Yläkoulun reaaliaineiden aineenopettaja - millaisia eri arviointitapoja käytät?

Vierailija kirjoitti:

Perseilevät woket puhuvat käytöstavoista ja käyttävät sitä tekosyynä MIELIVALTAAN...

Tähän kulminoituu koko keskustelun idea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viitosen kriteeri yhdeksännellä : "Oppilas osaa uida 10 m."

Jos ei osaa, tai ei ole suostunut antamaan näyttöä, tulee tästä osuudesta 4.

Erikoinen kriteeri, kun koulussa ei saa niin paljoa uintiopetusta, että se riittäisi hyvää arvosanaan, useinkaan ei edes siihen vitoseen.

Miksi arvioidaan uimataitoa ilman riittävän opetuksen järjestämistä? Käytännössähän siinä arvioidaan kotien aktiivisuutta opettaa lapsi uimaan.

Yhtä hyvin matematiikassa voitaisiin vaatia osaamistasoa, jota ei kouluopetuksessa ole mahdollista saavuttaa vaan siinä vaadittaisiin kodin järjestämää lisäkoulutusta.

Uimista pidetään kansalaistaitona, jonka taitotaso tulee saavuttaa ilman koulunkin antamaa opetusta.

Aivan kuten vaikkapa peruskäytöstapoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai vaikka liikunnassa saa lintsata ja perseillä jatkuvasti, kunhan jollain "näyttökerralla" juoksee kovimman ajan ja saa kympin?

No ei.

Liikunnan kriteerit eivät toimi noin.  Ja tämä keskustelu koski lähinnä reaaliaineita.

Uinti on näyttötehtävä, muut tämän tyyppisiä:

"Oppilas työsken-

telee kaikkien

kanssa ja edistää

ryhmän toimin-

taa ja oppimista."

Opetetaanko koulussa uintia niin paljon, että sen perusteella voidaan arvioida oppilaita? Mikäli muistan, uintitunteja on niin vähän, etteivät ne riitä edes alkeellisen uimataidon saavuttamiseen.

Pitäisi opettaa. Jos ei opeteta, niin reksin kautta kunnan päättäviin elimiin valitus. He päättävät rahoituksesta. Uintiretket ovat valtavan kalliita.

Jokainen tietää, ettei opeteta. Uintia ei voi tosiasiallisesti arvioida, koska sitä ei opeteta niin paljon, että uimataito olisi mahdollista saavuttaa kouluopetuksessa. Esimerkiksi lasten alkeisuimakouluissa, joissa uintia on paljon enemmän, tavoite on, että lapsi oppii laittamaan pään veden alle.

Jotta lapsi osaa uida 25 tai 50 metrin altaan päästä päähän, vaaditaan jo seuraavia kursseja. Koulussa uintia ei ole edes alkeisuimakoulun vertaa. Toivottavasti arviointi ei sisällä ainakaan sitä, että oppilaan pitäisi osata uida.

Totta kai se sisältää sen. Vai eikö yläkoululaisen tarvitse mielestäsi osata uida? Ei kävelemään tai juoksemaankaan opeteta koulussa, silti osaamista arvioidaan.

Mitä varten koulua käydään, jos siellä arvioidaan asioita, joita ei opeteta koulussa? Arvioidaanko matematiikassa toisen asteen yhtälöitä siten, ettei niitä opetella ensin? Lukemista ilman että oppilaita opetetaan lukemaan?

Pitääkö viiden tai 10 englannin tunnin jälkeen ymmärtää Shakespearen tekstejä englannin kielellä?

Koulussa opetellaan uinnin tekniikkaa. Yleensä opettajana on ihan uimaopettaja. Harjoittelu tehdään itse.

Samoin koulussa opetetaan miten kertotaulut toimivat. Kertotaulujen ulkoa opettelu tehdään itse.

