Päihteettömät ihmiset! Miten rentoudutte ja mistä saatte mielihyvää?
Olen kärsinyt pitkään päihdeongelmista ja haluaisin tehdä muutoksen. Käytän päihteitä rentoutuakseni ja nollatakseni stressin mikä on tietysti johtanut noidankehään. Kun lopetan, en tiedä mikä enää rentouttaisi tai auttaisi krooniseen stressiin.
Miten te päihteettömät ihmiset teette rentoutuaksenne, että selviätte arjesta, stressistä ja kriiseistä? Mikä tuottaa iloa ja auttaa jaksamaan?
Kommentit (521)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Visitor V3 kirjoitti:
Käsittääkseni muut asiat tuntuvat joltakin vasta kun
a) päihteiden käytöstä on oltu erossa jonkin aikaa (viikkoja, pari kuukautta?) ja
b) arki ja mieli on saatu normalisoitua / rauhoitettua niin, ettei koko ajan ole jokin kivi kengässä eli hirveä stressi tai kiire
Tuottaako siis marjanpoiminta, ristikko ja kävely mielihyvää, kun ei käytä päihteitä. Mielestäni ne voivat olla korkeintaan mukavaa tekemistä. Mitään tunneryöppyä niistä ei tule ( vaikea uskoa, että kenellekään).
Ehkä tässä juuri piilee se, että joku on päihdeongelmainen. Päihdeongelmaisen pitää saada se hyvä olo heti ensimmäisen ryypyn jälkeen. Marjanpoiminnassa ei näin käy ja senpä vuoksi se ei ole "kivaa".
Kävelykään ei ole kivaa, eikä siinä jakseta miettiä kävelyn terveysvaikutteita tai ristikon täytössä on hyvää tekevää vaikutusta aivoille.
Marjastaessa saa sekä liikuntahyödyn, että ruokaa pöytään. Mutta viis siitä, kun ei niistä heti ole pää sekaisin.
Minä olen ollut sellainen, että tykkään sekä marjastaa että juoda. Välillä marjastaessa, ja välillä marjastuksen jälkeen. Molemmat on ihan mukavaa puuhaa. En juo humalaan asti, mutta 1-2 lonkeroa on hauska nauttia jossakin kohtaa päivää. Usein keskellä päivää, koska en halua niiden vaikuttavan yöuniini.
Yhtä lailla tykkään myös puutarhanhoidosta, sukututkimuksesta, lukemisesta, sanaristikoistakin. Mutta miksi siinä elämän ja touhuilun ohessa ei voisi ottaa kohtuudella? Itse ainakin huomaan sen, että muutamasta alkoholiannoksesta on sekä henkistä että fyysistä apua: yksitoikkoinen työ tai askare saattaa alkaa kolottamaan lihaksia ja niveliä, ja välillä henkisen haasteen edessä (esimerkiksi vanhoja käsialoja lähteistä tulkitessa) on hyvä ottaa mielen avaava lasillinen. Sitten veri kiertää, ajatus juoksee paremmin, jännitys sulaa niskasta ja hartioista, ja koko ruumis tuntuu saaneen öljyä.
Oma aika ja hyvä tv-sarja tai elokuva. Hyvää ruokaa ja vapautta vain olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Visitor V3 kirjoitti:
Käsittääkseni muut asiat tuntuvat joltakin vasta kun
a) päihteiden käytöstä on oltu erossa jonkin aikaa (viikkoja, pari kuukautta?) ja
b) arki ja mieli on saatu normalisoitua / rauhoitettua niin, ettei koko ajan ole jokin kivi kengässä eli hirveä stressi tai kiire
Tuottaako siis marjanpoiminta, ristikko ja kävely mielihyvää, kun ei käytä päihteitä. Mielestäni ne voivat olla korkeintaan mukavaa tekemistä. Mitään tunneryöppyä niistä ei tule ( vaikea uskoa, että kenellekään).
Ehkä tässä juuri piilee se, että joku on päihdeongelmainen. Päihdeongelmaisen pitää saada se hyvä olo heti ensimmäisen ryypyn jälkeen. Marjanpoiminnassa ei näin käy ja senpä vuoksi se ei ole "kivaa".
Kävelykään ei ole kivaa, eikä siinä jakseta miettiä kävelyn terveysvaikutteita tai ristikon täytössä on hyvää tekevää vaikutusta aivoille.
