miksi lapselliset suhtautuvat niin nuivasti lapsettomiin?
Kummallista piikittelyä esim siitä, jos lapseton on nukkunut pitkään tai jos lapseton viettää näköistään lomaa?
Kommentit (340)
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomien elämä nyt vaan on niin samperin helppoa. Ei se kateutta ole, en antaisi lapsiani pois mistään hinnasta. Ehkä siinä jotenkin projisoi itseään, että omakin elämä oli tuollaista ennen ja että kylläpä sitä silloin tulikin valitettua turhista asioista. Enpä tiedä. Itse en kyllä välttämään edes allekirjoita että suhtautuisin lapsettomiin mitenkään nuivasti mutta jäävipä minä olen sanomaan siitä miltä heistä tuntuu.
Ei todellakaan ole. Monella lapsettomalla on vaikeampi asioita elämässään kuin mitä perheellisellä tulee koskaan olemaan. Moni perheellinen on tottunut helppoon elämään ja siksi elämä tuntuu perheellisenä vaikeana. Esim itselläni on ollut ihan oikeitakin vastoinkäymisiä elämässä, siihen nähden nykyinen perhe-elämä on ihan lastenleikkiä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat eivät ymmärrä sitä työn määrää, mikä perheellisillä on. Ja että lapsista ja muista ihmisistä huolehtiminen on maailman tärkein asia. Siksi pitää välillä laittaa oma minä taka-alalle. Toisista huolehtiminen on aikuiseksi tulemisen yksi vaihe. Ei tarvitse hankkia lapsia, mutta välittäkää nyt edes jostakusta!
En ymmärrä tätä ajatusta, että lapseton ei välittäisi kenestäkään muusta kuin itsestään. Varmasti välittää ihan samalla tapaa läheisistään ja ystävistään kuin ne, jotka ovat lapset hankkineet. Muutenkin ajatus siitä, että ihminen kasvaa itse aikuiseksi vasta, kun on hankkinut lapsia, on täysin absurdi.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä maailmat ei yksinkertaisesti kohtaa. Lapsettomat ovat ihmisenä joskus epäkypsiä ja ymmärtämättömiä lapsellisten elämää kohtaan, ei kuitenkaan aina.
Enemmänhän se on toistepäin. Lapsettomat joutuvat jatkuvasti joustamaan perheellisten takia ja perheellisten epäkypsyyden takia. Perheellinen luulee, että kun hän on päättänyt pullauttaa lapsia maailmaan, niin koko maailman pitää myötäillä häntä. Vaikka lapseton olisi vakavasti sairas tms niin perheellinen muistaa aina kertoa, kuinka hänen oma elämänsä on rankkaa kun on niiiiiiiiiiiiiiiiin rankkaa hoitaa itsetehtyjä lapsia :D :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat eivät ymmärrä sitä työn määrää, mikä perheellisillä on. Ja että lapsista ja muista ihmisistä huolehtiminen on maailman tärkein asia. Siksi pitää välillä laittaa oma minä taka-alalle. Toisista huolehtiminen on aikuiseksi tulemisen yksi vaihe. Ei tarvitse hankkia lapsia, mutta välittäkää nyt edes jostakusta!
Moni asia vaatii vielä enemmän työtä kuin perhe eikä ole edes itse valittua. Perhe-elämä on aika helppoa moneen muuhun elämässä sattuvaan asiaan nähden ja kaiken lisäksi se on kuitenkin itse valittu asia, joten ei siitä pidä muille valittaa.
Tuntuu vähän koomilselta kun perheellinen, joka on itse valinnut perustaa perheen valittaa elämänsä raskaudesta henkilölle, jonka elämä on kymmenen kertaa perheellisen elämää haastavampaa. Mutta mitäpä eivät itsekkäät lisääntyjät tekisi. Luulen, että monella perheellisellä valittajalla on ollut helppo elämä ja siksi työmäärä tuntuu raskaalta.
Se vaan menee niin, että mitä enemmän perheenjäseniä, sen todennäköisempää on, että joku sairastuu tai teloo itsensä tai kohtaa muita vaikeuksia. Sillä lapsettomalla on vaan ne omat ongelmansa. On aika luonnollista, että perheellinen puhuu vaikka lapsensa tapaturmasta, jos sellainen on tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateellisuus. Itse olen sinkku ja lasten lukumäärä 0. Tulen taloudellisesti hyvin toimeen, voin tehdä mitä huvittaa miettimättä sen tarkemmin, duunissa menee uran kannalta oikein hyvin, matkustan paljon vapaajalla ynm..
