Ateistit, käykö lapsenne riparin?

Oma lapseni kävi protu-leirin. Ei ollut kiinnostunut rippileiristä. Protua tosin ehdotin hänelle itse, hän ei ollut tiennyt sellaisesta aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on sääli, että vanhemmat riistää lapselta tällaisen kokemuksen. Omasta kirkkoon kuulumisesta voi päättää nuori itsekin myöhemmin mutta ripari on silti mukava kokemus ja lapset saa siitä paljon iloa.

Olen eri mieltä kanssasi, vaikka olenkin uskova. Ripari on (tai ainakin sen on tarkoitus olla) vahvasti uskonnollinen tapahtuma, johon kuuluu olennaisena osana uskonnonharjoitus. Kaikki halukkaat uskonnosta riippumatta saa toki osallistua siihen, mutta mielestäni on surullista, että jotkut näkee sen ensisijaisesti mukavana kokemuksena josta kaikki lapset uskonnosta riippumatta saa paljon iloa. Ymmärrän oikein hyvin niitä, jotka ei tahdo lapsensa osallistuvan vieraan uskonnon harjoittamiseen.

Minkä vieraan uskonnon? Riparille tulisi mielestäni päästä ne ketkä ovat kastettuja ja kuuluvat kirkkoon. Riparilla käytävät asiat tulisi olla jo jollain tapaa tuttuja jos lapsi on saanut kotonansa edes jonkinlaisen kasvatuksen aiheeseen.

Kirkko on eri mieltä kanssasi. Ottavat mielellään kaikki sinne ja kastavat sitten ennen konfirmaatiota. Ei varmasti ole vara nyrpistellä nenää yhdellekkään joka haluaa mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Mä oon niin anarkistiateisti, että mun lapset saavat päättää asian ihan itse.

Toisin sanoen lapsesi eivät opi mitään.  Ehkä anarkian vanhemman esimerkistä. 

Itse tykkäsin riparista. Olin ja olen edelleen ateisti. Lapseni on kastettu, vaikka en kuulu kirkkoon. Mieheni kuuluu. Asia oli hänelle tärkeä, minulle nimenantoseremoniassa veisattu virsi ja papin paikallaolo eivät olleet kynnyskysymyksiä. Eivät vielä ole ripari-ikäisiä, mutta todennäköisesti menevät moporahojen toivossa riparille. Ja kun kaveritkin menevät.

Olemme ateisteja, lapsia ei ole kastettu, kukaan meistä ei ole koskaan kuulunut kirkkoon. Lapset osallistuvat ET-opetukseen. Ei tulisi mieleenkään, että joku menisi riparille. Ei tullut myöskään lasten mieleen.

Aika outo kysymys.

Vähän kuin ev-luteilta kysyisi johkuvatko he hanukkaa tai eid-juhlaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä uskonnossa niin pelottaa, että lasta ei voi kastaa eikä laittaa riparille? Ootteko te menneet siitä jotenkin rikki? Minusta lapset voisivat paremmin tänä päivänä jos heillä olisi samanlainen uskonnonopetus kuin itselläni oli aikoinaan. Tämän päivän yolo-ajattelu kasvattaa vastuuttomia ja huonosti käyttäytyviä nuoria joilla ei ole mitään suurempaa elämän tarkoitusta.

Mä uskon kristinuskon jumalaan yhtä vähän kuin voimakristalleihin ja manifestointiin. En lähettäisi lastani johonkin kivistä voimaantumisen viikoille tai kastaisi jonkun shamaanin nimeen.

.

Nykyajan nuoret on sitäpaitsi nyky-yhteiskunnan tulos. Ihan voi jokainen katsoa peiliin ja miettiä omaa osaansa. Kristinusko ja yolo-ajattelu ei ole toisensa poissulkevia asioita, sen voi todeta katsomalla vaikka Yhdysvaltoja.

Mielestäni nuoret ovat juurikin omien vanhempien kasvatusmallien tuloksia eikä kovin ylpeitä voi kovinkaan moni vanhempi olla. Lapsuuden uskon riistäminen on mielestäni itsekäs teko vanhemmilta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä uskonnossa niin pelottaa, että lasta ei voi kastaa eikä laittaa riparille? Ootteko te menneet siitä jotenkin rikki? Minusta lapset voisivat paremmin tänä päivänä jos heillä olisi samanlainen uskonnonopetus kuin itselläni oli aikoinaan. Tämän päivän yolo-ajattelu kasvattaa vastuuttomia ja huonosti käyttäytyviä nuoria joilla ei ole mitään suurempaa elämän tarkoitusta.

Tarkoitat, että pitää pelotella puolikuoliaaksi helvetintulella? Tullaan synnintuntoon.

Ilmeisesti olet mennyt rikki. Eiköhän se tee jokaisella hyvää, että omia valintoja voi arvioida synnintunnon kautta eikä helvetintulella pelottelukaan ole pahasta jos nuori jättää tekemättä sen vuoksi väärin. En ymmärrä mikä tässä on nyt ongelma.

