Yläkoulun reaaliaineiden aineenopettaja - millaisia eri arviointitapoja käytät?
Täällä oli äsken keskustelu siitä, millä mielellä opettajat aloittavat työnsä, mutta se ilmeisesti poistettiin jostakin syystä. Keskustelusta jäi mieleen montakin asiaa, mutta yhden otan tässä esille: arviontitavat.
Kiva olisi kuulla, millaisia eri arvoitavia juttuja te muut opettajat käytätte kokeiden, vihko- ja tuntityöskentelyn ohessa?
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan mielelläni huomioon aivan kaiken, mitä oppilas onnistuu näyttämään. Sekin, että huomaan oppilaan seuraavan, kuuntelevan ja ymmärtävän ihan tavallisilla tunneilla, on jatkuvaa näyttöä.
Miten osoitat/todistat tämän, jos esim. vanhemmat kysyvät? Tuo puoli arvioinnissa on ainakin minulle täysin hämärän peitossa vielä ja tästä syystä suosin perinteisempiä tapoja, kuten kokeita.
No eipä ole kyselty 22 vuoteen.
Kannattaa muuten muistaa, ettei ops edes velvoita opettajia pitämään kokeita. Se velvoittaa nimenomaan ottamaan monipuolisesti huomioon jatkuvan näytön.
Itseasiassa jatkuvasta näytöstä on nyt luovuttu. Päättöarvioinnin kriteerien mukaiset näytöt ratkaisevat. Oppilaan pitää tietää, milloin hän on näyttöä antamassa.
Äläpä nyt puhu puuta heinää. Ihan jokainen tunti annetaan näyttöä. Esimerkiksi omassa aineessani eli äikässä päättöarvioinnissa on mm. semmoista kuin että kuuntelee, osallistuu keskusteluun, osaa antaa muille palautetta jne. Eiköhän ole kaikille selvää, että näistä näyttöä annetaan koko ajan tavallisilla tunneilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotta oppilaiden arviointi on tasavertasta, se perustuu opetussuunnitelmassa ennakkoon määriteltyihin arviointikriteereihin, joita jokainen opettaja sitten omassa arvioinnissaan tarkastelee.
Tässä on asian ydin. Olen nuori opettaja ja työskennellyt vasta 2 vuotta alalla. Olen pannut merkille sen, että erityisesti vanhemmilla kollegoilla ei ole mitään käsitystä arvionnista. Siis siinä mielessä, että arvioinnin tulee perustua OPSin kriteereihin. Otetaan esimerkki: opettaja pitää kurssin aikana 3 itselaatimaansa koetta, joiden pohjalta hän antaa oppilaalle numeron. Kokeita ei ole kuitenkaan rakennettu arviointikriteereitä huomioiden. Näin ollen ne eivät mittaa osaamista arviointikriteeristön pohjalta ja niiden merkitys arvioinnista on näin ollen nolla.
Luulen ymmärtäväni, mitä tarkoitat. Mutta kyllä opettajan täytyy luottaa, että oppikirjat on rakennettu arviointikriteerit huomioiden ja mikäli kokeissa oppikirjassa olevia asioita kysytään, ne ovat valideja arvioinnin pohjalla.
Valitettavasti totta vain osittain: jos tarkastelet arviointikriteereitä oppiaineesi osalta tarkasti ja vertaat niitä käyttämiisi kirjoihin, huomaat takuulla ettei kirjoissa ole läheskään kaikkea arviointikriteeristössä olevia sisältöjä.
Kyllä on. Jopa e-oppilaiden kirjoissa on ne minimit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotta oppilaiden arviointi on tasavertasta, se perustuu opetussuunnitelmassa ennakkoon määriteltyihin arviointikriteereihin, joita jokainen opettaja sitten omassa arvioinnissaan tarkastelee.
Tässä on asian ydin. Olen nuori opettaja ja työskennellyt vasta 2 vuotta alalla. Olen pannut merkille sen, että erityisesti vanhemmilla kollegoilla ei ole mitään käsitystä arvionnista. Siis siinä mielessä, että arvioinnin tulee perustua OPSin kriteereihin. Otetaan esimerkki: opettaja pitää kurssin aikana 3 itselaatimaansa koetta, joiden pohjalta hän antaa oppilaalle numeron. Kokeita ei ole kuitenkaan rakennettu arviointikriteereitä huomioiden. Näin ollen ne eivät mittaa osaamista arviointikriteeristön pohjalta ja niiden merkitys arvioinnista on näin ollen nolla.