 

Matematiikan opetuksessa pitää ensin oppia numerot sekä yhteen- ja vähennyslaskuja ennen kuin siirrytään kertotaulun opetteluun. Ketään ei laiteta opettelemaan kertotaulua ennen kuin osaa numerot ja muita perusjuttuja, joita harjoitellaan lukuisia kertoja niin koulun oppitunneilla kuin kotiläksynä.

Liikunnan tunnilla ilmeisesti voidaan hyvin olemattoman opetuksen perusteella vaatia erilaisia taitoja. Ihan kuten laulukoe ilman laulunopetusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai vaikka liikunnassa saa lintsata ja perseillä jatkuvasti, kunhan jollain "näyttökerralla" juoksee kovimman ajan ja saa kympin?

No ei.

Liikunnan kriteerit eivät toimi noin.  Ja tämä keskustelu koski lähinnä reaaliaineita.

Uinti on näyttötehtävä, muut tämän tyyppisiä:

"Oppilas työsken-

telee kaikkien

kanssa ja edistää

ryhmän toimin-

taa ja oppimista."

Opetetaanko koulussa uintia niin paljon, että sen perusteella voidaan arvioida oppilaita? Mikäli muistan, uintitunteja on niin vähän, etteivät ne riitä edes alkeellisen uimataidon saavuttamiseen.

Pitäisi opettaa. Jos ei opeteta, niin reksin kautta kunnan päättäviin elimiin valitus. He päättävät rahoituksesta. Uintiretket ovat valtavan kalliita.

Jokainen tietää, ettei opeteta. Uintia ei voi tosiasiallisesti arvioida, koska sitä ei opeteta niin paljon, että uimataito olisi mahdollista saavuttaa kouluopetuksessa. Esimerkiksi lasten alkeisuimakouluissa, joissa uintia on paljon enemmän, tavoite on, että lapsi oppii laittamaan pään veden alle.

Jotta lapsi osaa uida 25 tai 50 metrin altaan päästä päähän, vaaditaan jo seuraavia kursseja. Koulussa uintia ei ole edes alkeisuimakoulun vertaa. Toivottavasti arviointi ei sisällä ainakaan sitä, että oppilaan pitäisi osata uida.

Totta kai se sisältää sen. Vai eikö yläkoululaisen tarvitse mielestäsi osata uida? Ei kävelemään tai juoksemaankaan opeteta koulussa, silti osaamista arvioidaan.

Mitä varten koulua käydään, jos siellä arvioidaan asioita, joita ei opeteta koulussa? Arvioidaanko matematiikassa toisen asteen yhtälöitä siten, ettei niitä opetella ensin? Lukemista ilman että oppilaita opetetaan lukemaan?

Pitääkö viiden tai 10 englannin tunnin jälkeen ymmärtää Shakespearen tekstejä englannin kielellä?

Koulussa opetellaan uinnin tekniikkaa. Yleensä opettajana on ihan uimaopettaja. Harjoittelu tehdään itse.

Samoin koulussa opetetaan miten kertotaulut toimivat. Kertotaulujen ulkoa opettelu tehdään itse.

 

Matematiikan opetuksessa pitää ensin oppia numerot sekä yhteen- ja vähennyslaskuja ennen kuin siirrytään kertotaulun opetteluun. Ketään ei laiteta opettelemaan kertotaulua ennen kuin osaa numerot ja muita perusjuttuja, joita harjoitellaan lukuisia kertoja niin koulun oppitunneilla kuin kotiläksynä.

Liikunnan tunnilla ilmeisesti voidaan hyvin olemattoman opetuksen perusteella vaatia erilaisia taitoja. Ihan kuten laulukoe ilman laulunopetusta.

Liikunnassa kyllä opetetaan miten uidaan. Tätä tulee kuitenkin itsenäisesti harjoitella, jotta varmasti oppii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viitosen kriteeri yhdeksännellä : "Oppilas osaa uida 10 m."

