Lue keskustelun säännöt.
Riina aikoo hakea lääketieteelliseen ensi vuonna - seitsemättä kertaa - miksei Riina jo opi???
30.07.2023 |
Jo kuudes hakukerta ilman opiskelupaikkaa. Ja kymppitonni mennyt pelkkiin valmennuskursseihin.
Miksei Riina mene ulkomaille opiskelemaan lääkäriksi, kun ei mitään muuta ammattia halua?
Hän olisi jo valmis lääkäri, jos olisi älynnyt ajoissa.
Kommentit (852)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin aikanaan yhtä pakkomielteinen kuin Riina. Ei ihan kuutta hakukertaa mennyt kuitenkaan.
Jälkikäteen nyt äskettäin valmistuneena voin anonyymisti myöntää, että ei olisi kannattanut. Lääketiede on mielenkiintoista mutta lääkärin työt on ihan helvetin raskasta. Iso vastuu, ylityöt, suurella osalla erikoisaloista huonot työajat. Opiskelu ei lopu koskaan.
En suosittelisi tätä alaa kenellekään, mutta jos välttämättä haluaa niin ulkomailla opiskelemalla välttää pääsykokeet. Riina olisi jo valmis lääkäri, jos olisi ekalla kerralla hakenut samalla esim. Viroon.
Kuinkakohan monella lääkikseen hakijalla on ensinkään realistinen käsitys työn luonteesta? Nuorena kun ei ole vielä niin paljon itse edes terveyspalveluita käyttänyt.
Onko se palkka oikeasti sen väärtti, että päiväsi täyttyvät märisevistä ihmisistä, joille ei edes julkisella voi rahan takia tarjota täyttä palvelua? Luulosairaita, jotka vaativat itselleen kokeita kokeiden perään (toki sairaita nekin, psyk poli olisi se oikea osoite, mutta siellä ei ole asiakaspaikkoja enää kuin psykootikoille), ihmisiä joiden vaivoista suurin osa häviäisi elämäntaparemontilla mutta kun ei. Ja sitten tulee se yksi oikeasti sairas ja kuolee käsiisi.
Tuseeraat mummoja ja pappoja, päivystyksessä neulot kasaan itsensä telonutta känniääliötä joka yrjöää päällesi.
Koko ajan on kova aikapaine päällä, työyhteisöt ovat käärmeenpesiä ja netin aikana potilaat ovat oman sairautensa uusimmasta tutkimuksesta paremmin perillä kuin sinä.
Stressiä, eritteitä, kiirettä, pahalta haisevia ihmisiä. Ja tuolle alalle sitä ihmiset sitten hakevat suurella vaivalla ja enimmäkseen ilmeisesti vain rahan takia -en nimittäin ole koskaan tavannut lääkäriä, josta millään tavalla välittyisi mielenkiinto tai auttamishalu potilasta kohtaan.
77 vuotiasta isääni taidettiin luulla känniääliöksi, kun tuli osastolle tuhruisissa vaatteissa, joita käytti koska oli remontoimassa. Pää halki vuosi siellä pari tuntia. Eikä kellään näyttänyt olevan kiire. Hoitajat voisi opastaa tikkien helppojen laittoon....
Moni hoitaja tekee noi käsityöt paremmin kuin lääkäri. laittaa tipat, otta verikokeet, toi ompelukin on simppeliä, mut lääkäri sen nyt tekee. Teholla on parhaat hoitajat somaatt. puolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jonkun Riinan läheisen olisi kyllä syytä jutella vakavasti Riinan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Kannattaisi alkaa opiskella vaikka sairaanhoitajaksi. Voihan sitä sitten edelleen jatkaa hakua lääkikseen joka kevät.
Jep. Sote-aloilla on monia lääkärin työtä lähellä olevia ammatteja. Hakisi ensin sinne puolelle ja näkisi vähän mitä työ on. Hakua voi kuitenkin jatkaa siinä työn ohella ja moni niin tekeekin.
Eikö tuossa menisi ensikertalaisuus? Riina ei varmaan sitä halua menettää.
Lääketiede on ainoita aloja ,joilla todistusvalinnalla valitaan suunnilleen sama määrä opiskelijoita kuin pääsykokeilla.
Silti siinä menettää sen ensikertailaisuuden ja käytännössä sen jälkeen puolet kaikista paikoista on täysin mahdollisuuksien ulkopuolella johtuen tuosta kiintiöstä.
Mitä väliä, kun on niin paskat paperit ettei todistuksella kumminkaan pääse sisään? Jos olisi oikeasti fiksu, korottaisi yo-arvosanat älliksi ja kävelisi todistuksella sisään.