Luulen ymmärtäväni, mitä tarkoitat. Mutta kyllä opettajan täytyy luottaa, että oppikirjat on rakennettu arviointikriteerit huomioiden ja mikäli kokeissa oppikirjassa olevia asioita kysytään, ne ovat valideja arvioinnin pohjalla.
Valitettavasti totta vain osittain: jos tarkastelet arviointikriteereitä oppiaineesi osalta tarkasti ja vertaat niitä käyttämiisi kirjoihin, huomaat takuulla ettei kirjoissa ole läheskään kaikkea arviointikriteeristössä olevia sisältöjä.
Kyllä on. Jopa e-oppilaiden kirjoissa on ne minimit.
Ei ole. Kaikki käytännön näyttötehtävät puuttuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan mielelläni huomioon aivan kaiken, mitä oppilas onnistuu näyttämään. Sekin, että huomaan oppilaan seuraavan, kuuntelevan ja ymmärtävän ihan tavallisilla tunneilla, on jatkuvaa näyttöä.
Miten osoitat/todistat tämän, jos esim. vanhemmat kysyvät? Tuo puoli arvioinnissa on ainakin minulle täysin hämärän peitossa vielä ja tästä syystä suosin perinteisempiä tapoja, kuten kokeita.
No eipä ole kyselty 22 vuoteen.
Kannattaa muuten muistaa, ettei ops edes velvoita opettajia pitämään kokeita. Se velvoittaa nimenomaan ottamaan monipuolisesti huomioon jatkuvan näytön.
Itseasiassa jatkuvasta näytöstä on nyt luovuttu. Päättöarvioinnin kriteerien mukaiset näytöt ratkaisevat. Oppilaan pitää tietää, milloin hän on näyttöä antamassa.
Äläpä nyt puhu puuta heinää. Ihan jokainen tunti annetaan näyttöä. Esimerkiksi omassa aineessani eli äikässä päättöarvioinnissa on mm. semmoista kuin että kuuntelee, osallistuu keskusteluun, osaa antaa muille palautetta jne. Eiköhän ole kaikille selvää, että näistä näyttöä annetaan koko ajan tavallisilla tunneilla.
Tämä keskustelu koski lähinnä reaaliaineita. Myös äikässä on oppilaalla oikeus ensin harjoitella (ja epäonnistua) ennen näyttöjen antamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotta oppilaiden arviointi on tasavertasta, se perustuu opetussuunnitelmassa ennakkoon määriteltyihin arviointikriteereihin, joita jokainen opettaja sitten omassa arvioinnissaan tarkastelee.
Tässä on asian ydin. Olen nuori opettaja ja työskennellyt vasta 2 vuotta alalla. Olen pannut merkille sen, että erityisesti vanhemmilla kollegoilla ei ole mitään käsitystä arvionnista. Siis siinä mielessä, että arvioinnin tulee perustua OPSin kriteereihin. Otetaan esimerkki: opettaja pitää kurssin aikana 3 itselaatimaansa koetta, joiden pohjalta hän antaa oppilaalle numeron. Kokeita ei ole kuitenkaan rakennettu arviointikriteereitä huomioiden. Näin ollen ne eivät mittaa osaamista arviointikriteeristön pohjalta ja niiden merkitys arvioinnista on näin ollen nolla.
Luulen ymmärtäväni, mitä tarkoitat. Mutta kyllä opettajan täytyy luottaa, että oppikirjat on rakennettu arviointikriteerit huomioiden ja mikäli kokeissa oppikirjassa olevia asioita kysytään, ne ovat valideja arvioinnin pohjalla.
Valitettavasti totta vain osittain: jos tarkastelet arviointikriteereitä oppiaineesi osalta tarkasti ja vertaat niitä käyttämiisi kirjoihin, huomaat takuulla ettei kirjoissa ole läheskään kaikkea arviointikriteeristössä olevia sisältöjä.
Kyllä on. Jopa e-oppilaiden kirjoissa on ne minimit.