Minä joudun kuuntelemaan usein kavereitten valituksia siitä että lapset (perhe) sitoo heitä ja ei pysty enää elää vapaasti. Ymmärrän heidän tuskaa, mutta ei ole minun ongelma. Mutta en myöskään vedä hernettä nenään siitä kun tuska purkautuu minuun, kun ymmärrän taustan ja mekanismin.
Etkö sä ikinä valita kavereille mitään? Ylipäänsä en ymmärrä, että miten kavereille valituksesta pitäisi vetää herne nenään, koska eikö se ole yleensä ihan normaalia kertoa kavereille myös huonoista jutuista. Tai ihan yhtä hyvin ton tokan kappaleen voisi kääntää toisin päin:
Minä joudun kuuntelemaan usein kavereitten valituksia siitä että töissä menee huonosti. Ymmärrän heidän tuskaa, mutta ei ole minun ongelma. Mutta en myöskään vedä hernettä nenään siitä kun tuska purkautuu minuun, kun ymmärrän taustan ja mekanismin.
Jostain syystä lapsista tai perhe-elämästä ei koskaan saisi kertoa kenellekään mitään, koska "ketään ei kiinnosta sun tylsät lapset", mutta on ihan normaalia keskustella toisten lomista, harrastuksista tai poliittisista mielipiteistä. Mua kiinnostaa ihan yhtä vähän/paljon sun haavipalloharrastus tai Turkin loma kuin lapsetkin.
Juu, mä olem kans samaa mieltä, että kaverit ovat niitä joille kerrotaan ja joiden kanssa keskustellaan sekä hyvistä että huonoista asioista.
No, yksi kavereistani ei halua kuulla kuin positiivisia asioita. Elämän pitäisi olla yhtä Instagramia, ei yhtään negatiivista juttua.
Toinen kavereistani ei koskaan juttele negatiivisista asioista, kun hän ei kuulema viitsi vaivata kavereitaa negatiivilla asioilla eli ei juttele ollenkaan sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se kateudesta johdu. Ne lapsettomat vain eivät oikeastaan tunnu muuta kuin ylikasvaneilta teineiltä. Nukutaan puoleen päivään jne.
Lapsettomissa ei tietenkään ole työssäkäyviä.
Käyhän moni teinikin töissä.
Kyse on aikuisista ihmisistä. Hae apua tuohon aikuisten ihmisten lapsen tasolle laskemiseen.
Eikö rehellinen vastaus kelpaa? Te kovasti kyllä haluaisitte, että me perheelliset olisimme kateellisia teidän sinkkujen elämästä, mutta höpsis. Meille te ette vaan ole samalla tavalla aikuisiksi laskettavia ihmisiä. Välillä säälittääkin, kun teillä ei ole kukaan kaipaamassa teitä kotiin tai kömpimässä kainaloon aamuyöstä.
Niitä samperin kulissiliittoja joita pääsin kaverin kautta näkemään ei käy millään tasolla kateeksi. Joillekin sopii tommonen elämä. Mä en ite halua vetää mielialalääkettä jaksaakseni kulisseihin perustuvaa arkea. Ole sä siellä niin mä jatkan täällä.
Täällä ehdotettu kateutta. Kateus on viimeinen tunne mitä heitä kohtaan on. Eiköhän asia ole täysin päin vastoin. En ihmisenä olisi mistään hinnasta jättänyt lapsia kokematta, se on kehittänyt ihmisenä kaikkein eniten. Lapsettomat voivat olla itsekeskeisiä, sen olen huomannut niistä joita itse näin nelikymppisenä tunnen. Puhe on minä minä- tasoa, eivät ole oikein päässeet kehittymään siitä eteenpäin.
Sori aloittaja mutta tuntuu että asia on ihan päinvastoin. Osa lapsettomista on nykyään vähän kuin ääripään kasvissyöjät. Toisten valintoja ei voi hyväksyä sitten millään. Poikkeuksena onneksi oman lähipiirini lapsettomat.
En haluaisi vängätä asiasta joka on jokaisen oma valinta enkä ole itse arvostelemassa toisten valintoja. Olisitte onnellisia ja tyytyväisiä ettekä jatkuvasti kynnet pystyssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat eivät ymmärrä sitä työn määrää, mikä perheellisillä on. Ja että lapsista ja muista ihmisistä huolehtiminen on maailman tärkein asia. Siksi pitää välillä laittaa oma minä taka-alalle. Toisista huolehtiminen on aikuiseksi tulemisen yksi vaihe. Ei tarvitse hankkia lapsia, mutta välittäkää nyt edes jostakusta!