Toisaalta opiskelemalla vaikkapa mikrobiologiaa tai biolääketiedettä , lääkekehitystä, kuvantamistekniikkoita olisi mahdollista kehittyä sen verran, että pääsisi sisälle. Eihän tuo lukiokurssien opiskelu kerta toisensa perään näköjään johda mihinkään. Tämä ei ole mikään arvonta, jossa tuurilla voittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisu ja äly on 2 eri asiaa. Jos äly ei riitä pääsykokeisiin, niin riittääkö se opiskeluunkaan. Terveyskeskukset jo täynnä näitä ala-arvosanoin valmistuneita,jotka eivät tiedä ja osaa mitään.
Jos ihminen pääsee lääkikseen, millä logiikalla äly ei riitä?
Ulkomailla lääkkkseen voi päästä helpommin. Väitätkö, että maailman parhaat lääkärit on valmistuneet Suomessa?
Ulkomaisissa arvioissa suomalaiset lääkärit (siis keskiarvoisesti) ovat yleensä top kympissä.
Countries With The Best Doctors In The World 2023
1. United States
2. India
3. United Kingdom
4. Germany
5. France
6. Switzerland
7. Canada
8. Italy
9. Australia
10. AustriaIntia yllättävän korkealla, olisin ennemmin veikannut Japania. Kiinnostava lista kuitenkin ja Eurooppa pärjää varsin hyvin.
Japanissa sairaus on tabu. Kun sairastut, jäät todella yksin. Omaiset joutuvat tuomaan vuodevaatteetkin osastolle ynnä muuta kehitysmaameininkiä. Kaikki tutut häviää sen siliän tien.
Tämän sairauden tabu-luonteen takia lääketiede ei ole siellä niin arvostettu ja suosittu ala kuin länsimaissa.
Intiassa taas vaikuttaa brittien perintö monessa asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisu ja äly on 2 eri asiaa. Jos äly ei riitä pääsykokeisiin, niin riittääkö se opiskeluunkaan. Terveyskeskukset jo täynnä näitä ala-arvosanoin valmistuneita,jotka eivät tiedä ja osaa mitään.
Jos ihminen pääsee lääkikseen, millä logiikalla äly ei riitä?
Ulkomailla lääkkkseen voi päästä helpommin. Väitätkö, että maailman parhaat lääkärit on valmistuneet Suomessa?
Ulkomaisissa arvioissa suomalaiset lääkärit (siis keskiarvoisesti) ovat yleensä top kympissä.
Countries With The Best Doctors In The World 2023
1. United States
2. India
3. United Kingdom
4. Germany
5. France
6. Switzerland
7. Canada
8. Italy
9. Australia
10. AustriaIntia yllättävän korkealla, olisin ennemmin veikannut Japania. Kiinnostava lista kuitenkin ja Eurooppa pärjää varsin hyvin.
Japanissa sairaus on tabu. Kun sairastut, jäät todella yksin. Omaiset joutuvat tuomaan vuodevaatteetkin osastolle ynnä muuta kehitysmaameininkiä. Kaikki tutut häviää sen siliän tien.
Tämän sairauden tabu-luonteen takia lääketiede ei ole siellä niin arvostettu ja suosittu ala kuin länsimaissa.
Intiassa taas vaikuttaa brittien perintö monessa asiassa.
Vai niin. No, onneksi en ole japanilainen, edistynyt maa ja länsimaihin verrattuna mutta sitten syvältä Afrikasta asenteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi mennyt suoraan Tradenomiksi opiskeleen, 3,5 -koulutus.
Nyt olisi ollut jo 2,5-vuotta tasaisella 3000 e / kk-palkalla. Ja olisi sen viisi vuotta, minkä lekuriksi opiskelu kestää.
7,5 x 12 x 3000e eli jonkinlainen tulonmenetys. Lääkärin kymppitonnin kk-palkallla kestää useamman vuoden, että kiiri umpeen.En ole tiennytkään, että dna-myyjät ja työkkärivirkailijat tienaa noin hyvin.
No hehheh. Mä olen merkonomi (tällä hetkellä opiskelen tosin) ja mulla on kk. palkka 3000e miinus verot tosin. Ei sillä, ei mitään huippua kuten putkimiehillä, insseillä, lekureilla ja asianajajilla mutta toimeen tulen mukavasti. Ei silti tartte olla dna-myyjä tai työkkärissä, vaikka eipä niissäkään mitään vikaa ole, työ kuin työ. Enemmän ne tienaa moni rehellisesti kuin yliopiston käynyt parempi ihminen joka ei niihin töihin suvaitse mennä vaan on mieluummin työtön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänen kandee hakea sinne Romaniaan. Siellä saa halvalla opiskella tutkinnon.
