Lue keskustelun säännöt.
Ateistit, käykö lapsenne riparin?
30.07.2023 |
Millaiseen ratkaisuun olette päätyneet ja kuinka paljon vanhemmat ohjasi lapsen päätöstä? Riparin puolesta puhuu ainakin se että kaveritkin menee riparille ja omakohtaiset kokemukset kirkon toiminnasta auttaa saamaan paremman käsityksen kansankirkosta, josta tietäminen kuuluu yleissivistykseen. Tavallisilla ripareilla ei myöskään tuputeta mitään (kuulemma kaikki isosetkaan ei usko mihinkään, vaan moni menee isoseksi pelkästään siksi kun leireillä on niin kivaa). Kukaan ei myöskään pakota riparin käyvää lasta liittymään kirkkoon ja osallistumaan konfirmaatioon, vaan lapselle voidaan muutenkin järjestää riparin jälkeen omat juhlat lahjoineen. Eli miten on? Kannattaako lapsen käydä protu, ripari vai molemmat?
Kommentit (143)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen peruspalstalaiseen verrattaessa aika nuori. Riparin käyneenä voin sanoa, että meidän porukasta suurin osa kävi ihan muodollisuuden vuoksi. Muutkin kävivät niin tietenkin pitää myös itse käydä -ajatustyylillä. Mutta tuota, ehkä en vain asu niin uskonnollisella alueella. Vaikka kuulutaan kaikki kirkkoon :D Mitä tästä edes voi sanoa.. Suurin osa tuskin uskoi niihin höpötyksiin, mutta saatiinpa pois alta ja sukulaiset iloisia.
Uskonto on aika henkilökohtainen asia eikä sitä välttämättä tuoda esiin kun yleisilmapiiri on sitä vastaan ja on noloa uskoa mihinkään tänä päivänä. Itsekin kävin riparin ja kuulun edelleen kirkkoon. Lapsena sain paljon voimia rukouksista kun olin koulukiusattu, uskoin, että asiat menevät vielä joskus paremmin. Siksi koen, että uskonto on tärkeää ja omat lapseni laitan kirkon kerhoihin ja leireille. Ei siinä ole mitään pahaa.
Omalla lapsellani ei ollut muuttomme jälkeen heti ystäviä, joten laitoin hänet partioon. Väitän että auttoi enemmän kuin mikään uskonto.
Ja partiossahan on sitä uskontokasvatusta myös. Iltahartaudet leireillä sun muut.
Partio on nykyään uskonnoton. Siellä kyllä opetetaan kunnioittamaan kaikkien uskontoja ja erilaisia elämän filosofioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No onpa hyvä, jos rippikoulussa ei nykyään tuputeta mitään. (En kyllä ymmärrä miksi ateisti sen haluaisi käydä.) Minun aikanani 80-luvulla oli pakko lausua uskontunnustus kirkossa konfirmaatiossa :(
Kyllä se lausutaan edelleen.
Ainakin 4 vuotta sitten lausuttiin kun viimeksi oma lapsi oli ripillä
Kyseessähän on konfirmaatio, vahvistaminen.
Menee. Meillä noihin suhtaudutaan kultuuriin kuuluvina rituaaleina ja riitteinä. Käsittääkseni lähes kaikissa kulttuureissa on aikuistumista ja itsenäistymistä juhlistava aikuistumisriitti nuorille. Täällä se on rippijuhlat.
Mulle ei ole mitään merkitystä sillä, tuleeko lapsesta kirkon jäsen. Valistan kirkollisverosta, ja siinä se. En suhtaudu minkäänlaisella vakavuudella tuollaisiin jäsenyyksiin, ovat kuin kirja- tai sukkakerho mulle.
On kyllä sääli jos näin on. Leirinuotiot ja iltahartaudet ovat kyllä isossa porukassa todella mieleenpainuvia kokemuksia.
Minä kävin lapsena seurakunnan järjestämässä harrastekerhossa jonka kautta käytiin pari kertaa vuodessa muutaman päivän leirillä samoissa seurakunnan rantakeskuksissa joissa riparitkin järjestettiin.
