Riina aikoo hakea lääketieteelliseen ensi vuonna - seitsemättä kertaa - miksei Riina jo opi???

Riina taitaa jäädä lapsettomaksi. Se on lähemmäs 40 vuotias kun se valmistuu lääkkiksestä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen siinä suhteessa vaan katkera, että itsellä ei ole mitään kunnianhimoa tai koskaan ollut selkeää unelma-ammattia. Nyt teen sitten työtä jota inhoan.

Mutta minua on aina mietityttänyt nämä lääkkikseen hakijat. Onko heitä oikeastaan tarkoitettu alalle (omasta tahdosta huolimatta) jos opiskelupaikka ei aukea noin monen haun jälkeen? Lisäksi käytynä valmennuskurssit, alkio-opisto?

Pääsykokeella ei ole mitään yhteistä töiden kanssa. Ei kerrassaan yhtään mitään. On hyvin monta syytä siihen, miksi ei onnistu pääsykokeissa. Voi olla jopa parempi ko lukuaineissa kuin tutut jotka pääsee sisään.

Pääsykoehan testaa myös kykyä pystyä tekemään valintoja paineistettuna ja aikarajan puitteissa. Täytyy pystyä nopeasti päättämään mistä kysymyksiä kerää pisteet ja kannattaako jossakin kysymyksessä riskeerata. Väärästä vastauksesta menettää pisteen.Monissa kysymyksissä ei voi selkeästi sulkea yhtäkään vastaus vaihtoehtoa suorilta pois ja oikea vastaus on valittava nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Kannattaisi alkaa opiskella vaikka sairaanhoitajaksi. Voihan sitä sitten edelleen jatkaa hakua lääkikseen joka kevät.

Jep. Sote-aloilla on monia lääkärin työtä lähellä olevia ammatteja. Hakisi ensin sinne puolelle ja näkisi vähän mitä työ on. Hakua voi kuitenkin jatkaa siinä työn ohella ja moni niin tekeekin.

Eikö tuossa menisi ensikertalaisuus? Riina ei varmaan sitä halua menettää.

Lääketiede on ainoita aloja ,joilla todistusvalinnalla valitaan suunnilleen sama määrä opiskelijoita kuin pääsykokeilla.

Silti siinä menettää sen ensikertailaisuuden ja käytännössä sen jälkeen puolet kaikista paikoista on täysin mahdollisuuksien ulkopuolella johtuen tuosta kiintiöstä. 

Mitä väliä, kun on niin paskat paperit ettei todistuksella kumminkaan pääse sisään? Jos olisi oikeasti fiksu, korottaisi yo-arvosanat älliksi ja kävelisi todistuksella sisään.

Toisaalta opiskelemalla vaikkapa mikrobiologiaa tai biolääketiedettä , lääkekehitystä, kuvantamistekniikkoita olisi mahdollista kehittyä sen verran, että pääsisi sisälle. Eihän tuo lukiokurssien opiskelu kerta toisensa perään näköjään johda mihinkään. Tämä ei ole mikään arvonta, jossa tuurilla voittaa.

Näin kemiaa lukeneena täytyy sanoa, ettei ne lääkiksen opiskelijat pakollisilla kemian kursseilla nyt iha. sieltä loogisemmasta päästä olleet. Ehkä heille parempi konkretia kuin teoria :)

Kemia onkin siitä hauska ala, että sitä on helppo päästä lukemaan heikoillakin todistuksella- oliko siinä joku M kynnyksenä, mutta kohtalaisen vaikea valmistus koska ne tietyt asiat vaan pitää opiskella ulkoa.

Kyllä, kemia on siitä hauska l, että sitä pääseekin lukemaan vähällä (kuten kaikki matemaattisia aloja, koska ei ole hakijoita). mutta yllättäen sen myös lopettaa valtava määrä viimeistään siinä vaiheessa, ku. aletaan tarkastelemaan kvanttimaailmaa, kun ei rahkeet riitä.

