Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Riina aikoo hakea lääketieteelliseen ensi vuonna - seitsemättä kertaa - miksei Riina jo opi???
30.07.2023 |
Jo kuudes hakukerta ilman opiskelupaikkaa. Ja kymppitonni mennyt pelkkiin valmennuskursseihin.
Miksei Riina mene ulkomaille opiskelemaan lääkäriksi, kun ei mitään muuta ammattia halua?
Hän olisi jo valmis lääkäri, jos olisi älynnyt ajoissa.
Kommentit (852)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riinalle plan B, haet Suomeen vielä kerran ja samalla ulkomaille. Ulkomaan haku esim. Riikaan maksaa noin 100 e ja yo todistuksen voisi pyytää yo lautakunnalta jo valmiiksi englanniksi. En muista enää pitikö lukion päättötodistus käännättää. Sitten jos ei ovet aukea Suomessa voi lähteä ulkomaille eikä mene taas yhtä vuotta hukkaan. Koitat miltä se lääketieteen opiskelu tuntuu ja pärjäätkö siinä ja ulkomailla. Älä enää hukkaa aikaa.
Tuo hyvä suunnitelma,jos rahotus kunnossa, sitä tarvitaan aina ,varsinkin ulkomailla.
Ja sitä tarvitaan paljon.
Moni luulee että halvassa maassa halpaa asua ja opiskella...
Lääkäri ei työtöntä päivää näe.
Lääkärinä tienaat väh 5 tonnia käteen, supparina alle 2 ja puolet vuodesta et mitään, kun luet.
Nopeasti tulee kuitattua rahat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jokäntsuus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On täysin Riinan asia, ei kuulu mielle!
Itse on julkisuuteen pyrkinyt aiheella. Ei ole varmasti ainoa nuori jolle käynyt noin. Ehkä kannattaisi valita toinen ura tai ulkomaille lähtö.
Nykyään pääsee julkkikseksi helposti.
Voi juoda ykkösellä väkevää limpskaa niin että hapottaa.
Tai heittää voltin ilmassa ja turauttaa paskat ilmassa.
Ei se silti tarkoita että pitäisi maalittaa ihmisiä miten tahansa, jos heillä on superkykyjä, vaikka saada hylsyjä lääkiksen pääsykokeesta 17x.
Se kertoo vain sinusta ja asenteestasi elämään, jos kommentoit toisista ilkeästi.
Jos mun tytärtä kohdeltais noin, niin tulisin tönimään rinnuksista ja nostaisin katsee yläviistoon uhmakkaaseen asentoon.
Pahat on pahoja sanotaan, mutta aina voit valita.
Jos haluaa pitää omat asiansa ja tyhmyytensä vain omana tai lähipiirin tiedossa niin niitä asioitaan ei kannata lähteä puimaan julkisesti lehdissä tai somessa.
Jos minun tyttäreni olisi noin typerä kuin Riina niin ajattelisin että kaikki palaute mikä tulee tuollaisen jutun jälkeen on aivan itsensä ansaitsemaa.
Mutta kun pitää omat asiat omina niin aina löytyy joku, joka tekee lehtijutun sinusta vaikka itse et ole tarjoutunut millään tavalla lehteen tekemään haastattelua, päinvastoin, olet kieltäynyt haastatteluista. Aina löytyy joku toimittaja joka tekee jutun riinoista vaikka tässä Riina esiintyy sinuna. Luvatta.
No taatusti kukaan ei tee juttua jostain nobodysta, jolla älli ei riitä päästä yliopistoon, mikäli ei itse mene vastaamaan niihin lehtien kyselyihin, joissa kysytään oletko kokenut sitä taikka tätä . Taatusti on itse suostunut haastatteluunkin. Ja mikäli antaa haastattelun voi vielä vaatia ,että saa lukea ja hyväksyä jutun ennenkuin se julkaistaan.
En ole koskaan suostunut haastatteluun. Kerran on pyydetty haastatteluun, mutta olen kieltäytynyt ja jatkossakin kieltäydyn, aina, mutta sitähän toimittaja ei hyväksy vaan alkaa tehdä päivittäin juttuja minusta, nobodysta ilman lupaa.
Vierailija kirjoitti:
Aika monella saattaa olla vääristynyt kuva lääkärin ammatista. Varmaan minullakin oli. Olen aina pärjännyt hyvin koulussa, yläaste ja lukio sujuivat hyvin aika minimaalisella panostuksella. Sitten kun pääsin lääkikseen niin se oli kyllä aika kova isku vasten kasvoja. Opinnot etenevät todella kovalla tahdilla. Tietomäärä on valtava ja asioita pitää sisäistää hyvin nopeasti. Pitää sietää jatkuvaa epävarmuutta siitä, että asioita ei uran alussa osaa kovinkaan hyvin. Joitain toimenpiteitä on päässyt opiskeluaikana harjoittelemaan hyvällä tuurilla kerran, huonolla tuurilla on vain nähnyt kun joku muu tekee. Vastuu on todella iso, ei sitä osannut edes kuvitella. Potilailla on sellainen käsitys, että lääkäri tietää kaiken. Monesti hoitajillakin on tällainen käsitys. Iso osa potilaiden ongelmista ei välttämättä edes liity mitenkään lääketieteeseen. Sisäänottomääriä on kasvatettu ja samalla yliopistojen resursseja leikattu. Opetuksen taso ei ole lähelläkään sitä mitä se oli joskus 15 vuotta sitten, kun sisäänottomäärät olivat paljon pienemmät.
