Lue keskustelun säännöt.
Yläkoulun reaaliaineiden aineenopettaja - millaisia eri arviointitapoja käytät?
01.08.2023 |
Täällä oli äsken keskustelu siitä, millä mielellä opettajat aloittavat työnsä, mutta se ilmeisesti poistettiin jostakin syystä. Keskustelusta jäi mieleen montakin asiaa, mutta yhden otan tässä esille: arviontitavat.
Kiva olisi kuulla, millaisia eri arvoitavia juttuja te muut opettajat käytätte kokeiden, vihko- ja tuntityöskentelyn ohessa?
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotta oppilaiden arviointi on tasavertasta, se perustuu opetussuunnitelmassa ennakkoon määriteltyihin arviointikriteereihin, joita jokainen opettaja sitten omassa arvioinnissaan tarkastelee.
Tässä on asian ydin. Olen nuori opettaja ja työskennellyt vasta 2 vuotta alalla. Olen pannut merkille sen, että erityisesti vanhemmilla kollegoilla ei ole mitään käsitystä arvionnista. Siis siinä mielessä, että arvioinnin tulee perustua OPSin kriteereihin. Otetaan esimerkki: opettaja pitää kurssin aikana 3 itselaatimaansa koetta, joiden pohjalta hän antaa oppilaalle numeron. Kokeita ei ole kuitenkaan rakennettu arviointikriteereitä huomioiden. Näin ollen ne eivät mittaa osaamista arviointikriteeristön pohjalta ja niiden merkitys arvioinnista on näin ollen nolla.
Luulen ymmärtäväni, mitä tarkoitat. Mutta kyllä opettajan täytyy luottaa, että oppikirjat on rakennettu arviointikriteerit huomioiden ja mikäli kokeissa oppikirjassa olevia asioita kysytään, ne ovat valideja arvioinnin pohjalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotta oppilaiden arviointi on tasavertasta, se perustuu opetussuunnitelmassa ennakkoon määriteltyihin arviointikriteereihin, joita jokainen opettaja sitten omassa arvioinnissaan tarkastelee.
Tässä on asian ydin. Olen nuori opettaja ja työskennellyt vasta 2 vuotta alalla. Olen pannut merkille sen, että erityisesti vanhemmilla kollegoilla ei ole mitään käsitystä arvionnista. Siis siinä mielessä, että arvioinnin tulee perustua OPSin kriteereihin. Otetaan esimerkki: opettaja pitää kurssin aikana 3 itselaatimaansa koetta, joiden pohjalta hän antaa oppilaalle numeron. Kokeita ei ole kuitenkaan rakennettu arviointikriteereitä huomioiden. Näin ollen ne eivät mittaa osaamista arviointikriteeristön pohjalta ja niiden merkitys arvioinnista on näin ollen nolla.
Luulen ymmärtäväni, mitä tarkoitat. Mutta kyllä opettajan täytyy luottaa, että oppikirjat on rakennettu arviointikriteerit huomioiden ja mikäli kokeissa oppikirjassa olevia asioita kysytään, ne ovat valideja arvioinnin pohjalla.
Valitettavasti totta vain osittain: jos tarkastelet arviointikriteereitä oppiaineesi osalta tarkasti ja vertaat niitä käyttämiisi kirjoihin, huomaat takuulla ettei kirjoissa ole läheskään kaikkea arviointikriteeristössä olevia sisältöjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan mielelläni huomioon aivan kaiken, mitä oppilas onnistuu näyttämään. Sekin, että huomaan oppilaan seuraavan, kuuntelevan ja ymmärtävän ihan tavallisilla tunneilla, on jatkuvaa näyttöä.
Miten osoitat/todistat tämän, jos esim. vanhemmat kysyvät? Tuo puoli arvioinnissa on ainakin minulle täysin hämärän peitossa vielä ja tästä syystä suosin perinteisempiä tapoja, kuten kokeita.