Marjastaessa saa sekä liikuntahyödyn, että ruokaa pöytään. Mutta viis siitä, kun ei niistä heti ole pää sekaisin.
Ai miten niin marjanpoiminnassa ei saa hyvää olo heti? Kyllä minä ainakin saan. Samoin kävelylenkin jälkeen on valtavan hyvä mieli :)
Ja mä en saa ollenkaan. Poimin niitä siksi, että saan kyllä sitten mielihyvää, kun olen saanut ne siivottua ja pakkaseen, mutta kerätessä tunnen lähinnä pelkoa milloin törmään käärmeeseen tai saan taas kerran niitä pirulais-punkkeja itseeni.
Jep, me ihmiset ollaan erilaisia :)
En mistään valitettavasti, päihteitä otan joskus että tuntisi edes jotain. Diagnoosina vaikea masennus, kaikki lääkkeet/terapia kokeiltu läpi jo.
Pelaaminen, leffat, lasten kanssa ulkoilu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Visitor V3 kirjoitti:
Käsittääkseni muut asiat tuntuvat joltakin vasta kun
a) päihteiden käytöstä on oltu erossa jonkin aikaa (viikkoja, pari kuukautta?) ja
b) arki ja mieli on saatu normalisoitua / rauhoitettua niin, ettei koko ajan ole jokin kivi kengässä eli hirveä stressi tai kiire
Tuottaako siis marjanpoiminta, ristikko ja kävely mielihyvää, kun ei käytä päihteitä. Mielestäni ne voivat olla korkeintaan mukavaa tekemistä. Mitään tunneryöppyä niistä ei tule ( vaikea uskoa, että kenellekään).
Ehkä tässä juuri piilee se, että joku on päihdeongelmainen. Päihdeongelmaisen pitää saada se hyvä olo heti ensimmäisen ryypyn jälkeen. Marjanpoiminnassa ei näin käy ja senpä vuoksi se ei ole "kivaa".
Kävelykään ei ole kivaa, eikä siinä jakseta miettiä kävelyn terveysvaikutteita tai ristikon täytössä on hyvää tekevää vaikutusta aivoille.
Marjastaessa saa sekä liikuntahyödyn, että ruokaa pöytään. Mutta viis siitä, kun ei niistä heti ole pää sekaisin.
Minä olen ollut sellainen, että tykkään sekä marjastaa että juoda. Välillä marjastaessa, ja välillä marjastuksen jälkeen. Molemmat on ihan mukavaa puuhaa. En juo humalaan asti, mutta 1-2 lonkeroa on hauska nauttia jossakin kohtaa päivää. Usein keskellä päivää, koska en halua niiden vaikuttavan yöuniini.
Yhtä lailla tykkään myös puutarhanhoidosta, sukututkimuksesta, lukemisesta, sanaristikoistakin. Mutta miksi siinä elämän ja touhuilun ohessa ei voisi ottaa kohtuudella? Itse ainakin huomaan sen, että muutamasta alkoholiannoksesta on sekä henkistä että fyysistä apua: yksitoikkoinen työ tai askare saattaa alkaa kolottamaan lihaksia ja niveliä, ja välillä henkisen haasteen edessä (esimerkiksi vanhoja käsialoja lähteistä tulkitessa) on hyvä ottaa mielen avaava lasillinen. Sitten veri kiertää, ajatus juoksee paremmin, jännitys sulaa niskasta ja hartioista, ja koko ruumis tuntuu saaneen öljyä.
Jos ongelmaa ei ole, niin sitten sitä ei ole. Vähäinenkin määrä alkoa voi olla ongelma, mutta ei välttämättä. Eikä kaikki suurkuluttajat ole alkoholisteja.
Itse nautin alkoholia viikottain, useimmiten yksi annos kerrallaan. Ongelmaa ei ole, mutta tarkkailen tilannetta jatkuvasti, jottei määrät nouse, ihan jo maksan vuoksi. Parin annoksen viikossa ei pitäisi tuhota elimistöä.
Liikunta, taiteen tekeminen, puutarhan hoito, lukeminen, musiikin kuuntelu, ystävien kanssa pazkan jauhaminen. Eli normaalista elämästä.
Kuinkahan paljon se päihteiden käyttö aiheuttaa sulle stressiä, ahdistusta ja masennusta ja kaikkea mihin sitten pitää vähän ottaa lääkkeeksi? :-D
Alkoholi on _Depressantti_! Ei anti-depressantti!