Suomessahan luonnontieteitä pääsee lukemaan todella helposti. Se, että pääsee lukemaan ei takaa, että opinnot jatkuu. Suomessa on pula luonnontieteilijöistä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eniten pelottaa, että ko. henkilö lopulta saa sen lääkispaikan...

Aamulehti julkaisi 13.12.2011 artikkelin otsikolla "Opiskelija syyttää Tampereen yliopistoa rasismista". Artikkelin typistetty versio löytyy verkosta, mutta tämä kirjoitus perustuu paperilehden pidempään juttuun.

Emmanuel Eneh, 50, muutti Tampereelle Nigeriasta vuonna 1989, 28-vuotiaana. Hän pääsi Tampereen yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan ilman pääsykoetta ns. kehitysmaakiintiön kautta.

Nyt, 22 vuotta myöhemmin, Emmanuel on edelleen opiskelija. Lisäksi hän on palannut lähtöruutuun, koska hänen opintosuorituksensa ovat vanhentuneet. Emmanuelin mielestä "yliopiston rasistiset virkamiehet" estivät hänen uransa.

Mitä sitten on tapahtunut? Emmanuel on reputtanut neljännen vuosikurssin lopuksi tentattavan, laajan sisätautiopin ja kirurgian tentin 17 kertaa.

*

Enehin omin sanoin:

"Afrikalla on paljon opetettavaa Euroopalle. Vaikka Suomessa on korkeampi elintaso kuin Afrikassa, niin elämisen laatu on täällä alhaisempi. Katso nyt, hymyileekö täällä kukaan? Ihmisillä on aina kiire jonnekin, eikä kukaan ole tyytyväinen."

Eneh kertoo perinteisestä parannusmenetelmästä Affasta. Se on kolmiaskelinen prosessi, jossa selvitetään sairauden syy, poistetaan se, ja lopuksi hoidetaan fyysinen vaiva.

Sairauden aiheuttavat joko pahat henget, esi-isien viha tai maan jumalien loukkaaminen. Jos kyse on pahoista hengistä, on ne ajettava ensin pois, ja vasta sen jälkeen voidaan paneutua varsinaisen sairauden parantamiseen. Parantaja voi myös lähettää jonkun sukulaisen suorittamaan tehtävän, jonka tarkoitus on lepyttää esi-isiä ja jumalia. Lääkehoitoa ei kannata aloittaa ennen kuin sairauden syy on poistettu. Itse lääkeaineet, joita hankitaan juurista, lehdistä ja eläinten elimistä, eivät poikkea paljonkaan länsimaisista."

* 

Haluaisitko tohtori Enehin hoitavan lastasi tai puolisoasi?

Emmanuel on jo kuollut. Levätköön rauhassa.

Juuri näin!

Silti Emmanuelin muisto tulee aina elämään lääkäriopinnoista puhuttaessa! Hän oli todella sellainen  hui pu os aa ja!

Valmistuipa kuitenkin lääkäriksi.

Ei ole mitenkään mahdollista rehellisin keinoin! Pääseekö Suomessa nykyään lahjomalla lääkäriksi, vai mistä tässä oli kysymys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Kannattaisi alkaa opiskella vaikka sairaanhoitajaksi. Voihan sitä sitten edelleen jatkaa hakua lääkikseen joka kevät.

Jep. Sote-aloilla on monia lääkärin työtä lähellä olevia ammatteja. Hakisi ensin sinne puolelle ja näkisi vähän mitä työ on. Hakua voi kuitenkin jatkaa siinä työn ohella ja moni niin tekeekin.

Eikö tuossa menisi ensikertalaisuus? Riina ei varmaan sitä halua menettää.

Lääketiede on ainoita aloja ,joilla todistusvalinnalla valitaan suunnilleen sama määrä opiskelijoita kuin pääsykokeilla.