Lääkärin ammatti on hieno, mielenkiintoinen ja palkitseva. Mutta kyllä siinä on nurjatkin puolensa. Moni lääkäri uupuu uransa varrella, koska vaatimukset ovat todella kovat.
Voisin allekirjoittaa joka sanan! Olen eläinlääkäri, mutta ihan samaa se on meilläkin. Monet kympin oppilaat järkyttyy kovasta tahdista eivätkä sit osaakaan soveltaa tietoa käytäntöön. Tietomäärä on ihan valtava ja opettajat ei aina onnistu siinä, että kertoisivat opiskelijoille, mikä on oleellista ja mikä ei. Lisäksi ylläpidetään jatkuvasti kuvaa täydellisistä kympin tytöistä ja luodaan järkyttävät paineet näille.
Sisänottomääriä on nostettu ja kentältä edelleen tulee kitinää et pitäis nostaa, mut samaan aikaan yliopistolta leikataan koko ajan. Mun klinikkaopetus oli niin pohjattoman huonoa, että osittain sen takia en tee praktiikkaa lainkaan. Toisin kuin teillä ihmisillä, me kandit ollaan kunnaneläinlääkäreinä aivan täysin yksin, ilman vanhemman kollegan apua, ilman minkäänlaista tukiverkkoa. Näin vähän epävarmana kandina hirvitti niin paljon, että en oo sen jälkeen koskenutkaan praktiikkakamoihin.
Tää ammatti ei tosiaankaan ole kaikkia varten, onneksi eläinlääkärin työ on hyvin monipuolista ja löysin sieltä oman intohimoni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan Riinan kannattanut ensimmäisten epäonnistuneiden pääsykokeiden jälkeen hakea sairaanhoitajakoulutuksen kautta kokemusta, näyttöä kyvyistään ja taitoa lääkärihaaveidensa toteuttamiseksi.
Ei. Hän olisi menettänyt kallisarvoiset ensikertalaispisteet ja opintotukikuukaudet - ja opiskellut ammatin, jota ei halua tehdä. Plus vienyt opiskelupaikan ehkä sellaiselta, joka haluaa olla hoitaja.
Mutta hänen olisi todellakin kannattanut hakea lääkäriopintoihin muualle.
Ensikertalaiset eivät saa mitään lisäpisteitä. Oma kiintiö niillä kyllä on mikä helpottaa sisään pääsyä. Toki nämä voivat hakea myös kaikkien kiintiössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monella saattaa olla vääristynyt kuva lääkärin ammatista. Varmaan minullakin oli. Olen aina pärjännyt hyvin koulussa, yläaste ja lukio sujuivat hyvin aika minimaalisella panostuksella. Sitten kun pääsin lääkikseen niin se oli kyllä aika kova isku vasten kasvoja. Opinnot etenevät todella kovalla tahdilla. Tietomäärä on valtava ja asioita pitää sisäistää hyvin nopeasti. Pitää sietää jatkuvaa epävarmuutta siitä, että asioita ei uran alussa osaa kovinkaan hyvin. Joitain toimenpiteitä on päässyt opiskeluaikana harjoittelemaan hyvällä tuurilla kerran, huonolla tuurilla on vain nähnyt kun joku muu tekee. Vastuu on todella iso, ei sitä osannut edes kuvitella. Potilailla on sellainen käsitys, että lääkäri tietää kaiken. Monesti hoitajillakin on tällainen käsitys. Iso osa potilaiden ongelmista ei välttämättä edes liity mitenkään lääketieteeseen. Sisäänottomääriä on kasvatettu ja samalla yliopistojen resursseja leikattu. Opetuksen taso ei ole lähelläkään sitä mitä se oli joskus 15 vuotta sitten, kun sisäänottomäärät olivat paljon pienemmät.
Lääkärin ammatti on hieno, mielenkiintoinen ja palkitseva. Mutta kyllä siinä on nurjatkin puolensa. Moni lääkäri uupuu uransa varrella, koska vaatimukset ovat todella kovat.
Voisin allekirjoittaa joka sanan! Olen eläinlääkäri, mutta ihan samaa se on meilläkin. Monet kympin oppilaat järkyttyy kovasta tahdista eivätkä sit osaakaan soveltaa tietoa käytäntöön. Tietomäärä on ihan valtava ja opettajat ei aina onnistu siinä, että kertoisivat opiskelijoille, mikä on oleellista ja mikä ei. Lisäksi ylläpidetään jatkuvasti kuvaa täydellisistä kympin tytöistä ja luodaan järkyttävät paineet näille.