Hautausmaakävelyt, nukkuminen, Rammsteinin kuunteleminen
Sellainen luontaistuote kuin RELORA helpottaa stressiä ja rentouttaa. Ei päihdyttävää vaikutusta eikä sivuoireita. Sallittu EU-alueella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedostatteko, te alkoholista mielihyvää saavat ja sen avulla rentoutuvat, että teillä olisi ollut joku lapsuusiän trauma esim. seks hyväksikäyttöä, henkisesti tai fyysisesti väkivaltaiset vanhemmat, piti pitää itsestään huolta/ emotionaalisen tuen puute, alkoholisti/narsisti tms vanhempana?
Meinaan itselläni tämä ilmenee syömis- ei juomisongelmana. Alkoholista en saa tyydytystä, mutta ruoka lievittää, jos takaraivoon iskee joku ahdistus.
Itselläni on ollut aina kavereita, jotka saavat alkoholista mielihyvää ja porukassa ollaan juotu. Kaikki ovat siis ihan työelämässä, on perhettä, harrastavat liikuntaa jne. Eivät mitään laitapuolen kulkijoita, vaan alkoholi nyt vaan sattuu antamaan hauskan olon. Sitä en voi kiistää.
Omalla kohdallani yhdeksi syyksi myönnän kyllä melko pidättyvän luonteeni. Olen tullut rohkeammaksi ja avoimemmaksi vuosien saatossa ilman alkoholiakin kyllä. Kuitenkin juominen antaa erilaisen mielentilan ja se on irtautumista hetkeksi normaalista ja tasapainoisesta minästäni. Hauskaa vaihtelua. Silti se krapula kyllä rajoittaa juomista minun kohdallani huomattavasti eli juominen on melko harvinaista.
"Alkoholi kiihdyttää mielialaa säätelevien dopamiinin ja serotoniinin erityistä, ja mieli muuttuu iloiseksi ja innostuneeksi. Kun juhlat ovat ohi ja maksa hajottaa alkoholia verestä, myös alkoholin määrä aivoissa vähenee. Samalla dopamiinin ja serotoniinin eritys alkaa palautua normaaliksi."
Dopamiini on ainakin sellainen, että ihminen muuttuu sosiaalisemmaksi. Jos noista välittäjäaineista on kroonista pulaa, voisi miettiä, onko sitä sitten masentunut ja hoitaa sitä masennustaan alkoholilla? Joku toinen hoitaa lääkkeillä ja terapialla. Vai nautitko pidäkkeellisestä itsestäsi? Jos nautit, miksi silti tarvitset irtiottoja?
Nautin monesta asiasta. Krapula ja siitä aiheutuva päivien masennus on tehokas keino estää juomistani. Nautin normaalista olotilastani paljon enemmän. Pidäkkeellisestä itsestäni en varsinaisesti nauti, koska tämä elämä tuntuu olevan helpompaa sosiaalisille ja ulospäin suuntautuneille. Siksi se juominen tuo hauskaa vaihtelua. Miksi elämässä ei saisi olla vaihtelua? Täytyykö aina olla samanlaista? Jos joku juo vaikka 5 kertaa vuodessa, niin keneltä se on pois ja miksi?
Yksi neuvo: Fake it till you make it!
Eli teeskentele sosiaalista niin kauan että siitä tulee sinulle normaalia, eikä ihmisten kanssa oleminen enää jännitä.
Stressaaminen katosi alkon myötä. Nyt sitä sietää kaikenlaisia "vastoinkäymisiä" hiton paljon paremmin eikä oikeastaan mikään ahdista niin paljon, etteikö siitä selviäisi ns. raakana.
Toipuneena holistina kohta 7vuotta. Ja voisin sanoa, että ensimmäinen asia oli, että menin vertaisryhmään puhumaan ns. virukset pihalle. Sitten vain aloin tekemään kaikkea muuta esim. kuntosali, aerobinen liikunta, netissä seikkaileminen, herkuttelua välillä, aika normaaleja juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Liikunta, luonto, netti, telkkari, elokuvat,herkut, sauna, nettishoppailu - siinä jotain rentoutumisjuttuja mulle.