Moni asia vaatii vielä enemmän työtä kuin perhe eikä ole edes itse valittua. Perhe-elämä on aika helppoa moneen muuhun elämässä sattuvaan asiaan nähden ja kaiken lisäksi se on kuitenkin itse valittu asia, joten ei siitä pidä muille valittaa.
Tuntuu vähän koomilselta kun perheellinen, joka on itse valinnut perustaa perheen valittaa elämänsä raskaudesta henkilölle, jonka elämä on kymmenen kertaa perheellisen elämää haastavampaa. Mutta mitäpä eivät itsekkäät lisääntyjät tekisi. Luulen, että monella perheellisellä valittajalla on ollut helppo elämä ja siksi työmäärä tuntuu raskaalta.
Se vaan menee niin, että mitä enemmän perheenjäseniä, sen todennäköisempää on, että joku sairastuu tai teloo itsensä tai kohtaa muita vaikeuksia. Sillä lapsettomalla on vaan ne omat ongelmansa. On aika luonnollista, että perheellinen puhuu vaikka lapsensa tapaturmasta, jos sellainen on tapahtunut.
Lapsettomalla ei ole vain omat ongelmansa. Minulla, lapsettomalla, on lähipiirissäni hyvin vakavia ongelmia, pahempia kuin monella perheellisellä.
Olen myös huomannut, kun itselläni on hauskaa vapaa-ajanviettoa, voi mennä tapahtumiin, jotka ei ole tarkoitettu lapsille jne. Vapaus on ihanaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei se kateudesta johdu. Ne lapsettomat vain eivät oikeastaan tunnu muuta kuin ylikasvaneilta teineiltä. Nukutaan puoleen päivään jne.
Kun itse ollaan "niin aikuisia". Kummasti nämä "teininukkumiset" jne. maittaa kun tulee ero ja lapset ei ole aina kotona tai viimeistään sitten kun lapset muuttavat omilleen...
Vierailija kirjoitti:
Sori aloittaja mutta tuntuu että asia on ihan päinvastoin. Osa lapsettomista on nykyään vähän kuin ääripään kasvissyöjät. Toisten valintoja ei voi hyväksyä sitten millään. Poikkeuksena onneksi oman lähipiirini lapsettomat.
En haluaisi vängätä asiasta joka on jokaisen oma valinta enkä ole itse arvostelemassa toisten valintoja. Olisitte onnellisia ja tyytyväisiä ettekä jatkuvasti kynnet pystyssä.
Varmasti moni onkin, mutta tottakai kynnet nousevat joskus pystyyn, jos esim perheellinen yrittää saada loman heinäkuuksi lasten veruukkella. Katsos, kun ei ole lapsettoman ongelma hoitaa kenenkään lasten hoito ongelmia. Perheessä isä ja äiti voivat olla vuoron perään lomalla, niin lastenhoitokin järjestyy.
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat eivät ymmärrä sitä työn määrää, mikä perheellisillä on. Ja että lapsista ja muista ihmisistä huolehtiminen on maailman tärkein asia. Siksi pitää välillä laittaa oma minä taka-alalle. Toisista huolehtiminen on aikuiseksi tulemisen yksi vaihe. Ei tarvitse hankkia lapsia, mutta välittäkää nyt edes jostakusta!
Veikkaan, että moni lapseton juuri ymmärtääkin sen työnmäärän ja siksi on tajunnut olla lähtemättä koko hommaan. En voisi kuvitellakaan, että työpäivän jälkeen pitäisi vielä hakea mukulat hoidosta, käydä kaupassa ja tehdä koko perheelle ruokaa. Hattua nostan lapsellisille, itse en pystyisi.
Vierailija kirjoitti:
Täällä ehdotettu kateutta. Kateus on viimeinen tunne mitä heitä kohtaan on. Eiköhän asia ole täysin päin vastoin. En ihmisenä olisi mistään hinnasta jättänyt lapsia kokematta, se on kehittänyt ihmisenä kaikkein eniten. Lapsettomat voivat olla itsekeskeisiä, sen olen huomannut niistä joita itse näin nelikymppisenä tunnen. Puhe on minä minä- tasoa, eivät ole oikein päässeet kehittymään siitä eteenpäin.
Omien geenien palvominen ylikansoittuneella maapallolla on itsekkäin teko jonka ihminen voi tehdä. Muistetaan se taas tässä välissä. Lisääntyvä ihminen on aina itsekäs, lisääntymättä jättävä voi olla tai olla olematta.