Silti siinä menettää sen ensikertailaisuuden ja käytännössä sen jälkeen puolet kaikista paikoista on täysin mahdollisuuksien ulkopuolella johtuen tuosta kiintiöstä. 

Mitä väliä, kun on niin paskat paperit ettei todistuksella kumminkaan pääse sisään? Jos olisi oikeasti fiksu, korottaisi yo-arvosanat älliksi ja kävelisi todistuksella sisään.

Toisaalta opiskelemalla vaikkapa mikrobiologiaa tai biolääketiedettä , lääkekehitystä, kuvantamistekniikkoita olisi mahdollista kehittyä sen verran, että pääsisi sisälle. Eihän tuo lukiokurssien opiskelu kerta toisensa perään näköjään johda mihinkään. Tämä ei ole mikään arvonta, jossa tuurilla voittaa.

Näin kemiaa lukeneena täytyy sanoa, ettei ne lääkiksen opiskelijat pakollisilla kemian kursseilla nyt iha. sieltä loogisemmasta päästä olleet. Ehkä heille parempi konkretia kuin teoria :)

Kemia onkin siitä hauska ala, että sitä on helppo päästä lukemaan heikoillakin todistuksella- oliko siinä joku M kynnyksenä, mutta kohtalaisen vaikea valmistus koska ne tietyt asiat vaan pitää opiskella ulkoa.

Pääsee lukemaan kuin, että sieltä valmistuu on eri asia. Sen jälkeen, kun on pöössyt lukemaan, pitäisi myös rahkeet eiittää saattaa se loppuun. Suomessahan on luonnontieteilijöistä pula ja yliopistot on ihan hädissään Puhumattakaan teollisuus.

Vierailija kirjoitti:

Riina taitaa jäädä lapsettomaksi. Se on lähemmäs 40 vuotias kun se valmistuu lääkkiksestä? 

Ei kai se lasten hankkiminen ole kiellettyä lääkiksen opintojen aikana. Tunnen monta lääkäriä, jotka ovat saaneet vauvan, kun ovat opiskelleet lääkiksessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Kannattaisi alkaa opiskella vaikka sairaanhoitajaksi. Voihan sitä sitten edelleen jatkaa hakua lääkikseen joka kevät.

Jep. Sote-aloilla on monia lääkärin työtä lähellä olevia ammatteja. Hakisi ensin sinne puolelle ja näkisi vähän mitä työ on. Hakua voi kuitenkin jatkaa siinä työn ohella ja moni niin tekeekin.

Eikö tuossa menisi ensikertalaisuus? Riina ei varmaan sitä halua menettää.

Lääketiede on ainoita aloja ,joilla todistusvalinnalla valitaan suunnilleen sama määrä opiskelijoita kuin pääsykokeilla.

Silti siinä menettää sen ensikertailaisuuden ja käytännössä sen jälkeen puolet kaikista paikoista on täysin mahdollisuuksien ulkopuolella johtuen tuosta kiintiöstä. 

Mitä väliä, kun on niin paskat paperit ettei todistuksella kumminkaan pääse sisään? Jos olisi oikeasti fiksu, korottaisi yo-arvosanat älliksi ja kävelisi todistuksella sisään.

Toisaalta opiskelemalla vaikkapa mikrobiologiaa tai biolääketiedettä , lääkekehitystä, kuvantamistekniikkoita olisi mahdollista kehittyä sen verran, että pääsisi sisälle. Eihän tuo lukiokurssien opiskelu kerta toisensa perään näköjään johda mihinkään. Tämä ei ole mikään arvonta, jossa tuurilla voittaa.

Näin kemiaa lukeneena täytyy sanoa, ettei ne lääkiksen opiskelijat pakollisilla kemian kursseilla nyt iha. sieltä loogisemmasta päästä olleet. Ehkä heille parempi konkretia kuin teoria :)

Kemia onkin siitä hauska ala, että sitä on helppo päästä lukemaan heikoillakin todistuksella- oliko siinä joku M kynnyksenä, mutta kohtalaisen vaikea valmistus koska ne tietyt asiat vaan pitää opiskella ulkoa.