Sisänottomääriä on nostettu ja kentältä edelleen tulee kitinää et pitäis nostaa, mut samaan aikaan yliopistolta leikataan koko ajan. Mun klinikkaopetus oli niin pohjattoman huonoa, että osittain sen takia en tee praktiikkaa lainkaan. Toisin kuin teillä ihmisillä, me kandit ollaan kunnaneläinlääkäreinä aivan täysin yksin, ilman vanhemman kollegan apua, ilman minkäänlaista tukiverkkoa. Näin vähän epävarmana kandina hirvitti niin paljon, että en oo sen jälkeen koskenutkaan praktiikkakamoihin.
Tää ammatti ei tosiaankaan ole kaikkia varten, onneksi eläinlääkärin työ on hyvin monipuolista ja löysin sieltä oman intohimoni.
Valtsikassa ei järkyty työn määrästä. Siellä järkyttyy siitå vakoilun, vainoamisen, stalkkaamisen, juonittelun, korruption määrästä ja voimakkuudesta sekä niistä ihmisistä itsestään. Se on jotain sanoinkuvaamattoman traumaattista, ahdistavaa ja masentavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joko on nyt saanut valtiotieteen opinnoista traumoja mutta se ei kuulu tähän keskusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monella saattaa olla vääristynyt kuva lääkärin ammatista. Varmaan minullakin oli. Olen aina pärjännyt hyvin koulussa, yläaste ja lukio sujuivat hyvin aika minimaalisella panostuksella. Sitten kun pääsin lääkikseen niin se oli kyllä aika kova isku vasten kasvoja. Opinnot etenevät todella kovalla tahdilla. Tietomäärä on valtava ja asioita pitää sisäistää hyvin nopeasti. Pitää sietää jatkuvaa epävarmuutta siitä, että asioita ei uran alussa osaa kovinkaan hyvin. Joitain toimenpiteitä on päässyt opiskeluaikana harjoittelemaan hyvällä tuurilla kerran, huonolla tuurilla on vain nähnyt kun joku muu tekee. Vastuu on todella iso, ei sitä osannut edes kuvitella. Potilailla on sellainen käsitys, että lääkäri tietää kaiken. Monesti hoitajillakin on tällainen käsitys. Iso osa potilaiden ongelmista ei välttämättä edes liity mitenkään lääketieteeseen. Sisäänottomääriä on kasvatettu ja samalla yliopistojen resursseja leikattu. Opetuksen taso ei ole lähelläkään sitä mitä se oli joskus 15 vuotta sitten, kun sisäänottomäärät olivat paljon pienemmät.
Lääkärin ammatti on hieno, mielenkiintoinen ja palkitseva. Mutta kyllä siinä on nurjatkin puolensa. Moni lääkäri uupuu uransa varrella, koska vaatimukset ovat todella kovat.
Tämä minullakin tuli mieleen, kun luin tuota juttua. Että kuinkahan pärjää sitten opiskelussa, kun pääsykoekin tuottaa tuskaa? Itse olen potilaan roolissa oppinut sen, ettei lääkäri tiedä kaikkea, eikä sellaisen odottaminen toki ole realististakaan. Mutta hyvä lääkäri on kuitenkin nopea oppimaan / muistamaan lukemansa, tarkka havannoimaan, analyyttinen. Täytyy olla keskivertoa älykkäämpi, jotta kykenisi omaksumaan kaiken sen tietomäärän, mikä vaaditaan, että pystyy toimimaan tuossa todella vastuullisessa työssä hyvin.
Mitä mä olen ymmärtänyt lääkiksessä opiskelusta, niin tavoitteena on lähinnä päästä läpi tenteistä ja pysyä mukana opiskelutahdissa. Jos jotain jää päähän pysyvästi, niin se on vaan plussaa. 😄 Mutta joo, vaativa koulutus se kyllä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi mennyt suoraan Tradenomiksi opiskeleen, 3,5 -koulutus.
Nyt olisi ollut jo 2,5-vuotta tasaisella 3000 e / kk-palkalla. Ja olisi sen viisi vuotta, minkä lekuriksi opiskelu kestää.
7,5 x 12 x 3000e eli jonkinlainen tulonmenetys. Lääkärin kymppitonnin kk-palkallla kestää useamman vuoden, että kiiri umpeen.Puhumattakaan siitä, että se lääkärin palkka ei ole kymppitonnia. Erikoistuvan lääkärin peruspalkka on noin 3700e/kk (sairaalalääkäri). Jos kyseisellä erikoisalalla ei ole päivystystä, niin se on kaikki mitä tilille tulee kuukaudessa. Jos kyseessä on päivystysala, tulee päivystystöistä sitten lisää sen mukaan miten paljon niitä päivystyksiä tekee. Päivystystyö on kovaa hommaa ja ne rahat eivät kyllä ilmaiseksi tule.