Jos ei osaa, tai ei ole suostunut antamaan näyttöä, tulee tästä osuudesta 4.

Erikoinen kriteeri, kun koulussa ei saa niin paljoa uintiopetusta, että se riittäisi hyvää arvosanaan, useinkaan ei edes siihen vitoseen.

Miksi arvioidaan uimataitoa ilman riittävän opetuksen järjestämistä? Käytännössähän siinä arvioidaan kotien aktiivisuutta opettaa lapsi uimaan.

Yhtä hyvin matematiikassa voitaisiin vaatia osaamistasoa, jota ei kouluopetuksessa ole mahdollista saavuttaa vaan siinä vaadittaisiin kodin järjestämää lisäkoulutusta.

Uimista pidetään kansalaistaitona, jonka taitotaso tulee saavuttaa ilman koulunkin antamaa opetusta.

Aivan kuten vaikkapa peruskäytöstapoja.

Mikä järki on arvioida kansalaistaitoja sellaisella tasolla, joita ei koulussa opeteta? Arvioidaanko koulussa vaikkapa hengenpelastustaitoja ilman asian opettamista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viitosen kriteeri yhdeksännellä : "Oppilas osaa uida 10 m."

Jos ei osaa, tai ei ole suostunut antamaan näyttöä, tulee tästä osuudesta 4.

Erikoinen kriteeri, kun koulussa ei saa niin paljoa uintiopetusta, että se riittäisi hyvää arvosanaan, useinkaan ei edes siihen vitoseen.

Miksi arvioidaan uimataitoa ilman riittävän opetuksen järjestämistä? Käytännössähän siinä arvioidaan kotien aktiivisuutta opettaa lapsi uimaan.

Yhtä hyvin matematiikassa voitaisiin vaatia osaamistasoa, jota ei kouluopetuksessa ole mahdollista saavuttaa vaan siinä vaadittaisiin kodin järjestämää lisäkoulutusta.

Uimista pidetään kansalaistaitona, jonka taitotaso tulee saavuttaa ilman koulunkin antamaa opetusta.

Aivan kuten vaikkapa peruskäytöstapoja.

Mikä järki on arvioida kansalaistaitoja sellaisella tasolla, joita ei koulussa opeteta? Arvioidaanko koulussa vaikkapa hengenpelastustaitoja ilman asian opettamista?

Kasvatatko sinä lasta 7 vuotta opettamatta hänelle mitään???

Minä opetin molemmat lapseni mm. uimaan, lukemaan, kirjoittamaan, laskemaan, laulamaan, juoksemaan, hiihtämään, luistelemaan, heittämään, soutamaan, viheltämään, ajamaan pyörällä, leikkaamaan saksilla, virkkaamaan, piirtämään, värittämään ja paljon muuta ennen kouluikää. Myös kellonajat, viikonpäivät, kuukaudet jne. Myös englanniksi perusasiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viitosen kriteeri yhdeksännellä : "Oppilas osaa uida 10 m."

Jos ei osaa, tai ei ole suostunut antamaan näyttöä, tulee tästä osuudesta 4.

Erikoinen kriteeri, kun koulussa ei saa niin paljoa uintiopetusta, että se riittäisi hyvää arvosanaan, useinkaan ei edes siihen vitoseen.

Miksi arvioidaan uimataitoa ilman riittävän opetuksen järjestämistä? Käytännössähän siinä arvioidaan kotien aktiivisuutta opettaa lapsi uimaan.

Yhtä hyvin matematiikassa voitaisiin vaatia osaamistasoa, jota ei kouluopetuksessa ole mahdollista saavuttaa vaan siinä vaadittaisiin kodin järjestämää lisäkoulutusta.

Uimista pidetään kansalaistaitona, jonka taitotaso tulee saavuttaa ilman koulunkin antamaa opetusta.

Aivan kuten vaikkapa peruskäytöstapoja.