Wilma piippaa positiivista palautetta tuntien jälkeen. Joku ope laittaa joka tunnilta, toinen ei koskaan, kolmannelta tulee silloin tällöin. Joskus sanallisella kommentilla mutta usmmiten joku niistä vakioriveistä. Samaa kymppiä ne kaikki tarjosi päättötodistukseen.
Ei ope vaan huoltaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotta oppilaiden arviointi on tasavertasta, se perustuu opetussuunnitelmassa ennakkoon määriteltyihin arviointikriteereihin, joita jokainen opettaja sitten omassa arvioinnissaan tarkastelee.
Tässä on asian ydin. Olen nuori opettaja ja työskennellyt vasta 2 vuotta alalla. Olen pannut merkille sen, että erityisesti vanhemmilla kollegoilla ei ole mitään käsitystä arvionnista. Siis siinä mielessä, että arvioinnin tulee perustua OPSin kriteereihin. Otetaan esimerkki: opettaja pitää kurssin aikana 3 itselaatimaansa koetta, joiden pohjalta hän antaa oppilaalle numeron. Kokeita ei ole kuitenkaan rakennettu arviointikriteereitä huomioiden. Näin ollen ne eivät mittaa osaamista arviointikriteeristön pohjalta ja niiden merkitys arvioinnista on näin ollen nolla.
Luulen ymmärtäväni, mitä tarkoitat. Mutta kyllä opettajan täytyy luottaa, että oppikirjat on rakennettu arviointikriteerit huomioiden ja mikäli kokeissa oppikirjassa olevia asioita kysytään, ne ovat valideja arvioinnin pohjalla.
Valitettavasti totta vain osittain: jos tarkastelet arviointikriteereitä oppiaineesi osalta tarkasti ja vertaat niitä käyttämiisi kirjoihin, huomaat takuulla ettei kirjoissa ole läheskään kaikkea arviointikriteeristössä olevia sisältöjä.
On hienoa, että on nuoria, innokkaita ja asialleen omistautuneita opettajia. Heitä Suomi tarvitsee. Täytyy kuitenkin muistaa, että opettajan työ on hyvin raskasta työtä ja lukuvuosi hyvin pitkä ilman jokaiseen lillukanvarteen tarttumista. Minä uskon, että 95% Suomen opettajista osaa arvioida oppilaita asianmukaisesti, vaikka jotkut yksityiskohdat OPSin kriteeristöstä olisikin jäänyt lukematta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotta oppilaiden arviointi on tasavertasta, se perustuu opetussuunnitelmassa ennakkoon määriteltyihin arviointikriteereihin, joita jokainen opettaja sitten omassa arvioinnissaan tarkastelee.
Tässä on asian ydin. Olen nuori opettaja ja työskennellyt vasta 2 vuotta alalla. Olen pannut merkille sen, että erityisesti vanhemmilla kollegoilla ei ole mitään käsitystä arvionnista. Siis siinä mielessä, että arvioinnin tulee perustua OPSin kriteereihin. Otetaan esimerkki: opettaja pitää kurssin aikana 3 itselaatimaansa koetta, joiden pohjalta hän antaa oppilaalle numeron. Kokeita ei ole kuitenkaan rakennettu arviointikriteereitä huomioiden. Näin ollen ne eivät mittaa osaamista arviointikriteeristön pohjalta ja niiden merkitys arvioinnista on näin ollen nolla.
Luulen ymmärtäväni, mitä tarkoitat. Mutta kyllä opettajan täytyy luottaa, että oppikirjat on rakennettu arviointikriteerit huomioiden ja mikäli kokeissa oppikirjassa olevia asioita kysytään, ne ovat valideja arvioinnin pohjalla.