Minua alkaisi noin monen yrittämisen jälkeen jo pelottaa, miten selviäisin opinnoista saati myöhemmin töissä. Pääsykoe kun on vain alkupala, maistiainen. Pääaterian koko on ihan eti luokkaa. Jaksaako sen ahtaa sisälleen vai ei, kun maistipalakaan ei mahdu kurkusta alas?Lääkärin säännöllisen työajan keskipalkka ilman päivystyksiä ja ylitöitä on Suonessa noin 7000 euroa kuussa. Peruspalkan päälle kun tulee mm. toimenpidepalkkioita ja muita lisiä, jotka nostavat palkkaa tuhansilla euroilla kuussa.
Lisäksi yksityisellä on tapana tehdä töitä yrittäjänä ja nostaa palkkiot omalle firmalle, jolloin voi maksaa itselleen "palkkaa" pääomatuloina.
Sen lisäksi lääkäri voi käytännössä valitantyöpaikkansa (poislukien se erikoistumisjakso, johon sinäkin jostain syystä jumitut). Suomessa on jokaisella alueella lääkäripula, lääkäreitä tarvitaan kipeästi erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon, yksityiselle ja julkiselle sektorille.
Lääkärit on valtava kulu Suomelle ja veronmaksajille.
Olet täsmälleen oikeassa. Terveysasemat ja sairaalat pitäisi lopettaa. Jos esim. sappikivet alkavat vaivata voi thaimaalainen käsilläparantaja hoitaa homman. Tuohon valtavaan kulu -asiaan sanoisin, että Suomi kuluttaa terveydenhoitoonsa selvästi vähemmän kuin esim. muut Pohjoismaat tai ylipäätään Länsi-Euroopan maat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi mennyt suoraan Tradenomiksi opiskeleen, 3,5 -koulutus.
Nyt olisi ollut jo 2,5-vuotta tasaisella 3000 e / kk-palkalla. Ja olisi sen viisi vuotta, minkä lekuriksi opiskelu kestää.
7,5 x 12 x 3000e eli jonkinlainen tulonmenetys. Lääkärin kymppitonnin kk-palkallla kestää useamman vuoden, että kiiri umpeen.Puhumattakaan siitä, että se lääkärin palkka ei ole kymppitonnia. Erikoistuvan lääkärin peruspalkka on noin 3700e/kk (sairaalalääkäri). Jos kyseisellä erikoisalalla ei ole päivystystä, niin se on kaikki mitä tilille tulee kuukaudessa. Jos kyseessä on päivystysala, tulee päivystystöistä sitten lisää sen mukaan miten paljon niitä päivystyksiä tekee. Päivystystyö on kovaa hommaa ja ne rahat eivät kyllä ilmaiseksi tule.
Minua alkaisi noin monen yrittämisen jälkeen jo pelottaa, miten selviäisin opinnoista saati myöhemmin töissä. Pääsykoe kun on vain alkupala, maistiainen. Pääaterian koko on ihan eti luokkaa. Jaksaako sen ahtaa sisälleen vai ei, kun maistipalakaan ei mahdu kurkusta alas?Lääkärin säännöllisen työajan keskipalkka ilman päivystyksiä ja ylitöitä on Suonessa noin 7000 euroa kuussa. Peruspalkan päälle kun tulee mm. toimenpidepalkkioita ja muita lisiä, jotka nostavat palkkaa tuhansilla euroilla kuussa.
Lisäksi yksityisellä on tapana tehdä töitä yrittäjänä ja nostaa palkkiot omalle firmalle, jolloin voi maksaa itselleen "palkkaa" pääomatuloina.
Sen lisäksi lääkäri voi käytännössä valitantyöpaikkansa (poislukien se erikoistumisjakso, johon sinäkin jostain syystä jumitut). Suomessa on jokaisella alueella lääkäripula, lääkäreitä tarvitaan kipeästi erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon, yksityiselle ja julkiselle sektorille.
Lääkärit on valtava kulu Suomelle ja veronmaksajille.
Sairaat vielä isompi. Ilman lääkäreitä hinta olisi moninkertainen.
Eipä ollut ennenkään.