Ei ole. Kaikki käytännön näyttötehtävät puuttuvat.
Näyttöjä annetaan koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan mielelläni huomioon aivan kaiken, mitä oppilas onnistuu näyttämään. Sekin, että huomaan oppilaan seuraavan, kuuntelevan ja ymmärtävän ihan tavallisilla tunneilla, on jatkuvaa näyttöä.
Miten osoitat/todistat tämän, jos esim. vanhemmat kysyvät? Tuo puoli arvioinnissa on ainakin minulle täysin hämärän peitossa vielä ja tästä syystä suosin perinteisempiä tapoja, kuten kokeita.
No eipä ole kyselty 22 vuoteen.
Kannattaa muuten muistaa, ettei ops edes velvoita opettajia pitämään kokeita. Se velvoittaa nimenomaan ottamaan monipuolisesti huomioon jatkuvan näytön.
Itseasiassa jatkuvasta näytöstä on nyt luovuttu. Päättöarvioinnin kriteerien mukaiset näytöt ratkaisevat. Oppilaan pitää tietää, milloin hän on näyttöä antamassa.
Äläpä nyt puhu puuta heinää. Ihan jokainen tunti annetaan näyttöä. Esimerkiksi omassa aineessani eli äikässä päättöarvioinnissa on mm. semmoista kuin että kuuntelee, osallistuu keskusteluun, osaa antaa muille palautetta jne. Eiköhän ole kaikille selvää, että näistä näyttöä annetaan koko ajan tavallisilla tunneilla.
Tämä keskustelu koski lähinnä reaaliaineita. Myös äikässä on oppilaalla oikeus ensin harjoitella (ja epäonnistua) ennen näyttöjen antamista.
Siis onko vaikka esitelmissä ensin harjoittelukerrat ja vasta sitten joku THE NÄYTTÖ?
Ai vaikka liikunnassa saa lintsata ja perseillä jatkuvasti, kunhan jollain "näyttökerralla" juoksee kovimman ajan ja saa kympin?
No ei.
Kun olin eräiden aineiden opettajana, niin ei siinä loppujen lopuksi kauaa mennyt, kun oli itselleni jo selvää, minkä numeron oppilas oli milloinkin kyseessä.
Koe oli lähinnä vain vahvistus asialle, useimmiten aivan turha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotta oppilaiden arviointi on tasavertasta, se perustuu opetussuunnitelmassa ennakkoon määriteltyihin arviointikriteereihin, joita jokainen opettaja sitten omassa arvioinnissaan tarkastelee.
Tässä on asian ydin. Olen nuori opettaja ja työskennellyt vasta 2 vuotta alalla. Olen pannut merkille sen, että erityisesti vanhemmilla kollegoilla ei ole mitään käsitystä arvionnista. Siis siinä mielessä, että arvioinnin tulee perustua OPSin kriteereihin. Otetaan esimerkki: opettaja pitää kurssin aikana 3 itselaatimaansa koetta, joiden pohjalta hän antaa oppilaalle numeron. Kokeita ei ole kuitenkaan rakennettu arviointikriteereitä huomioiden. Näin ollen ne eivät mittaa osaamista arviointikriteeristön pohjalta ja niiden merkitys arvioinnista on näin ollen nolla.
Luulen ymmärtäväni, mitä tarkoitat. Mutta kyllä opettajan täytyy luottaa, että oppikirjat on rakennettu arviointikriteerit huomioiden ja mikäli kokeissa oppikirjassa olevia asioita kysytään, ne ovat valideja arvioinnin pohjalla.
Valitettavasti totta vain osittain: jos tarkastelet arviointikriteereitä oppiaineesi osalta tarkasti ja vertaat niitä käyttämiisi kirjoihin, huomaat takuulla ettei kirjoissa ole läheskään kaikkea arviointikriteeristössä olevia sisältöjä.
Kyllä on. Jopa e-oppilaiden kirjoissa on ne minimit.
Ei ole. Kaikki käytännön näyttötehtävät puuttuvat.
Näyttöjä annetaan koko ajan.
Osassa oppiaineissa on erikseen määriteltyjä näyttötehtäviä, jotka esitellään sitten harjoittelun jälkeen kerralla. Asiaan ei välttämättä palata enää kertaakaan uudelleen. Oppiaineiden välillä on melkoiset erot tässä.