Tarkoitatko, että pitäisi eheytyä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se lapsi saa itse päättää. Ei teiniä voi vaan lähettää tai olla lähettämättä.

Vamhemmilla on täysi oikeus päättää, meneekö lapsi riparille vai ei.

No eikä ole. Ei pappi suostu konfirmoimaan nuorta joka sanoo ettei halua. Sehän edellyttää uskontunnustuksenkin. Ei siihen voi ketään pakottaa.

Ei käynyt. Ei kuulu kirkkoon.

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä uskonnossa niin pelottaa, että lasta ei voi kastaa eikä laittaa riparille? Ootteko te menneet siitä jotenkin rikki? Minusta lapset voisivat paremmin tänä päivänä jos heillä olisi samanlainen uskonnonopetus kuin itselläni oli aikoinaan. Tämän päivän yolo-ajattelu kasvattaa vastuuttomia ja huonosti käyttäytyviä nuoria joilla ei ole mitään suurempaa elämän tarkoitusta.

En usko, että lasta edes voisi kastaa, jos vanhemmat eivät itsekään kuulu kirkkoon. Kasteessahan lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi. En ainakaan itse tunne mitään tarvetta olla seurakunnan jäsen, ja en myöskään ymmärrä, miksi lapsi pitäisi laittaa riparille. En tietenkään opeta tai tyrkytä lapselle sellaista uskontoa, jota en tunnusta itsekään ja jonka oppien mukaan en usko. Mikäli lapsi itse myöhemmin tuntee vetoa johonkin uskontoon, se on hänen oma asiansa.

Juuri nuorin lapsistani on riparilla.

Yksi lapsistani ei ole käynyt rippikoulua, koska ei halunnut lukea uskontunnustusta, johon ei usko.

Kävi, koska kaveritkin kävivät. Oli kuulemma ihan hauskaa :) Kävivät keskellä yötä soutamassa järvellä, siitä tuli sanomista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä uskonnossa niin pelottaa, että lasta ei voi kastaa eikä laittaa riparille? Ootteko te menneet siitä jotenkin rikki? Minusta lapset voisivat paremmin tänä päivänä jos heillä olisi samanlainen uskonnonopetus kuin itselläni oli aikoinaan. Tämän päivän yolo-ajattelu kasvattaa vastuuttomia ja huonosti käyttäytyviä nuoria joilla ei ole mitään suurempaa elämän tarkoitusta.

Mä uskon kristinuskon jumalaan yhtä vähän kuin voimakristalleihin ja manifestointiin. En lähettäisi lastani johonkin kivistä voimaantumisen viikoille tai kastaisi jonkun shamaanin nimeen.

.

Nykyajan nuoret on sitäpaitsi nyky-yhteiskunnan tulos. Ihan voi jokainen katsoa peiliin ja miettiä omaa osaansa. Kristinusko ja yolo-ajattelu ei ole toisensa poissulkevia asioita, sen voi todeta katsomalla vaikka Yhdysvaltoja.

Mielestäni nuoret ovat juurikin omien vanhempien kasvatusmallien tuloksia eikä kovin ylpeitä voi kovinkaan moni vanhempi olla. Lapsuuden uskon riistäminen on mielestäni itsekäs teko vanhemmilta

Lapseni on saanut uskoa vaikka mihin lapsena. On ollut joulupukkia, pääsiäispupua, hammaskeiju, joku Slovakialainen pyhimys johon kaverit uskoi ja joka toi kenkään yöllä karkkia, keijuja, peikkoja, näkki, nukkumatti*** koko poppoo. Jos jotain turvaa on tarvinnut näkymättömistä tyypeistä, niin ei voi kyllä väittää etteikö olisi ollut tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä uskonnossa niin pelottaa, että lasta ei voi kastaa eikä laittaa riparille? Ootteko te menneet siitä jotenkin rikki? Minusta lapset voisivat paremmin tänä päivänä jos heillä olisi samanlainen uskonnonopetus kuin itselläni oli aikoinaan. Tämän päivän yolo-ajattelu kasvattaa vastuuttomia ja huonosti käyttäytyviä nuoria joilla ei ole mitään suurempaa elämän tarkoitusta.

En usko, että lasta edes voisi kastaa, jos vanhemmat eivät itsekään kuulu kirkkoon. Kasteessahan lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi. En ainakaan itse tunne mitään tarvetta olla seurakunnan jäsen, ja en myöskään ymmärrä, miksi lapsi pitäisi laittaa riparille. En tietenkään opeta tai tyrkytä lapselle sellaista uskontoa, jota en tunnusta itsekään ja jonka oppien mukaan en usko. Mikäli lapsi itse myöhemmin tuntee vetoa johonkin uskontoon, se on hänen oma asiansa.

Voi kastaa. Uskokaa nyt että tämä on nuoren oma päätös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en lähetä niitä myöskään koraanikouluun....