Tarkistapa huviksesi, mitä oli esim. lapsikuolleisuus Suomessa ennen sairaaloita ja lääkäreitä verrattuna nykypäivään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monella saattaa olla vääristynyt kuva lääkärin ammatista. Varmaan minullakin oli. Olen aina pärjännyt hyvin koulussa, yläaste ja lukio sujuivat hyvin aika minimaalisella panostuksella. Sitten kun pääsin lääkikseen niin se oli kyllä aika kova isku vasten kasvoja. Opinnot etenevät todella kovalla tahdilla. Tietomäärä on valtava ja asioita pitää sisäistää hyvin nopeasti. Pitää sietää jatkuvaa epävarmuutta siitä, että asioita ei uran alussa osaa kovinkaan hyvin. Joitain toimenpiteitä on päässyt opiskeluaikana harjoittelemaan hyvällä tuurilla kerran, huonolla tuurilla on vain nähnyt kun joku muu tekee. Vastuu on todella iso, ei sitä osannut edes kuvitella. Potilailla on sellainen käsitys, että lääkäri tietää kaiken. Monesti hoitajillakin on tällainen käsitys. Iso osa potilaiden ongelmista ei välttämättä edes liity mitenkään lääketieteeseen. Sisäänottomääriä on kasvatettu ja samalla yliopistojen resursseja leikattu. Opetuksen taso ei ole lähelläkään sitä mitä se oli joskus 15 vuotta sitten, kun sisäänottomäärät olivat paljon pienemmät.
Lääkärin ammatti on hieno, mielenkiintoinen ja palkitseva. Mutta kyllä siinä on nurjatkin puolensa. Moni lääkäri uupuu uransa varrella, koska vaatimukset ovat todella kovat.
Sen takia se potilas yrittää kertoa lääkärille mikä vaivana on, mutta lääkäri kyllä tietää paremmin toisen vartalon vaivat. Määräisi vain lääkkeet ja teettäisi verikokeen vaikka. Säästyisi vaiva.
Tosi monet potilaatkin tietää lääketiedettä sen verran että osaavat jopa paremmin kuin lääkärit, mutta kun ei saa lääkkeitä kirjoittaa itselleen.
Tästähän se kusee. Kyllä me tiedetään ettette aina tietä. Kyllä me tietetään, mutta moni lääkäri ei tietä että potilaatkin osaa ja on lukeneet. Se menee vähän ylpeyteen sitten niin.
Voi voi. Tuota näkee vuodesta toiseen yhä enemmän. Nettiä selaavat potilaat kuvittelevat tosiaankin tietävänsä sairauksistaan ja tarvitsemastaan lääkkeestä enemmän kuin 6-12 vuoden opinnot ja vuosien työkokemuksen omaavat lääkärit. Voin vakuuttaa, että eivät tiedä. Lääkäriksi ei voi nettiä lukemalla valmistua (ei ainakaan sentasoiseksi johon minä uskaltaisin luottaa). On selvää, että esim päivystystilanteessa ei heti pystytä kaikkia diagnooseja tietämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauva.fi luuserimammat täällä inisee. Kuka edes kirjottaa johonkin vauva.fi palstalle, elämän haaskausta
Arvostan Riinan sisukkuutta. Ehkä hän ei ole tarpeeksi älykäs lääkäriksi, mutta ehkä on. Lääkikseen on vaikea päästä ja pääsykoe on vaikein tentti, mitä siellä tulee vastaan.
Ei ole mitään ihmeellistä ettei pääse ekalla tokalla tai kolmannella, jos haluaa yliopistoon suositulle alalle. Luuserit antaa periksi. Ja töissä on käytävä, että on tuloja.
Sanoisin kyllä, että jotkin lukion oppimäärät, mitä kysytään pääsykokeissa ovat kevyttä keittoa siinä kohtaa kun lähdetään opettelemaan millin tarkasti anatomiaa ja fysiologiaa.
Kyllä niissä pääsykokeissa on kovempi työ ja lisäksi valtava paine, mikä kohdistuu yhteen kokeeseen.
Lääkiksen tenttejä voit uusia ja jos jos et halua huippupisteitä, niin tentit eivät ole niin vaativia.
Kyllä se lääkiksessä opiskelu voi tommoselle heikommalle ainekselle olla todella haastavaa.
Paine on koko ajan kova. Ei ole tavatonta, että mielenterveys menee.
Kallis hinta yksilölle. Ja kallis koulu yhteiskunnalle, siksi parempi, että valintavaiheessa katsotaan älyllisiä resursseja.Moni erittäin älykäs lääkiksessä opiskellut on menettänyt järkensä - esim. kirjailija Harri Sirola, joka pitkän sairaalajakson jälkeen hyppäsi metron alle.
Aika moni trukkikuskikin on mennyt psykoosiin ja tehnyt itsemurhan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauva.fi luuserimammat täällä inisee. Kuka edes kirjottaa johonkin vauva.fi palstalle, elämän haaskausta
Arvostan Riinan sisukkuutta. Ehkä hän ei ole tarpeeksi älykäs lääkäriksi, mutta ehkä on. Lääkikseen on vaikea päästä ja pääsykoe on vaikein tentti, mitä siellä tulee vastaan.
Ei ole mitään ihmeellistä ettei pääse ekalla tokalla tai kolmannella, jos haluaa yliopistoon suositulle alalle. Luuserit antaa periksi. Ja töissä on käytävä, että on tuloja.
Sanoisin kyllä, että jotkin lukion oppimäärät, mitä kysytään pääsykokeissa ovat kevyttä keittoa siinä kohtaa kun lähdetään opettelemaan millin tarkasti anatomiaa ja fysiologiaa.
