Tuli mahdollisuus jäädä kotiäidiksi, uskallanko?
Meillä kaksi alle kouluikäistä lasta. Miehen firmalla on ollut todella hyvät pari vuotta, meillä hyvin vakaa tilanne taloudellisesti. Pärjätään pelkän miehen palkalla helposti.
Olen tällä hetkellä töissä, mutta mies ehdotti, jos haluaisin jäädä kotiin hoitamaan lapsia, kunnes ovat esikouluikäisiä. Houkuttelisi valtavasti! Nykypäivän päiväkotimaailma kun on...no, ei siellä opi kuin sen, että aikuisilla on kiire. Lapset kipeinä vähän väliä.
Kyse olisi enää 3 vuoden ajasta, sitten voisin "huoletta" palata töihin. Uskallanko vain jäädä kotiin? Minulla on jonkin verran säästöjä ym, joten tyhjän päälle en tulevaisuudessa jäisi, vaikka en 3 vuoteen kovin paljoa tienaisi. Mutta olisi iso muutos, ja jännittää. Muita, jotka ovat jääneet kotiäideiksi?
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä pelottaa?
Minä olin kotona kunnes nuorinkin oli eskarissa. Syynä oli juurikin tuo, että en uskonut päiväkodin varhaiskasvatuksen antavan lapsille yhtä paljon kuin kotona maailmaan tutustuminen. Juteltiin paljon lasten kanssa maailmasta ja sen ilmiöistä, näkivät isää näin paljon enemmän ja rauhallinen ympäristö oli etenkin esikoiselle tärkeä.
Koulusta on tullut vain kiitettäviä numeroita ja kavereita on kaikilla, joten ei tuo ainakaan mitenkään pieleen ole mennyt.
En oikein edes tiedä. Minulla niin hyvä ja vakaa tilanne, että miksi en jäisi? Kai sitä on vain niin tottunut siihen, että "kunnon" ihmisen täytyy tehdä töitä ja kokoaikainen viikko vähintään... Joku päähänpinttynyt ajatusmalli.
Vierailija kirjoitti:
Aloituksessa ei ole lapsia. On vain trollin mielikuvitustarina lapsista, johon duunari-äiti tahtoo panostaa enemmän, vaikka kovasti se jännittää. Aika naiivi saa olla, jos näihin tosissaan lankeaa.
Huom. äiti, joka vapaaehtoisesti pakeni rahan perään...
Vierailija kirjoitti:
Aloituksessa ei ole lapsia. On vain trollin mielikuvitustarina lapsista, johon duunari-äiti tahtoo panostaa enemmän, vaikka kovasti se jännittää. Aika naiivi saa olla, jos näihin tosissaan lankeaa.
En ole duunari:D Minulla on itseasiassa 4 lasta, joista kaksi jo kouluikäisiä ja kaksi tosiaan alle.
Ap
Kyseessä on porvoolainen lapsikatras, joka tahoisi äidin lopettavan duuniin karkaamisen. Uskaltaako porvoolainen äiti tinkiä elintasostaan?
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä on porvoolainen lapsikatras, joka tahoisi äidin lopettavan duuniin karkaamisen. Uskaltaako porvoolainen äiti tinkiä elintasostaan?
Jää pian makaroonit ostamatta.
Kaksi matalapalkkaista vanhempaa ja monta lasta. Säästämisen taito.
Vierailija kirjoitti:
Kaksi matalapalkkaista vanhempaa ja monta lasta. Säästämisen taito.
Kohta vain yksi...
Miten käy, kun rouvalla on enemmän aikaa shoppailla?
Vierailija kirjoitti:
Jää ehdottomasti! Ihan naurettavaa tämä nykyajan tasa-arvo, missä jätetään nuoremmat ja nuoremmat lapset päiväkotiin. Ei tarvitse tukea tämän yhteiskunnan lapsivihamielistä ja imetysvastaista, sekä miesten etuja ajavaa (ja samalla naisten etuja polkevaa) suuntaa.
Millä tavalla on naisen etu jäädä kotiin hoitamaan lapsia ilman tuloja ja eläkettä? Siinäpä pääsee mies käyttämään taloudellista väkivaltaa jos luonne on oikea.
Totta kai jäät kotiin jos haluat. Tämä on länsimaa jossa ihmiset itse tekee valintansa.
Katkerat pienituloisten miesten eukot valittaa täällä kun heillä ei ole varaa jäädä kotiin.