Ei sitten tullut mieleen, että ateistiperheen lapsi saattaa itse haluta riparille tai ainakin miettiä pitäisikö sinne mennä kun kerran kaveritkin menee?

-ap

Meillä lasten annettiin valita. Eivät menneet vaikka kaverit menikin. Ihmeellinen käsitys, että johonkin uskontoon pitää liittyä, koska kaverit ja koska sitten saa nittä riparilahjoja 

Olen peruspalstalaiseen verrattaessa aika nuori. Riparin käyneenä voin sanoa, että meidän porukasta suurin osa kävi ihan muodollisuuden vuoksi. Muutkin kävivät niin tietenkin pitää myös itse käydä -ajatustyylillä. Mutta tuota, ehkä en vain asu niin uskonnollisella alueella. Vaikka kuulutaan kaikki kirkkoon :D Mitä tästä edes voi sanoa.. Suurin osa tuskin uskoi niihin höpötyksiin, mutta saatiinpa pois alta ja sukulaiset iloisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä uskonnossa niin pelottaa, että lasta ei voi kastaa eikä laittaa riparille? Ootteko te menneet siitä jotenkin rikki? Minusta lapset voisivat paremmin tänä päivänä jos heillä olisi samanlainen uskonnonopetus kuin itselläni oli aikoinaan. Tämän päivän yolo-ajattelu kasvattaa vastuuttomia ja huonosti käyttäytyviä nuoria joilla ei ole mitään suurempaa elämän tarkoitusta.

Tarkoitat, että pitää pelotella puolikuoliaaksi helvetintulella? Tullaan synnintuntoon.

Ilmeisesti olet mennyt rikki. Eiköhän se tee jokaisella hyvää, että omia valintoja voi arvioida synnintunnon kautta eikä helvetintulella pelottelukaan ole pahasta jos nuori jättää tekemättä sen vuoksi väärin. En ymmärrä mikä tässä on nyt ongelma.

Tarkoitatko, että pitäisi eheytyä?

Eheytyä mistä? Jos lapsi ei esimerkiksi varasta kaupasta sen vuoksi, että on synnintuntoinen niin eikö silloin uskontokasvatus ole ollut vain hyvä asia?

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä uskonnossa niin pelottaa, että lasta ei voi kastaa eikä laittaa riparille? Ootteko te menneet siitä jotenkin rikki? Minusta lapset voisivat paremmin tänä päivänä jos heillä olisi samanlainen uskonnonopetus kuin itselläni oli aikoinaan. Tämän päivän yolo-ajattelu kasvattaa vastuuttomia ja huonosti käyttäytyviä nuoria joilla ei ole mitään suurempaa elämän tarkoitusta.

Ei pelota. En kuulu kirkkoon joten ei mun lapsikaan kuulu kirkkoon. Lapsi saa itse päättää uskontonsa.

Höpöhöpö. Antiikin Kreikassa on länsimaisen sivistyksen kehto, ja ne olivat muuten pakanoita, kristittyjen silmissä. Kristinusko halvaannutti kaiken kehityksen tuhanneksi vuodeksi.

Katolinen kirkko on kyllä ylläpitänyt antaumuksella kreikkalaiseen korkeakulttuuriin kuulunutta aikuisten miesten ja esipuberteettisten poikien suhdetta vaikka unohtikin siihen kuuluneen pedagogisen osuuden. Ja kukon pojan isälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä uskonnossa niin pelottaa, että lasta ei voi kastaa eikä laittaa riparille? Ootteko te menneet siitä jotenkin rikki? Minusta lapset voisivat paremmin tänä päivänä jos heillä olisi samanlainen uskonnonopetus kuin itselläni oli aikoinaan. Tämän päivän yolo-ajattelu kasvattaa vastuuttomia ja huonosti käyttäytyviä nuoria joilla ei ole mitään suurempaa elämän tarkoitusta.

Mä uskon kristinuskon jumalaan yhtä vähän kuin voimakristalleihin ja manifestointiin. En lähettäisi lastani johonkin kivistä voimaantumisen viikoille tai kastaisi jonkun shamaanin nimeen.

.

Nykyajan nuoret on sitäpaitsi nyky-yhteiskunnan tulos. Ihan voi jokainen katsoa peiliin ja miettiä omaa osaansa. Kristinusko ja yolo-ajattelu ei ole toisensa poissulkevia asioita, sen voi todeta katsomalla vaikka Yhdysvaltoja.

Mielestäni nuoret ovat juurikin omien vanhempien kasvatusmallien tuloksia eikä kovin ylpeitä voi kovinkaan moni vanhempi olla. Lapsuuden uskon riistäminen on mielestäni itsekäs teko vanhemmilta

Mun vanhemmat oli monin tavoin percstä ja olen katkerakin, mutta uskonnottomuudesta en ole kyllä osannut olla tai koe että multa olus riistetty mitään. Olen tapauskovaisesta perheestä jossa oli joulukirkot sun muut, mutta jo lapsena pidin Raamatun ihmeitä ihan humpuukina.