Maksaa n. 5000 per vuosi. Ja opiskelu on suomalaisten siellä opiskelevien mielestä todella kovaa ja vaativaa.
Tottahan opiskelu on kovaa ja vaativaa kun äly ei riitä päästä Suomessa opiskelemaan. Sinne Romaniaan otetaan kaikkien ne, joilta saadaan maksu.
Ei, vaan sinne on pääsykoe. Todistuksia katsotaan vasta tasatilanteessa.[/quote
Eihän se pääsykoe ratkaise pääsyä vaan se motivaatiokirje ja kyky maksaa lukukausimaksu ja eläminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten pelottaa, että ko. henkilö lopulta saa sen lääkispaikan...
Aamulehti julkaisi 13.12.2011 artikkelin otsikolla "Opiskelija syyttää Tampereen yliopistoa rasismista". Artikkelin typistetty versio löytyy verkosta, mutta tämä kirjoitus perustuu paperilehden pidempään juttuun.
Emmanuel Eneh, 50, muutti Tampereelle Nigeriasta vuonna 1989, 28-vuotiaana. Hän pääsi Tampereen yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan ilman pääsykoetta ns. kehitysmaakiintiön kautta.
Nyt, 22 vuotta myöhemmin, Emmanuel on edelleen opiskelija. Lisäksi hän on palannut lähtöruutuun, koska hänen opintosuorituksensa ovat vanhentuneet. Emmanuelin mielestä "yliopiston rasistiset virkamiehet" estivät hänen uransa.
Mitä sitten on tapahtunut? Emmanuel on reputtanut neljännen vuosikurssin lopuksi tentattavan, laajan sisätautiopin ja kirurgian tentin 17 kertaa.
*
Enehin omin sanoin:
"Afrikalla on paljon opetettavaa Euroopalle. Vaikka Suomessa on korkeampi elintaso kuin Afrikassa, niin elämisen laatu on täällä alhaisempi. Katso nyt, hymyileekö täällä kukaan? Ihmisillä on aina kiire jonnekin, eikä kukaan ole tyytyväinen."
Eneh kertoo perinteisestä parannusmenetelmästä Affasta. Se on kolmiaskelinen prosessi, jossa selvitetään sairauden syy, poistetaan se, ja lopuksi hoidetaan fyysinen vaiva.
Sairauden aiheuttavat joko pahat henget, esi-isien viha tai maan jumalien loukkaaminen. Jos kyse on pahoista hengistä, on ne ajettava ensin pois, ja vasta sen jälkeen voidaan paneutua varsinaisen sairauden parantamiseen. Parantaja voi myös lähettää jonkun sukulaisen suorittamaan tehtävän, jonka tarkoitus on lepyttää esi-isiä ja jumalia. Lääkehoitoa ei kannata aloittaa ennen kuin sairauden syy on poistettu. Itse lääkeaineet, joita hankitaan juurista, lehdistä ja eläinten elimistä, eivät poikkea paljonkaan länsimaisista."
*
Haluaisitko tohtori Enehin hoitavan lastasi tai puolisoasi?
Emmanuel on jo kuollut. Levätköön rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänen kandee hakea sinne Romaniaan. Siellä saa halvalla opiskella tutkinnon.
Maksaa n. 5000 per vuosi. Ja opiskelu on suomalaisten siellä opiskelevien mielestä todella kovaa ja vaativaa.
Tottahan opiskelu on kovaa ja vaativaa kun äly ei riitä päästä Suomessa opiskelemaan. Sinne Romaniaan otetaan kaikkien ne, joilta saadaan maksu.
Ei, vaan sinne on pääsykoe. Todistuksia katsotaan vasta tasatilanteessa.[/quote
Eihän se pääsykoe ratkaise pääsyä vaan se motivaatiokirje ja kyky maksaa lukukausimaksu ja eläminen.
Romaniassa ratkaisee pääsykoe. Sotket nyt johonkin toiseen maahan, ehkä Latviaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin aikanaan yhtä pakkomielteinen kuin Riina. Ei ihan kuutta hakukertaa mennyt kuitenkaan.
Jälkikäteen nyt äskettäin valmistuneena voin anonyymisti myöntää, että ei olisi kannattanut. Lääketiede on mielenkiintoista mutta lääkärin työt on ihan helvetin raskasta. Iso vastuu, ylityöt, suurella osalla erikoisaloista huonot työajat. Opiskelu ei lopu koskaan.