Rippileirin tapaan noistakin jäi mieleen se että oli ihan kivaa olla samanikäisten kavereiden kanssa "mökillä" poissa kotoa ja leirinuotiot sekä meressä uinti ja saunominen olivat hauskempia kaveriporukalla.
Ainoa negatiivinen asia joka jäi mieleen oli se ihme uskonnollinen höpinä joka käänteessä ja iltapalallakin piti olla rukoilevinaan ennen kuin sai syötävää. Rippileirillä sitä joutui lisäksi opiskelemaan tuntitolkulla. Ilman tätä osuutta sinne olisi voinut mennä ihan mielellään.
Omat lapset ovatkin menneet protulle mutta se nyt ei niin säväytä kun joukkueurheilun ansiosta ovat ympäri vuoden muutenkin peli- ja turnausmatkoilla oman jengin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
No onpa hyvä, jos rippikoulussa ei nykyään tuputeta mitään. (En kyllä ymmärrä miksi ateisti sen haluaisi käydä.) Minun aikanani 80-luvulla oli pakko lausua uskontunnustus kirkossa konfirmaatiossa :(
Meille uskontunnustus on kulttuuriin kuuluva loru. En usko loitsuihin, joten koen olevani ateistina aivan turvassa uskontunnustuksen aikanakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin itselleni oli aivan yhdentekevä kokemus. Ärsyttävää että kirkkoon kuuluvat vanhemmat eivät edes kysyneet haluanko mennä, joten oletin että vaihtoehtoja ei ollut. Ateistivanhempien luulisi antavan lapselleen mahdollisuuden tehdä omat valintansa
Vierailija kirjoitti:
Menee. Meillä noihin suhtaudutaan kultuuriin kuuluvina rituaaleina ja riitteinä. Käsittääkseni lähes kaikissa kulttuureissa on aikuistumista ja itsenäistymistä juhlistava aikuistumisriitti nuorille. Täällä se on rippijuhlat.
Mulle ei ole mitään merkitystä sillä, tuleeko lapsesta kirkon jäsen. Valistan kirkollisverosta, ja siinä se. En suhtaudu minkäänlaisella vakavuudella tuollaisiin jäsenyyksiin, ovat kuin kirja- tai sukkakerho mulle.
Taidan kuulua eri kulttuuriin, kun en ole itse eikä lapsetkaan ole tarvinneet rippileirejä aikuistuakseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän siinä uskonnossa niin pelottaa, että lasta ei voi kastaa eikä laittaa riparille? Ootteko te menneet siitä jotenkin rikki? Minusta lapset voisivat paremmin tänä päivänä jos heillä olisi samanlainen uskonnonopetus kuin itselläni oli aikoinaan. Tämän päivän yolo-ajattelu kasvattaa vastuuttomia ja huonosti käyttäytyviä nuoria joilla ei ole mitään suurempaa elämän tarkoitusta.
Tyypillistä uskovaisen ajattelua: toisen maailmankatsomuksella ei ole mitään väliä, vaan uskonnon mukaan pitäisi silti elää, vaikka ei itse siihen uskoisikaan. Että silloin edes näyttäisi siltä, että kaikki uskovat, ihan sama vaikka ei olisi tottakaan. No, näinhän kirkon piirissä on pakotettu ihmiset toimimaan vuosisatojen ajan - nykyisin sitten joitain häiritsee, kun vihdoin aidon valinnanvapauden aikana moni jättääkin kirkon ja uskonnon. Kun ei tarvitse esittää.
Mikä on aito valinnanvapaus jos vanhempi päättää oman maailmankatsomuksensa mukaan opettaa lapselleen ettei mihinkään tarvitse uskoa. Kyllä ihmisellä on myös henkinen puoli ja tämä koitetaan nyt kokonaan sammuttaa. Uskon, että suuriosa vanhemmista rukoilee kun lapsi on vaikka tehohoidossa, silloin se uskonnollisuus nostaa päätänsä viimeistään.