Mikä järki on arvioida kansalaistaitoja sellaisella tasolla, joita ei koulussa opeteta? Arvioidaanko koulussa vaikkapa hengenpelastustaitoja ilman asian opettamista?

Kaikesta opetetaan perusteet ja harjoittelun tavat. Tämän jälkeen oppilas jatkaa harjoittelua ja saavuttaa jonkin tason. Tuon tason voi määrittää genetiikka, aivojen kehitys, harjoittelun määrä tai harjoittelun puute.

Ei koulussa opetella mitään asiaa tai taitoa ns. valmiiksi. Aina on kehittymisen mahdollisuus. Suurimmalla osalla oppilaista ei ole realistisia mahdollisuuksia kymppiin. Nykyinen kahdeksikko edustaa ns. hyvää osaamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otan mielelläni huomioon aivan kaiken, mitä oppilas onnistuu näyttämään. Sekin, että huomaan oppilaan seuraavan, kuuntelevan ja ymmärtävän ihan tavallisilla tunneilla, on jatkuvaa näyttöä.

Miten osoitat/todistat tämän, jos esim. vanhemmat kysyvät? Tuo puoli arvioinnissa on ainakin minulle täysin hämärän peitossa vielä ja tästä syystä suosin perinteisempiä tapoja, kuten kokeita. 

No eipä ole kyselty 22 vuoteen.

Kannattaa muuten muistaa, ettei ops edes velvoita opettajia pitämään kokeita. Se velvoittaa nimenomaan ottamaan monipuolisesti huomioon jatkuvan näytön.

Itseasiassa jatkuvasta näytöstä on nyt luovuttu. Päättöarvioinnin kriteerien mukaiset näytöt ratkaisevat. Oppilaan pitää tietää, milloin hän on näyttöä antamassa.

Äläpä nyt puhu puuta heinää. Ihan jokainen tunti annetaan näyttöä. Esimerkiksi omassa aineessani eli äikässä päättöarvioinnissa on mm. semmoista kuin että kuuntelee, osallistuu keskusteluun, osaa antaa muille palautetta jne. Eiköhän ole kaikille selvää, että näistä näyttöä annetaan koko ajan tavallisilla tunneilla.

Tämä keskustelu koski lähinnä reaaliaineita. Myös äikässä on oppilaalla oikeus ensin harjoitella (ja epäonnistua) ennen näyttöjen antamista.

Usko nyt jo, että näyttöä kerätään koko ajan ja lukuvuoden lopussa katsotaan, mihin on päästy. On täysin mahdoton ajatus, että kaikki asiat testataan erillisin, arvioitavin suorituksin.

Opetan äikän lisäksi myös elämänkatsomustietoa. Yksi päättöarvioinnin kriteeri on, että oppilas osaa kertoa Unescon maailmanperintökohteista. Saatan siis esimerkiksi antaa läksyksi ottaa selvää yhdestä kohteesta ja sitten oppilaat esittelevät ne tunnilla. Kun oppilas on tehnyt asiallisesti tämän tehtävän ja kuunnellut muiden työt, katson, että olen saanut siitä näytön. Jos oppilas jättää tehtävän tekemättä, eikä myös kuuntele muita, näyttö jää saamatta.

Tähänkin ketjuun vastailee ihmisiä, joilla ei ole peruskoulusta tai opsin kriteereistä mitään käsitystä. Peruskoulu ei ole kuin yliopisto. Jos peruskoulussa vain koe ratkaisisi ja kaikki testattaisiin kokeilla, ne muuttuisivat valtaviksi urakoiksi ja lastenne arvosanat pääsääntöisesti laskisivat.

Lasten oppimista arvioidaan enemmän prosessina. Äikässä sekin on päättöarvioinnin kriteeri, että osaa kertoa, mitä ei vielä osaa. Kiitettävän kriteeri on mm. se, että haluaa kehittyä. Tällaisia juttuja ei kokeilla testata, vaan ne ilmenevät parhaiten opputunneilla.