Valitettava todellisuus meillä täällä Suomessa, jonka vissiinkin suurin vientiala on kemianteollisuus. Ei löydy enää kyvykkäitä henkilöitä tähän.

Moniko valmistuu kemistiksi vai jättää opinnot kesken, kun niin teoreettinen ala? Ja Suomen vienti ja hyvinvointi on nojannut tähän! Siitäpä sitä miettimään mitä tulevaisuus tuo, kun suurin vienti romahtaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Kannattaisi alkaa opiskella vaikka sairaanhoitajaksi. Voihan sitä sitten edelleen jatkaa hakua lääkikseen joka kevät.

Jep. Sote-aloilla on monia lääkärin työtä lähellä olevia ammatteja. Hakisi ensin sinne puolelle ja näkisi vähän mitä työ on. Hakua voi kuitenkin jatkaa siinä työn ohella ja moni niin tekeekin.

Eikö tuossa menisi ensikertalaisuus? Riina ei varmaan sitä halua menettää.

Lääketiede on ainoita aloja ,joilla todistusvalinnalla valitaan suunnilleen sama määrä opiskelijoita kuin pääsykokeilla.

Silti siinä menettää sen ensikertailaisuuden ja käytännössä sen jälkeen puolet kaikista paikoista on täysin mahdollisuuksien ulkopuolella johtuen tuosta kiintiöstä. 

Mitä väliä, kun on niin paskat paperit ettei todistuksella kumminkaan pääse sisään? Jos olisi oikeasti fiksu, korottaisi yo-arvosanat älliksi ja kävelisi todistuksella sisään.

Toisaalta opiskelemalla vaikkapa mikrobiologiaa tai biolääketiedettä , lääkekehitystä, kuvantamistekniikkoita olisi mahdollista kehittyä sen verran, että pääsisi sisälle. Eihän tuo lukiokurssien opiskelu kerta toisensa perään näköjään johda mihinkään. Tämä ei ole mikään arvonta, jossa tuurilla voittaa.

Näin kemiaa lukeneena täytyy sanoa, ettei ne lääkiksen opiskelijat pakollisilla kemian kursseilla nyt iha. sieltä loogisemmasta päästä olleet. Ehkä heille parempi konkretia kuin teoria :)

Kemia onkin siitä hauska ala, että sitä on helppo päästä lukemaan heikoillakin todistuksella- oliko siinä joku M kynnyksenä, mutta kohtalaisen vaikea valmistus koska ne tietyt asiat vaan pitää opiskella ulkoa.

Valitettava todellisuus meillä täällä Suomessa, jonka vissiinkin suurin vientiala on kemianteollisuus. Ei löydy enää kyvykkäitä henkilöitä tähän.

Moniko valmistuu kemistiksi vai jättää opinnot kesken, kun niin teoreettinen ala? Ja Suomen vienti ja hyvinvointi on nojannut tähän! Siitäpä sitä miettimään mitä tulevaisuus tuo, kun suurin vienti romahtaa

Taitaa suurin vientiala olla kuitenkin metsäteollisuus.

Joku tossa ei nyt täsmää? Toi on 24 vuotias ja hakenut jo 6 kertaa lääkkikseen? Voiko sinne muka hakea suoraan lukiosta? Tuo on ollu 18 vuotias kun on ekaa kertaa hakenut lääkkikseen?