Kyllä niissä pääsykokeissa on kovempi työ ja lisäksi valtava paine, mikä kohdistuu yhteen kokeeseen.
Lääkiksen tenttejä voit uusia ja jos jos et halua huippupisteitä, niin tentit eivät ole niin vaativia.
Kyllä se lääkiksessä opiskelu voi tommoselle heikommalle ainekselle olla todella haastavaa.
Paine on koko ajan kova. Ei ole tavatonta, että mielenterveys menee.
Kallis hinta yksilölle. Ja kallis koulu yhteiskunnalle, siksi parempi, että valintavaiheessa katsotaan älyllisiä resursseja.Ei pidä paikkansa. Lääkiksestä on valmistunut myös lievästi kehitysvammaisiakin ihmisiä.
Älä tee pilkkaa ihmisistä ja ota selvää vähän mitä selittelet!
Älä jauha sontaa. Lievän kehitysvammaisuuden äo-raja on 70.
Hyvä, jos pystyy yksin asumaan.
Mikähän ois äo-keskiarvo lääkiksessä? Vinkkinä, että suomalaisten Kanon n.100 ja lääkiksessä paljon korkeampi.
Mensan raja joku 140.Ja kehitysvammasta puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan älyllisesti jälkeenjäänyttä.
Menehän sinä ihmettelemään, miksi edes oot tässä ketjussa.
Eri ja off topic
Sisulla lääkäriksi
"Kun Victoria Webster ei päässyt opiskelemaan Suomessa lääketiedettä, hän lähti Tukholmaan. Siellä hänet yritettiin saada kerta kerran jälkeen lopettamaan opinnot.
Cp-vamma oli opettajille liikaa. Mutta Webster ei antanut periksi. Nyt hän on ensihoidon ja päivystyslääketieteen erikoislääkäri, Ruotsin ensimmäinen.HS
Olen ollut hänen potilaanaan. Jos onnettomuus sattuu kohdalle niin analyyttisempaa lääkäriä ei löydy edes koko Euroopasta auttamaan. Kiitos Victoria Websterille, olen täällä elossa ja saanut elää kohtuuhyvää elämää.
Varmaan ihan hyvä lääkäri, mutta särähtää aina korvaan kun potilaat ylistävät esim. leikannutta kirurgiaan. Miten he voivat tietää kuinka hyvä kirurgi on? Rutiinileikkauksen tekee jokainen suht. onnistuneeksi jos on kirurgiksi valmistunut. Edellinen kirjoittaja tuskin on jokaisen eurooppalaisen lääkärin hoidettavana ollut eli mihin vertaa?
Asumistuki opiskelijalle ulkomaille on 210 e/kk. On sekin jo jotain. Tässä linkki esim. Riian opiskelija-asuntoihin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen takia se potilas yrittää kertoa lääkärille mikä vaivana on, mutta lääkäri kyllä tietää paremmin toisen vartalon vaivat. Määräisi vain lääkkeet ja teettäisi verikokeen vaikka. Säästyisi vaiva.
Tosi monet potilaatkin tietää lääketiedettä sen verran että osaavat jopa paremmin kuin lääkärit, mutta kun ei saa lääkkeitä kirjoittaa itselleen.
Tästähän se kusee. Kyllä me tiedetään ettette aina tietä. Kyllä me tietetään, mutta moni lääkäri ei tietä että potilaatkin osaa ja on lukeneet. Se menee vähän ylpeyteen sitten niin.[/quote]
Voi voi. Tuota näkee vuodesta toiseen yhä enemmän. Nettiä selaavat potilaat kuvittelevat tosiaankin tietävänsä sairauksistaan ja tarvitsemastaan lääkkeestä enemmän kuin 6-12 vuoden opinnot ja vuosien työkokemuksen omaavat lääkärit. Voin vakuuttaa, että eivät tiedä. Lääkäriksi ei voi nettiä lukemalla valmistua (ei ainakaan sentasoiseksi johon minä uskaltaisin luottaa). On selvää, että esim päivystystilanteessa ei heti pystytä kaikkia diagnooseja tietämään.[/quote]
Potilas on oman sairautensa asiantuntija.
Aika moni lääkärikin kattelee vastaanotolla googlesta esim mun sairauksista ja useimmat tajuaa, etteivät tajua ja kysyvät multa, mitä tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Viktoria Websterillä on synnynnäinen aivovaurio ja on lievästi kehitysvammainen. Koki kovaa koulukiusaamista mutta sinnikkyydellään valmistui lääkäriksi. Sen jälkeen sisätautien lääkäriksi, päivystyslääketieteen erikoislääkäriksi ja toimii osastonlääkärinä.
Kaikki on mahdollista jos motivaatio on kohdallaan.
CP-vammainen ei ole kehitysvammainen.