Valitettavasti totta vain osittain: jos tarkastelet arviointikriteereitä oppiaineesi osalta tarkasti ja vertaat niitä käyttämiisi kirjoihin, huomaat takuulla ettei kirjoissa ole läheskään kaikkea arviointikriteeristössä olevia sisältöjä.
On hienoa, että on nuoria, innokkaita ja asialleen omistautuneita opettajia. Heitä Suomi tarvitsee. Täytyy kuitenkin muistaa, että opettajan työ on hyvin raskasta työtä ja lukuvuosi hyvin pitkä ilman jokaiseen lillukanvarteen tarttumista. Minä uskon, että 95% Suomen opettajista osaa arvioida oppilaita asianmukaisesti, vaikka jotkut yksityiskohdat OPSin kriteeristöstä olisikin jäänyt lukematta.
Olen tästä huoltajan täysin samaa mieltä. Omilla lapsillani on ollut niin opettajia, jotka osaavat OPSita sanasta sanaan ulkoa ja näiden detaljien kanssa saivartelevat päivät pitkät sekä niitä, jotka osaavat oikoa sopivissa kohdissa, mutta toisaalta kohdata nuoret kunnioittavasti ja kasvattaa heitä. Hetkeäkään en mieti kummanlaiset opettajat ovat olleet omille lapsilleni tärkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvioinnista on tehty nykyään vähän liian tärkeä asia. Tämän vuoksi opet teettää ison kasan erilaisia arvioitavia töitä, jotta arviointi on varmasti läpinäkyvää ja kritiikin kestävää. Kuitenkin tärkeämpää on se opetus ja oppiminen ja ihmisten välinen kanssakäyminen eikä koko ajan tapahtuva arviointi. Kohtuus kaikessa, tässäkin. Lisäksi, niin kauan kuin arviointia tekevät ihmiset se tulee olemaan erilaista eri opettajilla, koskaan siitä ei saada absoluuttisesti tasa-arvoista ja samanlaista. Nämä faktat kun opekin hyväksyy voi vähän löysätä pipoa sen jatkuvan ja monipuolisen arvioinnin kanssa. Oppilaillakaan ei ole juuri koskaan ongelmia oman arviointinsa kanssa, huoltajat ne kyselee miksei minttupetterillä olekaan kiitettävät arvosanat.
Opsit on opelle sanahelinää, käytettävät oppikirjat määräävät käytännössä opiskeltavat asiat. Ei opettajan tehtävä olekaan tehdä omia oppimateriaaleja opsin perusteella, vaan käyttää sitä minkä koulu on päättänyt ottaa käyttöön. Yleensä ne ovatkin vähintään päteviä, eli ei ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeet, yksilö-, pari- ja ryhmätyöt, esitelmät, tietotekstit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan mielelläni huomioon aivan kaiken, mitä oppilas onnistuu näyttämään. Sekin, että huomaan oppilaan seuraavan, kuuntelevan ja ymmärtävän ihan tavallisilla tunneilla, on jatkuvaa näyttöä.
Miten osoitat/todistat tämän, jos esim. vanhemmat kysyvät? Tuo puoli arvioinnissa on ainakin minulle täysin hämärän peitossa vielä ja tästä syystä suosin perinteisempiä tapoja, kuten kokeita.
No eipä ole kyselty 22 vuoteen.
Kannattaa muuten muistaa, ettei ops edes velvoita opettajia pitämään kokeita. Se velvoittaa nimenomaan ottamaan monipuolisesti huomioon jatkuvan näytön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeitahan ei ole mikään pakko edes pitää, arvioinnin voi vallan hyvin tehdä ilmankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotta oppilaiden arviointi on tasavertasta, se perustuu opetussuunnitelmassa ennakkoon määriteltyihin arviointikriteereihin, joita jokainen opettaja sitten omassa arvioinnissaan tarkastelee.