Tuntuu että suurin osa lääkikseen hinkujista on vaan rahan ja statuksen perään. Ihmisten hoitaminen ja auttaminen on sivuseikka. Olen nähnyt näissä nuorissa lääkäreissä töykeitä ja tunnetaidottomia yksilöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä ketjua lukiessa huomaa, että suurimmalla osalla teistä ei ole mitään hajua siitä, miten vaikeaa pääsykokeen kautta on päästä lukemaan Suomessa lääketiedettä tai oikeustiedettä. Se on aivan eri asia mennä lukemaan yliopistoon jotain pilipali humanistialaa mihin pääsee jollain itse väkerretyllä motivaatiokirjeellä sisään tai ammattikorkeakouluun lukemaan tradenomiksi tekemtätä pääsykokeen eteen yhtään mitään. Suomessa oikeastaan mitään muita aloja ei voi edes verrata oikikseen tai lääkikseen tai niiden pääsykokeiden tasoon. Pelkästään se hakijamateriaali on niin erilaista, koska valtaosa oikeesti fiksuista ihmisistä vaan päätyy hakemaan alalle minne on oikeasti kilpailua ja kova taso.

Nostan hattua jokaiselle, joka pyrkii kohti unelmiansa. Joskus siinä menee vuosia ja joskus taas ei. Suurin osa teistä olisi jo luovuttanut, mutta se ehkä kertonee teistä enemmän kuin tästä aloituksessa kerrotusta hakijasta.

Kauppikseen on myös vaikea päästä. Aalto-Yliopistoon varsinkin. Kyllä kauppis ja oikis ovat lääkiksen jälkeen pahimmat. Hankenille ja Oulun kauppatiet. helpompi päästä huomattavasti.

Kauppikseen pääsisin helposti E:n papereilla sisään (en toki Aaltoon, mutta moniin muihin), kun taas esim proviisoriksi, lääkikseen tai vaikka logopediaan (puheterapeutti) en. Tai näin ainakin väitti joku sivusto josta pystyi katsomaan mihin oma todistus riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin aikanaan yhtä pakkomielteinen kuin Riina. Ei ihan kuutta hakukertaa mennyt kuitenkaan.

Jälkikäteen nyt äskettäin valmistuneena voin anonyymisti myöntää, että ei olisi kannattanut. Lääketiede on mielenkiintoista mutta lääkärin työt on ihan helvetin raskasta. Iso vastuu, ylityöt, suurella osalla erikoisaloista huonot työajat. Opiskelu ei lopu koskaan.

En suosittelisi tätä alaa kenellekään, mutta jos välttämättä haluaa niin ulkomailla opiskelemalla välttää pääsykokeet. Riina olisi jo valmis lääkäri, jos olisi ekalla kerralla hakenut samalla esim. Viroon.

Kuinkakohan monella lääkikseen hakijalla on ensinkään realistinen käsitys työn luonteesta? Nuorena kun ei ole vielä niin paljon itse edes terveyspalveluita käyttänyt.

Onko se palkka oikeasti sen väärtti, että päiväsi täyttyvät märisevistä ihmisistä, joille ei edes julkisella voi rahan takia tarjota täyttä palvelua? Luulosairaita, jotka vaativat itselleen kokeita kokeiden perään (toki sairaita nekin, psyk poli olisi se oikea osoite, mutta siellä ei ole asiakaspaikkoja enää kuin psykootikoille), ihmisiä joiden vaivoista suurin osa häviäisi elämäntaparemontilla mutta kun ei. Ja sitten tulee se yksi oikeasti sairas ja kuolee käsiisi.

Tuseeraat mummoja ja pappoja, päivystyksessä neulot kasaan itsensä telonutta känniääliötä joka yrjöää päällesi.

Koko ajan on kova aikapaine päällä, työyhteisöt ovat käärmeenpesiä ja netin aikana potilaat ovat oman sairautensa uusimmasta tutkimuksesta paremmin perillä kuin sinä. 

Stressiä, eritteitä, kiirettä, pahalta haisevia ihmisiä. Ja tuolle alalle sitä ihmiset sitten hakevat suurella vaivalla ja enimmäkseen ilmeisesti vain rahan takia -en nimittäin ole koskaan tavannut lääkäriä, josta millään tavalla välittyisi mielenkiinto tai auttamishalu potilasta kohtaan.

