Tunnetko ketään orvoksi jäänyttä, miten tämä on selvinnyt elämästä?

Naapurin tyttö oli alle kouluikäinen. Hän esitti asian hyvin arkisesti kuin se olisi ollut itsestäänselvyys mitä oli tapahtunut. Käsittääkseni tyttö sopeutui hyvin perheeseen minne muutti asumaan. Nyt on jo nuori nainen ja pärjää elämässä hyvin. Perheen vanhemmat adoptoi tytön.

Petteri orpo.

Koulussani oli yksi, jonka molemmat vanhemmat kuolivat kun hän oli 15-vuotias. En tuntenut tuota tyyppiä henkilökohtaisesti, mutta käsittääkseni jäi asumaan itsekseen.

Minkä ikäisestä muuten vielä puhutaan orvoksi jäämisestä? Mietin tässä että tuo 15 vuotta on jo vähän siinä ja siinä, ei vielä työelämässä oleva aikuinen mutta ei kuitenkaan täysin avutonkaan.

Isäni toinen lapsi. Meillä on eri äidit, sama isä. Isämme kuoli kun minä olin 7v ja hän 1v. Hänen äitinsä kuoli myöhemmin ja hän asui lapsuutensa ja nuoruutensa sukulaisperheessä ja tietääkseni hänellä menee hyvin.

Samassa harrastusryhmässä oli tyttö jonka vanhemmat kuoli kun tämä oli teini. Sai perinnön.

En tunne mutta tiedän. Orpouteen liittyy myös väkivaltainen traumaattinen lapsuus. Jäi vieläpä aikalailla heitteille kun täytti 18 v. ja sosiaalihuollon velvollisuudet päättyi. Nykyään kai pärjää ihan ok, on perhe ja työ ja koulutus. Mutta selvästi näki käytöksestä ja ulkomuodosta että vaikeaa on, vaikka ihan "yhteiskuntakelpoinen" olikin.