Kiitettävän kriteeri:
"Oppilas osaa
koostaa ohjeiden
mukaisesti laa-
jahkon ja huolel-
lisesti toteutetun
perinteisen tai
digitaalisen kas-
vikokoelman tai
muun digitaali-
sen eliökokoel-
man."
" Oppilas suunnit-
telee ja toteut-
taa kasvatusko-
keen, arvioi ko-
keen tulosten
luotettavuutta
sekä selittää, mi-
ten kasvatuskoe
liittyy tarkastel-
tavaan biologi-
seen ilmiöön.
"
Vierailija kirjoitti:
Ai vaikka liikunnassa saa lintsata ja perseillä jatkuvasti, kunhan jollain "näyttökerralla" juoksee kovimman ajan ja saa kympin?
No ei.
Liikunnan kriteerit eivät toimi noin. Ja tämä keskustelu koski lähinnä reaaliaineita.
Uinti on näyttötehtävä, muut tämän tyyppisiä:
"Oppilas työsken-
telee kaikkien
kanssa ja edistää
ryhmän toimin-
taa ja oppimista."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan mielelläni huomioon aivan kaiken, mitä oppilas onnistuu näyttämään. Sekin, että huomaan oppilaan seuraavan, kuuntelevan ja ymmärtävän ihan tavallisilla tunneilla, on jatkuvaa näyttöä.
Miten osoitat/todistat tämän, jos esim. vanhemmat kysyvät? Tuo puoli arvioinnissa on ainakin minulle täysin hämärän peitossa vielä ja tästä syystä suosin perinteisempiä tapoja, kuten kokeita.
No eipä ole kyselty 22 vuoteen.
Kannattaa muuten muistaa, ettei ops edes velvoita opettajia pitämään kokeita. Se velvoittaa nimenomaan ottamaan monipuolisesti huomioon jatkuvan näytön.
Itseasiassa jatkuvasta näytöstä on nyt luovuttu. Päättöarvioinnin kriteerien mukaiset näytöt ratkaisevat. Oppilaan pitää tietää, milloin hän on näyttöä antamassa.
Äläpä nyt puhu puuta heinää. Ihan jokainen tunti annetaan näyttöä. Esimerkiksi omassa aineessani eli äikässä päättöarvioinnissa on mm. semmoista kuin että kuuntelee, osallistuu keskusteluun, osaa antaa muille palautetta jne. Eiköhän ole kaikille selvää, että näistä näyttöä annetaan koko ajan tavallisilla tunneilla.
Tämä keskustelu koski lähinnä reaaliaineita. Myös äikässä on oppilaalla oikeus ensin harjoitella (ja epäonnistua) ennen näyttöjen antamista.
Siis onko vaikka esitelmissä ensin harjoittelukerrat ja vasta sitten joku THE NÄYTTÖ?
Reaaliaineiden esitelmissä/tutkielmissa tms. pitäisi toimia näin. Eli ensin opetetetaan tekemään joku juttu, harjoitellaan sitä ja sitten näytetään opittiinko ja minkä verran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan mielelläni huomioon aivan kaiken, mitä oppilas onnistuu näyttämään. Sekin, että huomaan oppilaan seuraavan, kuuntelevan ja ymmärtävän ihan tavallisilla tunneilla, on jatkuvaa näyttöä.
Miten osoitat/todistat tämän, jos esim. vanhemmat kysyvät? Tuo puoli arvioinnissa on ainakin minulle täysin hämärän peitossa vielä ja tästä syystä suosin perinteisempiä tapoja, kuten kokeita.
No eipä ole kyselty 22 vuoteen.
Kannattaa muuten muistaa, ettei ops edes velvoita opettajia pitämään kokeita. Se velvoittaa nimenomaan ottamaan monipuolisesti huomioon jatkuvan näytön.
Itseasiassa jatkuvasta näytöstä on nyt luovuttu. Päättöarvioinnin kriteerien mukaiset näytöt ratkaisevat. Oppilaan pitää tietää, milloin hän on näyttöä antamassa.