Yksikään lapseni ei ole koskaan ollut tehohoidossa, mutta yksi lapseni on kyllä kuollut. Ei vaikuttanut omaan asenteeseeni uskontoja kohtaan millään tavalla. Ne uskoo jotka haluaa, objektiivisesti ottaen mitään näyttöä totuuden puolesta ei ole. Lapsen kuolema ei ole näyttöä sen enempää puolesta kuin vastaankaan, joten mitäpä se heilauttaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän siinä uskonnossa niin pelottaa, että lasta ei voi kastaa eikä laittaa riparille? Ootteko te menneet siitä jotenkin rikki? Minusta lapset voisivat paremmin tänä päivänä jos heillä olisi samanlainen uskonnonopetus kuin itselläni oli aikoinaan. Tämän päivän yolo-ajattelu kasvattaa vastuuttomia ja huonosti käyttäytyviä nuoria joilla ei ole mitään suurempaa elämän tarkoitusta.
Tyypillistä uskovaisen ajattelua: toisen maailmankatsomuksella ei ole mitään väliä, vaan uskonnon mukaan pitäisi silti elää, vaikka ei itse siihen uskoisikaan. Että silloin edes näyttäisi siltä, että kaikki uskovat, ihan sama vaikka ei olisi tottakaan. No, näinhän kirkon piirissä on pakotettu ihmiset toimimaan vuosisatojen ajan - nykyisin sitten joitain häiritsee, kun vihdoin aidon valinnanvapauden aikana moni jättääkin kirkon ja uskonnon. Kun ei tarvitse esittää.
Mikä on aito valinnanvapaus jos vanhempi päättää oman maailmankatsomuksensa mukaan opettaa lapselleen ettei mihinkään tarvitse uskoa. Kyllä ihmisellä on myös henkinen puoli ja tämä koitetaan nyt kokonaan sammuttaa. Uskon, että suuriosa vanhemmista rukoilee kun lapsi on vaikka tehohoidossa, silloin se uskonnollisuus nostaa päätänsä viimeistään.
No minkä mukaan sen voisi päättää jos ei oman? Maailmassa on satoja uskontoja. Minkä minä niistä valitsen lapselleni, jos en itse usko niistä mihinkään? Eikö se teidän Jumala sitä paitsi kutsu mukaan ne jotka haluaa?
Kyllä, Jumala kutsuu ne, jotka kuulevat Jumalan äänen. Joh. 5:25 ja Joh. 10:27
Kaikki eivät kuule. Matt. 12:13,17
Olen itse käynyt riparin vuonna -95 ja kyllä se minusta oli enemmänkin sellainen nuorten sinkkutapahtuma, jossa kovasti tsuumailtiin että olisiko siellä kivoja poikia/tyttöjä. Tämä taisi olla itselläni ihan päällimmäinen syy sinne menoon. 😂 Suosituin hetki oli se kun iltaruoan jälkeen sai ostaa kanttiinista karkkia. Osa kävi nurkan takana tupakalla, sitä ei pahemmin kyttäilty. Mitähän muuta siitä on jäänyt mieleen. 🤔 yöllä karkailtiin ikkunasta poikien huoneisiin ja isoset joutui metsästämään meitä takaisin huoneisiin aamuyöhön asti. Sovittiin myös siitä että konfirmaatiopäivän iltana kokoonnutaan rantaan juomaan pussikaljaa. En tiedä tuliko joku uskoon. Itse en tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän siinä uskonnossa niin pelottaa, että lasta ei voi kastaa eikä laittaa riparille? Ootteko te menneet siitä jotenkin rikki? Minusta lapset voisivat paremmin tänä päivänä jos heillä olisi samanlainen uskonnonopetus kuin itselläni oli aikoinaan. Tämän päivän yolo-ajattelu kasvattaa vastuuttomia ja huonosti käyttäytyviä nuoria joilla ei ole mitään suurempaa elämän tarkoitusta.
Tyypillistä uskovaisen ajattelua: toisen maailmankatsomuksella ei ole mitään väliä, vaan uskonnon mukaan pitäisi silti elää, vaikka ei itse siihen uskoisikaan. Että silloin edes näyttäisi siltä, että kaikki uskovat, ihan sama vaikka ei olisi tottakaan. No, näinhän kirkon piirissä on pakotettu ihmiset toimimaan vuosisatojen ajan - nykyisin sitten joitain häiritsee, kun vihdoin aidon valinnanvapauden aikana moni jättääkin kirkon ja uskonnon. Kun ei tarvitse esittää.