Lapsen hankkineet ovat epäitsekkäämpiä, se on luonnollista. Tietysti se kuulostaa itsekkäältä lapsettomien korvaan kun ne lapset menevät kaiken muun edelle kuten näistäkin kommenteista on luettavissa. Ja kyllä, luonnollisesti oma perhe ja lapset menevät kaiken muun edelle omassa elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Oisko kateutta? Lapsettomat on yleensä hyvin toimeentulevia. Vanha sanonta sanoo,että lapsi tuo leivän pöytään. Joo pienistä lapsista saa lisiä siinä mielessä sanonta pitää paikkaansa mut isommista lapsista niitä lisiä ei saa kuin pienet lapsilisät. Silloin ne vie leivän suusta. Perheillä on isot kulut. Harvat lapsiperheet rikkaita.
Ei pidä paikkaansa. Vaikka on lapseton niin ei välttämättä ole hyvin toimeentuleva. Jos näyttää ulospäin hyvinvoivalta niin se sitä tarkoita että on rikas. Päinvastoin moni asia on lapsettomalle kalliimpi ja perheelliset saavat paitsi enemmän tukia rahana niin myös työpaikkoja puolta helpommin vaikka tekisi töitä puolta huonommin ja aina olosi saikulla kuin vastaava perheetön. Perheellisellä on enemmän rahaa käytössä, mytta eivöt sitä rahaa välttämättä osaa arvostaa ollenkaan ja rahaa kuluu täysin turhanpöiväisiin ostoksiin kun taas perheetön ladjee jokaisen viimeisen euronkin. Perheettömiä on paljon huonopalkkaisissa pskaduuneissa varsinkin nuorempina, heräät klo 04 kuuteen töihin ja saat palkaksi tonnin. Perheettömällä ei ole ketään joka auttaa. Perheettömälle kaikki on kalliimpaa.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen hankkineet ovat epäitsekkäämpiä, se on luonnollista. Tietysti se kuulostaa itsekkäältä lapsettomien korvaan kun ne lapset menevät kaiken muun edelle kuten näistäkin kommenteista on luettavissa. Ja kyllä, luonnollisesti oma perhe ja lapset menevät kaiken muun edelle omassa elämässä.
No eivät todella ole epäitsekkäimpiä :D Vähättelevät jatkuvasti lapsettomien asioita ja yrittävät omia heinäkuun lomat itselleen. Mitä epäitsekästä tuossa on?
Vierailija kirjoitti:
Lapsen hankkineet ovat epäitsekkäämpiä, se on luonnollista. Tietysti se kuulostaa itsekkäältä lapsettomien korvaan kun ne lapset menevät kaiken muun edelle kuten näistäkin kommenteista on luettavissa. Ja kyllä, luonnollisesti oma perhe ja lapset menevät kaiken muun edelle omassa elämässä.
Lapsen hankkiminen on nimenomaan itsekästä. Jäädään pois työelämästä ja kansoitetaan liikaa maapalloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen hankkineet ovat epäitsekkäämpiä, se on luonnollista. Tietysti se kuulostaa itsekkäältä lapsettomien korvaan kun ne lapset menevät kaiken muun edelle kuten näistäkin kommenteista on luettavissa. Ja kyllä, luonnollisesti oma perhe ja lapset menevät kaiken muun edelle omassa elämässä.
No eivät todella ole epäitsekkäimpiä :D Vähättelevät jatkuvasti lapsettomien asioita ja yrittävät omia heinäkuun lomat itselleen. Mitä epäitsekästä tuossa on?
Tässäkin perheellinen ajattelee, että kaikki ovat samasta muotista veistettyjä ja kaikilla on heinäkuu lomakuukausi. Tietysti työaika on virastoaika ma-pe 08-16 ja ainut oikea työ on virastotyö.
Moni asia vaatii vielä enemmän työtä kuin perhe eikä ole edes itse valittua. Perhe-elämä on aika helppoa moneen muuhun elämässä sattuvaan asiaan nähden ja kaiken lisäksi se on kuitenkin itse valittu asia, joten ei siitä pidä muille valittaa.
Tuntuu vähän koomilselta kun perheellinen, joka on itse valinnut perustaa perheen valittaa elämänsä raskaudesta henkilölle, jonka elämä on kymmenen kertaa perheellisen elämää haastavampaa. Mutta mitäpä eivät itsekkäät lisääntyjät tekisi. Luulen, että monella perheellisellä valittajalla on ollut helppo elämä ja siksi työmäärä tuntuu raskaalta.