Äläpä nyt puhu puuta heinää. Ihan jokainen tunti annetaan näyttöä. Esimerkiksi omassa aineessani eli äikässä päättöarvioinnissa on mm. semmoista kuin että kuuntelee, osallistuu keskusteluun, osaa antaa muille palautetta jne. Eiköhän ole kaikille selvää, että näistä näyttöä annetaan koko ajan tavallisilla tunneilla.
Tämä keskustelu koski lähinnä reaaliaineita. Myös äikässä on oppilaalla oikeus ensin harjoitella (ja epäonnistua) ennen näyttöjen antamista.
Siis onko vaikka esitelmissä ensin harjoittelukerrat ja vasta sitten joku THE NÄYTTÖ?
Reaaliaineiden esitelmissä/tutkielmissa tms. pitäisi toimia näin. Eli ensin opetetetaan tekemään joku juttu, harjoitellaan sitä ja sitten näytetään opittiinko ja minkä verran.
Tässä esimerkit tälläisestä kriteeristä:
" Oppilas osaa to-
teuttaa raken-
teeltaan selkeän
maantieteellisen
tutkimuksen.
Oppilas havain-
nollistaa ja esit-
tää tuloksiaan
monipuolisesti
geomedian avulla
ja liittää tutki-
mustulokset
osaksi maantie-
teellisiä ilmiöitä"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan mielelläni huomioon aivan kaiken, mitä oppilas onnistuu näyttämään. Sekin, että huomaan oppilaan seuraavan, kuuntelevan ja ymmärtävän ihan tavallisilla tunneilla, on jatkuvaa näyttöä.
Miten osoitat/todistat tämän, jos esim. vanhemmat kysyvät? Tuo puoli arvioinnissa on ainakin minulle täysin hämärän peitossa vielä ja tästä syystä suosin perinteisempiä tapoja, kuten kokeita.
No eipä ole kyselty 22 vuoteen.
Kannattaa muuten muistaa, ettei ops edes velvoita opettajia pitämään kokeita. Se velvoittaa nimenomaan ottamaan monipuolisesti huomioon jatkuvan näytön.
Itseasiassa jatkuvasta näytöstä on nyt luovuttu. Päättöarvioinnin kriteerien mukaiset näytöt ratkaisevat. Oppilaan pitää tietää, milloin hän on näyttöä antamassa.
Äläpä nyt puhu puuta heinää. Ihan jokainen tunti annetaan näyttöä. Esimerkiksi omassa aineessani eli äikässä päättöarvioinnissa on mm. semmoista kuin että kuuntelee, osallistuu keskusteluun, osaa antaa muille palautetta jne. Eiköhän ole kaikille selvää, että näistä näyttöä annetaan koko ajan tavallisilla tunneilla.
Tämä keskustelu koski lähinnä reaaliaineita. Myös äikässä on oppilaalla oikeus ensin harjoitella (ja epäonnistua) ennen näyttöjen antamista.
Siis onko vaikka esitelmissä ensin harjoittelukerrat ja vasta sitten joku THE NÄYTTÖ?
Reaaliaineiden esitelmissä/tutkielmissa tms. pitäisi toimia näin. Eli ensin opetetetaan tekemään joku juttu, harjoitellaan sitä ja sitten näytetään opittiinko ja minkä verran.
Tässä esimerkit tälläisestä kriteeristä:
" Oppilas osaa to-
teuttaa raken-
teeltaan selkeän
maantieteellisen
tutkimuksen.
Oppilas havain-
nollistaa ja esit-
tää tuloksiaan
monipuolisesti
geomedian avulla
ja liittää tutki-
mustulokset
osaksi maantie-
teellisiä ilmiöitä"
Enemmän kannattaisi opettajan miettiä, miten olla mahdollisimman hyvä opettamaan, jotta oppilaat oppivat tekemään näitä asioita.
Eikö koulussa käydä siksi, että opitaan elämää varten? Miksei oman opetuksen laatu ole yhtä monen viestin aihe kuin se, millä perusteilla numeroita todistukseen lätkitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai vaikka liikunnassa saa lintsata ja perseillä jatkuvasti, kunhan jollain "näyttökerralla" juoksee kovimman ajan ja saa kympin?
No ei.Liikunnan kriteerit eivät toimi noin. Ja tämä keskustelu koski lähinnä reaaliaineita.
