asuntoni vuokralle, mutta tarkoitus on se kuitenkin myydä jossain vaiheessa, kun on parempi tilanne.
Miehellä on vuoroviikoin 3 lasta, omani ovat muuttaneet pois kotoa. Miehellä on vanha, jatkuvaa remonttia vaativa isohko omakotitalo. Alue on sellainen, johon en haluaisi muuttaa, koska pidän keskustan läheisyydestä. En myöskään haluaisi ostaa vanhaa ok-taloa enää, kun aiemmasta olen eroon päässyt.
En tiedä, miten raha-asiat asumisen suhteen pitäisi järjestää. Mielestäni miehen pitäisi maksaa enemmän juoksevistakin kuluista, koska hänen ja lasten takia siinä isossa talossa ja sillä kalliilla alueella pitää asua. Ja lapsilla on makuuhuoneista 2/3, minun lapsillani ei yhtään.
Toisaalta saan vuokralla lyhennettyä omaa lainaani ja jään sillä tavalla voitolle. Mies maksaa oman lainansa. Kyse ei myöskään ole rahasta vaan periaatteesta. Miten tilanteesta saisi tasapuolisen?
Kommentit (75)
Käyttäjä42752 kirjoitti:
Siis yritin vastata siihen, jossa ehdotettiin voittojen jakamista ja omia kuluja. Se on ihan hyvä ajatus.
En tietenkään ala hoitajaksi lapsille, mutta tulee siinä samalla pestyä heidän pyykkejään, siivottua sotkuja ja laitettua nukkumaan. Vaikea on elää muuten, tekemällä vain oman osuutensa. Kotityöt mies osaa tehdä, muuta tykkään itse siistimmästä, siksi otetaan siivooja.
Haluan nukkua miehen vieressä ja herätä hänen hymyynsä. Siksi haluan asua hänen kanssaan. Nyt on välimatkaa melkein tunti, ja olen väsynyt ainaiseen tavaroiden rahtaamiseen edestakaisin. Uusi työ on myös ammatillisesti tärkeä, ja yhdessäasuminen mahdollistaa sen, koska palkkani laskee.
Ap
Uusi työ ammatillisesti tärkeä, mutta palkka laskee?! Väsynyt tavaroiden rahtaamiseen? Välimatkaa melkein tunti.
Tiedä mitä sanoa? No, voi olla, että hymy hyytyy.
Kun lähtökohdat nuo, uskon, että hymyt hyytyy.
Käyttäjä42752 kirjoitti:
Siis yritin vastata siihen, jossa ehdotettiin voittojen jakamista ja omia kuluja. Se on ihan hyvä ajatus.
En tietenkään ala hoitajaksi lapsille, mutta tulee siinä samalla pestyä heidän pyykkejään, siivottua sotkuja ja laitettua nukkumaan. Vaikea on elää muuten, tekemällä vain oman osuutensa. Kotityöt mies osaa tehdä, muuta tykkään itse siistimmästä, siksi otetaan siivooja.
Haluan nukkua miehen vieressä ja herätä hänen hymyynsä. Siksi haluan asua hänen kanssaan. Nyt on välimatkaa melkein tunti, ja olen väsynyt ainaiseen tavaroiden rahtaamiseen edestakaisin. Uusi työ on myös ammatillisesti tärkeä, ja yhdessäasuminen mahdollistaa sen, koska palkkani laskee.
Ap
Minkä ikäisiä lapset siis ovat, kun heitä pitää vielä laittaa nukkumaan? 3 vuotta kuitenkin jo olette yhdessä olleet, joten tuskin lapset ihan vauvojakaan enää on.
Silloin kun lapset ovat isällään, he ovat siellä myös aamulla. Ja jos ovat sen ikäisiä, että tarvitsevat vielä nukkumaan laittamista, he toisinaan myös kömpivät vanhempansa viereen, jos ei yöllä, niin aamulla viimeistään. Ei joka yö eikä joka aamu, mutta toisinaan kuitenkin. Toistaiseksi tätä ei ole vielä sinun läsnä ollessa tapahtunut, mutta lapset osaavat olla vieraskoreita tällaisissa asioissa.
Veikkaan, että tästä ei hyvää seuraa.
Miksi vaihdat huonompi palkkaiseen työhön? Sen miekkosen takiako?