En suosittelisi tätä alaa kenellekään, mutta jos välttämättä haluaa niin ulkomailla opiskelemalla välttää pääsykokeet. Riina olisi jo valmis lääkäri, jos olisi ekalla kerralla hakenut samalla esim. Viroon.
Kuinkakohan monella lääkikseen hakijalla on ensinkään realistinen käsitys työn luonteesta? Nuorena kun ei ole vielä niin paljon itse edes terveyspalveluita käyttänyt.
Onko se palkka oikeasti sen väärtti, että päiväsi täyttyvät märisevistä ihmisistä, joille ei edes julkisella voi rahan takia tarjota täyttä palvelua? Luulosairaita, jotka vaativat itselleen kokeita kokeiden perään (toki sairaita nekin, psyk poli olisi se oikea osoite, mutta siellä ei ole asiakaspaikkoja enää kuin psykootikoille), ihmisiä joiden vaivoista suurin osa häviäisi elämäntaparemontilla mutta kun ei. Ja sitten tulee se yksi oikeasti sairas ja kuolee käsiisi.
Tuseeraat mummoja ja pappoja, päivystyksessä neulot kasaan itsensä telonutta känniääliötä joka yrjöää päällesi.
Koko ajan on kova aikapaine päällä, työyhteisöt ovat käärmeenpesiä ja netin aikana potilaat ovat oman sairautensa uusimmasta tutkimuksesta paremmin perillä kuin sinä.
Stressiä, eritteitä, kiirettä, pahalta haisevia ihmisiä. Ja tuolle alalle sitä ihmiset sitten hakevat suurella vaivalla ja enimmäkseen ilmeisesti vain rahan takia -en nimittäin ole koskaan tavannut lääkäriä, josta millään tavalla välittyisi mielenkiinto tai auttamishalu potilasta kohtaan.
77 vuotiasta isääni taidettiin luulla känniääliöksi, kun tuli osastolle tuhruisissa vaatteissa, joita käytti koska oli remontoimassa. Pää halki vuosi siellä pari tuntia. Eikä kellään näyttänyt olevan kiire. Hoitajat voisi opastaa tikkien helppojen laittoon....
Osastolle? Oletko nyt ihan varma? Ettei kuitenkin päivystykseen?
Ja tikkausta vaativat haavat ommellaan kyllä parin tunnin sisään, muuten ne eivät ota enää kiinni ja on turha nähdä ompelun vaiva. Mutta ommeltava potilas (jonka verenvuoto ei uhkaa henkeä) joutuu kyllä odottamaan jos on elvytystilanne päällä, tai mitä muuta vakavampaa nyt milloinkin onkin. Isäsi iällä ei ole tässä kohtaa mitään merkitystä, vain sillä, että pinnallinen ompelua vaativa haava ei ole järin vakava juttu.
Pään haavat sitäpaitsi vaikuttavat aina pahemmilta kuin ovat, koska verta tulee suhteellisen paljon (vaikka ei vaarallisia määriä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten pelottaa, että ko. henkilö lopulta saa sen lääkispaikan...
Aamulehti julkaisi 13.12.2011 artikkelin otsikolla "Opiskelija syyttää Tampereen yliopistoa rasismista". Artikkelin typistetty versio löytyy verkosta, mutta tämä kirjoitus perustuu paperilehden pidempään juttuun.
Emmanuel Eneh, 50, muutti Tampereelle Nigeriasta vuonna 1989, 28-vuotiaana. Hän pääsi Tampereen yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan ilman pääsykoetta ns. kehitysmaakiintiön kautta.
Nyt, 22 vuotta myöhemmin, Emmanuel on edelleen opiskelija. Lisäksi hän on palannut lähtöruutuun, koska hänen opintosuorituksensa ovat vanhentuneet. Emmanuelin mielestä "yliopiston rasistiset virkamiehet" estivät hänen uransa.
Mitä sitten on tapahtunut? Emmanuel on reputtanut neljännen vuosikurssin lopuksi tentattavan, laajan sisätautiopin ja kirurgian tentin 17 kertaa.
*
Enehin omin sanoin:
"Afrikalla on paljon opetettavaa Euroopalle. Vaikka Suomessa on korkeampi elintaso kuin Afrikassa, niin elämisen laatu on täällä alhaisempi. Katso nyt, hymyileekö täällä kukaan? Ihmisillä on aina kiire jonnekin, eikä kukaan ole tyytyväinen."