Ei edes Ruotsissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauva.fi luuserimammat täällä inisee. Kuka edes kirjottaa johonkin vauva.fi palstalle, elämän haaskausta
Arvostan Riinan sisukkuutta. Ehkä hän ei ole tarpeeksi älykäs lääkäriksi, mutta ehkä on. Lääkikseen on vaikea päästä ja pääsykoe on vaikein tentti, mitä siellä tulee vastaan.
Ei ole mitään ihmeellistä ettei pääse ekalla tokalla tai kolmannella, jos haluaa yliopistoon suositulle alalle. Luuserit antaa periksi. Ja töissä on käytävä, että on tuloja.
Sanoisin kyllä, että jotkin lukion oppimäärät, mitä kysytään pääsykokeissa ovat kevyttä keittoa siinä kohtaa kun lähdetään opettelemaan millin tarkasti anatomiaa ja fysiologiaa.
Kyllä niissä pääsykokeissa on kovempi työ ja lisäksi valtava paine, mikä kohdistuu yhteen kokeeseen.
Lääkiksen tenttejä voit uusia ja jos jos et halua huippupisteitä, niin tentit eivät ole niin vaativia.
Kyllä se lääkiksessä opiskelu voi tommoselle heikommalle ainekselle olla todella haastavaa.
Paine on koko ajan kova. Ei ole tavatonta, että mielenterveys menee.
Kallis hinta yksilölle. Ja kallis koulu yhteiskunnalle, siksi parempi, että valintavaiheessa katsotaan älyllisiä resursseja.Ilmeisesti et ole lääkäri eli sinäkin olet heikompaa ainesta.
Väitinkö olevani lääkäri? En. Enkä koskaan ole hakenut lääkikseen, koska minua ei kiinnosta ihmisten elimet ja eritteet.
Kuvottaisi tonkia jonkun peräpukamia.
Hyvä vaan, että jotkut sitäkin haluavat tehdä.
On muitakin aloja, joissa tarvitaan älykkyyttä ja monipuolista lahjakkuutta. Aloja, joilla ei lahjaton pärjää.
Lisäksi voi ansaita paremmin kuin lääkärit.
Täälläkö kuvitellaan, että lääkärin ammatti on kaikille se tavoiteltavin? Ei todellakaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viktoria Websterillä on synnynnäinen aivovaurio ja on lievästi kehitysvammainen. Koki kovaa koulukiusaamista mutta sinnikkyydellään valmistui lääkäriksi. Sen jälkeen sisätautien lääkäriksi, päivystyslääketieteen erikoislääkäriksi ja toimii osastonlääkärinä.
Kaikki on mahdollista jos motivaatio on kohdallaan.CP-vammainen ei ole kehitysvammainen.
Ei edes Ruotsissa.
"Kehitysvammaisuus tarkoittaa vaikeutta oppia ja ymmärtää uusia asioita. Lisäksi kehitysvammaisella ihmisellä voi olla haasteita sosiaalisissa, kielellisissä ja motorisissa taidoissa, omatoimisuudessa sekä tarkkaavaisuudessa ja asioiden hahmottamisessa."
Victoria Websterillä on puheen tuottamisen ongelma, puhe on takeltelevaa ja on edelleenkin puheterapiasta huolimatta. Lisäksi nuorempana kaatuili oli tasapainovaikeuksia. Käynyt läpi kovaa kuntoutusta. Teoriaopinnot tuottivat vaikeuksia oppimisvaikeuksien vuoksi, mutta nekin selvitti sisukkaasti. Kliinisessä työssään on loistava. Toiminut lääkärinä Suomessa, Australiassa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa. Meriitit on huippuluokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viktoria Websterillä on synnynnäinen aivovaurio ja on lievästi kehitysvammainen. Koki kovaa koulukiusaamista mutta sinnikkyydellään valmistui lääkäriksi. Sen jälkeen sisätautien lääkäriksi, päivystyslääketieteen erikoislääkäriksi ja toimii osastonlääkärinä.
Kaikki on mahdollista jos motivaatio on kohdallaan.CP-vammainen ei ole kehitysvammainen.
Ei edes Ruotsissa."Kehitysvammaisuus tarkoittaa vaikeutta oppia ja ymmärtää uusia asioita. Lisäksi kehitysvammaisella ihmisellä voi olla haasteita sosiaalisissa, kielellisissä ja motorisissa taidoissa, omatoimisuudessa sekä tarkkaavaisuudessa ja asioiden hahmottamisessa."
Victoria Websterillä on puheen tuottamisen ongelma, puhe on takeltelevaa ja on edelleenkin puheterapiasta huolimatta. Lisäksi nuorempana kaatuili oli tasapainovaikeuksia. Käynyt läpi kovaa kuntoutusta. Teoriaopinnot tuottivat vaikeuksia oppimisvaikeuksien vuoksi, mutta nekin selvitti sisukkaasti. Kliinisessä työssään on loistava. Toiminut lääkärinä Suomessa, Australiassa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa. Meriitit on huippuluokkaa.