Tässä on asian ydin. Olen nuori opettaja ja työskennellyt vasta 2 vuotta alalla. Olen pannut merkille sen, että erityisesti vanhemmilla kollegoilla ei ole mitään käsitystä arvionnista. Siis siinä mielessä, että arvioinnin tulee perustua OPSin kriteereihin. Otetaan esimerkki: opettaja pitää kurssin aikana 3 itselaatimaansa koetta, joiden pohjalta hän antaa oppilaalle numeron. Kokeita ei ole kuitenkaan rakennettu arviointikriteereitä huomioiden. Näin ollen ne eivät mittaa osaamista arviointikriteeristön pohjalta ja niiden merkitys arvioinnista on näin ollen nolla.
Luulen ymmärtäväni, mitä tarkoitat. Mutta kyllä opettajan täytyy luottaa, että oppikirjat on rakennettu arviointikriteerit huomioiden ja mikäli kokeissa oppikirjassa olevia asioita kysytään, ne ovat valideja arvioinnin pohjalla.
Opsit ovat vaihtuneet ja muuttuneet nyt niin tiuhaan, että opsien mukaisia kirjoja ei ole olemassa. Sellaista kirjasarjaa ei ole tehty, jossa olisi esimerkiksi ohjeistukset biologian päättöarvioinnin kriteereinä oleviin näyttöihin. Kustantajat eivät uskalla lähteä tekemään kirjoja, kun peruskoulun opsin uudistuksesta puhutaan jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan mielelläni huomioon aivan kaiken, mitä oppilas onnistuu näyttämään. Sekin, että huomaan oppilaan seuraavan, kuuntelevan ja ymmärtävän ihan tavallisilla tunneilla, on jatkuvaa näyttöä.
Miten osoitat/todistat tämän, jos esim. vanhemmat kysyvät? Tuo puoli arvioinnissa on ainakin minulle täysin hämärän peitossa vielä ja tästä syystä suosin perinteisempiä tapoja, kuten kokeita.
No eipä ole kyselty 22 vuoteen.
Kannattaa muuten muistaa, ettei ops edes velvoita opettajia pitämään kokeita. Se velvoittaa nimenomaan ottamaan monipuolisesti huomioon jatkuvan näytön.
Itseasiassa jatkuvasta näytöstä on nyt luovuttu. Päättöarvioinnin kriteerien mukaiset näytöt ratkaisevat. Oppilaan pitää tietää, milloin hän on näyttöä antamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotta oppilaiden arviointi on tasavertasta, se perustuu opetussuunnitelmassa ennakkoon määriteltyihin arviointikriteereihin, joita jokainen opettaja sitten omassa arvioinnissaan tarkastelee.
Tässä on asian ydin. Olen nuori opettaja ja työskennellyt vasta 2 vuotta alalla. Olen pannut merkille sen, että erityisesti vanhemmilla kollegoilla ei ole mitään käsitystä arvionnista. Siis siinä mielessä, että arvioinnin tulee perustua OPSin kriteereihin. Otetaan esimerkki: opettaja pitää kurssin aikana 3 itselaatimaansa koetta, joiden pohjalta hän antaa oppilaalle numeron. Kokeita ei ole kuitenkaan rakennettu arviointikriteereitä huomioiden. Näin ollen ne eivät mittaa osaamista arviointikriteeristön pohjalta ja niiden merkitys arvioinnista on näin ollen nolla.
Huvittavaa, kun 2 vuotta töissä ollut eli käytännössä keltanokka kuvittelee olevansa pätevämpi kuin 20 vuotta alalla ollut 😄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan mielelläni huomioon aivan kaiken, mitä oppilas onnistuu näyttämään. Sekin, että huomaan oppilaan seuraavan, kuuntelevan ja ymmärtävän ihan tavallisilla tunneilla, on jatkuvaa näyttöä.
Miten osoitat/todistat tämän, jos esim. vanhemmat kysyvät? Tuo puoli arvioinnissa on ainakin minulle täysin hämärän peitossa vielä ja tästä syystä suosin perinteisempiä tapoja, kuten kokeita.