Eneh kertoo perinteisestä parannusmenetelmästä Affasta. Se on kolmiaskelinen prosessi, jossa selvitetään sairauden syy, poistetaan se, ja lopuksi hoidetaan fyysinen vaiva.
Sairauden aiheuttavat joko pahat henget, esi-isien viha tai maan jumalien loukkaaminen. Jos kyse on pahoista hengistä, on ne ajettava ensin pois, ja vasta sen jälkeen voidaan paneutua varsinaisen sairauden parantamiseen. Parantaja voi myös lähettää jonkun sukulaisen suorittamaan tehtävän, jonka tarkoitus on lepyttää esi-isiä ja jumalia. Lääkehoitoa ei kannata aloittaa ennen kuin sairauden syy on poistettu. Itse lääkeaineet, joita hankitaan juurista, lehdistä ja eläinten elimistä, eivät poikkea paljonkaan länsimaisista."
*
Haluaisitko tohtori Enehin hoitavan lastasi tai puolisoasi?
Emmanuel on jo kuollut. Levätköön rauhassa.
Juuri näin!
Silti Emmanuelin muisto tulee aina elämään lääkäriopinnoista puhuttaessa! Hän oli todella sellainen hui pu os aa ja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten pelottaa, että ko. henkilö lopulta saa sen lääkispaikan...
Aamulehti julkaisi 13.12.2011 artikkelin otsikolla "Opiskelija syyttää Tampereen yliopistoa rasismista". Artikkelin typistetty versio löytyy verkosta, mutta tämä kirjoitus perustuu paperilehden pidempään juttuun.
Emmanuel Eneh, 50, muutti Tampereelle Nigeriasta vuonna 1989, 28-vuotiaana. Hän pääsi Tampereen yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan ilman pääsykoetta ns. kehitysmaakiintiön kautta.
Nyt, 22 vuotta myöhemmin, Emmanuel on edelleen opiskelija. Lisäksi hän on palannut lähtöruutuun, koska hänen opintosuorituksensa ovat vanhentuneet. Emmanuelin mielestä "yliopiston rasistiset virkamiehet" estivät hänen uransa.
Mitä sitten on tapahtunut? Emmanuel on reputtanut neljännen vuosikurssin lopuksi tentattavan, laajan sisätautiopin ja kirurgian tentin 17 kertaa.
*
Enehin omin sanoin:
"Afrikalla on paljon opetettavaa Euroopalle. Vaikka Suomessa on korkeampi elintaso kuin Afrikassa, niin elämisen laatu on täällä alhaisempi. Katso nyt, hymyileekö täällä kukaan? Ihmisillä on aina kiire jonnekin, eikä kukaan ole tyytyväinen."
Eneh kertoo perinteisestä parannusmenetelmästä Affasta. Se on kolmiaskelinen prosessi, jossa selvitetään sairauden syy, poistetaan se, ja lopuksi hoidetaan fyysinen vaiva.
Sairauden aiheuttavat joko pahat henget, esi-isien viha tai maan jumalien loukkaaminen. Jos kyse on pahoista hengistä, on ne ajettava ensin pois, ja vasta sen jälkeen voidaan paneutua varsinaisen sairauden parantamiseen. Parantaja voi myös lähettää jonkun sukulaisen suorittamaan tehtävän, jonka tarkoitus on lepyttää esi-isiä ja jumalia. Lääkehoitoa ei kannata aloittaa ennen kuin sairauden syy on poistettu. Itse lääkeaineet, joita hankitaan juurista, lehdistä ja eläinten elimistä, eivät poikkea paljonkaan länsimaisista."
*
Haluaisitko tohtori Enehin hoitavan lastasi tai puolisoasi?
"Itse lääkeaineet, joita hankitaan juurista, lehdistä ja eläinten elimistä, eivät poikkea paljonkaan länsimaisista"
Ilmeisesti se reputti farmakologian kurssin? Jopa tällainen tradenomi ymmärtää, että on aika iso ero siinä, otatko labrassa valmistettua kemiallista yhdistettä, jota on joka tabletissa täsmälleen sama määrä, vs. mahdollisesti melko samankaltaista yhdistettä kasvista, jossa sen pitoisuudet voivat vaihdella hyvinkin paljon ja mukana voi tulla muita fytokemikaaleja, jotka voivat ärsyttää potilasta tai vahvistaa tai heikentää halutun aineen tehoa.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä monenko pisteen päähän hän on jäänyt, mutta jos ei ole kyse puolesta tai parista, niin joku voisi sanoa, että kaikki unelmat eivät toteudu,vaikka kuinka haluaisi. On myrkyllistä syöttää ihmisille sitä valhetta, että kuka tahansa voi olla mitä tahansa.