Uinti on näyttötehtävä, muut tämän tyyppisiä:
"Oppilas työsken-
telee kaikkien
kanssa ja edistää
ryhmän toimin-
taa ja oppimista."
Opetetaanko koulussa uintia niin paljon, että sen perusteella voidaan arvioida oppilaita? Mikäli muistan, uintitunteja on niin vähän, etteivät ne riitä edes alkeellisen uimataidon saavuttamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan mielelläni huomioon aivan kaiken, mitä oppilas onnistuu näyttämään. Sekin, että huomaan oppilaan seuraavan, kuuntelevan ja ymmärtävän ihan tavallisilla tunneilla, on jatkuvaa näyttöä.
Miten osoitat/todistat tämän, jos esim. vanhemmat kysyvät? Tuo puoli arvioinnissa on ainakin minulle täysin hämärän peitossa vielä ja tästä syystä suosin perinteisempiä tapoja, kuten kokeita.
No eipä ole kyselty 22 vuoteen.
Kannattaa muuten muistaa, ettei ops edes velvoita opettajia pitämään kokeita. Se velvoittaa nimenomaan ottamaan monipuolisesti huomioon jatkuvan näytön.
Itseasiassa jatkuvasta näytöstä on nyt luovuttu. Päättöarvioinnin kriteerien mukaiset näytöt ratkaisevat. Oppilaan pitää tietää, milloin hän on näyttöä antamassa.
Äläpä nyt puhu puuta heinää. Ihan jokainen tunti annetaan näyttöä. Esimerkiksi omassa aineessani eli äikässä päättöarvioinnissa on mm. semmoista kuin että kuuntelee, osallistuu keskusteluun, osaa antaa muille palautetta jne. Eiköhän ole kaikille selvää, että näistä näyttöä annetaan koko ajan tavallisilla tunneilla.
Tämä keskustelu koski lähinnä reaaliaineita. Myös äikässä on oppilaalla oikeus ensin harjoitella (ja epäonnistua) ennen näyttöjen antamista.
Siis onko vaikka esitelmissä ensin harjoittelukerrat ja vasta sitten joku THE NÄYTTÖ?
Reaaliaineiden esitelmissä/tutkielmissa tms. pitäisi toimia näin. Eli ensin opetetetaan tekemään joku juttu, harjoitellaan sitä ja sitten näytetään opittiinko ja minkä verran.
Tässä esimerkit tälläisestä kriteeristä:
" Oppilas osaa to-
teuttaa raken-
teeltaan selkeän
maantieteellisen
tutkimuksen.
Oppilas havain-
nollistaa ja esit-
tää tuloksiaan
monipuolisesti
geomedian avulla
ja liittää tutki-
mustulokset
osaksi maantie-
teellisiä ilmiöitä"Enemmän kannattaisi opettajan miettiä, miten olla mahdollisimman hyvä opettamaan, jotta oppilaat oppivat tekemään näitä asioita.
Eikö koulussa käydä siksi, että opitaan elämää varten? Miksei oman opetuksen laatu ole yhtä monen viestin aihe kuin se, millä perusteilla numeroita todistukseen lätkitään?
Keskustelun otsikko olisi silloin eri. Nyt kysyttiin arvioinnista.
Toivottavasti kukaan ei käytä Gaussin käyrää. Tuo on ihan liikaa valtaa saanut pirun keksintö, jonka käytöstä pitäisi luopua kokonaan. Vaikka 95 prosenttia kokeeseen osallistujista saikin täydet pisteet on heillä kaikilla oikeus parhaaseen arvosanaan. Se vain osoittaa kokeen olleen liian helppo. Gaussin käyrän mukaan taas kaikilla täydet pisteet saaneilla ei välttämättä ole oikeutta parhaaseen arvosanaan ja pahimmassa tapauksessa esim. 98/100 saanut voi saada jopa hylätyn, jos on joukon huonoin tulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan mielelläni huomioon aivan kaiken, mitä oppilas onnistuu näyttämään. Sekin, että huomaan oppilaan seuraavan, kuuntelevan ja ymmärtävän ihan tavallisilla tunneilla, on jatkuvaa näyttöä.
Miten osoitat/todistat tämän, jos esim. vanhemmat kysyvät? Tuo puoli arvioinnissa on ainakin minulle täysin hämärän peitossa vielä ja tästä syystä suosin perinteisempiä tapoja, kuten kokeita.