77 vuotiasta isääni taidettiin luulla känniääliöksi, kun tuli osastolle tuhruisissa vaatteissa, joita käytti koska oli remontoimassa. Pää halki vuosi siellä pari tuntia. Eikä kellään näyttänyt olevan kiire. Hoitajat voisi opastaa tikkien helppojen laittoon....

Pää halki?? Oi joi. Ei mahtanut selvitä?

Vierailija kirjoitti:

Joku tossa ei nyt täsmää? Toi on 24 vuotias ja hakenut jo 6 kertaa lääkkikseen? Voiko sinne muka hakea suoraan lukiosta? Tuo on ollu 18 vuotias kun on ekaa kertaa hakenut lääkkikseen?

Tottakai voi hakea suoraan lukiosta ja moni hakeekin. 18v on ihan normaali ikä aloittaa yliopisto-opinnot jos on loppuvuodesta syntynyt tyttö, pojat käy usein armeijan välissä.

Vierailija kirjoitti:

Joku tossa ei nyt täsmää? Toi on 24 vuotias ja hakenut jo 6 kertaa lääkkikseen? Voiko sinne muka hakea suoraan lukiosta? Tuo on ollu 18 vuotias kun on ekaa kertaa hakenut lääkkikseen?

Suoraan lukiosta tietenkin voi hakea. Kaikkiin yliopistoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku tossa ei nyt täsmää? Toi on 24 vuotias ja hakenut jo 6 kertaa lääkkikseen? Voiko sinne muka hakea suoraan lukiosta? Tuo on ollu 18 vuotias kun on ekaa kertaa hakenut lääkkikseen?

Suoraan lukiosta tietenkin voi hakea. Kaikkiin yliopistoihin.

Ihmekkös yliopistoista valmistuu tyhmiä ihmisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Näin äkkiseltään ongelma näyttää olevan, ettei hän KESKITY TÄYSILLÄ siihen, mitä tekee.

Hän on, köyhästä tai pihistä perheestä tulevana, ilmeisesti velkaantunut kurssimaksujen vuoksi... Ja tekee hanttihommia maksaakseen edes pakollisia lainalyhennyksiä?

Muutenhan tossa touhussa, työnteosta opiskelun lisäksi, ei ole mitään järkeä. Ei, vaikka olisi aikatauluttanut tekemisen.

Moni ostaa sisäänpääsyn yliopistoon, ja suorittaa sivuaineet; sitten kun yliopistoon menee pääsykokeen kautta, on suuri osa tutkinnosta jo suoritettu.

Mut tosiaan, se että ei keskity päämääräänsä intensiivisesti, hidastaa sen saavuttamista. Matalapalkkainen työ on pidemmän päälle tyhmää.

Hänellä on varmaan sama kuin minulla ennen. Halusin tiettyyn paikkaan opiskelemaan, mutta en ole varakas eikä vanhemmat kustanna elämistä ja asumista ilman työntekoa eikä heidän luonaan voi asuakaan joten se aika mikä piti käyttää pääsykokeisiin opiskeluun niin menee pelkkien hanttihommien tekemiseen jotta voisi maksaa vuokran ja ostaa välttämätöntä ruokaa plus töiden jälkeen on niin raskaasta työstä niin väsynyt ettei jaksa muuta kuin nukkua vaikka haluaisikin opiskella niin väkisinkin konkreettisesti nukahtaa kirja sylissä sohvalle tai pöydän ääreen. Lisäksi moni varmasti ei halunnut, että pääsen opiskelemaan joten aina juuri ennen pääsykokeiden lukemisen tärkeintä aikaa soitetaan te-toimistosta töihin ja uhkaillaan karenssilla. Ihan vaan sattumalta sitten ne työt loppuukin sopivasti kun pääsykokeisiin lukeminenkin loppuu.