Sen puolen pisteen sisälläkin voi olla satoja hakijoita. Kun tarkastellaan kaikkien hakijoiden valintakoe pistemäärä niin yleensä se noudattaa Gaussin käyrää pieni osa saa huippupisteet, osa käy vaan katsomassa kysymykset eikä osallistu vakavissaan kokeeseen ja saa matalat pisteet . Suurin massasta osuu siihen keskellä vaihteelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten pelottaa, että ko. henkilö lopulta saa sen lääkispaikan...
Aamulehti julkaisi 13.12.2011 artikkelin otsikolla "Opiskelija syyttää Tampereen yliopistoa rasismista". Artikkelin typistetty versio löytyy verkosta, mutta tämä kirjoitus perustuu paperilehden pidempään juttuun.
Emmanuel Eneh, 50, muutti Tampereelle Nigeriasta vuonna 1989, 28-vuotiaana. Hän pääsi Tampereen yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan ilman pääsykoetta ns. kehitysmaakiintiön kautta.
Nyt, 22 vuotta myöhemmin, Emmanuel on edelleen opiskelija. Lisäksi hän on palannut lähtöruutuun, koska hänen opintosuorituksensa ovat vanhentuneet. Emmanuelin mielestä "yliopiston rasistiset virkamiehet" estivät hänen uransa.
Mitä sitten on tapahtunut? Emmanuel on reputtanut neljännen vuosikurssin lopuksi tentattavan, laajan sisätautiopin ja kirurgian tentin 17 kertaa.
*
Enehin omin sanoin:
"Afrikalla on paljon opetettavaa Euroopalle. Vaikka Suomessa on korkeampi elintaso kuin Afrikassa, niin elämisen laatu on täällä alhaisempi. Katso nyt, hymyileekö täällä kukaan? Ihmisillä on aina kiire jonnekin, eikä kukaan ole tyytyväinen."
Eneh kertoo perinteisestä parannusmenetelmästä Affasta. Se on kolmiaskelinen prosessi, jossa selvitetään sairauden syy, poistetaan se, ja lopuksi hoidetaan fyysinen vaiva.
Sairauden aiheuttavat joko pahat henget, esi-isien viha tai maan jumalien loukkaaminen. Jos kyse on pahoista hengistä, on ne ajettava ensin pois, ja vasta sen jälkeen voidaan paneutua varsinaisen sairauden parantamiseen. Parantaja voi myös lähettää jonkun sukulaisen suorittamaan tehtävän, jonka tarkoitus on lepyttää esi-isiä ja jumalia. Lääkehoitoa ei kannata aloittaa ennen kuin sairauden syy on poistettu. Itse lääkeaineet, joita hankitaan juurista, lehdistä ja eläinten elimistä, eivät poikkea paljonkaan länsimaisista."
*
Haluaisitko tohtori Enehin hoitavan lastasi tai puolisoasi?
Emmanuel on jo kuollut. Levätköön rauhassa.
Juuri näin!
Silti Emmanuelin muisto tulee aina elämään lääkäriopinnoista puhuttaessa! Hän oli todella sellainen hui pu os aa ja!
Valmistuipa kuitenkin lääkäriksi.
En tiedä onko mitään järkeä kerta toisensa jälkeen yrittää, jos ei ovet aukene. Ilmeisesti kriteerit ei täyty.
Eihän kaikista ole kaikille aloille. Ei se niin mene, että pääsee jonnekin opiskelemaan kun vaan kovasti tahtoo. Ei aina pääse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten pelottaa, että ko. henkilö lopulta saa sen lääkispaikan...
Aamulehti julkaisi 13.12.2011 artikkelin otsikolla "Opiskelija syyttää Tampereen yliopistoa rasismista". Artikkelin typistetty versio löytyy verkosta, mutta tämä kirjoitus perustuu paperilehden pidempään juttuun.
Emmanuel Eneh, 50, muutti Tampereelle Nigeriasta vuonna 1989, 28-vuotiaana. Hän pääsi Tampereen yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan ilman pääsykoetta ns. kehitysmaakiintiön kautta.
Nyt, 22 vuotta myöhemmin, Emmanuel on edelleen opiskelija. Lisäksi hän on palannut lähtöruutuun, koska hänen opintosuorituksensa ovat vanhentuneet. Emmanuelin mielestä "yliopiston rasistiset virkamiehet" estivät hänen uransa.