Oppimisvaikeudet eivät hänellä johtuneet älyllisestä kehitysvammaisuudesta.
Miksi jankkaat ja kopipastailet asiaa, jota et ymmärrä?
CP-vammaisuus ei ole este yliopisto-opintojen suorittamiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauva.fi luuserimammat täällä inisee. Kuka edes kirjottaa johonkin vauva.fi palstalle, elämän haaskausta
Arvostan Riinan sisukkuutta. Ehkä hän ei ole tarpeeksi älykäs lääkäriksi, mutta ehkä on. Lääkikseen on vaikea päästä ja pääsykoe on vaikein tentti, mitä siellä tulee vastaan.
Ei ole mitään ihmeellistä ettei pääse ekalla tokalla tai kolmannella, jos haluaa yliopistoon suositulle alalle. Luuserit antaa periksi. Ja töissä on käytävä, että on tuloja.
Sanoisin kyllä, että jotkin lukion oppimäärät, mitä kysytään pääsykokeissa ovat kevyttä keittoa siinä kohtaa kun lähdetään opettelemaan millin tarkasti anatomiaa ja fysiologiaa.
Kyllä niissä pääsykokeissa on kovempi työ ja lisäksi valtava paine, mikä kohdistuu yhteen kokeeseen.
Lääkiksen tenttejä voit uusia ja jos jos et halua huippupisteitä, niin tentit eivät ole niin vaativia.
Kyllä se lääkiksessä opiskelu voi tommoselle heikommalle ainekselle olla todella haastavaa.
Paine on koko ajan kova. Ei ole tavatonta, että mielenterveys menee.
Kallis hinta yksilölle. Ja kallis koulu yhteiskunnalle, siksi parempi, että valintavaiheessa katsotaan älyllisiä resursseja.Ei pidä paikkansa. Lääkiksestä on valmistunut myös lievästi kehitysvammaisiakin ihmisiä.
Älä tee pilkkaa ihmisistä ja ota selvää vähän mitä selittelet!
Älä jauha sontaa. Lievän kehitysvammaisuuden äo-raja on 70.
Hyvä, jos pystyy yksin asumaan.
Mikähän ois äo-keskiarvo lääkiksessä? Vinkkinä, että suomalaisten Kanon n.100 ja lääkiksessä paljon korkeampi.
Mensan raja joku 140.Ja kehitysvammasta puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan älyllisesti jälkeenjäänyttä.
Menehän sinä ihmettelemään, miksi edes oot tässä ketjussa.
Eri ja off topic
Sisulla lääkäriksi
"Kun Victoria Webster ei päässyt opiskelemaan Suomessa lääketiedettä, hän lähti Tukholmaan. Siellä hänet yritettiin saada kerta kerran jälkeen lopettamaan opinnot.
Cp-vamma oli opettajille liikaa. Mutta Webster ei antanut periksi. Nyt hän on ensihoidon ja päivystyslääketieteen erikoislääkäri, Ruotsin ensimmäinen.HS
Olen ollut hänen potilaanaan. Jos onnettomuus sattuu kohdalle niin analyyttisempaa lääkäriä ei löydy edes koko Euroopasta auttamaan. Kiitos Victoria Websterille, olen täällä elossa ja saanut elää kohtuuhyvää elämää.
Varmaan ihan hyvä lääkäri, mutta särähtää aina korvaan kun potilaat ylistävät esim. leikannutta kirurgiaan. Miten he voivat tietää kuinka hyvä kirurgi on? Rutiinileikkauksen tekee jokainen suht. onnistuneeksi jos on kirurgiksi valmistunut. Edellinen kirjoittaja tuskin on jokaisen eurooppalaisen lääkärin hoidettavana ollut eli mihin vertaa?
Toki rutiinileikkauksen voi hoitaa kuka tahansa kirurgi. Sitten kun on tiedossa hankalampi keissi niin yleensä kutsutaan kokenut, työssään arvostettu lääkäri kuten oli jo täälläkin mainittu huippukirurgi Juha Hernesniemi. Kyllähän lääkärit nyt omalla tutkimustyöllään, onnistuneilla leikkauksillaan yms. tiedetään hyviksi kuten minkä tahansa alan asiantuntija.
Webster on Ruotsin ensimmäinen päivystys- ja ensihoidon erikoislääkäri ja toiminut useassa maassa alansa erikoisosaajana ja on tunnettu omalla alallaan.
Alue: Aihe vapaa
Nimenomaan vainoat jotain nobodya, jolle olet jo pikkulapsesta saakka suunnitellut poliittisen uran.. Uskot itse omiin valheisiin ja luulet virheellisesti nobodya joksikin suureksi seuraavaksi poliittiseksi tähdeksi.. Välillä taitaa luulla virheellisesti laulajastaraksi vaikka oikeasti tämä nobody ei edes osaa laulaa eikä osaa lukea nuotteja.