Sitä vaan, että jos on hyvästä perheestä niin vanhempien luona voi asua pidempään ilmaiseksi ja keskittyä pelkästään lukemiseen ja toisaalta varakkaat vanhemmat ostavat rauhallisen asunnon ja maksavat elämisen siellä joten ei koskaan tartte lähteä hanttihommiin vaan voi keskittyä täysillä lukemiseen. Toista se on köyhillä ja ns. taviksilla, joille ei varakkaat vanhemmat maksa asuntoa ja elämistä.

Lisäksi moni ei ymmärrä, että jokin muutto jonnekin toiselle puolelle Suomea ei yksinkertaisesti ole mikään vaihtoehto esim. jos seurustelet paikallisen kanssa ja koko sosiaalinen elämä ja tukiverkot on alkuperäisellä paikkakunnalla. Opiskelu yliopistossa vie monta vuotta, vielä pidempään lääkiksessä joten ei niitä vuosia halua tuhlata asumiseen siellä missä ei halua. Kaikkien sosiaalisten suhteiden ja tukiverkkojen totaalinen katkaiseminen ei ole mitenkään inhimillistä tai edes järkevää eikä mikään pikku juttu vaan se aheuttaa suuren määrän kärsimystä, henkistä pahoinvointia ja traumoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku tossa ei nyt täsmää? Toi on 24 vuotias ja hakenut jo 6 kertaa lääkkikseen? Voiko sinne muka hakea suoraan lukiosta? Tuo on ollu 18 vuotias kun on ekaa kertaa hakenut lääkkikseen?

Suoraan lukiosta tietenkin voi hakea. Kaikkiin yliopistoihin.

Ihmekkös yliopistoista valmistuu tyhmiä ihmisiä. 

Jaa. Mikäs viisaaksi tekevä koulu siinä välissä pitäisi mielestäsi käydä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku tossa ei nyt täsmää? Toi on 24 vuotias ja hakenut jo 6 kertaa lääkkikseen? Voiko sinne muka hakea suoraan lukiosta? Tuo on ollu 18 vuotias kun on ekaa kertaa hakenut lääkkikseen?

Suoraan lukiosta tietenkin voi hakea. Kaikkiin yliopistoihin.

Ihmekkös yliopistoista valmistuu tyhmiä ihmisiä. 

Jaa. Mikäs viisaaksi tekevä koulu siinä välissä pitäisi mielestäsi käydä?

Armeijja ja elämäm koulu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hänen kandee hakea sinne Romaniaan. Siellä saa halvalla opiskella tutkinnon.

Maksaa n. 5000 per vuosi. Ja opiskelu on suomalaisten siellä opiskelevien mielestä todella kovaa ja vaativaa.

5000 e on todella edullinen. Helposti tuon tienaa käymällä Suomessa vaikka kesätöissä.

Ei todellakaan tienaa varsinkin kun jos asuu yksin ja pitää maksaa vuokraa ja ostaa itse ruoat sun muut. Varsinkin kun Suomessa on asuminen ja ruoka kallista ja palkat huonot niin palkka kuluu kokonaan vaan elämiseen eikä säästöön jää mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku tossa ei nyt täsmää? Toi on 24 vuotias ja hakenut jo 6 kertaa lääkkikseen? Voiko sinne muka hakea suoraan lukiosta? Tuo on ollu 18 vuotias kun on ekaa kertaa hakenut lääkkikseen?

Suoraan lukiosta tietenkin voi hakea. Kaikkiin yliopistoihin.

Ihmekkös yliopistoista valmistuu tyhmiä ihmisiä. 

Jaa. Mikäs viisaaksi tekevä koulu siinä välissä pitäisi mielestäsi käydä?

Koulussa ei tule viisaaksi vaan työtä tekemällä tulee viisaaksi. Pitäis olla joku laki että yliopistoon saa hakea vain sitten kun on tehnyt töitä vähintään 10 vuotta. Nyt kyseisestä paikasta valmistuu ihmisiä jotka eivät ole ikinä töitä tehnytkään eikä tule tekemään.