Mitä sitten on tapahtunut? Emmanuel on reputtanut neljännen vuosikurssin lopuksi tentattavan, laajan sisätautiopin ja kirurgian tentin 17 kertaa.
*
Enehin omin sanoin:
"Afrikalla on paljon opetettavaa Euroopalle. Vaikka Suomessa on korkeampi elintaso kuin Afrikassa, niin elämisen laatu on täällä alhaisempi. Katso nyt, hymyileekö täällä kukaan? Ihmisillä on aina kiire jonnekin, eikä kukaan ole tyytyväinen."
Eneh kertoo perinteisestä parannusmenetelmästä Affasta. Se on kolmiaskelinen prosessi, jossa selvitetään sairauden syy, poistetaan se, ja lopuksi hoidetaan fyysinen vaiva.
Sairauden aiheuttavat joko pahat henget, esi-isien viha tai maan jumalien loukkaaminen. Jos kyse on pahoista hengistä, on ne ajettava ensin pois, ja vasta sen jälkeen voidaan paneutua varsinaisen sairauden parantamiseen. Parantaja voi myös lähettää jonkun sukulaisen suorittamaan tehtävän, jonka tarkoitus on lepyttää esi-isiä ja jumalia. Lääkehoitoa ei kannata aloittaa ennen kuin sairauden syy on poistettu. Itse lääkeaineet, joita hankitaan juurista, lehdistä ja eläinten elimistä, eivät poikkea paljonkaan länsimaisista."
*
Haluaisitko tohtori Enehin hoitavan lastasi tai puolisoasi?
Emmanuel on jo kuollut. Levätköön rauhassa.
Juuri näin!
Silti Emmanuelin muisto tulee aina elämään lääkäriopinnoista puhuttaessa! Hän oli todella sellainen hui pu os aa ja!
"Sairauden aiheuttavat joko pahat henget, esi-isien viha tai maan jumalien loukkaaminen. Jos kyse on pahoista hengistä, on ne ajettava ensin pois, ja vasta sen jälkeen voidaan paneutua varsinaisen sairauden parantamiseen. Parantaja voi myös lähettää jonkun sukulaisen suorittamaan tehtävän, jonka tarkoitus on lepyttää esi-isiä ja jumalia. Lääkehoitoa ei kannata aloittaa ennen kuin sairauden syy on poistettu. "
Siis mitä aktuaalista vit***ua mä just luin?!
O_o
Lääketieteen opiskelu on todella vaativaa. Siksi karsinta opiskelupaikkoihin on kova.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten pelottaa, että ko. henkilö lopulta saa sen lääkispaikan...
Aamulehti julkaisi 13.12.2011 artikkelin otsikolla "Opiskelija syyttää Tampereen yliopistoa rasismista". Artikkelin typistetty versio löytyy verkosta, mutta tämä kirjoitus perustuu paperilehden pidempään juttuun.
Emmanuel Eneh, 50, muutti Tampereelle Nigeriasta vuonna 1989, 28-vuotiaana. Hän pääsi Tampereen yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan ilman pääsykoetta ns. kehitysmaakiintiön kautta.
Nyt, 22 vuotta myöhemmin, Emmanuel on edelleen opiskelija. Lisäksi hän on palannut lähtöruutuun, koska hänen opintosuorituksensa ovat vanhentuneet. Emmanuelin mielestä "yliopiston rasistiset virkamiehet" estivät hänen uransa.
Mitä sitten on tapahtunut? Emmanuel on reputtanut neljännen vuosikurssin lopuksi tentattavan, laajan sisätautiopin ja kirurgian tentin 17 kertaa.
*
Enehin omin sanoin:
"Afrikalla on paljon opetettavaa Euroopalle. Vaikka Suomessa on korkeampi elintaso kuin Afrikassa, niin elämisen laatu on täällä alhaisempi. Katso nyt, hymyileekö täällä kukaan? Ihmisillä on aina kiire jonnekin, eikä kukaan ole tyytyväinen."
Eneh kertoo perinteisestä parannusmenetelmästä Affasta. Se on kolmiaskelinen prosessi, jossa selvitetään sairauden syy, poistetaan se, ja lopuksi hoidetaan fyysinen vaiva.