No eipä ole kyselty 22 vuoteen.
Kannattaa muuten muistaa, ettei ops edes velvoita opettajia pitämään kokeita. Se velvoittaa nimenomaan ottamaan monipuolisesti huomioon jatkuvan näytön.
Itseasiassa jatkuvasta näytöstä on nyt luovuttu. Päättöarvioinnin kriteerien mukaiset näytöt ratkaisevat. Oppilaan pitää tietää, milloin hän on näyttöä antamassa.
Ai esimerkiksi tuntiosaamisella, tehtävien teolla ja harrastuneisuudella ei ole enää mitään väliä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotta oppilaiden arviointi on tasavertasta, se perustuu opetussuunnitelmassa ennakkoon määriteltyihin arviointikriteereihin, joita jokainen opettaja sitten omassa arvioinnissaan tarkastelee.
Tässä on asian ydin. Olen nuori opettaja ja työskennellyt vasta 2 vuotta alalla. Olen pannut merkille sen, että erityisesti vanhemmilla kollegoilla ei ole mitään käsitystä arvionnista. Siis siinä mielessä, että arvioinnin tulee perustua OPSin kriteereihin. Otetaan esimerkki: opettaja pitää kurssin aikana 3 itselaatimaansa koetta, joiden pohjalta hän antaa oppilaalle numeron. Kokeita ei ole kuitenkaan rakennettu arviointikriteereitä huomioiden. Näin ollen ne eivät mittaa osaamista arviointikriteeristön pohjalta ja niiden merkitys arvioinnista on näin ollen nolla.
Huvittavaa, kun 2 vuotta töissä ollut eli käytännössä keltanokka kuvittelee olevansa pätevämpi kuin 20 vuotta alalla ollut 😄
Voi se olla. Opsit ja tavoitteet ovat muuttuneet. Kaikki opettajat eivät ole muuttaneet opetustaan samalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan mielelläni huomioon aivan kaiken, mitä oppilas onnistuu näyttämään. Sekin, että huomaan oppilaan seuraavan, kuuntelevan ja ymmärtävän ihan tavallisilla tunneilla, on jatkuvaa näyttöä.
Miten osoitat/todistat tämän, jos esim. vanhemmat kysyvät? Tuo puoli arvioinnissa on ainakin minulle täysin hämärän peitossa vielä ja tästä syystä suosin perinteisempiä tapoja, kuten kokeita.
No eipä ole kyselty 22 vuoteen.
Kannattaa muuten muistaa, ettei ops edes velvoita opettajia pitämään kokeita. Se velvoittaa nimenomaan ottamaan monipuolisesti huomioon jatkuvan näytön.
Itseasiassa jatkuvasta näytöstä on nyt luovuttu. Päättöarvioinnin kriteerien mukaiset näytöt ratkaisevat. Oppilaan pitää tietää, milloin hän on näyttöä antamassa.
Näyttö voi olla joka oppitunti. Ja niin sen pitääkin olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotta oppilaiden arviointi on tasavertasta, se perustuu opetussuunnitelmassa ennakkoon määriteltyihin arviointikriteereihin, joita jokainen opettaja sitten omassa arvioinnissaan tarkastelee.
Tässä on asian ydin. Olen nuori opettaja ja työskennellyt vasta 2 vuotta alalla. Olen pannut merkille sen, että erityisesti vanhemmilla kollegoilla ei ole mitään käsitystä arvionnista. Siis siinä mielessä, että arvioinnin tulee perustua OPSin kriteereihin. Otetaan esimerkki: opettaja pitää kurssin aikana 3 itselaatimaansa koetta, joiden pohjalta hän antaa oppilaalle numeron. Kokeita ei ole kuitenkaan rakennettu arviointikriteereitä huomioiden. Näin ollen ne eivät mittaa osaamista arviointikriteeristön pohjalta ja niiden merkitys arvioinnista on näin ollen nolla.