Käyttäjä42752 kirjoitti:
Siis yritin vastata siihen, jossa ehdotettiin voittojen jakamista ja omia kuluja. Se on ihan hyvä ajatus.
En tietenkään ala hoitajaksi lapsille, mutta tulee siinä samalla pestyä heidän pyykkejään, siivottua sotkuja ja laitettua nukkumaan. Vaikea on elää muuten, tekemällä vain oman osuutensa. Kotityöt mies osaa tehdä, muuta tykkään itse siistimmästä, siksi otetaan siivooja.
Haluan nukkua miehen vieressä ja herätä hänen hymyynsä. Siksi haluan asua hänen kanssaan. Nyt on välimatkaa melkein tunti, ja olen väsynyt ainaiseen tavaroiden rahtaamiseen edestakaisin. Uusi työ on myös ammatillisesti tärkeä, ja yhdessäasuminen mahdollistaa sen, koska palkkani laskee.
Ap
Kuinka iso muuttokuorma sinulla on mukanasi, kun menet miehesi luokse käymään? Etkö mitään voi hommata toista kappaletta, jotta kaikkea ei tarvitsisi edestakaisin rahdata?
Yhdensuuntainen matka melkein tunti! Se on monille ihan normaali päivittäinen työmatka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolet ruokakaluista niillä viikoilla, kun olette kaksin. Ja kun lapset on paikalla, et maksa mitään, varsinkin jos osallistut lasten hoitamiseen ja heidän aiheuttamiin kotitöihin.
Sähköstä ja vedestä sama diili.
Se mitä hyödyt oman asunnon vuokraamisesta ei vaikuta mitenkään.Ruokakulut puoliksi vaikka mies syö tuplasti enemmän kuin nainen? Miksi?
Minä syön paljon enemmän kuin mieheni. Teen fyysistä työtä ja treenaan, mies tekee istumatyötä eikä harrasta liikuntaa.
Sivusta
Tuskinpa. Mutta jos vastoin kaikkea todennäköisyyttä et valehtele, osaat varmaan kääntää sinun poikkeustapauksessasi roolit toisin päin. Mutta kyllä varmasti valehtelet ja todennäköisesti olet mies.
Kysäsepä siltä mieheltä, että millä ehdoin hän ottaa sut sinne asumaan. Että mitä sinä makselet ja entäs ne ruokakulut?
Vakisuhteessa 50€/varvi on ihan ok. Muuten +100€
Vierailija kirjoitti:
Muuta samalle paikkakunnalle miehen kanssa, mutta omaan asuntoon. Se on KAIKILLE parempi ja tasapuolinen taloudellisesti
Samaa mieltä ! Hanki vaikka pienikin vuokrakämppä !
Jokatapauksessa joudut maksamaan asumisesta. Omassa on selkeämpää.
Tuossa on liian monta muuttujaa, kun lapset on vielä senverran pieniä.
Sinunkin lasten on helpompi tulla vierailulle luoksesi, kun ei tarvitse toisen nurkkiin tulla.
Muista että lapset kiukuttelee, riitelee, itkee ja raivoaa, melskaa ja sotkee.
Lasten kanssa oleminen on rankkaa.
Mielestäni vaan puolet juoksevista kuluista ja vaan toisella viikolla osallistut ruuan ostoihin.
Kaksi poikaa kasvattanut ja rakkaita ovat mutta ei mitään helppoa hommaa.
älä ikinä rupee uusperhekuviohin!
Ota itsellesi erittäin pieni asunto mihin pääset karkuun kun tarve vaatii.
Vierailija kirjoitti:
Kysy Helena Koivulta vinkkejä.
Hänellä olis vinkki jos toinenkin
Asia kannattaa sopia etukäteen. Minä sopisin jonkin kiinteän summan, jonka maksaisin miehelle asumisesta. Ruokakulut jakaisin jollain realistiselta kulutukseen suhtautuvalla kertoimella, ja muuten pitäisin rahat ja omaisuuden erillään. Tämä järjestely ei tietenkään estäisi ostamassa yhdessö jotain yhteisiä juttuja tai antamasta toiselle lahjoja.
Jos aikoinani olisin saanut noin hyvän ohjeen, olisin onnellisempi.