Sairauden aiheuttavat joko pahat henget, esi-isien viha tai maan jumalien loukkaaminen. Jos kyse on pahoista hengistä, on ne ajettava ensin pois, ja vasta sen jälkeen voidaan paneutua varsinaisen sairauden parantamiseen. Parantaja voi myös lähettää jonkun sukulaisen suorittamaan tehtävän, jonka tarkoitus on lepyttää esi-isiä ja jumalia. Lääkehoitoa ei kannata aloittaa ennen kuin sairauden syy on poistettu. Itse lääkeaineet, joita hankitaan juurista, lehdistä ja eläinten elimistä, eivät poikkea paljonkaan länsimaisista."
*
Haluaisitko tohtori Enehin hoitavan lastasi tai puolisoasi?
Emmanuel on jo kuollut. Levätköön rauhassa.
Juuri näin!
Silti Emmanuelin muisto tulee aina elämään lääkäriopinnoista puhuttaessa! Hän oli todella sellainen hui pu os aa ja!
Valmistuipa kuitenkin lääkäriksi.
Ei helv**tissä! Voiko olla totta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten pelottaa, että ko. henkilö lopulta saa sen lääkispaikan...
Aamulehti julkaisi 13.12.2011 artikkelin otsikolla "Opiskelija syyttää Tampereen yliopistoa rasismista". Artikkelin typistetty versio löytyy verkosta, mutta tämä kirjoitus perustuu paperilehden pidempään juttuun.
Emmanuel Eneh, 50, muutti Tampereelle Nigeriasta vuonna 1989, 28-vuotiaana. Hän pääsi Tampereen yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan ilman pääsykoetta ns. kehitysmaakiintiön kautta.
Nyt, 22 vuotta myöhemmin, Emmanuel on edelleen opiskelija. Lisäksi hän on palannut lähtöruutuun, koska hänen opintosuorituksensa ovat vanhentuneet. Emmanuelin mielestä "yliopiston rasistiset virkamiehet" estivät hänen uransa.
Mitä sitten on tapahtunut? Emmanuel on reputtanut neljännen vuosikurssin lopuksi tentattavan, laajan sisätautiopin ja kirurgian tentin 17 kertaa.
*
Enehin omin sanoin:
"Afrikalla on paljon opetettavaa Euroopalle. Vaikka Suomessa on korkeampi elintaso kuin Afrikassa, niin elämisen laatu on täällä alhaisempi. Katso nyt, hymyileekö täällä kukaan? Ihmisillä on aina kiire jonnekin, eikä kukaan ole tyytyväinen."
Eneh kertoo perinteisestä parannusmenetelmästä Affasta. Se on kolmiaskelinen prosessi, jossa selvitetään sairauden syy, poistetaan se, ja lopuksi hoidetaan fyysinen vaiva.
Sairauden aiheuttavat joko pahat henget, esi-isien viha tai maan jumalien loukkaaminen. Jos kyse on pahoista hengistä, on ne ajettava ensin pois, ja vasta sen jälkeen voidaan paneutua varsinaisen sairauden parantamiseen. Parantaja voi myös lähettää jonkun sukulaisen suorittamaan tehtävän, jonka tarkoitus on lepyttää esi-isiä ja jumalia. Lääkehoitoa ei kannata aloittaa ennen kuin sairauden syy on poistettu. Itse lääkeaineet, joita hankitaan juurista, lehdistä ja eläinten elimistä, eivät poikkea paljonkaan länsimaisista."
*
Haluaisitko tohtori Enehin hoitavan lastasi tai puolisoasi?
Emmanuel on jo kuollut. Levätköön rauhassa.
Juuri näin!
Silti Emmanuelin muisto tulee aina elämään lääkäriopinnoista puhuttaessa! Hän oli todella sellainen hui pu os aa ja!
Valmistuipa kuitenkin lääkäriksi.
Ei helv**tissä! Voiko olla totta?
Kyllä. Lisäksi hän oli mikrobiologi.
Ja näin valtaosa maailman ihmisistä rahoittaa opintonsa. Lisäksi ne maksavat elämisen lisäksi lukukausimaksut.
On naurettavaa miten Suomessa ajatellaan, että ei edes riitä jos valtio maksaa yhden tutkinnon ajalta elämisen. Oi ei, kyllä pitää maksaa niin monta kuin tuuliviiri vaan tahtoo.
Yksi motivaation mittari on sekin, onko valmis itse maksamaan elämisestään ja opinnoistaan. Suomessa opiskelu on tehty liian helpoksi ja halvaksi, kun harhaisesti kuvitellaan että jos kaikilla pahnanpohjimmaisillakin on korkeakoulututkinto, se jotenkin mystisesti vie yhteiskuntaa eteenpäin. Mitään näyttöähän tästä ei ole, pelkästään ideologian voimaa.