Yhä useampi nainen perii nykyään vanhemmiltaan mukavasti joten pieni eläkekertymä ei niin haittaa
Säästäminen on oikeasti jalo taito, jota köyhät joutuvat harjoittelemaan vuosien ajan. Ostamisen impulssien hillitseminen... Jokaisen ostoksen kohdalla täytyy miettiä: PÄRJÄISINKÖ SITTENKIN ILMAN?
Vierailija kirjoitti:
Kaksi matalapalkkaista vanhempaa ja monta lasta. Säästämisen taito.
Tämä ketju lähti näköjään raiteiltaan, joten kiitos asiallisista vastauksista kaikille aiemmille, taidan tehdä hyppäyksen kotiäidiksi (ainakin) 3 vuodeksi:D Vieläkin kyllä vähän jännittää:D
Ap
Vierailija kirjoitti:
Säästäminen on oikeasti jalo taito, jota köyhät joutuvat harjoittelemaan vuosien ajan. Ostamisen impulssien hillitseminen... Jokaisen ostoksen kohdalla täytyy miettiä: PÄRJÄISINKÖ SITTENKIN ILMAN?
Ei ole pahitteeksi varakkaillekkaan.
Mahdollisia sudenkuoppia:
- töitä ei löydy, kun olisi aika palata
- uralla eteneminen tyssää
- roolijako perheessä vakiintuu siten, että äiti hoitaa tulevaisuudessakin kodin ja lapset
- taloudellinen riippuvuus miehestä
- (liittyen edelliseen) parisuhteessa miehelle tulee valta-asema
- tulonmenetykset nyt ja vaikutus tulevaisuuden palkkaan ja eläkekertymään
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että nämä uhat eivät koske AP:ta. Eli siinä tapauksessa ihana ratkaisu koko perheelle.
Vierailija kirjoitti:
Säästäminen on oikeasti jalo taito, jota köyhät joutuvat harjoittelemaan vuosien ajan. Ostamisen impulssien hillitseminen... Jokaisen ostoksen kohdalla täytyy miettiä: PÄRJÄISINKÖ SITTENKIN ILMAN?
Ei meidän tarvitse säästää mistään miehen palkalla eläessä:D Ei mun mies ole mikään autonkorjaaja:D Joo anteeksi, nyt kuulostaa ylimieliseltä, mutta ei olla siis köyhiä.
Ap
Näihin ketjuihin tulee aina pelottelijoita. Mies jättää puolen vuoden päästä ja kohta asut lasten kanssa katuojassa... jooh, mitä tahansa voi tapahtua, ihan vaikka olisit työelämässä. Voit sairastua ja kuolla huomenna. Eipä eläkesäästöistäkään ole sitten iloa. Joten ap, tee ihan niin kuin hyvältä tuntuu. Turhat uhkakuvat voi unohtaa, ei täällä Suomessa lapsiperhettä jätetä ilman mitään tukea jos joku katastrofi nyt iskisi. Luultavasti kaikki menee hyvin ja nautit vuosista kotiäitinä.
Katson ensin mikä verran elitasosta leikataan. Sitte päätän vasta lapsen teosta. 👍
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä pelottaa?
Minä olin kotona kunnes nuorinkin oli eskarissa. Syynä oli juurikin tuo, että en uskonut päiväkodin varhaiskasvatuksen antavan lapsille yhtä paljon kuin kotona maailmaan tutustuminen. Juteltiin paljon lasten kanssa maailmasta ja sen ilmiöistä, näkivät isää näin paljon enemmän ja rauhallinen ympäristö oli etenkin esikoiselle tärkeä.
Koulusta on tullut vain kiitettäviä numeroita ja kavereita on kaikilla, joten ei tuo ainakaan mitenkään pieleen ole mennyt.
Tämä on jännä, miten jotkut haukkuvat päiväkodin varhaiskasvatusta ja uskovat itse antavansa enemmän lapsilleen tietotaitoja. Olen itse tohtori ja opettaja, mutta en varhaiskasvattaja ja kunnioitan todella paljon sitä työtä, mitä päiväkodeissa tehdään lähtien taaperoiden varhaiskasvatuksesta. En missään universumissa uskoisi itse pystyväni (jaksavani) samaan.
Jää vaan. Kannattaa kyllä kun sulla on noin hyvä tilanne.
Aloituksessa ei ole lapsia. On vain trollin mielikuvitustarina lapsista, johon duunari-äiti tahtoo panostaa enemmän, vaikka kovasti se jännittää. Aika naiivi saa olla, jos näihin tosissaan lankeaa.