Mikä on aito valinnanvapaus jos vanhempi päättää oman maailmankatsomuksensa mukaan opettaa lapselleen ettei mihinkään tarvitse uskoa. Kyllä ihmisellä on myös henkinen puoli ja tämä koitetaan nyt kokonaan sammuttaa. Uskon, että suuriosa vanhemmista rukoilee kun lapsi on vaikka tehohoidossa, silloin se uskonnollisuus nostaa päätänsä viimeistään.
Ei siihen henkiseen puoleen kristinuskoa tai muita patriarkaalisia uskontoja tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän seuraavaksi ihmettelet.
"Vegaanit, opetatteko lapsenne syömään veristä T-luupihviä?"
Haluatko lapsesi helvettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saa itse päättää. Itse en olisi halunnut rippikoulua käydä mutta kunnon tapakristityt vanhemmat pakottivat. Erosin kirkosta heti kun täytin 18 eikä rippikoulusta jäänyt mieleen mitään, ei edes kavereita.
Tottakai, että pääsee halutessaan kirkkohäihin.
Minun lapset sai itse valita käyvätkö vai ei. Kerroimme, että jos haluaa joskus,kirkkohäät, niin on oltava ripari käytynä. Itse erosin kirkosta heti kun kummilapsi kastettiin. Kirkkoon voi aina liittyä takaisin jos haluaa.
Oman kohdalla ei vielä ajankohtaista. Siskon nuorempi oli jopa isosena riparilla. Nuori on ateisti itsekin, kuten kuulemma yli puolet muistakin isosista mutta ripari on kuulemma kiva muiden nuorten kanssa ja vaikka palkka on pieni, niin tekeminen on enimmäkseen mukanaan.
Sinällään hyvä, että nykynuoret eivät juuri innostu muinaisista taikauskoista.
Eihän suomalaiset perinteet korvaudu jonkun toisen uskonnon perinteillä vaikka oliskin ateisti. Nimenomaan silloin ei usko mihinkään.
Toisaalta esimerkiksi joulua vietetään monessa maassa jossa ei edes olla juurikaan kristittyjä.
Ja esimerkiksi kristityt Egyptissä on aika erilaisia luterilaisiin tapauskovaisiin verrattuna.
Tosi kummallisia ajatuksia ihmisillä että kristinusko = suomalaiset perinteet. Kirkkohan sulautti kaikki vanhat juhlat itseensä. Juhannukseenkin ympättiin Johannes Kastajan päivä. Veikkaan, että moni uskossa olijakaan ei vietä silloin tätä pyhää,vaan polttelee pakanakokkoja ja juo alkoholia ihan muista syistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"kansankirkosta, josta tietäminen kuuluu yleissivistykseen"
Miten niin? Miten kuuluu yleissivistykseen tietää jostain organisaatiosta, johon ei itse kuulu? Tuo kansankirkko-sanakin alkaa olla vähän muinaisjäänne, kun päivä päivältä pienempi osa kansasta on jäseniä.
No miksi yleissivistykseen kuuluu tietää mitään Ruotsista, jos ei ole koskaan käynyt siellä eikä koskaan aiokaan käydä siellä?
Eiköhän ne yleissivistykseen kuuluvat kohdat opeteta ihan siellä yleissivistävässä peruskoulussa. Ei sitä varten tarvitse mennä mihinkään Ruotsi-leirillekään.
Miten joku voi olla niin lapsellinen että uskoo että koulujen opetus on jotenkin ideologia-vapaata? Siellähän opetetaan ihan puppua.
Totta, uskonnon"opetus" on täyttä puppua.
No minkä mukaan sen voisi päättää jos ei oman? Maailmassa on satoja uskontoja. Minkä minä niistä valitsen lapselleni, jos en itse usko niistä mihinkään? Eikö se teidän Jumala sitä paitsi kutsu mukaan ne jotka haluaa?