Huvittavaa, kun 2 vuotta töissä ollut eli käytännössä keltanokka kuvittelee olevansa pätevämpi kuin 20 vuotta alalla ollut 😄
Voi se olla. Opsit ja tavoitteet ovat muuttuneet. Kaikki opettajat eivät ole muuttaneet opetustaan samalla.
Parempi niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan mielelläni huomioon aivan kaiken, mitä oppilas onnistuu näyttämään. Sekin, että huomaan oppilaan seuraavan, kuuntelevan ja ymmärtävän ihan tavallisilla tunneilla, on jatkuvaa näyttöä.
Miten osoitat/todistat tämän, jos esim. vanhemmat kysyvät? Tuo puoli arvioinnissa on ainakin minulle täysin hämärän peitossa vielä ja tästä syystä suosin perinteisempiä tapoja, kuten kokeita.
No eipä ole kyselty 22 vuoteen.
Kannattaa muuten muistaa, ettei ops edes velvoita opettajia pitämään kokeita. Se velvoittaa nimenomaan ottamaan monipuolisesti huomioon jatkuvan näytön.
Itseasiassa jatkuvasta näytöstä on nyt luovuttu. Päättöarvioinnin kriteerien mukaiset näytöt ratkaisevat. Oppilaan pitää tietää, milloin hän on näyttöä antamassa.
Ai esimerkiksi tuntiosaamisella, tehtävien teolla ja harrastuneisuudella ei ole enää mitään väliä?
Ei, jos se ei liity kriteerien mukaisiin näyttöihin. Esim. liikunnassa harrastuneisuus ei vaikuta yhtään. Vaikka olet SM-tason urheilija, ei numero ole kummoinen, jos vain riekut tunneilla.
Toisaalta näyttöihin on esimerkiksi biologiassa tullut itsenäisesti koulun ulkopuolella tehtäviä juttuja. Ne pitäisi tehdä, jos haluaa kiitettävän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan mielelläni huomioon aivan kaiken, mitä oppilas onnistuu näyttämään. Sekin, että huomaan oppilaan seuraavan, kuuntelevan ja ymmärtävän ihan tavallisilla tunneilla, on jatkuvaa näyttöä.
Miten osoitat/todistat tämän, jos esim. vanhemmat kysyvät? Tuo puoli arvioinnissa on ainakin minulle täysin hämärän peitossa vielä ja tästä syystä suosin perinteisempiä tapoja, kuten kokeita.
No eipä ole kyselty 22 vuoteen.
Kannattaa muuten muistaa, ettei ops edes velvoita opettajia pitämään kokeita. Se velvoittaa nimenomaan ottamaan monipuolisesti huomioon jatkuvan näytön.
Itseasiassa jatkuvasta näytöstä on nyt luovuttu. Päättöarvioinnin kriteerien mukaiset näytöt ratkaisevat. Oppilaan pitää tietää, milloin hän on näyttöä antamassa.
Näyttö voi olla joka oppitunti. Ja niin sen pitääkin olla.
Ei voi olla. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus harjoitella ennen näyttöä.
Tässä on asian ydin. Olen nuori opettaja ja työskennellyt vasta 2 vuotta alalla. Olen pannut merkille sen, että erityisesti vanhemmilla kollegoilla ei ole mitään käsitystä arvionnista. Siis siinä mielessä, että arvioinnin tulee perustua OPSin kriteereihin. Otetaan esimerkki: opettaja pitää kurssin aikana 3 itselaatimaansa koetta, joiden pohjalta hän antaa oppilaalle numeron. Kokeita ei ole kuitenkaan rakennettu arviointikriteereitä huomioiden. Näin ollen ne eivät mittaa osaamista arviointikriteeristön pohjalta ja niiden merkitys arvioinnista on näin ollen nolla.