No eipä ole kyselty 22 vuoteen.
Kannattaa muuten muistaa, ettei ops edes velvoita opettajia pitämään kokeita. Se velvoittaa nimenomaan ottamaan monipuolisesti huomioon jatkuvan näytön.
Itseasiassa jatkuvasta näytöstä on nyt luovuttu. Päättöarvioinnin kriteerien mukaiset näytöt ratkaisevat. Oppilaan pitää tietää, milloin hän on näyttöä antamassa.
Äläpä nyt puhu puuta heinää. Ihan jokainen tunti annetaan näyttöä. Esimerkiksi omassa aineessani eli äikässä päättöarvioinnissa on mm. semmoista kuin että kuuntelee, osallistuu keskusteluun, osaa antaa muille palautetta jne. Eiköhän ole kaikille selvää, että näistä näyttöä annetaan koko ajan tavallisilla tunneilla.
Tämä keskustelu koski lähinnä reaaliaineita. Myös äikässä on oppilaalla oikeus ensin harjoitella (ja epäonnistua) ennen näyttöjen antamista.
Siis onko vaikka esitelmissä ensin harjoittelukerrat ja vasta sitten joku THE NÄYTTÖ?
Reaaliaineiden esitelmissä/tutkielmissa tms. pitäisi toimia näin. Eli ensin opetetetaan tekemään joku juttu, harjoitellaan sitä ja sitten näytetään opittiinko ja minkä verran.
Tässä esimerkit tälläisestä kriteeristä:
" Oppilas osaa to-
teuttaa raken-
teeltaan selkeän
maantieteellisen
tutkimuksen.
Oppilas havain-
nollistaa ja esit-
tää tuloksiaan
monipuolisesti
geomedian avulla
ja liittää tutki-
mustulokset
osaksi maantie-
teellisiä ilmiöitä"Enemmän kannattaisi opettajan miettiä, miten olla mahdollisimman hyvä opettamaan, jotta oppilaat oppivat tekemään näitä asioita.
Eikö koulussa käydä siksi, että opitaan elämää varten? Miksei oman opetuksen laatu ole yhtä monen viestin aihe kuin se, millä perusteilla numeroita todistukseen lätkitään?
Keskustelun otsikko olisi silloin eri. Nyt kysyttiin arvioinnista.
On kuvaavaa, että kiinnostaa enemmän oppilaan arviointi kuin oman opetuksen taso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai vaikka liikunnassa saa lintsata ja perseillä jatkuvasti, kunhan jollain "näyttökerralla" juoksee kovimman ajan ja saa kympin?
No ei.Liikunnan kriteerit eivät toimi noin. Ja tämä keskustelu koski lähinnä reaaliaineita.
Uinti on näyttötehtävä, muut tämän tyyppisiä:
"Oppilas työsken-
telee kaikkien
kanssa ja edistää
ryhmän toimin-
taa ja oppimista."Opetetaanko koulussa uintia niin paljon, että sen perusteella voidaan arvioida oppilaita? Mikäli muistan, uintitunteja on niin vähän, etteivät ne riitä edes alkeellisen uimataidon saavuttamiseen.
Pitäisi opettaa. Jos ei opeteta, niin reksin kautta kunnan päättäviin elimiin valitus. He päättävät rahoituksesta. Uintiretket ovat valtavan kalliita.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti kukaan ei käytä Gaussin käyrää. Tuo on ihan liikaa valtaa saanut pirun keksintö, jonka käytöstä pitäisi luopua kokonaan. Vaikka 95 prosenttia kokeeseen osallistujista saikin täydet pisteet on heillä kaikilla oikeus parhaaseen arvosanaan. Se vain osoittaa kokeen olleen liian helppo. Gaussin käyrän mukaan taas kaikilla täydet pisteet saaneilla ei välttämättä ole oikeutta parhaaseen arvosanaan ja pahimmassa tapauksessa esim. 98/100 saanut voi saada jopa hylätyn, jos on joukon huonoin tulos.
Gaussin käyrästä on luovuttu jo vuosikymmeniä sitten.
Eli jos sanotaan, että näyttö on joka tunnilla, niin se riittää. Ok.