Teen jo nyt noita kaikkia - humalassa. Koska koen ne entistä hauskempana niin. Pohdin samoja kysymyksiä kuin aloittaja, koska en yksinkertaisesti saa työtä pois mielestä muuta kuin tarttumalla pulloon viikonloppuisin. Joogaa olen miettinyt (en viinijoogaa), ehkä sillä saisi jonkun tavoittelemani mielentilan. Sitä on niin käpertyneenä ahdistukseen, että on vaikea aloittaa. Siinä ei paljon ajatuksiaan pääse karkuun, mikä pelottaa.
1. Pitää ehkä valita stressittömämpi tai stressitön elämä, jos se ei sovi terveydelle. Jotenkin. Vaikka joskus on tilanteita. 2. Kaakao. 3. Riittävä lepo. 4. Meditaatiomusiikki joka korjaa aivoaaltoja siten, että yhteys kulkee aivopuoliskojen välillä vähän paremmin. 5. Hormonit balanssiin. Yllättävästi vaikuttaa elimistöön, jos on joku vika. Vanha lääke aiheutti ongelmia, uusi parempi. 6. Luonnon elementit. Yrtit, kohtuullisesti. Vitamiinit, ravintoaineet, jos on saatavilla jotain. 7. Jos on kipua, kipulääke joskus. 8. Etsimällä rentoutta. 9. Kohdistamalla huomiopiste kivoihin ja kiinnostaviin asioihin. Niiden etsiminen, turvalliset aiheet siis. 10. Kävelylenkki. 11. Soitto sukulaiselle joskus. 12. Ihmissuhdedraamojen välttely ja väärien paikkojen, joissa selvästi on jokin pielessä. 13. Kiitollisuus hyvistä pienistä asioista. Kodin laittaminen. 14. Syvempien tarkoitusten löytäminen ja kevyempi tunnelma. 15. Aivokemiaa saa muutkin joskus tasapainottaa. Kone kiinni välillä.
Saan mielihyvää siitä, että ei mene rahaa ryyppämiseen, ei ole krapulaa. En ole koskaan ymmärtänyt tätä suomalaisten vouhotusta viinan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Alkoholi = tarpeeksi kun juot niin kuolet. Aluksi se on hauskaa nousuhumalan tuoma fiilis , euroopan omistaja olot sun muut hienoudet, mutta tämä kääntyy lopulta sinua vastaan. Lopullta heräät jostain asunnosta mitä kodiksi kutsutaan, kuset ja paskat housussa omasta oksennuksesta, röökin ja vanhan viinan hajuisesta mörskästä.
Marihuana = Alkuun ihan jees, ajattelet syvempiä saat ideoita olet monipuolinen.
Pidempäåän käytettynä, olet ÖÖ mitä ÖÖ mitä ÖÖ mitä, hidastut et saa nautintoa mistään haluat löhötä syödä karkkia ja vetää rasvaista ruokaa. Olet maailman hitaimpia mitä tulee pääkopan sytykseen. Vedät liian pitkään alkaa skitsottaa ajatukset harhailee möröissä kuolemassa ja negatiivisissa asioissa, loulta masennut.
Päihteet sopii noin 5-15% koko kantaväestöstä mitä tulee esim: suomen maahan. Niin se on loput kuvittelee että hallitsee sen muttei osaa ilman (eli ei lopulta hallitsekkaan). Harva ihminen pystyy 18vuotiaasta 90vuotiaaksi ottamaan lasillisen ruuan kanssa.
Monella se ampuu yli sen näkee ihan rikostilastoissa(pahoinpitelyt, rosvoilut yms).
Onko näin esim omassa lähipiirissäsi, että vain 5-15% pystyy käyttämään alkoa kohtuudella? Omassa lähipiirissäni luku on päinvastoin. Ehkä noin 5% on alko-ongelmaisia. Tai oikeastaan vähemmän. Ja nämäkin ovat "piilojuoppoja", luulevat ettei kukaan oikeasti tiedä.
Ihan heittämällä suurin osa ihmisistä kykenee kyllä kohtuukäyttöön.
Olen entinen käyttäjä.
- Seksi. Yksin tai erikseen
- Retkeily, hiljaisuus
- Luova toiminta
- Aivot narikkaan -viihde
- Herkuttelu
- Liikunta. Vaikka useimmiten en jaksa.. Aina voi jumpata vaikka ees 5 min
- Uiminen
- Uuden taidon opetteleminen
- Kahvi
Liikunta.